Finnair aloittaa tänään A350 XWB -lentojen myynnin

18c6fd4253eb744818319bcabc752e01

Finnair aloittaa ensimmäisten uusilla A350-koneilla lennettävien kaukokohteiden myynnin tänään torstaina 9.4.2015. Ensimmäinen A350-lento suuntautuu Shanghaihin 25.10.2015. Seuraavina kohteina ovat vuorossa Peking, Bangkok, Hongkong ja Singapore. Lisäksi Finnair lentää miehistön koulutuslentoja Euroopassa ennen koneen siirtymistä Aasian-reiteille.

Finnair on Euroopan ensimmäinen lentoyhtiö, joka saa käyttöönsä Airbusin A350 XWB (Extra Wide Body) -koneet. A350-lentokoneet parantavat huomattavasti matkustusmukavuutta, ovat ympäristöystävällisempiä ja parantavat myös Finnairin kustannuskilpailukykyä.

Finnair on maailman ensimmäinen lentoyhtiö, joka operoi uudella A350-koneella Kiinaan. Päivittäiset Shanghain-lennot alkavat 25. lokakuuta 2015 ja Pekingin-lennot 21. marraskuuta 2015.

Bangkokiin Finnair tulee lentämään A350- ja A330-lentojen yhdistelmillä 4. joulukuuta 2015 alkaen. Samaa konetyyppiparia tullaan käyttämään myös Hongkongin- ja Singaporen-lennoilla, jotka alkavat tällä koneyhdistelmällä Hongkongiin 1. helmikuuta 2016 ja Singaporeen 5. toukokuuta 2016 alkaen.

Asiakas voi tarkistaa varaamansa lennon konetyypin lippuvarauksen yhteydessä finnair.com-sivustolla klikkaamalla lennon numeroa. Lennon konetyyppitiedon saa myös matkatoimistojen kautta lippua varatessa. Muutokset konetyypissä ovat mahdollisia operatiivisista syistä.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että olemme jälleen yhden virstanpylvään lähempänä uusien koneiden saapumista”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. ”Airbus A350 XWB -koneet ovat Finnairin suurin laivastoinvestointi 92-vuotisen historiamme aikana. Uusi laivasto rakentaa Finnairin kaukoliikenteelle vahvan perustan ja selkärangan. Investointi on merkittävä Finnairin kestävälle kasvulle ja kilpailukyvylle pitkällä tähtäimellä. Uskon, että koko henkilöstömme odottaa malttamattomana sitä, että voimme toivottaa uuden perheenjäsenen lämpimästi tervetulleeksi.”

Finnair on tilannut kaikkiaan 19 uutta A350 XWB -lentokonetta. Nykyisen toimitusaikataulun mukaan Finnair saa käyttöönsä neljä A350 XWB -lentokonetta vuoden 2015 loppuun mennessä, seitsemän vuosina 2016–2017 ja kahdeksan vuosina 2018–2023. Finnair luopuu kaikista operoimistaan A340-lentokoneista vuoden 2017 loppuun mennessä, kun niitä korvaavat A350 XWB -lentokoneet on toimitettu ja otettu käyttöön Finnairin reittiliikenteessä. Kahden vuoden kuluttua Finnairilla on Euroopan modernein, täysin A330- ja A350-koneista koostuva kaukoliikennelaivasto.

A350:n ympäristöystävälliset ratkaisut parantavat polttoainetehokuutta ja alentavat toimintakuluja yli 25 prosenttia saman luokan aiemman sukupolven koneisiin verrattuna, mikä vähentää Finnairin ja sen matkustajien hiilijalanjälkeä merkittävästi.

A350 XWB -lennot Euroopassa lokakuussa

Laivastoinvestoinnin strategisen merkityksen vuoksi Finnair on keskittynyt varmistamaan, että jokainen uusi lentokone integroituu saumattomasti Finnairin verkostoon. Valmistautumisohjelmaan kuuluu muun muassa lentäjien ja matkustamohenkilökunnan koulutus.

Ennen ensimmäisen A350-koneen siirtymistä Shanghain-reitille, kouluttaa Finnair henkilöstöään Euroopan reiteillään lokakuussa 2015. Koulutuslentoja lennetään A350-koneella normaalisti reittejä operoivien kapearunkokoneiden sijaan, jolloin matkustajilla on mahdollisuus päästä nauttimaan uudesta koneesta myös Finnairin lähireiteillä.

Finnairin ensimmäinen kaupallinen lento osana koulutuslentoja lennetään Rovaniemelle uudella A350-koneella 5. lokakuuta. Seuraavien kahden viikon aikana A350-kone vierailee esimerkiksi Brysselissä, Hampurissa, Lontoossa, Tukholmassa ja Wienissä. Lista kaikista suunnitelluista A350:n Euroopan-lennoista on julkaistu osoitteessa a350.finnair.com.

Finnairin A350 XWB: uusi standardi matkustusmukavuuteen

A350:n valoisan ja tilavan matkustamon on suunnitellut suomalainen suunnittelutoimisto dSign Vertti Kivi & Co. Matkustamossa on suuret panoraamaikkunat ja miellyttävät istuinjärjestelyt kummassakin matkustusluokassa. Asteittain muuttuva, dynaaminen LED-valaistus auttaa luomaan raikasta ja rauhoittavaa ilmapiiriä. Kaikkiin Finnairin A350-koneisiin tulee myös Wi-Fi, joka omalta osaltaan parantaa matkustajakokemusta.

Finnairin uusissa Airbus A350 -koneissa on myös edistyksellinen ilmansuodatusjärjestelmä, jonka ansiosta matkustamon ilma vaihtuu kokonaan 2–3 minuutin välein. Myös vedoton ilmastointi, säädettävät lämpötila-alueet ja aiempaa korkeampi matkustamon ilmanpaine parantavat sekä matkustajien että miehistön hyvinvointia.

Koneen 297 istumapaikasta 46 on business-luokassa 1+2+1-muodostelmassa, eli kaikki business-luokan matkustajat pääsevät paikaltaan suoraan käytävälle. Zodiac Cirrus III -istuimet liukuvat täysin makuuasentoon, ja 16 tuuman kosketusnäytöillä varustettu viihdejärjestelmä tarjoaa matkustajille elokuvia, TV-ohjelmia, musiikkia ja muuta digitaalista sisältöä useilla eri kielillä. Business-luokan istuimissa on lisäksi virta- ja USB-pistokkeet.

Economy-luokassa on 3+3+3-muodostelmassa Zodiac Z300 slim-line -istuimia, joiden tuoliväli on 31 tuumaa. Economy-luokan matkustamon etuosassa on 43 Economy Comfort -istuinta, joissa on kymmenen senttiä enemmän jalkatilaa. Kaikissa economy-luokan istuimissa on 11 tuuman kosketusnäytöllä varustettu viihdejärjestelmä ja USB-pistokkeet.

Finavian investoinnit luovat runsaasti työtä lentoasemilla

medium_helsinki_airport_roof_sign_2013_jpg

Yli vuosi sitten käynnistyneen Finavian kehitysohjelman kautta on pystytty tarjoamaan töitä suurelle joukolle ihmisiä. Investointien laskennallinen työllisyysvaikutus vuonna 2014 oli 1 200 henkilötyövuotta.

– Finavian investointien työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä etenkin näinä aikoina, kun Suomen talouden kasvu ja työllisyyskehitys ovat olleet vaisuja jo jonkin aikaa. Pääkaupunkiseudun lisäksi työtä on syntynyt runsaasti myös maakunnissa. Investointihankkeemme ovat edenneet suunnitellulla tavalla, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen.

Kehittämisen punainen lanka on sujuva ja miellyttävä asiakaskokemus

Investointiohjelman vaikutukset ovat näkyneet vuoden mittaan sekä Helsinki-Vantaalla että verkostolentoasemilla. Vuosi 2015 jatkaa muutosten sarjaa.

Helsinki-Vantaalla tehdään touko-elokuussa mittava kiitotien peruskorjaus, heinäkuussa lentoasemalle avataan junayhteys ja parhaillaan on käynnissä suunnittelutyö terminaali 2:n laajentamiseksi. Tavoitteena on säilyttää Helsinki-Vantaan asema suosittuna vaihtokenttänä ja samalla varautua kasvaviin matkustajamääriin.

Helsinki-Vantaan ohella Finavia investoi myös verkostokenttiin. Lentoasemilla kohennetaan terminaalitiloja, parannetaan palveluita sekä peruskorjataan kiitoteitä. Tänä vuonna laajoja hankkeita toteutetaan Rovaniemellä, Ivalossa, Kittilässä ja Vaasassa. Hiljattain Tampere-Pirkkalan lentoasemalla avattiin uusi halpalentoterminaali.

Finavian noin 900 miljoonan euron suuruisen kehitysohjelman käynnistäminen tuli rahoituksellisesti mahdolliseksi, kun valtio päätti sijoittaa Finaviaan 200 miljoonaa euroa rahaa. K ehitysohjelman investointien tulee tuottaa sijoitetulle pääomalle entistä parempaa markkinaehtoista tuottoa.

– Finavian kehitysohjelman onnistumisella on iso merkitys koko maamme lentoliikenteelle. Kilpailukykyinen lentoasemainfrastruktuuri mahdollistaa lentoliikenteen kehittymisen Suomessa sekä tukee sitä kautta taloutemme kilpailukykyä. Lentoasemat eivät kuitenkaan yksinään varmista liikenteen kasvua. Viime kädessä kyse on siitä, kuinka vetovoimaisia Suomi ja sen alueet lentoyhtiöiden silmissä ovat. Pidän hyvänä, että vaikeassa taloustilanteessa Finavian kehitysinvestoinnit tuovat rakennusaikaista työtä ja mahdollisesti myös pysyviä työpaikkoja, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Paula Risikko , jolle Finavia esitteli kehitysohjelmaansa.

Kokonaisuudessaan kehitysohjelman arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran. Lisäksi Helsinki-Vantaalla matkustajamäärän nousun arvioidaan tuovan alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Helsinki-Vantaan odotetaan saavuttavan 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan rajan vuonna 2020. Viime vuonna Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi 700 000 matkustajalla, ja lentoaseman kautta kulki jo 16 miljoonaa matkustajaa. Suurin osa kasvusta tulee vaihtomatkustuksesta.

Terminaalilaajennuksen suunnittelu käynnissä Helsinki-Vantaalla

Vuoden alussa on käynnistetty suunnittelu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi. Helsinki-Vantaan nykyistä terminaalia on tarkoitus laajentaa noin 80 000 neliömetrillä. Laajennusosia on mahdollisesti tulossa kaksi: toinen eteläsuuntaan ja toinen länsisuuntaan. Molemmat laajennusosat tulisivat nykyisen terminaali 2:n kaukolentoalueen jatkeeksi.

Matkustajatilojen lisäksi lentokonepaikkojen määrää suunnitellaan lisättävän kahdeksalla uudella laajarunkosillalla. Laajennuksen jälkeen Helsinki-Vantaalla on käytössä 16 laajarunkokoneiden siltapaikkaa. Näillä näkymin laajennustyöt käynnistyisivät vuonna 2016.

Junayhteys ja kiitotien peruskorjaus ovat tämän vuoden suurimmat uudistukset

Helsinki-Vantaan vuoden 2015 merkittävin muutos nähdään heinäkuussa, kun lentoasemalle valmistuu uusi junayhteys. Kehärata avaa hyvät yhteydet lentoasemalle paitsi Helsingin keskustasta myös koko Suomesta.

Parhaillaan käynnissä on myös pysäköintitalo P5:n laajennus, joka tuo valmistuessaan lentoasemalle lähes 3 000 uutta pysäköintipaikkaa lisää. Laajennusosa avataan vuoden kuluttua kesällä.

Toukokuussa alkava Helsinki-Vantaan kiitotie 1:n peruskorjaus kestää kolme kuukautta. Remontin aikana uusitaan kiitotien päällyste sekä valo- ja sähköjärjestelmät.

Rakennustöiden vuoksi lentoasemalla on kesällä käytössä vain kaksi kiitotietä normaalin kolmen sijaan. Lentokoneiden lentoonlähtö- ja laskusuunnat muuttuvat tilapäisesti, joten osa nousu- ja laskureittien alueella asuvista huomaa lentomelua tavallista enemmän. Finavia tiedottaa lentomelumuutoksista tarkemmin kevään aikana.

Kiitotien korjaustöillä ei ole juurikaan vaikutuksia matkustajaliikenteeseen, sillä työt on suunniteltu tehtäväksi ilman merkittäviä häiriöitä ja sopeuttamalla lentoliikennettä.

Ranskan lennonjohtajien lakonuhka: Finnair perui Pariisin-lentojaan

20ce73f65253eb62ab5dd683bc752e01

Ranskan lennonjohto on antanut lakkovaroituksen keskiviikolle 8.4. ja torstaille 9.4.2015. Mikäli lakko toteutuu, lentoyhtiöt joutuvat rajoittamaan lentojaan ja rajoitukset tulevat vaikuttamaan myös Finnairin Pariisin CDG-lentohin.

Lakkovaroituksesta johtuen Finnair on perunut seuraavat lennot 8. ja 9. päivä huhtikuuta:

8.4. AY875 Helsingistä Pariisiin
8.4. AY876 Pariisista Helsinkiin
8.4. AY877 Helsingistä Pariisiin
9.4. AY878 Pariisista Helsinkiin

Ilmoitamme lentojen peruutuksista ja viivästyksistä asiakkaille henkilökohtaisesti tekstiviestein. Varmistathan, että varauksessasi on ajankohtaiset kontaktitiedot, jotta saat tarvittaessa häiriötilanneviestit matkapuhelimeesi. Kontaktitiedot voi päivittää kohdassa Varaukseni.

Voit tarkistaa ajantasaiset lentotiedot myös täältä.

Mikäli lentosi on peruttu pyrimme tarjoamaan sinulle vaihtoehtoisen lennon. Tarjoamme asiakkaillemme etukäteen mahdollisuuden yhteen maksuttomaan lentopäivän muutokseen seuraavin ehdoin:

  • lipun alkuperäinen matkustuspäivä on 8.-9.4.2015
  • uusi matkustuspäivä on 10.-16.4.2015

Voit muuttaa lentosi matkustusajankohtaa soittamalla numeroon 010 804060 tai ottamalla yhteyttä lipun myyneeseen matkatoimistoon.

Puolustusvoimilla vilkasta helikopteritoimintaa huhtikuussa

Puolustusvoimien helikopteritoiminta lisääntyy eteläisessä Suomessa huhtikuun aikana. Utin jääkärirykmentin helikopteriohjaajien pimeälentokoulutukseen sekä sotilaallisiin harjoituksiin liittyvää lentotoimintaa on arkipäivisin koko huhtikuun ajan.

Lentotoimintaa on kaikkina vuorokauden aikoina. Pääosa lennoista toteutetaan Kaakkois-Suomessa. Lisäksi toimitaan alueella, joka rajoittuu lännessä Tammisaareen ja pohjoisessa Jämsästä Juvaan ulottuvalle tasalle.

Lentomiehistöjen pimeälentokoulutuksen lisäksi helikopterit tukevat lentokuljetuksilla sotilaallisiin harjoituksiin osallistuvia joukkoja. Sotilaat käyttävät toiminnassaan harjoitusampumatarvikkeita ja -panoksia, mistä voi aiheutua äänihaittaa ja muodostua savua.

Lentotoiminnan ympäristövaikutuksia pyritään välttämään suuntaamalla pääosa lennoista harvaan asutuille alueille. Lentokenttien lähialueilla noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

IAU luopuu palkankorotuksista, jos kiista Finavian kanssa ratkeaa

35647567834657346378
Ilmailualan Unioni IAU on jättänyt Finavialle kompromissiesityksen maahuolintapalveluja koskevaan keskinäiseen kiistaansa.

Ilmailualan Unioni IAU on jättänyt Finavialle kompromissiesityksen maahuolintapalveluja koskevaan keskinäiseen kiistaansa. Kiistan vuoksi IAU on antanut aiemmin ennakkoilmoitukset työtaistelusta ja siihen liittyvästä myötätuntotyötaistelusta Finavian ylläpitämillä lentoasemilla. Työtaistelujen toteutuessa matkatavaroiden käsittely seisahtuisi 14.-15.4. kello 6-18. Lisäksi lentoyhtiö Norwegianin maahuolintapalvelut pysähtyisivät kokonaisuudessaan Helsinki-Vantaalla. Täysin työtaistelutoimien ulkopuolella olisivat kuitenkin Finnairin, Flyben ja Blue1:n lennot.

Kompromissiratkaisuna kiistaan IAU on valmis luopumaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisista toisen sopimuskauden mukaisista palkankorotuksista maahuolintapalveluissa. Palkankorotuksista luopuminen koskisi noin 2 500 työntekijää. Vastaavasti Finavia siirtyisi noudattamaan myös halpalentoyhtiöille toimittamissaan maahuolintapalveluissa alan yleissitovaa työehtosopimusta. Finavian halpalentoyhtiöille toimittamissa maapalveluissa työskentelee noin 80 työntekijää tytäryhtiö Airpron palveluksessa.

Jos Finavia hyväksyy kompromissin, se toimisi jatkossa maahuolintapalvelujen työehtojen osalta viiden muun Suomen lentoasemilla toimivan maapalveluyrityksen tavoin. Yhtiöt eivät erottele työntekijöidensä työehtoja sen mukaan, toimittavatko ne maapalveluja halpalentoyhtiöille tai muille lentoyhtiöille. Näistä kolme suurinta toimii Helsinki-Vantaalla ja kaksi muuta maakuntalentoasemilla. Toinen maakuntalentoasemilla toimivista yleissitovaa työehtosopimusta noudattavista yrityksistä on Finvian tytäryhtiö RTG, joka työllistää 175 henkeä ja toimittaa maapalvelut Finnairille ja Flybelle.

Käytännössä kompromissi tarkoittaisi sitä, että Finavian työvoimakustannukset halpalentoyhtiöille toimitettavissa maahuolintapalveluissa nousisivat samalle tasolle muiden lentoasemilla toimivien maapalveluyritysten kanssa. Muut maahuolintapalveluja tarjoavat yritykset, jotka ovat yhtä aikaa myös Finavian asiakkaita lentoaseman käyttäjinä, hyötyisivät kompromissista kilpailutilanteen tasoittumisen lisäksi tulevaisuudessa alenevien työvoimakustannusten johdosta.

IAU:n näkemyksen mukaan Finavian toiminnan ja koko syntyneen kiistan taustalla on yhtiön johtoryhmän halu saada lentoasemien toiminta komentotaloutensa piiriin. Tässä tarkoituksessa pieni päättäjäryhmä käyttää hyödykseen Finavian asemaa lentoasemien ylläpitäjänä ja sen tytäryhtiöjärjestelyjä. Tytäryhtiöiden hallitukset muodostuvat Finavian johtoryhmän jäsenistä Finavian toimitusjohtajan toimiessa puheenjohtajana. Henkilökohtaisina kannustimina menettelylle on johtoryhmän palkkaus. Se perustuu kiinteän kuukausipalkan lisäksi taloudelliseen tulokseen sidottuun tulospalkkaukseen.

Lentoasemien turvatarkastusten osalta Finavian johtoryhmän jäsenet ovat sekä ostajan että myyjän asemassa, koska turvatarkastusten järjestämisestä päättää lentoaseman pitäjä. Vuodenvaihteessa Finavia valitsi tytäryhtiönsä Airpron lentoasemien turvatarkastuspalvelujen tuottajaksi aiemman toimijan joutuessa sanomaan irti sopimuksensa. Tämän jälkeen Finavia on alkanut suunnittelemaan palkkalistoillaan olevien lentoasemien turvatarkastajien tekevän jatkossa oman työnsä ohessa myös halpalentoyhtiöiden maahuolintapalvelut.

Turvatarkastajien tehtäviin kuuluvat matkustajien turvatarkastuksen lisäksi matkatavaroiden sekä lentoyhtiöiden ja lentokenttien henkilöstön turvatarkastukset. Maahuolintapalveluja ovat mm. matkatavaran ja rahdin lastaaminen ja purkaminen lentokoneista, lentokoneiden siirrot matkustajasilloilta sekä lähettäminen.

Käytännössä toimintojen yhdistäminen johtaisi tilanteeseen, jossa halpalentoyhtiöiden maahuolintapalveluista vastaava henkilökunta vastaisi itse myös omista turvatarkastuksistaan, lentoyhtiöiden henkilöstön turvatarkastuksista sekä käsittelemiensä matkatavaroiden ja rahdin turvatarkastuksista. IAU pitää Finavian suunnitelmia ilmailulain vastaisina ja myös turvallisuuden kannalta arveluttavina.

Finavia: Jet Timen lentoperuutuksissa kyse järjestelmävirheestä

VD8R8170

Tanskalaisen Jet Time -lentoyhtiön lentoja ei ole peruttu tänään Helsinki-Vantaalta, kertoo Finavia. Finavian mukaan kyseessä on ollut järjestelmävirhe.

Aikaisemmin tänään Finavialta kerrottiin, että kaksi tänään lähdössä ollutta Jet Time -yhtiön lentoa on pyydetty poistamaan järjestelmästä. Kyseessä kerrottiin olevan aamun lennot Hurghadaan ja Gran Canarialle. Finavian mukaan tällaisia lentoja ei todellisuudessa kuitenkaan ollut lähdössä kentältä tänä aamuna.

Tervetuloa Lappiin, Lufthansa!

1104_DAIQB_92

Lapin lentoyhteydet paranevat talvikaudella 2015–2016, kun Lufthansa avaa reitin Kittilän lentoasemalta Müncheniin Saksaan.

Lennot operoidaan Airbusin A320/A319 -koneilla kerran viikossa lauantaisin joulukuusta maaliskuuhun. Ensimmäinen lento Kittilän ja Münchenin välillä lennetään 19. joulukuuta. Lentoaika Münchenistä Kittilään on noin 3,5 tuntia.

Uuden viikoittaisen reittiyhteyden saamisessa Lappiin ovat olleet yhteistyössä Finavia, Visit Finland ja Levin alueen matkailutoimijat.

– Lufthansan uusi reitti ensi talvelle on valtavan hieno uutinen paitsi meille Finaviassa, myös Lapin matkailuelinkeinolle. Tämä reittiavaus on hyvä esimerkki siitä, miten iso merkitys on alueellisten matkailutoimijoiden sitoutumisessa lentoliikenteen kehittämiseen, sanoo johtaja Joni Sundelin Finavia Oyj:stä.

Münchenin lentoasema on Keski-Euroopassa merkittävä lentoliikenteen solmukohta, josta on jatkolentoyhteyksiä kymmeniin kohteisiin. Helsinki-Vantaan lentoyhteydet mukaan luettuna Kittilän saavutettavuus on talvikaudella 2015–2016 aivan omaa luokkaansa.