Month: June 2016

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.)

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) laillisuustarkastuskertomuksessa on esitetty eri näkökohtia, joiden perusteella Finavian omistajaohjausta syksyllä 2015 pidetään ongelmallisena. Kertomuksessa ei väitetä toimintaa lainvastaiseksi, vaan käsitellään kysymystä, onko omistaja toiminut hyvän hallintotavan kannalta tarkasteltuna epäsuotavalla tavalla.

Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa, ettei Finavian omistajaohjaus ole puuttunut valtion kokonaan omistaman yhtiön operatiivisiin asioihin epäsopivalla tavalla. Ministeriö ei ole edellyttänyt Finavialta kanteiden nostamista tai nostamatta jättämistä taikka mistään kanteesta luopumista. Omistajalla on ollut perusteltu syy ja oikeus antaa yhtiölle ohjeita asioiden huolellisen käsittelyn varmistamiseksi poikkeuksellisessa asiassa.

– Asiantuntijoilla ja ministeriöllä näyttää olevan erilainen käsitys kuin VTV:llä siitä, mitä valtio-omistajalta yhtiöiden hallinnointiohjeissa edellytetty aktiivisuus voi tarkoittaa. Siksi on syytä arvioida ohjeiden selkeyttämistarvetta. Aktiivisuuden merkitys korostuu, kun yhtiö on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Ratkaisut johdannaiskanneasioissa ovat olleet oikeudellisesti monitahoisia ja vaikeita. Sitä osoittavat muun muassa yhtiön hallituksen eri aikoina tekemät osittain ristiriitaiset päätökset ja äänestykset. Myös asiantuntijoiden lausunnot ovat poikenneet toisistaan. VTV ei ole huomioinut muun muassa sen seikan merkitystä, että yhtiön hallitus oli maaliskuussa 2015 yksimielisesti päättänyt olla nostamatta tiettyä kannetta.

– Johdannaisasiaa on käsitelty VTV:n kanssa yhteistyössä myös syksyllä 2015. VTV arvioi vielä silloin, että kanteista tehtävillä päätöksillä on liikkumavaraa. Luotimme tähän asiantuntija-arvioon, sanoo Berner.

Omistaja on antanut poikkeuksellisessa johdannaisasiassa ohjeita kokonaan omistamansa yhtiön hallitukselle vain sitä koskien, että asiat on valmisteltava huolellisesti. Ministeriö katsoo, että siihen omistajalla on lain ja hallinnointiohjeiden mukaan täysi oikeus.

Ministeriö viittaa osakeyhtiölainsäädäntöön ja omistajaohjaukseen perehtyneen asiantuntijan, laamanni Pekka Merilammen asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan tällaisten ohjeiden antaminen ei ole epäsopivaa puuttumista yhtiön operatiivisiin asioihin.

VTV:n kertomuksessa pidetään kyseenalaisena, onko omistajaohjaus mahdollistanut parhaan lopputuloksen yhtiön ja tilintarkastusyhteisön riita-asiassa. Kyseenalaistamisen perustetta ei ole selvitetty, vaan on päinvastoin todettu, ettei VTV ota kantaa siihen, olisiko korvausvaatimusten esittäminen ollut perusteltua. Kertomuksessa ei ole lainkaan arvioitu esimerkiksi sitä, että pelkästään oikeudenkäyntikulut useita vuosia kestävässä riidassa nousevat erittäin suuriksi. Myös vastapuolen kulut voisivat tulla yhtiön maksettaviksi sen hävitessä riita-asian.

– Kaiken kaikkiaan on liian varhaista arvioida, mikä on ollut johdannaisasiassa yhtiön ja valtion kannalta tarkoituksenmukaista toimintaa, koska prosessi on vielä kesken. Hiljattain valmistuneet syyttäjän, poliisin ja Finanssivalvonnan ratkaisut antavat yhtiön hallitukselle riittävät tiedot arvioida mahdollisten siviilikanteiden nostamista yhtiön entistä johtoa ja hallitusta vastaan. Aikaa tähän harkintaan on vuoden loppuun asti, toteaa Berner.

• Laamanni Pekka Merilammen selvitys liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksesta Finavia Ojyssä 24.5.2016.pdf

Finavia ja yhtiön hallitus ovat toimineet johdonmukaisesti yhtiön johdannaistappioiden selvittämisessä. Sen sijaan omistajaohjauksesta vastannut liikenne- ja viestintäministeriö on puuttunut yhtiön hallituksen toimintaan epäasianmukaisella tavalla.

EU:n liikenneministerit ovat päättäneet antaa komissiolle valtuudet neljäksi vuodeksi Kaakkois-Aasian valtioiden liiton (ASEAN) ja Turkin kanssa käytäviä lentoliikennesopimusneuvotteluja varten, sekä valtuudet kolmeksi vuodeksi Qatarin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa käytäviä neuvotteluja varten.

Suomea Luxemburgissa 7. kesäkuuta pidetyssä kokouksessa edusti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Lopulliset komission solmimat lentoliikennesopimukset korvaavat jäsenvaltioiden ja kyseessä olevien maiden kahdenväliset sopimukset. Komission tekemillä sopimuksilla ei kuitenkaan rajoiteta kahdenvälisesti jo sovittuja oikeuksia.

Suomen huolenaiheena on ollut, että liian pitkäksi ajaksi annettu neuvottelumandaatti saattaisi hidastaa lentoliikenteen kehittymistä erityisesti Kaakkois-Aasian suuntaan, koska EU:n neuvottelujen aikana jäsenvaltiot eivät voisi sopia kahdenvälisesti liikenneoikeuksien lisäämisestä.

Suomi pitää kokouksessa päätettyä määräaikaan sidottua ratkaisua sopivana, ottaen erityisesti huomioon komission antaman lausuman siitä, että jäsenvaltioille vahvistetaan jousto myös kahdenvälisten neuvottelujen käymiseen.

– Suomi on jo pitkään kannattanut EU-politiikkaa, joka mahdollistaa lentoliikennesektorin kasvun ja kilpailukyvyn. Pidän saavuttamaamme neuvotteluratkaisua tätä politiikkaa tukevana, toteaa ministeri Berner.

Komission nyt saamien mandaattien kattamista maista Suomella ei vielä ole sopimusta Laosin, Brunein ja Kambodzan kanssa.

Rienko Wilton, Sara van Rompaey ja Erik Schultz vierailivat Malmin lentoasemalla 2.–3. kesäkuuta 2016. Kuva: Anna-Maija Halme.

“Sekä toiminnot että kiitotiet tulisi säilyttää”

Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin asettama kansainvälinen asiantuntijaryhmä vieraili Malmin lentokentällä 2.–3. kesäkuuta tutustumassa kentän tilanteeseen ja tapaamassa suomalaisia asiantuntijoita. Lentokenttä valittiin maaliskuussa Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.

Asiantuntijatyöryhmässä ovat jäseninä belgialainen arkkitehti Sara van Rompaey, norjalainen talousasiantuntija Erik Schultz ja hollantilainen diplomaatti, valtiotieteen tohtori Rienko Wilton. Wilton oli mukana komiteassa, joka valitsi kentän uhanalaisimpien listalle.

“Malmin lentoaseman modernistiset rakennukset ovat kansainvälisesti arvokkaita. Ne ovat sekä erinomaisia otoksia säilyneestä modernistisesta lentokenttäarkkitehtuurista että todistavat maailmansotien välisen ajan hämmästyttävästä kehityksestä. Suomi tunnetaan maailmalla juuri modernistisesta arkkitehtuuristaan, jota suomalaisten itsensä ei tulisi aliarvioida”, Sara van Rompaey totesi perjantaina tutustuttuaan lentokenttään ja tavattuaan eri alojen asiantuntijoita.

“On harvinaista, että arvokas teollisuusperintökohde on edelleen toiminnassa. Rakennukset tulisi suojella, kuten monen muun Euroopan maan lainsäädäntö edellyttäisi, sekä kontekstiltaan että maisemaltaan, joka tässä tapauksessa tarkoittaa kiitoteitä ja lentokentän toimintoja”, van Rompaey jatkaa.

“Euroopan kolmesta jäljellä olevasta ennen toista maailmansotaa rakennetusta varhaisesta lentoasemasta – Lido Italiassa, Shoreham Iso-Britanniassa ja Malmin lentoasema – Malmi on säilynyt parhaiten”, Wilton huomautti.

Vierailuohjelmaan kuului lennätys pienkoneella Helsingin yllä. Ryhmä kummasteli lennon jälkeen tarvetta rakentaa juuri kentälle, vaikka ilmiselvästi rakentamiselle on paljon mahdollisia paikkoja.

“Helsingin yleiskaavaluonnoksen rakentamismäärät perustuvat oletukseen erittäin suuresta väestönkasvusta, joka ei saa tukea aiempien vuosikymmenten toteutuneesta kehityksestä”, Erik Schultz totesi.

“Kun ottaa lisäksi huomioon lentokentän säilyttämisen vahvan kannatuksen, kaupungin pitäisi pyrkiä suunnittelemaan alueen rakentamista siten, että lentokenttäalue säilyisi”, Rienko Wilton totesi.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on tarjota teknisiä neuvoja, selvittää mahdollisia rahoituslähteitä ja mobilisoida tukea kohteille. Ryhmän tulokset ja suositukset julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tarvittaessa ryhmä vierailee Suomessa ensi syksynä toisen kerran.

Asiantuntijatyöryhmän jäsenet

Arkkitehti Sara van Rompaey on EU-rahoitteisten projektien asiantuntija. Van Rompaey toimii mm. kulttuuriperintöasiantuntijana Erasmus+ -projektissa, jossa selvitetään arkkitehtuurikoulutuksen mukauttamista Euroopan uuteen tilanteeseen. Van Rompaey toimii asiantuntijana ICOMOS:n kansainvälisessä tieteellisessä komiteassa. Hän on toiminut Euroopan arkkitehtien neuvoston (ACE) johtoryhmän jäsenenä, Belgian arkkitehtiliiton kansainvälisten suhteiden komission johtajana ja ulkoisten asioiden osaston puheenjohtajana, edustajana Euroopan arkkitehtien neuvostossa, Euroopan kansainvälisessä arkkitehtuuripoliittisessa verkostossa (EFAP) ja arkkitehtien maailmanjärjestössä (UIA) sekä jäsenenä useiden arvokkaiden arkkitehtuuripalkintojen palkintolautakunnissa. Hän toimii lisäksi EU:n kulttuuriperintöä ja globaalia muutosta koskevan yhteisen ohjelmasuunnittelualoitteen vertaisarvioijana.

Europa Nostra Norwayn puheenjohtaja Erik Schultz on mm. osakemarkkinoihin erikoistunut talousasiantuntija, joka on tehnyt pitkän työuran sekä Kanadassa että Norjassa. Hän on toiminut vuosituhannen alusta lähtien kulttuuriperintöalan eri tehtävissä vapaaehtoisena. Hän on Europa Nostran valtuuston jäsen sekä Europa Nostran pohjoismaisen yhteistyöverkoston Nordic Nostran jäsenenä Europa Nostra Finlandin pitkäaikainen yhteistyökumppani.

Valtiotieteiden tohtori Rienko Wilton on Europa Nostran teollisen ja teknillisen alan kulttuuriperintökomitean (IEHC) sihteeri. Hän on toiminut Tukholmassa ja Vallettassa Alankomaiden suurlähettiläänä, Haagissa, Canberrassa ja Bonnissa kulttuuriasiamiehenä sekä Keski-idän kirjeenvaihtajana. Wilton kasvoi isoisänsä telakalla Rotterdamissa, ja lapsena hänestä odotettiin laivanrakentajaa ja merenkulkuarkkitehtia kolmen edellisen sukupolven tapaan.