Hornet-hävittäjän ylilennolla kunnioitetaan sotaveteraanin muistoa Helsingissä perjantaina 16. tammikuuta

Sodassa palvellut lentäjä, majuri Mikko Sarparanta siunataan haudan lepoon perjantaina. Ilmavoimat lentää Hietaniemen hautausmaan yli yhdellä F/A-18 Hornet -hävittäjällä noin kello 13:00.

Ylilento lennetään Seurasaaren suunnasta kohti Hietaniemen hautausmaata noin 300 metrin korkeudella ja se saattaa aiheuttaa lievää meluhaittaa Töölön, Kampin ja Lapinlahden alueilla. Lennolla on säävaraus. Lennon toteuttaa Satakunnan lennosto.

Riitta Tiuraniemi Finavian hallituksen puheenjohtajaksi

Diplomi-insinööri Riitta Tiuraniemi (52) on nimitetty Finavia Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi ylimääräisessä yhtiökokouksessa 14. tammikuuta 2015.

Tiuraniemi työskenteli vuosina 1999-2013 DNA:lla erilaisissa johtotehtävissä ja viimeiset vuodet toimitusjohtajana DNA-konsernissa. Tätä ennen hän on toiminut muun muassa Omnitelessä, Tekesissä ja Nokialla.

Nykyisin Tiuraniemi johtaa keväällä 2014 perustamaansa Terveysoperaattori Oy:tä hallituksen puheenjohtajana. Terveysoperaattorin toimiala on digitaalinen terveysteknologia.

Tiuraniemi on toiminut myös lukuisissa luottamustehtävissä eri yhtiöiden ja järjestöjen hallituksissa.

– Olen erittäin tyytyväinen, että saimme Riitta Tiuraniemen Finavian hallituksen johtoon. Hän on kokenut ja sisukas johtaja, jolla on monipuolinen tausta palveluliiketoiminnan kehittäjänä, liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko toteaa.

– Finavia on yksi tärkeimmistä valtion palveluyhtiöistä, jonka tarjoamat lentoasema-, matkustaja- ja lennonvarmistuspalvelut mahdollistavat sujuvan lentoliikenteen ja samalla osaltaan varmistavat myös Suomen kilpailukykyä. On tärkeää, että yhtiön hallituksen johdossa on palveluliiketoiminnan rautainen ammattilainen, Risikko sanoo

Riitta Tiuraniemi sanoo tarttuvansa innolla haastavaan tehtävään Finavian hallituksen johdossa.

– Lentokenttäverkostomme on portti Suomeen – monelle ensimmäinen kosketus palvelukulttuurimme. Tavoitteenamme Finaviassa on palvella lentokenttiemme matkustajia, yhteiskuntaamme ja elinkeinoelämämme kilpailukykyä parhaalla mahdollisella tavalla. Finaviassa on siihen hyvä joukkue koossa, Tiuraniemi sanoo.

Finavia Oyj ylläpitää ja kehittää lentoasemaverkostoa ja Suomen lennonvarmistusjärjestelmää siviili- ja sotilasilmailun tarpeita varten sekä tarjoaa lennonvarmistuspalveluja Suomen ilmatilassa. Yhtiön omistajaohjaus on liikenne- ja viestintäministeriössä.

Finavian hallituksen edellinen puheenjohtaja Soili Suonoja jätti tehtävänsä viime syksynä.

Kansainvälinen matkustus veti Suomen lentoliikenteen kaikkien aikojen ennätykseen

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kasvoivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2014. Erityisen vahvasti kasvoi kansainvälinen vaihtomatkustus, jonka ansiosta Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi noin 16 miljoonaan matkustajaan. Lentoasema sai vuoden aikana suurkaupungin asukkaiden verran uusia matkustajia (670 000 matkustajaa). Myös kotimaan matkustuksessa on nähtävissä elpymistä.

Finavian lentoasemilla oli vuonna 2014 yhteensä 19 691 593 matkustajaa (19 005 003 vuonna 2013), mikä oli 3,6 % viime vuotista enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista.

Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä matkustajia oli yhteensä 4 830 160 (4 639 194 matkustajaa 10–12/2013). Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 4,1 %.

Kansainvälinen lentomatkustus jatkaa kasvuaan
Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2014 aikana 3,7 % ja oli 14,6 miljoonaa (14,1). Suomen ja Euroopan välisten lentojen matkustajamäärä nousi 12,3 miljoonaan (11,8) matkustajaan. Euroopan ulkopuolisten maiden ja Suomen välillä matkustajia oli 2,3 miljoonaa (2,3).

Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 4,4 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 15,9 (15,3) miljoonaa. Lentoasema sai peräti 670 000 uutta matkustajaa edellisvuoteen verrattuna. Kansainvälisten matkustajien määrä nousi 4,6 % ja kotimaan matkustuksessakin nähtiin nousua 3,1 %

Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 3,8 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 4,9 %.

Vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla nousi 5,3 % edellisestä vuodesta ollen 2,5 miljoonaa (2,4).

”Aasian taloudellisen kasvun hidastumisesta huolimatta lentoliikenteen kysyntä kasvaa. Helsinki-Vantaa on edelleen vahvistanut asemaansa vaihtolentoasemien tiukassa kilpailussa. Valmistaudumme palvelemaan matkustajiamme entistä paremmin ja odotamme vaihtolentomatkustajien määrän edelleen kasvavan kuluvana vuonna. Viime vuonna aloitettu lentoaseman laajentaminen tähtää kapasiteetin kasvattamisen ohella mukavampaan matkustajakokemukseen parempien palveluiden ja sujuvampien prosessien avulla ”, toteaa lentoasemaverkostosta ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Eniten Aasian vaihtomatkustajia saapui Helsinki-Vantaalle Etelä-Koreasta, Japanista ja Kiinasta. Lähi-Idän matkustus on myös kasvanut.

Kotimaan matkustajamäärät myös nousussa
Vuonna 2014 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,1 % ja matkustajia oli 5,0 miljoonaa (4,9). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 3,8 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

”Kotimaan lentoliikenteen alamäki päättyi viime vuonna. Monilla lentoreiteillä oli nähtävissä jo selvää kysynnän kasvua, joskin osa kohteista oli edelleen menettäjinä. Näyttää siltä, että kilpailu eri liikennemuotojen kesken kiristyy entisestään kuluvana vuonna. Lentäminen on luonnollisesti vahvimmillaan mitä pidemmistä etäisyyksistä puhutaan”, Sundelin toteaa.

Maakuntalentoasemista matkustajamäärät nousivat koko vuonna vauhdikkaimmin Oulussa 960 547 (877 080) ja Rovaniemellä 444 561 (427 367).

Lapin matkailulentoasemilla (Ivalo, Enontekiö, Kemi-Tornio, Kuusamo, Rovaniemi ja Kittilä) liikenne on pysytellyt edellisvuoden tasolla.

Savonlinna ja Lappeenranta ovat olleet vailla säännöllistä lentoyhteyttä osan vuodesta, mikä näkyy lentoliikennetilastoissa.

”Kotimaan lentoreiteille on mahdollista saada lisäkysyntää matkailijoista. Esimerkiksi konetta Helsinki-Vantaalla vaihtavat pitäisi saada piipahtamaan Suomessa. Suomi matkailumaana kiinnostaa, mutta Suomen olisi edelleen vahvistettava maan houkuttelevuutta kehittämällä kilpailukykyisiä matkailutuotteita ja niiden markkinointia. Finavia pyrkii omalta osaltaan tuomaan Suomea esille lentoasemillaan, mistä ovat esimerkkeinä juuri uudistettu Helsinki-Vantaan tuloaula tai terminaalit Oulussa ja Kittilässä. Lisäksi jatkamme määrätietoisesti lentoasemiemme markkinointia lentoyhtiöille”, sanoo Sundelin.

Tehokkaampaa lentoliikennettä

Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen viime vuonna 115 263 operaatioon, mikä oli 1,5 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät eivät ole vähentyneet suhteutettuna laskeutuneiden koneiden määrään, mikä tarkoittaa että lentoliikenne on aiempaa tehokkaampaa lentokoneiden korkeiden täyttöasteiden sekä koneiden kasvaneen koon vuoksi.

Airbus lanseeraa Atlantin ylityksiin kykenevän A321neo-lentokoneen

98ad6c7c3cfe6105_800x800ar

Airbus lanseeraa virallisesti A321neo-lentokoneen, jonka suurin mahdollinen lentoonlähtöpaino (MTOW) on 97 tonnia. Lanseerauksen taustalla on Air Lease Corporationin (ALC) tekemä tilaus.

Liisausyhtiö allekirjoitti aiesopimuksen 30 lisäkoneen tilauksesta ja kasvatti tilauksiaan A321neo-koneista nyt 60:stä 90:een. Näin ALC:stä tulee ensimmäinen jatketun kantaman mallin käyttäjä.

A321neo 97t -koneen 4 000 merimailin (yli 74 000 km) kantama on kapearunkokoneiden pisin toimintamatka. Se soveltuu Atlantin ylittäville matkoille ja antaa lentoyhtiöille mahdollisuuden avata uusia pitkiä reittejä, joita nykyisillä kapearunkokoneilla ei voi lentää.

“ALC haluaa saada jalansijan jokaisella lupaavalla markkinasegmentillä, myös niillä, jotka voidaan avata tällä uudella A321neo-mallilla. Meille on kunnia-asia tarjota asiakkaille uusimpia ja innovatiivisimpia tuotteita ja ratkaisuja”, sanoo ALC:n pääjohtaja Steven F. Udvar-Házy.

”Kapearunkokoneilla lennettävien pitkien reittien markkina on houkutteleva, ja sen valtiaaksi nousee A321neo mukavuutensa, taloudellisuutensa ja kantamansa ansiosta. Uusi A321neon versio on liikevaihtoa hyvin tuottava lentokone, joka avaa monia uusia mahdollisuuksia asiakkaillemme”, sanoo Airbusin asiakastoimintojen johtaja John Leahy.

Jos ALC:n aiesopimukset 30 A321neo-koneesta ja 25 A330neo-koneesta muuttuvat sitoviksi tilauksiksi, ALC on tilannut Airbusilta kaikkiaan 258 lentokonetta: 53 A320ceo, 140 A320neo, 15 A330, 25 A350XWB ja 25 A330neo.

A321 97t -mallissa on lisäpolttoainetankki etupään rahtitilassa. Lisäksi koneen siipiin ja runkoon tehdään pieniä parannuksia. Näiden ansiosta kone pystyy lentämään 206:a matkustajaa jopa 4 000 merimailia. Ensimmäiset koneet toimitetaan vuonna 2019.

A320neo-koneissa käytetään uusimman sukupolven moottoreita ja Sharklet-kärkisiipiä, jotka yhdessä vähentävät polttoaineen kulutusta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2014 loppuun mennessä Airbus oli saanut sitovia tilauksia yli 3 600 neo-koneesta 70 asiakkaalta.

Itämeren kansainvälinen ilmatila turvallisemmaksi yhteistyöllä

Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa niin sanotut pimeänä lentävät sotilaskoneet muodostavat yhteentörmäysriskin. Asia nousi esille joulukuussa, kun kävi ilmi, että useat EU-maat olivat havainneet sotilaslentokoneita, joiden seurantalaitteet oli kytketty pois päältä ja joihin ei saanut radioyhteyttä.

Jokaisen valtion tulee kantaa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) yleissopimuksen mukainen vastuu siitä, ettei sotilasilmailulla vaaranneta siviili-ilmailua. Vastuu ulottuu myös maan oman ilmatilan ulkopuolelle.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko esitti joulukuun puolivälissä, että kansainvälisessä ilmatilassa lentävien koneiden tulisi pitää tunnistuslaitteensa päällä ja olla tarvittaessa radioyhteydessä toisiinsa.

– On maailmanlaajuisen ilmailuyhteisön ja lentomatkustajien etu, että näitä pimeitä lentoja ei ole. Haluan että Suomi toimii asiassa aktiivisesti kansainvälisillä ilmailufoorumeilla, jotta varmistamme siviili-ilmailun turvallisuuden kaikissa tilanteissa, sanoo ministeri Risikko.

Trafi on ryhtynyt ministeri Risikon pyynnöstä toimenpiteisiin pimeitä lentoja koskevan turvallisuusriskin pienentämiseksi. Onnistuminen edellyttää koko kansainvälisen ilmailuyhteisön laajaa yhteistyötä.

Trafi on ollut yhteydessä Itämeren valtioiden ilmailujohtajiin sekä ottanut asian esille Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn, Euroopan komission ja kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn piirissä. Tavoitteena on, että asiaa käsitellään kaikilla tasoilla ja jokainen valtio kantaisi sille kuuluvan vastuun lentoturvallisuudesta.

Trafin kirjeessä 12.1.2015 Itämeren valtioiden siviili-ilmailujohdolle korostetaan pimeiden lentojen aiheuttamaa turvallisuusriskiä sekä lennon turvallisuuselementtien merkitystä. Tällaisia ovat lennonvarmistuksessa käytettävä lentosuunnitelma, radioyhteys lennonvarmistuksen kanssa sekä transponderin käyttö.

– Turvallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että eri maiden ilmailuviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä ja että kaikki toimijat, myös valtiolliset, noudattavat vastuullisesti yhteisesti sovittuja pelisääntöjä kaikessa toiminnassaan. Kansainvälisesti sovittujen menettelyiden noudattaminen on turvallisuuden keskeinen elementti, korostaa Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on kerännyt tietoja Itämeren alueen valtioilta tunnistamattomien lentokoneiden aiheuttamista turvallisuusuhkista ja koneiden käyttäytymisestä. EASAn on nyt laatimassa tilanteesta raporttia, joka toimitetaan myös ICAOn pääsihteerille toimenpiteitä varten.

KÄSITTEET

Pimeä lento

Pimeällä lennolla tarkoitetaan lentokonetta, jolla ei ole lentosuunnitelmaa lennonvarmistusjärjestelmässä, radioyhteyttä lennonvarmistuksen kanssa eikä transponderia päällä. Tällöin kone ei näy lennonjohtotutkassa, eikä lentokoneiden yhteentörmäyksen estojärjestelmä (TCAS) toimi. Pimeä kone näkyy sotilastutkassa (valvontatutka), kun se on tutkan kantaman sisällä eikä ole katveessa. Pimeäksi lennoksi ei katsota ilman radioyhteyttä ja transponderia lentävää lentoa, joka on asianmukaisesti koordinoitu lennonjohdon kanssa ja jolla on olemassa sovittu järjestely yhteentörmäysten estämiseksi.

Transponderi

Transponderi lisää lentoturvallisuutta. Lennonjohdon näytöillä näkyvät ainoastaan transponderilla varustetut ilma-alukset. Siviili-ilmailun tutkajärjestelmä toimii siis eri periaatteella kuin sotilastoiminnassa käytettävät ns. ensiötutkat, jotka näkevät muutkin ilmassa liikkuvat objektit, kuten lintuparvet. Toisiotutkavastain kertoo lennonjohtajalle esimerkiksi ilma-aluksen nopeuden, korkeuden ja suunnan. Lisäksi erityisesti kaupallisen lentoliikenteen käytössä olevat TCAS-laitteet (yhteentörmäysvaarasta varoittava järjestelmä) tarvitsevat transponderin signaalia kyetäkseen antamaan ilma-alukselle väistöohjeita.

Finnairille IATA:n ympäristöohjelman sertifiointi ensimmäisenä lentoyhtiönä Euroopassa

Finnair on sertifioitu IATA (International Air Transport Association)  Environmental Assessment (IEnVA) -ohjelman toiseen vaiheeseen Euroopan ensimmäisenä lentoyhtiönä. Sertifioinnin sai vain kaksi lentoyhtiötä maailmassa, Finnair ja South African Airlines. Kyseessä on järjestelmä, joka on suunniteltu lentoyhtiöiden ympäristöasioiden hallinnan riippumatonta arviointia ja parantamista varten.

”Sertifikaatti on osoitus edelläkävijän asemastamme lentotoimialan ympäristöasioissa”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. ”Ympäristövastuu on Finnairin toiminnan kulmakivi, ja pyrimme jatkuvasti parantamaan suoritustamme ympäristöasioissa. Lentotoimialan yhteisten ympäristöstandardien kehittäminen ja arviointi on tärkeää, ja olemme ylpeitä voidessamme olla kärkijoukoissa tällä alueella. Ympäristövastuu on tärkeää myös asiakkaillemme, ja olemme iloisia pystyessämme tarjoamaan heille kestävämpiä lentomatkustusvaihtoehtoja.”

Finnair on asettanut toiminnalleen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet:

  • Jäänestonesteiden käyttöä vähennetään 40 prosenttia vuosina 2006–2016.
  • Hiilidioksidipäästöjä vähennetään 20 prosenttia vuosina 2009–2017.
  • Energiankäyttöä vähennetään yhtiön tiloissa 10 prosenttia vuosina 2007–2016.
  • EU-maiden ulkopuolella matkustajaa kohti syntyvää jätettä vähennetään 10 prosenttia vuosina 2014–2016.
  • Melutasoa alennetaan 40 prosenttia vuosina 2005–2017.

”Kaikki, mitä voimme tehdä hiilidioksidipäästöjemme minimoimiseksi, on eduksi sekä ympäristölle että osakkeenomistajillemme”, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Ville Iho. ”Pitkällä aikavälillä vastuun kantamista ympäristöasioissa voisi verrata turvallisuuteen: toimialan laajuinen yhteistyö hyödyttää kaikkia lentoyhtiöitä. IEnvA-ohjelman standardit auttavat sekä meitä että muita lentoyhtiöitä parantamaan polttoainetehokkuutta, vähentämään jätteen määrää ja vähentämään toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä.”

Finnair läpäisi IEnvA-ohjelman ensimmäisen vaiheen kesäkuussa 2013 osana muutaman lentoyhtiön testiryhmää. Ensimmäisen vaiheen sertifiointi varmistaa, että lentoyhtiö on luonut pohjan ja raamit ympäristöasioiden hallintajärjestelmällensä sekä tunnistanut siihen liittyvät lakisääteiset vaatimukset ja ryhtynyt systemaattisesti noudattamaan niitä.

IenvA-ohjelman toinen vaihe varmistaa, että lentoyhtiö on ottanut käyttöön kaikki ohjelman standardit, tunnistanut toimintansa olennaiset ympäristövaikutukset ja asettanut itselleen ympäristötavoitteet. Toisen vaiheen sertifikaatti on osoitus myös siitä, että Finnair systemaattisesti seuraa ympäristövaatimusten kehittymistä ja suoritustaan asettamiaan tavoitteita vasten.

IEnvA-ohjelman perustana olevat ympäristöstandardit pohjautuvat tunnustettuihin ympäristöjärjestelmien periaatteisiin (kuten ISO 14001), ja niitä on ollut kehittämässä joukko ympäristöalan sekä lentoyhtiöiden asiantuntijoita, muun muassa Finnairilta. Niin Finnairin kuin muidenkin lentoyhtiöiden arvioinneista vastaavat riippumattomat, valtuutetut ympäristöarviointijärjestöt, joilla on ympäristöjärjestelmien ja lentoyhtiöiden auditoinnissa tarvittava pätevyys.

IEnvA-ohjelma käsittää lentoliikenteen ja yhtiön toiminnan, mutta kehitteillä on moduuleita, jotka kattavat myös maatoiminnot sekä huollon.

Arctic Airlinkin Oulu-Luulaja-Tromssa lentolippujen ennakkomyynti ylitti odotukset

10294247_941018845914843_6592369612113702636_n

Tänään maanantaina 12.1.2015 ensilennolle noussut Arctic Airlink -lentoreitti avaa uuden aikakauden pohjoisten yliopistokaupunkien Oulun, Luulajan ja Tromssan välillä. Arctic Airlink tarjoaa tien uusiin bisneksiin, osaavien ihmisten luo ja mielenkiintoisiin paikkoihin lähellä, Pohjois-Suomessa, Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Arctic Airlink avaa myös erinomaiset jatkolentoyhteydet Oulun, Luulajan ja Tromssan lentokentiltä muualle maailmaan.

“Arctic Airlink on ainutlaatuisen yhteistyön tulos. Reitti vahvistaa elinkeinoja ja alueiden vetovoimaa yhdistämällä Pohjoisen Skandinavian kolme yliopistokaupunkia. Oulu operoi Tromssassa Suomi-taloa, joka palvelee ja auttaa suomalaisia yrityksiä Norjan markkinoille. Suuria mahdollisuuksia on myös Ruotsissa,” korostaa Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie.

“Lentoreitti luo uutta yhteistyötä ja syventää naapurimaiden perinteisiä kulttuurisia siteitä. Arctic Airlink nostaa ihmisten, yritysten, korkeakoulujen ja matkailun mahdollisuudet uudelle tasolle, iloitsee Norjan kunniakonsuli Oulussa , Radisson Blu ja Break Sokos Hotel Eden hotellien johtaja Tarja Karvola.

Uusi yhteys Arctic Airlink lentää reittiä viitenä päivänä viikossa, maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Operaattoriksi valittu NextJet käyttää reitillä 33-paikkaisella Saab 340 kalustolla.

“Arctic Airlink tuo naapurimaiden markkinat ja palvelut lähelle. Yhteys pohjoisen tarjoaa suuret mahdollisuudet viennin, myynnin ja kasvun ja uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi. Lentoreitin ja alueemme osaamisen markkinoimisessa tarvitaan kakkien alueen toimijoiden yhteistyötä”, toivoo BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula.

“Jo lippujen ennakkomyynti, jossa ensimmäisen kuukauden matkustajamäärä ylittää 200 matkustajan rajan, osoittaa että uusi suora poikittainen yhteys kiinnostaa ihmisiä ja on tarpeellinen “, iloitsee BusinessOulun markkinointipäällikkö Pauliina Pikkujämsä.

Uusi reitti luo kanavan osaamisen nopeaan liikkumiseen ja lisää edellytyksiä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten väliselle yhteistyölle.
“Arktisuus on yksi Oulun yliopiston tutkimuksen tärkeistä teemoista. Nyt avattava lentoreitti helpottaa vuorovaikutusta Luulajan ja Tromssan yliopistojen ja alueiden kanssa luoden uutta yhteistyötä arktisuuden tutkimuksessa ja koulutuksessa,” painottaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

Oulun, Luulajan ja Tromssan Kaupunkien ja Oulun seudun markkinointi aktiivisena matkailukohteena on erittäin tärkeää reitin toiminnan jatkumiselle vielä viiden vuoden takuuajan jälkeenkin.

“Toivomme, että yleisö ottaa läheiset naapurimaiden upeat matkailukohteet lomasuunnitelmiinsa ja Arctic Airlink luo uutta tapahtuma- ja lomamatkailua kaikilla kolmella upealla matkailualueella, sanoo Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Janne Soini.

Reitin avaaminen osuu juuri nyt erinomaiseen ajankohtaan, kun talous ja tuotanto uudistuvat, yritykset hakevat uusia vientimarkkinoita, korkeasti koulutettu työvoima etsii tapoja osaaminen hyödyntämiseen ja matkailussa kaivataan uusia elämyksiä. Pohjoinen tarjoaa kaivattua kasvua. Arktisilla alueilla sijaitsevat koko Euroopan kannalta merkittävät myönteiset kasvunäkymät. Arctic Airlink yhdistää tämän Euroopan HotSpot alueen tärkeimmät kaupungit, kuten oululaisen teollisuuden palveluyritys Kymppi Group Oy:n toimitusjohtaja Johanna Koskelainen ja myyntijohtaja Janne Koskelainen ovat todenneet ”Arctic Airlink -suurlähettiläinä”.

”On hienoa olla mukana helpottamassa liikkumista pohjoisten yliopistokaupunkien välillä. Bisneksen lisäksi reitti avaa uusia mahdollisuuksia myös matkailun näkökulmasta. Oulun lentoasemalla tehtiin viime vuoden lopulla merkittäviä uudistuksia, ja onkin mahtavaa päästä katsomaan ensilentoa uudistuneesta terminaalistamme”, Oulun lentoasemanpäällikkö Liisa Sallinen iloitsee.

Reitin aikaansaaminen on ennennäkemättömän yhteistyön tulos, jossa Oulun kaupunki, Tromssan alueen Fylkeskommune ja Norrbottenin maakunta ovat toteuttaneet uraauurtavan idean turvata lennot seuraavien viiden vuoden ajaksi.

Arctic Airlink lentoreitti palkittiin viime perjantaina Sata tekoa Oulusta -huomionosoituksella numero 77.

China Aircraft Leasing Company vahvistaa sadan A320-koneen tilauksen Airbusilta

a35cd57cff364a91_800x800ar

China Aircraft Leasing Company (CALC) vahvisti marraskuussa tekemänsä aiesopimuksen sadan A320-lentokoneen tilauksesta. CALC:n tekemä tilaus sisältää 74 A320neo-, 16 A320ceo- ja 10 A321ceo-lentokonetta. Yhtiön tilauskanta nousee näin 140 koneeseen.

“Lisäämällä nämä A320-koneet uusimman sukupolven A320neo-mallit mukaan lukien kalustoomme voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin alhaisella polttoaineen kulutuksella, korkealla luotettavuudella ja lyömättömällä mukavuudella”, sanoo CALC:n pääjohtaja Mike Poon.

A320neo-koneisiin sisältyy uusien moottoreiden lisäksi muita uutuuksia, kuten suuret Sharklet-kärkisiivet. Yhdessä ne alentavat polttoaineen kulutusta 15 prosenttia heti käyttöönotosta lähtien ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa 5 000 hiilidioksiditonnin päästövähennystä lentokonetta kohden vuodessa.

A320 on maailman myydyin kapearunkokoneiden tuoteperhe. Airbus on saanut yli 11 000 tilausta ja toimittanut yli 6 300 A320-lentokonetta.

Ostoliikennesopimus Helsingin ja Savonlinnan välisestä lentoliikenteestä

Liikennevirasto, Savonlinnan kaupunki ja Budapest Aircraft Service Ltd. ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin ja Savonlinnan välisen lentoliikenteen operoinnista.

Sopimus kattaa Helsingin ja Savonlinnan välisen säännöllisen lentoliikenteen hoitamisen 2.2. – 19.12.2015. Ostoliikennesopimuksen mukaisesti Helsingin ja Savonlinnan välillä lennetään kaksi edestakaista lentoa arkisin.

Lentoliikenneyhteyden käynnistyminen uudelleen on tärkeää Savonlinnan seudun vientiyrityksille. Valtio ja Savonlinnan kaupunki vastaavat reitin operointikustannuksista puoliksi, kumpikin noin miljoonalla eurolla.

Hankinnan taustalla on Helsingin ja Savonlinnan väliselle säännölliselle lentoliikenteelle asetettu julkisen palvelun velvoite. Julkisesti tuetut lentoliikenteen ostot siirtyivät liikenne- ja viestintäministeriöstä Liikennevirastolle syksyllä 2014.

Finnairin joulukuun 2014 liikennetiedot

Finnairin kokonaiskapasiteetti laski joulukuussa 1,5 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 0,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste oli 77,0 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti laski joulukuussa 4,2 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 3,2 prosenttia vertailukaudesta.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 1,5 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 4,3 prosenttia.

Matkustajaliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä* nousi loka–joulukuussa 1,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 5,26 eurosenttiä.

”Matkustajaliikenteen yksikkötuotot nousivat vuoden viimeisellä neljänneksellä ensimmäisen kerran vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen. Myönteiseen kehitykseen vaikuttivat pääasiassa lähes kaikilla liikennealueilla parantuneet matkustajakäyttöasteet”, sanoo Finnairin talousjohtaja Erno Hildén.

Rahtiliikenne myydyillä rahtitonnikilometreillä mitattuna laski joulukuussa 0,9 prosenttia ja rahtikapasiteetti kasvoi 8,5 prosenttia vertailukaudesta. Rahdin kokonaiskäyttöaste laski 5,8 prosenttiyksikköä vertailukaudesta ja oli 61,6 prosenttia.

Joulukuussa Finnairin lennoista 82,2 prosenttia (82,9) saapui aikataulussa.

Finnair muutti talviliikennekauden alussa liikennetietojen raportointikäytäntöä ja lakkasi raportoimasta lomaliikennettä erillisenä liikennealueena. Näistä muutoksista tiedotettiin 7.11.2014 erillisellä tiedotteella.

* Yksikkötuotto = lipputuotto/ASK

Joulukuu 2014 muutos
%
Tammi – joulukuu 2014 alusta muutos
%
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat, 1000 721,2 3,9 9 629,6 3,9
Tarjotut henkilökilometrit, milj. 2 405,0 -1,5 30 888,8 -0,9
Myydyt henkilökilometrit, milj. 1 852,8 0,2 24 771,7 0,0
Matkustajakäyttöaste, % 77,0 1,3 p 80,2 0,7 p
Rahti- ja posti, tn 11 317,5 -3,8 149 140,9 1,7
Tarjotut tonnikilometrit, milj. 361,9 -2,2 4 644,3 -1,4
Myydyt tonnikilometrit, milj. 235,4 -0,2 3 130,2 0,7
Kokonaiskäyttöaste, % 65,0 1,3 p 67,4 1,4 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat, 1000 423,9 6,3 6 004,3 5,0
Tarjotut henkilökilometrit, milj. 888,0 1,5 12 239,4 0,9
Myydyt henkilökilometrit, milj. 693,0 4,3 9 649,3 1,0
Matkustajakäyttöaste, % 78,0 2,1 p 78,8 0,1 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat, 1000 17,4 1,2 221,0 -7,3
Tarjotut henkilökilometrit, milj. 159,7 1,0 1 776,8 -6,2
Myydyt henkilökilometrit, milj. 122,5 0,9 1 512,1 -7,5
Matkustajakäyttöaste, % 76,7 -0,1 p 85,1 -1,2 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat, 1000 125,1 -3,1 1 691,1 -1,0
Tarjotut henkilökilometrit, milj. 1 234,8 -4,2 15 564,4 -2,0
Myydyt henkilökilometrit, milj. 950,9 -3,2 12 741,4 -0,3
Matkustajakäyttöaste, % 77,0 0,8 p 81,9 1,4 p
Suomen reittiliikenne
Matkustajat, 1000 154,9 4,0 1 713,3 6,8
Tarjotut henkilökilometrit, milj. 122,5 3,4 1 308,1 4,1
Myydyt henkilökilometrit, milj. 86,3 6,6 868,9 6,6
Matkustajakäyttöaste, % 70,5 2,1 p 66,4 1,6 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä, tn 9 129,4 1,5 115 470,6 1,2
– Euroopan rahtiliikenne, tn 1 901,8 3,1 23 949,2 1,8
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne, tn 661,1 -3,4 7 646,3 -0,5
– Aasian rahtiliikenne, tn 6 403,2 1,3 82 063,2 1,2
– Kotimaan rahtiliikenne, tn 163,3 13,0 1 811,9 -2,1
Rahti lomaliikenteessä, tn 0,0 0,0
Rahtilento, tn** 2 188,2 -20,9 33 670,4 3,6
Kokonaisrahti- ja posti, tn 11 317,5 -3,8 149 140,9 1,7
Tarjotut rahtitonnikilometrit*, milj. 112,9 8,5 1 420,4 -1,3
Myydyt rahtitonnikilometrit, milj. 69,6 -0,9 912,4 2,7
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste*, % 61,6 -5,8 p 64,2 2,6 p
– P.-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste*, % 47,6 -17,1 p 52,0 -2,6 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste*, % 60,2 -6,5 p 63,5 2,6 p

Rahdin tarjotut rahtitonnikilometrit vuodelta 2013 on oikaistu laskennassa käyttöönotettujen tarkempien mittareiden vuoksi.
* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia
** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

–           Muutos-%: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

–           Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–           Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–           Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

–           Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–           Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–           Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä