Ilmavoimat Red Flag -harjoitukseen Alaskaan lokakuussa

Red Flag-Alaska

Ilmavoimat osallistuu ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain ilmavoimien järjestämään Red Flag -ilmaoperaatioharjoitukseen 4.-19.10.2018 Alaskassa. Suomesta harjoitukseen lähtee kuusi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Eielsonin lentotukikohtaan tukeutuvan suomalaisen harjoitusjoukon vahvuus on enimmillään noin 70 henkilöä.

Alaskassa ja Nevadassa järjestettävät Red Flag -harjoitukset lukeutuvat maailman vaativimpiin ilmaoperaatioharjoituksiin. Alaskan suurilla harjoitusalueilla voidaan harjoitella ilmakomponentin toimintaa kokonaisuudessaan mahdollisimman realistisessa ympäristössä. Harjoitus sisältää laajoja yhteisoperaatioita (Combined Air Operations), ilmasta maahan ja ilmasta ilmaan -toimintaa, elektronista sodankäyntiä sekä ilmatankkauksia. Hävittäjien lisäksi harjoitukseen osallistuu johtokoneita, ilmatankkauskoneita, häirintäkalustoa, simuloitua ilmatorjuntaa sekä helikoptereita.

Harjoitusvastustajana toimii Yhdysvaltain ilmavoimien aggressoriyksikkö, joka pyrkii jäljittelemään teknologisesti edistyneen vastustajan kalustoa ja taktiikkaa. Aggressoriyksikkö käyttää F-15 Eagle ja F-16 Fighting Falcon -hävittäjiä sekä esimerkiksi häirintään tarkoitettua lentokalustoa. Harjoitusvastustajalla on käytössään myös simuloitua ilmatorjuntaa.

Varsinaisen Red Flag Alaska 19-1 -harjoituksen (4.-19.10.2018) lisäksi ilmavoimat osallistuu ennen harjoitusta (24.9.–3.10.2018) ja sen jälkeen (22.–26.10.2018) kahdenvälisesti Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa Alaskassa järjestettäviin Distant Frontier 1 ja Distant Frontier 2 -harjoituksiin. Osallistuminen Red Flag -harjoitukseen korvaa tänä syksynä ilmavoimien vuosittaisen Ruska-ilmaoperaatioharjoituksen. Kaluston ja henkilöstön siirtolennot Suomesta Alaskaan alkavat syyskuussa. Harjoitukseen osallistuu Suomesta yhteensä 110 henkilöä, rotatoitavan harjoitusjoukon vahvuus Eielsonissa on enimmillään noin 70 henkilöä.

Suomalaisten F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjien lisäksi Red Flag Alaska 19-1 -harjoitukseen osallistuu Yhdysvaltain ilmavoimien F-16 Fighting Falcon -hävittäjiä, A-10 Thunderbolt II -maataistelukoneita sekä valvonta-, johto- ja ilmatankkauskoneita, Yhdysvaltain merivoimien elektroniseen sodankäyntiin erikoistuneita EA-18G Growler -koneita, Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18D Hornet -monitoimihävittäjiä sekä Etelä-Korean ilmavoimien F-15K Slam Eagle -monitoimihävittäjiä. Harjoitukseen osallistuminen tuo Suomen ilmavoimille arvokasta kokemusta, sillä Red Flag -harjoitukseen muodostettavaa toimintaympäristöä ei sellaisenaan ole mahdollista toteuttaa kotimaassa.

Suomen osallistumista Red Flag -harjoitukseen on valmisteltu jo pitkään. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan ilmavoimat ovat osallistuneet harjoitukseen aiempina vuosina. Alaskan Red Flag -harjoituksen osalta tutustuminen ja jatkosuunnitteluperusteiden kartoitus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008, jonka jälkeen ilmavoimat on osallistunut harjoitukseen tarkkailijana useita kertoja. Tämän syksyn harjoituksen yksityiskohtainen suunnittelu aloitettiin vuoden 2016 alussa.

Osallistuminen Red Flag -harjoitukseen sisältyy puolustusvoimien vuoden 2018 harjoitussuunnitelmaan, joka perustuu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (TP-UTVA) joulukuussa 2017 tekemään linjaukseen Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön.

Red Flag -harjoituksia on järjestetty Alaskan osavaltiossa sijaitsevissa Eielsonin ja Elmendorf-Richardsonin lentotukikohdissa vuodesta 2006 lähtien. Alaskassa järjestettäviin Red Flag -harjoituksiin osallistuu keskimäärin 100 ilma-alusta ja 1500 henkilöä. Nevadan osavaltiossa sijaitsevasta Nellisin lentotukikohdasta käsin Red Flag -harjoituksia on toteutettu vuodesta 1975 alkaen.

Ensimmäiset lähtevät matkustajat Tampere-Pirkkalan uudistuneelta lentoasemalta nousivat ilmaan Air Balticin kyydissä aikaisin aamulla

Finavia-Tampere_Airport-photo_Eventphoto_Vappula_85X2231

Kuva: Finavia

Finavian useita kuukausia kestänyt kehitys- ja peruskorjaushanke Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on valmistunut. Yli 17 miljoonan euron investointi nostaa kentän kapasiteettia ja tukee näin koko Pirkanmaan elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta.

Ensimmäiset matkustajat saapuivat uudistuneelle Tampere-Pirkkalan lentoasemalle jo aamuhämärissä. He nousivat Air Balticin koneeseen, joka teki ensimmäisen reittiliikenteen lentoonlähdön uutuuttaan hohtavalta kiitotieltä 13. elokuuta kello 5.25. Kyseessä oli lento BT358, joka suuntasi kohti Riikaa.

Viimeisetkin unenrippeet karisivat varhaisilta matkustajilta viimeistään terminaalissa, sillä Finavia yllätti heidät avajaisten kunniaksi leivoksilla ja kahvilla.

– Lentoasemamme on nyt loistokunnossa. Toivotamme pirkanmaalaiset tervetulleiksi käyttämään entistä ehompaa kotikenttäänsä. Tampere-Pirkkalasta on erinomaiset yhteydet kolmeen tärkeään lentoliikennekeskukseen eli hubiin: Helsinkiin, Riikaan ja Tukholmaan. Niiden kautta avautuvat loistavat yhteydet ympäri maailmaa. Suoraan Tampereelta lennetään Bremeniin, Budapestiin ja syksystä alkaen Malagaan, iloitsee Finavian aluejohtaja ja lentoaseman päällikkö Mari Nurminen.

Finavia investoi Tampere-Pirkkalan lentoliikennealueiden uudistamiseen yhteensä yli 17 miljoonaa euroa. Asematason laajentaminen ja kiitotien uudistaminen nielivät 15 miljoonaa euroa. Lisäksi uusittiin kiitotien mittarilähestymisjärjestelmä (ILS) ja parannettiin tarkkuuslähestymismenetelmiä kahden miljoonan euron edestä.

– Uusien, leveiden kääntöpaikkojen ansiosta pystymme palvelemaan myös laajarunkokoneita. Peruskorjauksessa päästiin uusimaan myös kenttävalaistus energiatehokkaaseen led-teknologiaan ja parantamaan jäänestoaineiden talteenottoa ja suojauksia. Uudet ILS-laitteet parantavat lentoliikenteen operointimahdollisuuksia myös huonoissa sääolosuhteissa, kertoo Nurminen.

Nurminen kiittää urakoitsijoita hienosta työsuorituksesta ja kentän käyttäjiä joustavuudesta. Suurin osa töistä pystyttiin tekemään keskellä toimivaa lentoliikennettä.

– Näin laaja kehitys- ja peruskorjaushanke on aina iso ponnistus, sillä valmistumista määrittävät tiukat aikataulut ja töitä tehdään haastavissa olosuhteissa, sanoo Nurminen.

Huhtikuussa käynnistynyt remontti valmistui 12. elokuuta. Sotilas- ja yleisilmailu käynnistivät operaationsa uudistuneelta kiitotieltä heti samana päivänä.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehitys- ja peruskorjausohjelma pähkinänkuoressa

Päällystettävä alue 330 000 m² (50 jalkapallokentällistä)
Asematason laajennus 22 000 m²
Kaksi uutta kiitotien kääntöpaikkaa 8 000 m²
Maaperäsuojaus jäänpoistoa varten 8 000 m²
Sähkö- ja telekaapelointeja 10 000 m
Asfalttimassaa 60 000 tonnia
Uusi rullaustie 150 m
Uusia led-valoja 150 kpl
Uusia glykolipumppaamoja 2 kpl
Uusi ILS -järjestelmä 1 kpl
Työmaalla töissä 100 henkilöä

Rovaniemi saa taas uuden lentoyhteyden – Nyt kentälle laskeutuu easyJet

pavement-airport-airplane-plane-tarmac-aircraft-1247929-pxhere.com

Rovaniemen laajentuvalle lentokentälle laskeutuu pian lisää koneita suoraan Lontoosta, kun halpalentoyhtiö easyJet avaa uuden reitin Lontoon Gatwickin lentokentältä Rovaniemelle 31. lokakuuta. Reitti lennetään kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, talvikauden ajan.

Rovaniemi on ollut suosittu talvinen matkakohde brittituristien keskuudessa erityisesti viime vuosien aikana. Brittituristien määrä kasvoi Rovaniemellä lähes 40 prosenttia vuosina 2016­–2017. Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäisen mukaan kasvu on seurausta onnistuneista uusista investoinneista, erityisesti uusista hulppeista majoituskohteista, ja paikallisten yrittäjien kanssa tehdystä yhteistyöstä. Myyntiin ja Lapin saavutettavuuteen on panostettu yhteisvoimin.

”Olemme innoissamme uudesta lentoyhteydestä, joka tuo britit tapaamaan Joulupukkia ja kokemaan joulun vuoden jokaisena päivänä. He ovat meille tuttu asiakasryhmä, jonka tiedämme rakastavan joulua, joulupukkia ja talvea”, Kärkkäinen sanoo.

Uusi lentoreitti palvelee koko Lapin matkailua. Rovaniemi on kulkuväylä Lappiin, ja Gatwickista saapuvat lennot tuovat asiakkaita myös kaikkiin ajomatkan päässä oleviin Lapin hiihtokeskuksiin. Brittituristien määrä koko Lapissa kasvoi edellisellä talvikaudella viidenneksellä.

Lentoasemayhtiö Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkosen mukaan uusi lentoyhteys on merkittävä virstanpylväs Finavialle.

”Lapin kiinnostavuus kansainvälisenä matkakohteena on kasvussa”, hän sanoo.

Finavia on investoinut 20 miljoonaa euroa Rovaniemen lentokentän laajennukseen. Laajennus valmistuu alkuvuodesta 2019. Yhteensä Lapin lentokentille investoidaan 55 miljoonaa euroa.

Wizz Air avaa uuden lentoreitin Turusta Kaunakseen

wizz-2654513_960_720

Wizz Air ryhtyy lentämään kaksi kertaa viikossa Liettuaan, Kaunakseen. Lennot ovat maanantaisin ja perjantaisin, ja ensimmäinen reittilento lähtee marraskuun 9. päivänä.

Turussa suorat lennot nähdään hienona mahdollisuutena eri toimijoiden yhteistyölle.

– Turku ja Turun seutu tarvitsee lisää kansainvälistä osaamista täyttämään positiivisen rakennemuutoksen mukanaan tuoman työvoimatarpeen. Kaikki reitit, jotka tukevat tätä, ovat lämpimästi tervetulleita, kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo.

– Uusi reitti vahvistaa Wizz Airin sitoutumista Suomeen, Turun kaupunkiin ja Turun lentokenttään, toteaa Wizz Airin viestintäjohtaja Andras Rado.

– Kaikki suorat lennot lisäävät turismia ja luovat uusia yhteistyömahdollisuuksia. Samaan tapaan kuin Gdanskin suorat lennot ovat lisänneet matkailua Puolaan, niin tämä yhteys tulee varmasti lisäämään matkailua Liettuaan. Uusi yhteys kiinnostaa varmasti, sillä Liettuan toiseksi suurin kaupunki Kaunas ei välttämättä ole monelle ennestään tuttu, matkailujohtaja Anne-Marget Hellén kertoo.

Kaunas sijaitsee jokien risteyksessä runsaan sadan kilometrin päässä nykyisestä pääkaupungista, Vilnasta.

Kaunas on tärkeä yliopistokaupunki, jossa sijaitsee Baltian maiden suurin teknillinen yliopisto, jossa opiskelee lähes 12 000 opiskelijaa. Lisäksi Kaunaksessa sijaitsevat muun muassaTerveystieteiden yliopisto, Vytantas Suuren Yliopisto ja Urheiluyliopisto.

Kaunas on myös vanha hansakaupunki, josta löytyy merkintä arabialaisesta kartasta jo 1140-luvulta. Historiallinen vanha kaupunki on yksi lukuisista nähtävyyksistä. Lisäksi Kaunas tulee olemaan kulttuuripääkaupunki vuonna 2022.

Uuden marraskuussa käynnistyvän Kaunas-yhteyden lisäksi Turusta pääsee tällä hetkellä suorilla lennoilla Tukholmaan, Gdanskiin ja Riikaan.