
Rienko Wilton, Sara van Rompaey ja Erik Schultz vierailivat Malmin lentoasemalla 2.–3. kesäkuuta 2016. Kuva: Anna-Maija Halme.
“Sekä toiminnot että kiitotiet tulisi säilyttää”
Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin asettama kansainvälinen asiantuntijaryhmä vieraili Malmin lentokentällä 2.–3. kesäkuuta tutustumassa kentän tilanteeseen ja tapaamassa suomalaisia asiantuntijoita. Lentokenttä valittiin maaliskuussa Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.
Asiantuntijatyöryhmässä ovat jäseninä belgialainen arkkitehti Sara van Rompaey, norjalainen talousasiantuntija Erik Schultz ja hollantilainen diplomaatti, valtiotieteen tohtori Rienko Wilton. Wilton oli mukana komiteassa, joka valitsi kentän uhanalaisimpien listalle.
“Malmin lentoaseman modernistiset rakennukset ovat kansainvälisesti arvokkaita. Ne ovat sekä erinomaisia otoksia säilyneestä modernistisesta lentokenttäarkkitehtuurista että todistavat maailmansotien välisen ajan hämmästyttävästä kehityksestä. Suomi tunnetaan maailmalla juuri modernistisesta arkkitehtuuristaan, jota suomalaisten itsensä ei tulisi aliarvioida”, Sara van Rompaey totesi perjantaina tutustuttuaan lentokenttään ja tavattuaan eri alojen asiantuntijoita.
“On harvinaista, että arvokas teollisuusperintökohde on edelleen toiminnassa. Rakennukset tulisi suojella, kuten monen muun Euroopan maan lainsäädäntö edellyttäisi, sekä kontekstiltaan että maisemaltaan, joka tässä tapauksessa tarkoittaa kiitoteitä ja lentokentän toimintoja”, van Rompaey jatkaa.
“Euroopan kolmesta jäljellä olevasta ennen toista maailmansotaa rakennetusta varhaisesta lentoasemasta – Lido Italiassa, Shoreham Iso-Britanniassa ja Malmin lentoasema – Malmi on säilynyt parhaiten”, Wilton huomautti.
Vierailuohjelmaan kuului lennätys pienkoneella Helsingin yllä. Ryhmä kummasteli lennon jälkeen tarvetta rakentaa juuri kentälle, vaikka ilmiselvästi rakentamiselle on paljon mahdollisia paikkoja.
“Helsingin yleiskaavaluonnoksen rakentamismäärät perustuvat oletukseen erittäin suuresta väestönkasvusta, joka ei saa tukea aiempien vuosikymmenten toteutuneesta kehityksestä”, Erik Schultz totesi.
“Kun ottaa lisäksi huomioon lentokentän säilyttämisen vahvan kannatuksen, kaupungin pitäisi pyrkiä suunnittelemaan alueen rakentamista siten, että lentokenttäalue säilyisi”, Rienko Wilton totesi.
Asiantuntijaryhmän tehtävänä on tarjota teknisiä neuvoja, selvittää mahdollisia rahoituslähteitä ja mobilisoida tukea kohteille. Ryhmän tulokset ja suositukset julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tarvittaessa ryhmä vierailee Suomessa ensi syksynä toisen kerran.
Asiantuntijatyöryhmän jäsenet
Arkkitehti Sara van Rompaey on EU-rahoitteisten projektien asiantuntija. Van Rompaey toimii mm. kulttuuriperintöasiantuntijana Erasmus+ -projektissa, jossa selvitetään arkkitehtuurikoulutuksen mukauttamista Euroopan uuteen tilanteeseen. Van Rompaey toimii asiantuntijana ICOMOS:n kansainvälisessä tieteellisessä komiteassa. Hän on toiminut Euroopan arkkitehtien neuvoston (ACE) johtoryhmän jäsenenä, Belgian arkkitehtiliiton kansainvälisten suhteiden komission johtajana ja ulkoisten asioiden osaston puheenjohtajana, edustajana Euroopan arkkitehtien neuvostossa, Euroopan kansainvälisessä arkkitehtuuripoliittisessa verkostossa (EFAP) ja arkkitehtien maailmanjärjestössä (UIA) sekä jäsenenä useiden arvokkaiden arkkitehtuuripalkintojen palkintolautakunnissa. Hän toimii lisäksi EU:n kulttuuriperintöä ja globaalia muutosta koskevan yhteisen ohjelmasuunnittelualoitteen vertaisarvioijana.
Europa Nostra Norwayn puheenjohtaja Erik Schultz on mm. osakemarkkinoihin erikoistunut talousasiantuntija, joka on tehnyt pitkän työuran sekä Kanadassa että Norjassa. Hän on toiminut vuosituhannen alusta lähtien kulttuuriperintöalan eri tehtävissä vapaaehtoisena. Hän on Europa Nostran valtuuston jäsen sekä Europa Nostran pohjoismaisen yhteistyöverkoston Nordic Nostran jäsenenä Europa Nostra Finlandin pitkäaikainen yhteistyökumppani.
Valtiotieteiden tohtori Rienko Wilton on Europa Nostran teollisen ja teknillisen alan kulttuuriperintökomitean (IEHC) sihteeri. Hän on toiminut Tukholmassa ja Vallettassa Alankomaiden suurlähettiläänä, Haagissa, Canberrassa ja Bonnissa kulttuuriasiamiehenä sekä Keski-idän kirjeenvaihtajana. Wilton kasvoi isoisänsä telakalla Rotterdamissa, ja lapsena hänestä odotettiin laivanrakentajaa ja merenkulkuarkkitehtia kolmen edellisen sukupolven tapaan.