Finnairin tammikuun 2014 liikennetiedot

Finnairin kokonaiskapasiteetti kasvoi tammikuussa 2,6 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 1,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste oli 76,5 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi tammikuussa 3,2 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 0,3 prosenttia vertailukaudesta.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 3,8 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 3,2 prosenttia.

Rahtiliikenne myydyillä rahtitonnikilometreillä mitattuna laski tammikuussa 18,6 prosenttia ja rahtikapasiteetti kasvoi 6,1 prosenttia vertailukaudesta. Rahdin kokonaiskäyttöaste laski 14,2 prosenttiyksikköä vertailukaudesta ja oli 46,9 prosenttia.

Tammikuussa Finnairin lennoista 81.4 prosenttia (84.2) saapui aikataulussa.

Helmikuun 2015 liikennetilasto julkaistaan tiistaina 10.3.2015.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet Tammikuu 2015

Tammikuu 2015 muutos % Vuoden 2015 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 713,4 1,6 713,4 1,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 616,5 2,6 2 616,5 2,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 001,5 1,2 2 001,5 1,2
Matkustajakäyttöaste % 76,5 -1,1 p 76,5 -1,1 p
Rahti ja posti tn 9 345,7 -17,1 9 345,7 -17,1
Tarjotut tonnikilometrit 387,6 -0,9 387,6 -0,9
Myydyt tonnikilometrit 234,4 -4,3 234,4 -4,3
Kokonaiskäyttöaste % 60,5 -2,1 p 60,5 -2,1 p
Euroopan liikenne
Matkustajat 1000 411,9 5,9 411,9 5,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 936,6 3,8 936,6 3,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 680,2 3,2 680,2 3,2
Matkustajakäyttöaste % 72,6 -0,4 p 72,6 -0,4 p
Pohjois-Amerikan liikenne
Matkustajat 1000 22,2 2,5 22,2 2,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 211,5 6,3 211,5 6,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 165,9 2,0 165,9 2,0
Matkustajakäyttöaste % 78,4 -3,3 p 78,4 -3,3 p
Aasian liikenne
Matkustajat 1000 144,3 1,2 144,3 1,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 364,8 3,2 1 364,8 3,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 081,5 0,3 1 081,5 0,3
Matkustajakäyttöaste % 79,2 -2,3 p 79,2 -2,3 p
Kotimaan liikenne
Matkustajat 1000 134,9 -9,5 134,9 -9,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 103,6 -18,0 103,6 -18,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 73,9 -5,2 73,9 -5,2
Matkustajakäyttöaste % 71,3 9,6 p 71,3 9,6 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 8 165,8 -0,5 8 165,8 -0,5
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 568,6 -9,7 1 568,6 -9,7
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 637,3 3,6 637,3 3,6
– Asian rahtiliikenne tn 5 825,7 2,3 5 825,7 2,3
– Kotimaan rahtiliikenne tn 134,2 -16,8 134,2 -16,8
Rahti lomaliikenteessä tn 0,0 0,0
Rahtilento tn** 1 180,0 -61,5 1 180,0 -61,5
Kokonaisrahti- ja posti tn 9 345,7 -17,1 9 345,7 -17,1
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 117,6 6,1 117,6 6,1
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 55,2 -18,6 55,2 -18,6
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 46,9 -14,2 p 46,9 -14,2 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 34,5 -23,0 p 34,5 -23,0 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 48,2 -9,7 p 48,2 -9,7 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

Air Finlandin konkurssiin liittyvät korvaukset maksetaan hakijoille

Korkein hallinto-oikeus on 3.2.2015 hylännyt Air Finlandin konkurssin korvauspäätöksiä koskevat valitukset. Korvausten maksaminen hakijoille voidaan näin ollen aloittaa. Maksuaikataulu selviää lähipäivinä ja siitä tiedotetaan erikseen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (aikaisemmin Kuluttajavirasto) käsitteli syksyllä 2012 lentoyhtiö Air Finlandin konkurssiin liittyen noin 3 000 hakemusta ja teki niistä korvauspäätökset saman vuoden lopulla. Osa Air Finlandin asiakkaista oli tyytymättömiä päätöksiin ja teki niistä hallinto-oikeuksiin valituksia. Osasta hallinto-oikeuksien kesällä 2014 antamista päätöksistä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kuluttajille ei ole voitu maksaa korvauksia, koska ensin on pitänyt odottaa, että kaikki päätökset ovat saaneet lainvoiman ja niistä tehdyt valitukset on käsitelty loppuun. Korkein hallinto-oikeus on 3.2.2015 hylännyt valitukset, joten korvausten maksaminen voidaan aloittaa. Korvausprosentti on alkuperäisen päätöksen mukainen, eli noin 69,5%.

KKV toimittaa tiedot korvauksensaajista vakuudenantajalle, joka maksaa korvaukset oman aikataulunsa puitteissa. Maksuaikataulusta tiedotetaan lähipäivinä.

Lue lisää:
Air Finlandin konkurssi: Väliaikatietoa korvausten maksamisesta, KKV:n tiedote 13.11.2014

Avianca tilaa Airbusilta 100 A320neo-lentokonetta

997c89c764d6e79a_800x800ar

Avianca Holdings S.A. on tehnyt aiesopimuksen Airbusin kanssa sadan A320neo-lentokoneen tilauksesta. Tilauksen taustalla on Aviancan kaluston uusimishanke.

“Perusteellisen teknisen arvioinnin jälkeen valitsimme A320neo-perheen sen erinomaisen polttoainetehokkuuden, luotettavuuden ja mukavuuden takia. Nämä ominaisuudet ovat olennaisia kasvullemme ja kalustomme modernisoinnille sekä matkustajiemme lentokokemukselle”, Aviancan pääjohtaja Fabio Villegas Ramirez sanoo.

“A320neo sopii erinomaisesti Aviancalle, jonka reittiverkostossa on kapearunkokoneille pitkiä reittejä sekä korkealla sijaitsevia lentokenttiä”, toteaa Airbusin asiakastoimintojen johtaja John Leahy.

Airbus on ollut Aviancan kumppani lentoyhtiön kaluston modernisoinnissa ja laajentamisessa jo vuosien ajan. Vuonna 2012 Avianca tilasi 51 A320-perheen lentokonetta, joista 33 oli A320neo-malleja. Lentoyhtiö on tilannut Airbusilta yhteensä miltei 200 lentokonetta, joista noin 130 on tällä hetkellä käytössä.

A320-perhe on maailman myydyin kapearunkokoneiden tuotelinja. Airbus on saanut siitä yli 11 500 tilausta, joista miltei 6 400 on toimitettu 400 asiakkaalle ympäri maailmaa.

Leveimmän matkustamonsa ansiosta A320-koneet ovat mukavimpia luokassaan. Turistiluokassakin on vakiona 18 tuumaa (yli 45 cm) leveät istuimet.

A320neo-koneet ovat uusimpia koneperheen jäseniä. Niissä on uuden sukupolven moottorit ja Sharklet-kärkisiivet, jotka yhdessä pienentävät polttoaineen kulutusta aluksi 15 % ja vuoteen 2020 mennessä 20 %. Airbus on saanut Neo-koneista yli 3 600 sitovaa tilausta 70 asiakkaalta.

Lentoliikennestrategia: Lentoasemaverkosto säilyy maakuntakenttiä kehittämällä

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää uudessa lentoliikennestrategiassaan vuosille 2015-2030 yli viittäkymmentä lentoliikenteen ja lentoasemien kehittämislinjausta.

Keskeistä strategiassa on lentoasemien ylläpitäminen verkostona myös tulevaisuudessa sekä lentoliikenteen ja maakuntakenttien kehittäminen viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä.

Lentoliikennestrategia luovutettiin liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle 6. helmikuuta. Siinä esitetään toimenpiteitä ja tavoitteita, jotka koskevat lentoasemien lisäksi muun muassa turvallisuutta, maksu- ja tukipolitiikkaa, lennonvarmistusta, koulutusta ja maahuolintapalveluja.

Strategiassa painotetaan lentoliikenteen tukevan Suomen talouden kasvumahdollisuuksia ja maan kilpailukykyä. Lentoliikennettä tulee kehittää pitkäjänteisesti matkustajien ja muiden asiakkaiden tarpeita palvelevaksi.

– Strategia tarjoaa hyvän pohjan lentoliikenteen eri osa-alueiden kehitystyölle niin kansallisesti kuin osana Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen valmistelu- ja lainsäädäntötyötä, Risikko toteaa.

Risikon mukaan strategian toimeenpanoa varten asetetaan viisi alueellista työryhmää, joiden tehtävänä on luoda kysyntää alueellisille lentokentille ja niiden palveluille.

Lentoasemien ja lentoliikenneyhteyksien lisäksi kehittämisen kohteina ovat liikenneyhteydet lentoasemille. Yhteyksiä voitaisiin toteuttaa eri liikennemuodot yhdistävinä matkaketjuina.

– Yhteistyöryhmiin kootaan edustus muun muassa maakuntien liitoista, kauppakamareista, lentoasemakunnista, yrittäjäjärjestöjen edustajista ja ELY-keskuksista, Risikko summaa.

Suomessa on tällä hetkellä 24 Finavian ylläpitämää lentoasemaa sekä Seinäjoen säätiöpohjainen ja Mikkelin kunnallinen lentoasema. Helsinki-Vantaan lentoasema on verkostossa ainoa, joka tuottaa voittoa ja jonka tuloilla Finavian verkostoa pidetään yllä.

Laajan lentoasema- ja reittiliikenneverkoston turvaamiseksi on tärkeää, että Helsinki-Vantaan kilpailukykyä vahvistetaan erityisesti kiristyvässä Euroopan ja Aasian välisessä siirtomatkustajaliikenteessä, strategiassa todetaan.

Alueellisten lentoasemien kehittämiseen on strategiassa nimetty kolme kärkihanketta. Lapin ja Pohjois-Suomen sekä Itä-Suomen hankkeet keskittyvät alueen lentoasemien, niiden lentoliikennepalvelujen ja matkailun kehittämiseen. Tampereelle pyritään luomaan matkustajia ja elinkeinoelämää palvelevia, eri kulkumuotoja yhdistäviä matkaketjuja lentoasemalle.

Strategiassa arvioidaan miehittämättömien ilma-alusten tarjoavan monille palveluille merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi maanmittaus, kartoitus ja valokuvaus, liikenne- ja energiaverkkojen turvatarkastukset, avustus- ja pelastuspalvelut sekä rajavalvonta- ja maanpuolustustoiminta.

Tästä syystä miehittämättömien ilma-alusten käyttömahdollisuuksien laajentamista tulisikin tukea. Toiminnalle olisi luotava edistyksellinen toimintaympäristö ja samalla varmistettaisiin miehittämättömien ilma-alusten turvallinen käyttö yhteisessä ilmatilassa.

Vaikka kaupallisen lentoliikenteen turvallisuus on nykyisin hyvällä tasolla, erityisesti harraste- ja yleisilmailun turvallisuuteen on jatkossakin panostettava. Turvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan viranomaisten ja harrasteilmailuyhteisön yhteistyönä, strategiassa todetaan.

Lentoliikennestrategia 2015–2030

:KATSO VIDEO: Icelandair takaa revontulet!

qm7p48cvwrkeqtqirty6

Yksi Icelandair laivaston koneista on läpikäynyt upean muutoksen. Tuloksena on Revontulien – Aurora Borealis väriin maalattu ja sisustettu Hekla Aurora niminen upea Boieng 757 lentokone.

Koneen muodonmuutos on osa yhtiön jo viime syksynä julkistamaa, #Mystopover markkinointia, jossa matkustajat kutsutaan tekemään Stopover Islannissa.

Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Eurooppaan matkustavat voivat samalla lentohinnalla pysähtyä jopa 7 päivän ajan ja saada siten yhden uuden elämyksen osana matkaa.

Icelandair lentää Reykjavikin lisäksi 14 kohteeseen Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa.

Elämystä revontulista vahvistaa koneen värikäs ulkoasu, sekä matkustamossa esitettävä kaunis valotaide esitys – josta siis koneen Hekla Aurora nimi.

Hekla Aurora aloitti liikennöinnin jo joulukuussa, ja kone esitellään virallisesti 4. Helmikuuta osana Reykjavik Winter Lights Festivaalia. Osana julkistusta

kone tekee näytös lennon Reykjavikin ja Hallgrims-kirkon yllä, jonka torni valaistaan erityisesti osana tapahtumaa.

Icelandair laivasto koostuu Boeing 757 koneista, ja yksi niistä siis Hekla Aurora, joka tullaan myös näkemään Suomessa. Icelandair lisää lentoja Suomeen merkittävästi. Reitti on

Ympärivuotinen, ja operoidaan talvella 3 kertaa viikossa, keväällä päivittäin ja kesällä 11 kertaa viikossa. Helsingistä tarjolla on nopein yhteys 14 kohteeseen Atlantin takana.

Uusin kesäkohde Portland, Oregon avataan 19.5.2015.

Lue lisää aiheesta #Mystopover ja www.icelandair.fi sivustolta

Norwegianilla entistä täydemmät koneet ja hyvä matkustajamäärän kasvu tammikuussa

print_SHERgBrtLH

Norwegianin kasvu jatkuu. Yhtiö lennätti yli 1,6 miljoonaa matkustajaa tammikuussa 2015. Kasvua viime vuoden tammikuuhun verrattuna oli viisi prosenttia. Käyttöaste oli tammikuussa 80 prosenttia, kasvua 5,2 prosenttiyksikköä.

Tammikuussa 1 609 057 matkustajaa lensi Norwegianilla. Tämä on viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi 21 prosenttia ja tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) 13 prosenttia tammikuussa. Käyttöaste oli 80 prosenttia, nousua vastaavaan ajankohtaan viime vuonna on 5,2 prosenttiyksikköä.

– Olen erittäin tyytyväinen, että käyttöasteemme on noussut tammikuussa, joka on perinteisesti matkustamisessa matalasesonkia. Matkustajamäärän kasvuun vaikuttaa ennen kaikkea vahvempi keskittyminen Euroopan markkinoille yhdessä kaukolentotoiminnan kasvun kanssa. Kaukoreittien matkustajamäärän merkittävä kasvu on erittäin ilahduttavaa ja osoittaa, että edullisille lentolipuille mannertenvälisillä lennoilla on suuri kysyntä, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Norwegian jatkaa laivastonsa uusimista. Tänä vuonna yhtiö vastaanottaa yhteensä kymmenen uutta Boeing 737-800 -konetta ja yhden uuden 787 Dreamlinerin. Viime vuonna Norwegian vastaanotti 14 uutta Boeing 737-800 -konetta ja neljä uutta 787 Dreamlineria. Norwegianin lentolaivasto on yksi Euroopan uusimmista ja ympäristöystävällisimmistä.

Norwegian lensi tammikuussa 99,5 prosenttia suunnitelluista lennoistaan ja näistä 77,9 prosenttia lähti aikataulun mukaisesti.

Traffic JAN 2015(pdf)

Nummelan lento-onnettomuus paljasti rakettikäyttöisten pelastusjärjestelmien vaarat

Itse rakennetulle lentokoneelle Nummelassa viime maaliskuussa sattuneen onnettomuuden tutkinta on johtanut useisiin turvallisuussuosituksiin, jotka liittyvät pienkoneissa oleviin rakettikäyttöisiin pelastusjärjestelmiin. Kaikkiaan suosituksia annetaan kahdeksan.

Onnettomuuskoneessa oli pelastusvarjo, jonka ajopanos aiheutti pelastustoimien aikana räjähdysvaaran. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa selvitettiin erityisesti sitä, miten tällaisten koneiden pelastustoimet voidaan toteuttaa turvallisesti.

Nummelassa onnettomuuspaikalla toimineet eivät tienneet räjähdysvaarasta, koska pelastusvarjosta varoittavat merkit eivät olleet selvästi havaittavissa. Poliisilla tai pelastusalalla ei ennen onnettomuutta yleisesti tiedetty yleis- ja harrasteilmailun pyroteknisistä järjestelmistä. Näitä koskevaa koulutusta on ryhdytty järjestämään ja ohjeistusta laatimaan vasta tutkinnan aikana.

Suomessa käy ulkomaisia ilma-aluksia, joiden pelastusjärjestelmiä koskevat merkinnät poikkeavat suomalaisista tai puuttuvat kokonaan. Ulkomailla on myös löydetty virheellisesti asennettuja järjestelmiä.

Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan lisäämään tieto ilma-alusten pyroteknisistä järjestelmistä ilma-alusrekisteriin ja määrittämään vähimmäisvaatimukset näiden järjestelmien turvallisesta asennuksesta ja käytöstä. Pyroteknisiin pelastusjärjestelmiin on syytä määrätä pakolliset lämpötilaindikaattorit.

Maininnat lentokoneisiin asennetuista pyroteknisistä järjestelmistä suositetaan lisättäväksi lentopaikkojen ylläpitoon liittyviin ilmailumääräyksiin. Valvomattomien lentopaikkojen ylläpitäjiä kehotetaan päivittämään pelastussuunnitelmat pelastusviranomaisen kanssa.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) luomaan pyroteknisille pelastusjärjestelmille yhdenmukaiset varoitusmerkinnät ja lisäämään lentäjien peruskoulutukseen näitä käsittelevän osion, kuten Suomen ilmailuliitto teki jo 2014. Kansainvälistä siviili-ilmailujärjestöä (ICAO) suositetaan määrittelemään näiden pelastusjärjestelmien osat selvästi erottuvan ja tunnistettavan värisiksi.

Finavia Oyj kertoi jo tutkinnan kuluessa, että se lisää ohjeen pyroteknisten järjestelmien ilmoittamisesta lentosuunnitelmalomakkeeseen.

Nummelan onnettomuudessa toinen koneen ohjaajista kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti. Koelennolle lähtenyt lentokone kaarsi nousun aikana hitaalla nopeudella, sakkasi ja törmäsi maahan.

Mahdollisesti koneen miehistö väisti kuviteltua varjoliitimen hinausnarua, joka todellisuudessa oli maassa. Onnettomuuteen vaikuttivat puutteellinen yhteistoiminta valvomattomalla lentopaikalla sekä se, että suljetuksi ilmoitetulla kiitotiellä oli lentotoimintaa.

L2014-01 Tutkintaselostus (pdf, 1.08 Mt)