Hawkit Ruotsin Final-harjoituksessa

ILMAVE_Hawk Mk 51_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 ja Lentotekninen laivue osallistuvat Ruotsin Ilmavoimien Final-harjoitukseen 11.–15. kesäkuuta. Vierailun aikana toteutetaan Ilmavoimien lentotehtäviä yhteistyössä Ruotsin Ilmavoiminen vastaavan vaiheen oppilaiden kanssa.

Käynnin tavoitteena on kehittää Hawk-ohjaajien ja lentoteknisen henkilöstön osaamista kansainvälisissä ilmaoperaatioissa sekä yhteistoimintakykyä ulkomaille suuntautuvien lentojen ja tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Vierailu toteutetaan 15 hengen vahvuisella osastolla. Lentotoimintaan osallistuu päivittäin kaksi Hawkia, jotka tukeutuvat Visbyn tukikohtaan Gotlannissa. Lentotoiminta tapahtuu Ruotsin ilmatilassa, Gotlannin ja Linköpingin välisellä harjoitusalueella 12.–14. kesäkuuta.

Norwegian aloittaa suorat lennot Helsingin ja Agadirin välillä sekä lisää kapasiteettia useisiin suosittuihin kohteisiin

mondhyl8ngvcuw5phlrz

Norwegianin Boeing 737 MAX (Kuva: David Peacock)

Norwegian aloittaa uuden suoran reitin Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Agadirin välillä. Tämän lisäksi yhtiö lisää lentoja useisiin kohteisiin talvikaudella. Tämä merkitsee 42 prosentin lisäystä olemassa olevaan kapasiteettiin Suomessa.

Norwegian jatkaa panostuksia reittiverkostonsa kehittämiseen Suomessa ja aloittaa 30. marraskuuta suorat lennot Helsinki-Vantaan lentoasemalta Agadiriin Marokossa. Marokon eteläosassa sijaitseva, valkokalkitusta ilmeestään tunnettu rannikkokaupunki Agadir houkuttelee matkailijoita miellyttävällä ilmastolla, monilla ravintoloilla ja edullisilla ostosmahdollisuuksilla.

Norwegian lisää lähtöjä useisiin suosittuihin kohteisiin
Uuden Agadirin reitin lisäksi Norwegian lisää lähtöjen määrää talvikaudella Helsinki-Vantaalta useisiin suosittuihin kohteisiin. Lisää lähtöjä saavat reitit Malagaan, Marrakechiin, Lontooseen ja Krakovaan. Eniten kapasiteetti kasvaa Malagan reitillä, jolla lähdöt lisääntyvät yhdeksästä viikoittaisesta lähdöstä 16 lähtöön viikossa.

– Olemme iloisia, että voimme jälleen lanseerata uuden reitin Helsingistä samalla, kun lisäämme lähtöjä useisiin houkutteleviin kohteisiin tulevalla talvikaudella. Olemme huomanneet, että Suomessa matkustajia kiinnostavat joustavat ja edulliset lentolippumme. Lisäysten myötä matkustajilla on aiempaakin enemmän valinnanmahdollisuuksia. Toivotammekin matkustajat tervetulleiksi lennoillemme uusilla ja polttoainetehokkailla koneillamme, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Kaikkiaan uusi suora reitti ja lisälähdöt suosittuihin kohteisiin lisäävät Norwegianin kapasiteettia 42 prosentilla Suomessa.

Uusi reitti
Helsinki-Vantaa (HEL) – Agadir (AGA) -reitti tullaan liikennöimään kerran viikossa lauantaisin 30. marraskuuta 2018 alkaen. Liput ovat nyt myynnissä osoitteessa: www.norwegian.com

AirHelpin suurselvitys: EasyJet pidättää korvauksia asiakkailtaan

large_t7sT0zB84aFVEJsMJm57XoTvdlZKXugq__IV_8653

  • AirHelp analysoi yli 27 000 EasyJetille lentohäiriöiden johdosta tehtyä korvaushakemusta
  • EasyJet maksoi asiakkaille korvauksia vain alle 2%:ssa tapauksista, kun vaatimusta ei esittänyt asianajaja virallisella kirjeellä
  • Lentoyhtiöitä ei toistaiseksi rangaista viivytystaktikoinnista

Asiakkaiden on lähes mahdotonta saada lentoyhtiö EasyJetiltä korvauksia perutuista, ylibuukatuista tai merkittävästi myöhästyneistä lennoista ilman juridista apua, paljastaa lentokorvausyhtiö AirHelpin julkaisema analyysi. Keräämäänsä dataa käyttäen AirHelp on tutkinut yli 27 000 korvaushakemusta, jotka on tehty EasyJetin lentojen häiriintymisen seurauksena. Analyysin tulosten mukaan lentoyhtiö maksaa asiakkaalle kuuluvan korvauksen vain 2 %:ssa tapauksista, ellei asiaa viedä lakikäsittelyyn. EasyJet aloitti suorat reittilennot Helsinki-Vantaalta tämän vuoden maaliskuussa.

Lentokorvauksen saaminen ilman AirHelpin oikeusapua on asiakkaalle erittäin vaikeaa, mutta sen kanssa todennäköisyys kasvaa kahdeksankertaiseksi. Parannus oli selkeä myös lentoyhtiön vastausajassa silloin, kun korvausvaatimuksen esitti asianajaja. Ilman oikeusapua vastaaminen kesti 80 päivää, sen kanssa hieman yli 40 päivää. Tämän kaltainen viivytystaktikointi on tyypillistä monille lentoyhtiöille. AirHelpin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Henrik Zillmer kertoo, mistä siinä on kyse:

”Tapauksissa, joissa lentoyhtiön toiminnan vuoksi lento myöhästyy tai peruuntuu tai asiakas ei ylibuukkauksen takia pääse lennolle, yhtiö voi olla velvoitettu maksamaan jopa 600 euron matkustajakohtaisen korvauksen. Lain mukaan korvauksen saamiseksi tulisi riittää se, että asiakas ottaa yhteyttä vastuussa olevaan lentoyhtiöön kirjeitse. Valitettavasti asiat eivät suju noin jouhevasti käytännössä.”

“Monet lentoyhtiöt tarkoituksellisesti viivyttävät korvausprosesseja tai jättävät ne kokonaan huomiotta, eikä niitä rangaista tämänkaltaisesta toiminnasta. Ne tietävät, että matkustajat eivät hevillä ota yhteyttä asianajajaan ja lähde vaatimaan saataviaan oikeusteitse isoa yritystä vastaan. Monet eivät tunne oikeuksiaan ja pelkäävät, että oikeustaisteluista tulee pitkät ja kalliit. Sen sijaan lentoyhtiölle oikeuteen meneminen on helpompaa – se tarkoittaa vain, että niiden täytyy palkata vakituinen asianajaja. Epäreilut käytännöt on lopetettava, ja maksamisesta pidättäytyviä lentoyhtiöitä tulee rangaista.”

120 miljoonan euron korvausvelka viime vuonna

”Datamme osoittaa, että vuonna 2017 EasyJetin korvausvelka paisui yli 120 miljoonaan euroon, joten pöydällä on paljon jakamatonta rahaa, joka kuuluu häiriölennoista kärsineille matkustajille. Kannustamme EasyJetiä jakamaan oman datansa julkisesti, jos he eivät ole kanssamme samaa mieltä”, Zillmer patistaa.

Korvausvelalla tarkoitetaan laskennallista arvoa, joka saadaan, kun lasketaan yhteen kaikki vakiokorvaukset, joita matkustajat ovat EU:n EC 261 -asetuksen nojalla oikeutettuja saamaan lentoyhtiöltä.

KLM, SAS ja United Airlines saivat hyvät arvosanat

AirHelpin mukaan parhaat arvosanat korvaushakemusten käsittelyssä saavat muun muassa alankomaalainen KLM, yhdysvaltalainen United Airlines ja pohjoismaalainen SAS. Nämä yhtiöt vastaavat korvaushakemuksiin usein kymmenessä päivässä, mikä osoittaa, että lentoyhtiöiden on mahdollista toimia vastuullisesti ja lain edellyttämällä tavalla.

AirHelpin laskelmien mukaan lentolippujen hinnat nousisivat vain nimellisesti – alle yhdellä eurolla per matkustaja –, jos lentoyhtiöt maksaisivat korvausvelkansa täysimääräisesti.  EU DG Moven julkaiseman raportin mukaan pitkän matkan lentojen hinta nousisi tällöin vain 1,63 eurolla matkustajaa kohden.

Nämä ovat lentomatkustajan oikeudet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (engl. lyhenne EC 261) perusteella lentoyhtiö saattaa olla velvoitettu maksamaan matkustajalle enintään 600 euron vakiokorvauksen. Korvausvelvoite astuu voimaan, jos lento on lentoyhtiön virheen takia myöhässä yli kolme tuntia, jos sen peruuntuminen aiheuttaa yli kahden tunnin myöhästymisen kohteeseen tai jos matkustajaa ei ylibuukkauksen takia päästetä lennolle ja saapuminen lopulliseen kohteeseen myöhästyy yli kolme tuntia.

Jotta EC 261 on sovellettavissa, lähtölentokentän täytyy olla EU-alueella, tai kyseessä olevan lentoyhtiön täytyy olla perustettu EU-alueella. Korvausvelvoite on voimassa kolme vuotta lennon jälkeen. Lentoyhtiöiden korvausvelvoite kuitenkin raukenee, kun häiriön syynä ovat poikkeusolosuhteet, joihin lukeutuvat esimerkiksi huonot sääolosuhteet tai terveyteen liittyvät hätätilanteet.

Tutkimuksesta

*Tutkimusdata on YouGov Deutschland GmbH:lta. Alkuvuonna 2018 toteutettuun tutkimukseen osallistui 7 103 vastaajaa. Tulokset on painotettu siten, että ne edustavat lentomatkustajia Saksan, Ison-Britannian, Ruotsin, Tanskan, Italian, Norjan ja Espanjan väestöissä (vastaajat vähintään 18-vuotiaita). Lennon häiriintymisellä tarkoitetaan sitä, että lento on ylivarattu, peruttu tai myöhästynyt yli 3 tuntia.

Vuoden lentoasema 2017 on Ivalon lentoasema

HyperFocal: 0

Ivalon lentoasema on valittu Finavian verkoston vuoden lentoasemaksi 2017. Kentän henkilöstö ja sujuvat palvelut saavat kehuja myös matkustajilta.

Finavia on valinnut Ivalon lentoaseman vuoden lentoasemaksi verkostossaan. Tunnustus on järjestyksessään jo 28. Titteli on myönnetty Ivaloon aiemmin vuonna 2001.

Pohjois-Suomen aluejohtaja Veli-Pekka Pitkänen Finaviasta kertoo, että perusteina valinnalle olivat muun muassa esimiestyön huikea kehittyminen kaikilla toimialoilla sekä vahva sitoutuminen henkilöstön osalta.

– Ivalossa moniosaajuus on viety niin pitkälle kuin se lentoasemaympäristössä yleensä on mahdollista. Siellä hoituvat hienosti esimerkiksi kuormaus, jäänpoisto, ilmailun polttoainehuolto ja yhteistyö auto- ja rengastestaajien kanssa – sekä luonnollisesti myös normaalit lentoasemarutiinit, jotka Ivalon arktisissa olosuhteissa eivät ole aina helpoimmasta päästä, Pitkänen luettelee.

Ivalon lentoasema työllistää vakituisesti vajaat 20 henkilöä. Sesonkiaikana miehitys lähes kolminkertaistuu. Lentoaseman päällikkönä toimii Jarmo Pyhäjärvi.

Pohjoisen eksotiikka kiinnostaa ympäri vuoden

Asiakastyytyväisyys Ivalon lentoasemalla on erittäin korkeaa, mistä osoituksena on ensimmäinen sija Finavian lentoasemien asiakastyytyväisyyskyselyssä. Lentoaseman terminaali tarjoaa Lappiin suuntaaville matkailijoille ainutlaatuisen elämyksen sujuvalla palvelullaan sekä kauneudellaan. Terminaalissa voi viettää aikaa esimerkiksi keinutuoleissa tai loimuavan takkatulen ääressä.

Ivalo on Suomen ja koko Euroopan unionin pohjoisin lentoasema. Napapiirin pohjoispuolella sijaitsevalla kentällä koetaan niin talven kaamos kuin kesän yötön yökin.

Pohjoisen eksotiikka kiehtoo myös matkaajia ympäri vuoden. Päivittäisen Helsingin-yhteyden ohella turisteja tuovat Ivaloon kausittaiset lennot muun muassa Iso-Britanniasta ja Saksasta. Ivalon lentoasemalta on lisäksi loistavat linja-autoyhteydet eri puolille Pohjois-Lappia sekä lyhyt matka Norjaan ja Jäämerelle.

Finavian jätti-investointi kehittää kenttää entisestään

Ivalon lentoasema on vanhin Lapin kuudesta lentoasemasta. Paikkakunnalle avattiin jo vuonna 1943 sotilaslentokenttä, joka kuitenkin tuhoutui Lapin sodassa vuonna 1945. Kaupallinen liikenne alkoi kunnostetulta Ivalon lentoasemalta Rovaniemelle vuonna 1955. Vuonna 1973 valmistui lentoaseman pääkiitotie, joka pidennettiin nykyiseen 2 500 metrin mittaansa vuonna 1981.

Viime vuonna Ivalon lentoasema palveli yhteensä 210 566 matkustajaa, mikä tarkoitti matkustajamäärien kasvua 17 prosentilla vuoteen 2016 verrattuna. Terminaalirakennusta on laajennettu useaan otteeseen 1990-luvulla ja viimeksi vuonna 2016.

Parhaillaan Lapin lentoasemilla on käynnissä 55 miljoonan euron kehitysohjelma, joka mahdollistaa Lapin matkailun kasvun. Ivaloon rakennetaan investoinnin myötä uusia konepaikkoja. Matkustajatilat laajenevat lisäksi huomattavasti uuden matkatavara-aulan ansiosta.

Tutustu Ivalon lentoasemaan (https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat/ivalo)

DHL:n omat maailmanympärilennot vastaavat kuljetusten kovaan kysyntään

873eb83dadb278a0_800x800ar

DHL kasvattaa maailmanlaajuisesti lentorahtikapasiteettiaan vastatakseen lisääntyneeseen mannertenvälisten lentokuljetusten kysyntään. Lento- ja merirahtikuljetusten asiantuntija DHL Global Forwarding on ottanut käyttöön jo toisen oman Boeing 747-400 -rahtikoneen reitille, joka yhdistää USA:n, Euroopan ja Aasian. Ensimmäinen rahtikone alkoi lentää reittiä viime syyskuussa.

Kapasiteetiltaan lähes 100 tonnin kone tuo lisätilaa vilkkaan kysynnän reiteille.  Se lentää Shanghaista Cincinnatiin, USA:han ja palaa sieltä Incheoniin Etelä-Koreaan. Seuraavana vuorossa on Wuxi  Kiinassa ja jatko Frankfurt-Hahniin Saksassa, mistä paluu Shanghai-Pudongin lentokentälle.

”Tällä hetkellä kuljetusten kysyntä on erittäin vilkasta erityisesti suurten maiden hyvän talouskasvun johdosta. Tarjolla oleva kuljetuskapasiteetti ei kuitenkaan pysy kattamaan kysyntää, eikä siihen ole pikaista ratkaisua näköpiirissä. Pyrimme helpottamaan tilannetta tuomalla markkinoille lisää omassa hallinnassamme olevaa lentokuljetuskapasiteettia”, sanoo Tim Scharwath, CEO, DHL Global Forwarding.

”Myös suomalaiset vienti- ja tuontiyritykset ovat hyödyntäneet syyskuussa avattua yhteyttä, ja toisen koneen käyttöönotto parantaa palvelumahdollisuuksiamme lisää. Etsimme jatkuvasti proaktiivisesti markkinoilta ratkaisuja tiukan kapasiteettitilanteen helpottamiseksi”, sanoo DHL Global Forwarding (Finland) Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Juha Kallunki.

DHL Global Forwarding vuokraa Boeing-rahtikoneen miehistöineen käyttöönsä Atlas Air -lentoyhtiöltä.

Lisäkapasiteetin hankkimista puoltaa myös DHL:n globaalin kaupankäynnin barometri, jonka mukaan maailmankaupan positiiviset kehitysnäkymät jatkuvat ja paranevat entisestään. Alkuvuodesta lanseeratun barometrin indeksi oli tammikuussa 64 ja maaliskuussa 66 pistettä. Seuraaville kuukausille odotuksissa on jopa aiempaa nopeampaa kehitystä. Uusi lukema julkaistaan kesäkuun lopulla.

DHL Global Trade Barometer perustuu suureen massaan logistiikkadataa, jota analysoidaan tekoälyn avulla.  Pohjana on data 7:n maan – USA:n, Saksan, Intian, Japanin, Kiinan, Iso-Britannian ja Etelä-Korean tuonnista ja viennistä, jotka edustavat 75:ä prosenttia globaalista kaupankäynnistä. Neljännesvuosittain julkistettavan indeksin ovat kehittäneet yhteistyössä DHL ja Accenture.

Valtionapua kuudelle lentokentälle

LentokenttkiitorataKuvaLVM_lo31ueip61q5khojit2hmgmksu627645271150881456

Lentokenttä, kiitorata (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt lentokenttäavustusten täydentävällä hakukierroksella valtionavustusta kuudelle kentälle. Tukea saavat Pyhtään lentokenttähanke, Nummela, Hyvinkää, Lahti-Vesivehmaa, Karstula ja Mikkeli. Avustusta myönnettiin yhteensä 1,34 miljoonaa euroa.

Avustussummat ovat seuraavat: Redstone Aero Oy (Pyhtään lentokenttähanke) 500 000 euroa, Vihdin kunta (Nummelan lentokenttä) 450 000 euroa, Hyvinkään Ilmailukerho ry (Hyvinkään lentokenttä) 80 000 euroa, Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö (Lahti-Vesivehmaan lentokenttä) 60 000 euroa, Portable Airport Oy (Karstulan lentopaikka) 100 000 euroa ja Mikkelin kaupunki (Mikkelin lentoasema) 150 000 euroa.

Avustushakemusten arvioinnissa on painotettu yleisilmailutoiminnan toimintaedellytyksien turvaamista ja kehittämistä Suomessa. Myös miehittämättömän ilmailun kehitys ja siihen liittyvät tarpeet on huomioitu osana harkintaa.

Lisäksi päätöksenteossa on otettu huomioon eduskunnan ns. Lex Malmi -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä antama lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä”.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti täydentävän hakukierroksen huhtikuussa. Lentokenttäavustuksia on kevään aikana jaettu kahdesti. Ensimmäisellä hakukierroksella avustusta saivat Lappeenranta ja Seinäjoki.

Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen lisätalousarvioon tekemän esityksen 2 miljoonan euron lisärahoituksesta, järjestää liikenne- ja viestintäministeriö toimijoille uuden hakukierroksen. Tällä kierroksella päätöksenteossa huomioitaisiin erityisesti eduskunnan lausuma Malmin kenttää korvaavista lentokenttätoiminnoista.

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo jättää yhtiön ja siirtyy Metson toimitusjohtajaksi

Pekka Vauramo

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo on jättänyt irtisanomisilmoituksensa yhtiön palveluksesta siirtyäkseen Metson toimitusjohtajaksi. Hän jättää Finnairin viimeistään marraskuussa 2018. Vauramon seuraajan etsintä aloitetaan tänään.

– Finnairin hallitus on luonnollisesti pahoillaan siitä, että Pekka Vauramo jättää yhtiön, mutta myös kunnioitamme hänen henkilökohtaista päätöstään ottaa vastaan uusi haaste. Kiitämme Pekkaa hänen johtajuudestaan viiden viime vuoden aikana ja toivotamme hänelle mitä parhainta menestystä hänen tulevassa tehtävässään, sanoo Jouko Karvinen, Finnairin hallituksen puheenjohtaja. Viime vuosien aikana finnairilaiset ovat aikaansaaneet merkittävän käänteen, ja tehneet Finnairista kasvuyhtiön. Me kaikki Finnairissa, hallitus mukaan lukien, jatkamme tätä suuren muutoksen matkaa.

– Olemme kokeneet yhdessä viimeisen viiden vuoden aikana paljon, sanoo toimitusjohtaja Vauramo. – Strateginen fokuksemme – kasvu, asiakaskokemus, henkilöstökokemus ja uusiutuminen – on ollut oikea ja haluan tästä lausua lämpimät kiitokset koko Finnair-tiimille.

– Nyt minulle on tarjoutunut ainutlaatuinen tilaisuus tehdä urallani vielä yksi uusi työrupeama eikä päätös ole ollut minulle helppo, sanoo toimitusjohtaja Vauramo. – Olen kiitollinen siitä, että olen saanut osallistua Finnairin muutosmatkaan. Finnairin fokuksen pitää jatkossakin olla joka päivä yhtiön tulevassa kehityksessä.

Lääkärihelikopterit 20 vuotta Varsinais-Suomessa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lääkärihelikopteriyksikön nykyinen, moderni tukikohta Turun lentoasemalla on järjestyksessään jo kolmas. Lääkärit voivat enää vain hymyssä suin muistella aikaa, jolloin “tosimiehet ja -naiset” päivystivät Kärsämäen paloaseman pihalla työmaaparakissa.

Tasan 20 vuotta sitten 21.5.1998 Medi-Heli 02 lääkärihelikopteriyksikkö sai ensimmäisen operatiivisen tehtävänsä Marttilaan Valtatielle 10. Lääkäri Arttu Lahdenperä oli tuolloin päivystysvuorossa. Potilas kuljetettiin helikopterilla hoitoon Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (Tyks).

Ennen toiminnan käynnistymistä alueen ensihoidon pioneerit olivat ponnistelleet lääkäriyksikön saamiseksi.  Tuohon ajanjaksoon kuuluvat Turun Lääkäriambulanssiin Tuki ry:n perustaminen, lääkärihelikopterikokeilu ja lääkäriambulanssikokeilut, Johanniittojen ajatus tuoda lääkäriyksikkö Turkuun, keskusteluja ja neuvotteluja siiloin Turun palolaitoksen sekä poliittisten päättäjien kanssa. Etenkin anestesiologian erikoislääkäri Arno Vuori toimi määrätietoisesti lääkäriyksikön saamiseksi alueellemme. Sittemmin Vuori itse kuului myös lääkärihelikopteritoiminnan alkuvuosina “lentävien lääkäreiden” vakiokaartiin.

Vuonna 1995 Turun palolaitoksen ambulanssi siirtyi osa-aikaisesti päivystämään Tyksin ensiapupoliklinikalle.

– Työskentelin tuolloin anestesiologian klinikan lääkärinä. Olin kiinnostunut ensihoidosta ja lähdin ambulanssin mukaan kiireisille ensihoitotehtäville. Varsin pian sairaankuljetutuksesta kiinnostuneet palolaitoksen sairaankuljettajat ja joukko meitä ensihoidosta kiinnostuneita lääkäreitä aloimme toimia yhdessä. Hyvä yhteistyö sairaalan ja ensihoidon välillä on jatkunut siitä asti, päivystyksen ylilääkärinä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa (EPLL) työskentelevä Teemu Elomaa kertoo.

Medi-Heli alkoi kokeiluna

Medi-Heli yhdistys oli aloittanut lääkärihelikopteritoiminnan jo vuonna 1992 Uudellamaalla.  Toimintamallia haluttiin levittää joko Turkuun tai Tampereelle.  Sopimusneuvottelut yhteistyötahojen kanssa etenivät nopeasti. Toukokuun 21. päivänä vuonna 1998 Medi-Heli ry aloitti lääkärihelikopteritoiminnan kokeilujakson raha-automaattiyhdistykseltä ja keräyksistä saatujen rahojen turvin.

Aloitusvaiheessa lääkäritoiminnan järjestämisestä vastasi EMA-group ja lääkärit olivat alkuvuosina osin Medi-Helin 01:ssä päivystäneitä lääkäreitä sekä Tyksin anestesiologian klinikan erikoislääkäreitä. Medi-Heli 01 -lääkäreihin lukeutuivat useat ensihoidon pioneerit kuten lääkärit Ari Kinnunen ja Janne Reitala.  Päivystysvuorot siirtyivät sangen nopeasti Tyksin lääkäreille.

– Alkuvuosina päivystysvuorokausia saattoi yhdelle lääkärille alkuvaiheessa tulla helposti yli kaksi vuorokautta yhtäjaksoisesti, kun hoidettiin sekä anestesiapäivystyksiä että ensihoitoa, Elomaa muistaa.

Lentotoiminnasta ja lentäjistä vastasi Helikopteripalvelu. Lentoavustajat olivat Turun palolaitokselta ja lento-operaattori vastasi heidän kouluttamisestaan lentotoimintaan. Lentoavustajien nimike on muuttunut vuosien varrella HEMS (Helicopter Emergency Medical Services)-pelastajaksi.

– Heidän koulutuksensa vaatimustaso on vuosien saatossa jatkuvasti noussut. Miehistö on silti rakenteeltaan aivan sama kuin toiminnan alkuaikoina ja jokainen miehistön jäsen on aivan yhtä tärkeä ja tehtävät on selkeästi jaoteltu ensihoitotehtävän jokaisessa vaiheessa, Elomaa sanoo.

Lääkärihelikopteriyksikön toiminnan perusteet eivät ole muuttuneet alkuajoista.

Nopea ja laadukas hoito tavoitteena

– Yksikön tarkoitus ei ole lentää, vaan viedä erikoiskoulutettu ensihoitolääkäri sairastuneen luo tai tapaturmapaikalle nopeasti joko helikopterilla tai maayksiköllä ja antaa potilaalle yhdessä muiden ensihoidon toimijoiden kanssa mahdollisimman laadukas alkuvaiheen hoito. Lääkäriyksikkö on yksi tekijä ensihoitoketjussa, jossa jokainen sen lenkki; hätäpuhelun käsittely, ensivasteyksiköt, sairaankuljetus, useat yhteistyöviranomaiset ja lopulta sairaalan tarjoama hoito tukitoimineen ovat yhtä tärkeitä potilaan lopullisen ennusteen kannalta, hän sanoo.

Lääkäriyksikkö on saanut parhaimmillaan yli 3700 hälytystehtävää vuodessa. Ensihoidon ja riskinarvioinnin kehittyessä hälytystehtävät ovat jonkin verran vähentyneet, mutta hälytysten rinnalle ovat tulleet voimakkaasti ensihoidon konsultaatiotoiminta sekä ensihoidon koulutus.

Väri vaihtunut keltavihreään

Lääkärihelikopteriyksikön kutsutunnus on muuttunut Finn-Hems 20:ksi. Kopterin väritys on vaihtunut valkoisesta punaiseen ja edelleen nykyiseen keltavihreään väritykseen. Yksikkö on jo vakiintunut osa paikallista ensihoitoketjua. Sen toiminta on tuttua Varsinais-Suomen viranomaisille, terveydenhuollon toimijoille ja alueemme kansalaisille.

– Ensihoitolääkärin mukana olo ensihoitokentän tehtävissä ja toimintaan liittynyt koulutustoiminta yhdessä ensihoidon toimijoiden koulutustason vaatimusten kasvun, laadukkaasti toimivan kenttäjohtotoiminnan, sairaanhoitopiirin paikallisesti räätälöidyn ensihoidon ohjauksen tarkentumisen ja teknologian kehityksen kanssa on mahdollistanut sen, että ensihoidon taso on noussut tasolle, joka kestää vertailun millä tahansa foorumilla.

Vuosien varrella lento-operaattori on vaihtunut useampia kertoja. Nykyisin lääkärit ovat pääosin sairaanhoitopiirimme lääkäreitä ja päivystäessäänkin työtehtävässä EPLL:ssä. Lentoavustajien työnantajana on palolaitoksen seuraajana Turun pelastuslaitos.

Nykyinen lento-operaattori SHT (Skärgårdshavets Helikoptertjänst AB) ja edelleen sitten koko valtakunnan lääkärihelikopterien lentotoiminnasta yliopistosairaanhoitopiirien kanssa vastaava ja sitä koordinoiva Finn-HEMS on heidän palkanmaksajansa.

– Toiminta siis muuttaa muotoaan ja kehittyy koko ajan niin itse toimijoiden kuin valtakunnantason ohjauksenkin mukana. Perusajatus on kuitenkin se sama kansalaisten avuntarpeeseen vastaaminen ja terveyshyödyn tuottaminen mahdollisimman laadukkaasti, nopeasti ja tasapuolisesti, Elomaa sanoo.

Vastuuttomalla drone-toiminnalla voi olla vakavat seuraukset

drone-3198320_1280

Ilmailun ammattilaiset ilmaisevat vakavan huolensa viime aikoina merkittävästi lisääntyneestä vastuuttomasta drone-toiminnasta. Viimeaikaisten tapahtumien valossa näyttää siltä, että drone-toiminnan voimakkaan kasvun myötä joukkoon on tullut myös vastuuttomia ilmailun turvallisuudesta piittaamattomia lennättäjiä. Tilastojen valossa ”läheltä piti”-tilanteiden lukumäärät erityisesti lentoasemien läheisyydessä ovat kasvussa ja ne ovat olleet luonteeltaan entistä vakavampia. “Tapauksissa on kyse ilmaliikenteen vaarantamisesta ja ilmaliikenteen sujuvuuden häiritsemisestä, jotka molemmat ovat rangaistavia tekoja”, korostaa Trafin johtava asiantuntija Jukka Hannola.

Liikenteen turvallisuusvirastolle raportoiduissa tapauksissa droneja on lennätetty sellaisissa korkeuksissa, että tämänkaltainen toiminta ei olisi luvallista missään Suomen ilmatilassa. Droneja on myös lennätetty lentoasemien välittömässä läheisyydessä alueella, jossa lennättäminen on kielletty. Tällainen säännöistä piittaamaton ja vastuuton toiminta on laitonta.

“Viimeaikaiset Drone-havainnot Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella osoittavat, että osa drone-harrastajista ei ole välittänyt turvallisuusuusmääräyksistä. Turvallisuus on ilmailun kivijalka ja edellytämme turvallisuuskulttuuria myös drone-harrastajilta. Dronejen lennättäminen on mahdollista laajasti, mutta alueilla, joilla se on kiellettyä, määräyksiä tulee kunnioittaa. Näin varmistetaan suomalainen lentoturvallisuus”, sanoo Finnairin lentotoiminnan johtaja, Airbus A350-kapteeni Jari Paajanen.

“Kauko-ohjattavien ilma-alusten määrä kasvaa koko ajan ja tapausten valossa näyttää, että myös laitteiden vastuuton ja vaarallinen lennättäminen lisääntyy, kehitys on huolestuttava. Matkustajalentokoneet on sertifioitu kestämään yksittäiset lintutörmäykset, mutta tutkimusten mukaan dronen osuminen ilma-aluksen rakenteisiin, moottoreihin, tuulilasiin tai roottoriin aiheuttaa huomattavasti samanpainoista lintua vakavamman vahingon. Miehittämättömät ilma-alukset ovat tulleet jäädäkseen, ja niillä on lukuisia erinomaisia käyttökohteita, mutta ne eivät saa häiritä lentoliikennettä, eikä vaarantaa matkustajakoneiden ja pelastushelikoptereiden turvallisuutta”, sanoo Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunnan puheenjohtaja Petri Pitkänen.

“Suomalainen sääntely on joustavaa ja antaa drone-toiminnalle hyvät edellytykset samalla suojaten tehokkaasti perinteisen miehitetyn ilmailun toimintaa. Laadukkainkaan sääntely ei pysty kuitenkaan vastaamaan haasteeseen, jos laitteiden käyttäjät eivät ymmärrä vastuutaan ja rikkovat turvallisuusperusteisesti asetettuja rajoituksia”, toteaa Jukka Hannola Trafista.

Näiden puhtaasti turvallisuusriskien lisäksi välinpitämätön drone-toiminta aiheuttaa myös taloudellisia tappioita, jotka syntyvät turvallisuuden vuoksi tehdyistä liikenteen uudelleenjärjestelyistä. Vastuuttomasta drone-toiminnasta asetettavat vahingonkorvausvaateet saattavat olla mittavat.

Lentoliikenteen ammattilaiset (ANS Finland, Finavia, Finnair, Norra, Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunta ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi) esittävät drone-lennättäjille vakavan huolensa turvallisuustilanteen kehittymisestä.

Turvalliseen lennättämiseen tarvittava tieto on helpossa muodossa saatavilla Trafin Droneinfo-mobiilisovelluksessa (iOS ja Android), sekä www.droneinfo.fi sivustolta. Vastuu sääntelyn asettamien rajoitteiden selvittämisestä on lennättäjällä itsellään kuten myös vastuu toiminnan seurauksista.

Vastuuttomat ja huolimattomat toimijat ovat onneksi vähemmistö, mutta sellaisenakin ovat saaneet aikaan merkittävää haittaa muulle ilmaliikenteelle, matkustajille ja asiansa osaaville vastuullisille drone-lennättäjille.

“Aktiivisin lennätyskausi on vasta alkamassa. Suhtaudutaan kanssaihmisten turvallisuuteen vakavasti”, Hannola muistuttaa.

Katso myös Droneinfo.fi

Ryanairin lennot Lappeenrannasta Atenaan alkavat tänään

krakow-airport-balice-ryanair-boeing-737-0001

Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair ja Lappeenrannan Lentoasema juhlistavat tänään (16 toukokuuta) uuden Ateenan reitin käynnistymistä Lappeenrannasta. Ateenan reittiä lennetään kerran viikossa keskiviikkoisin. Maaliskuussa avattiin Ryanairin ensimmäinen reitti Milanoon Bergamon kentälle, jota lennetään kaksi kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin

Chris Lundshøj, Ryanairin Skandinavian ja Baltian myyntijohtaja kommentoi:

 ”Olemme iloisia voidessamme virallisesti avata uuden reitin Lappeenrannasta Ateenaan. Lennot voi kätevästi varata Ryanairin nettisivuilta www.ryanair.com tai Ryanairin mobiilisovelluksen kautta.”

Eija Joro, Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja kommentoi:

“Toivotamme jo toisen Ryanairin uuden reitin lämpimästi tervetulleeksi Lappeenrannan Lentoasemalle suoraan järvi-Suomen sydämeen Saimaan rannalle.

Uusi reitti tarjoaa mahdollisuuden sekä suomalaisille että venäläisille matkustajille lentää Lappeenrannasta suoraan Kreikan aurinkoiseen pääkaupunkiin, sekä siitä eteenpäin upeaan Kreikan saaristoon edullisin hinnoin.

Reitti tarjoaa myös kätevän yhteyden Ateenasta Suomeen sekä Pietarin kiinnostavaan metropoliin, joka sijaitsee vain kahden tunnin päässä Lappeenrannan Lentoasemalta.

Yhteistyömme Ryanairin kanssa on ollut erinomaista ja jatkamme yhteistyömme laajentamista edelleen. Ilokseni voin kertoa, että Milanon lennot ovat osoittautuneet erittäin suosituiksi. Myös lento Lappeenrannasta kohti Ateenaa lähtee tänään lähes täynnä. Mielenkiinto uusia reittejä kohtaan on ollut valtavaa ja haluan kiittää kaikkia matkustajia valinnasta lentää Lappeenrannan Lentoaseman kautta.”