Suomen Lentäjäliitto FPA ry: EUROOPPALAINEN ILMAILU VAARASSA EPÄTERVEEN KILPAILUN VUOKSI

2014-12-02 15_22_10-the_case_for_fair_competition_in_eus_aviation_14_1125_online_f.pdf - Nitro Pro 9

Lentäjät vaativat päättäjien huomiota Euroopan liikenneministerien neuvoston kokouksessa huomenna. Ilmailun työpaikat ovat vakavasti uhattuina koko Euroopassa. Reilua ja tasapuolista kilpailua peräänkuuluttava, eurooppalaisia lentäjiä edustava ECA ja Suomen Lentäjäliitto vaativat konkreettisia toimia reilun kilpailun palauttamiseksi Euroopan taivaalle.

ECA listaa tuoreessa julkaisussaan ilmailumarkkinoita häiritseviä tekijöitä, joista haastavampia ovat vahingolliset liiketoiminta- ja palkkausmallit. Yhä useammat lentoyhtiöt hakevat kilpailuetua alentamalla työvoimakustannuksia, veroja ja sosiaalimaksuja. Lentäjiä pakotetaan yrittäjiksi, työsopimusten kanssa kikkaillaan ja säännöksiä haetaan sieltä, missä ne hyödyttävät kulurakennetta eniten. Mukavuuslippukäytäntö aiheuttaa suurta vahinkoa yhteiskunnallisella tasolla ja on uhka lentoturvallisuudelle. Eurooppalaisia ministereitä vaaditaan nyt kiinnittämään asiaan suurta huomiota ja priorisoimaan asia tulevissa kokouksissaan.

”Monien lentoyhtiöiden viime aikoina yleistynyt härski suhtautuminen työehtoihin on hyvin huolestuttavaa”, toteaa Sami Simonen, Suomen Lentäjäliiton puheenjohtaja. ”Lyhyellä tähtäimellä voi tuntua houkuttelevalta säästökonstilta rekisteröidä lentokone veroparatiisiin, sijoittaa miehistöt toiselle mantereelle tai edellyttää nuorten lentäjien maksavan lentokoneiden lentämisestä. Mutta nämä toimet rapauttavat eurooppalaisen työn, pienentävät EU-jäsenvaltioiden vero- ja sosiaalimaksukertymää ja vääristävät kilpailua huomattavasti. Silti moni yhtiö seuraa esimerkkiä, koska kilpailu on kovaa ja pärjätäkseen on leikattava kuluja samaan tapaan.”

”Monessa Aasian ja Lähi-idän maassa valtio tukee menestyviä lentoyhtiöitä, ja ilmailu on osa valtion kasvustrategiaa. Polttoaine on halpaa ja pääomaa riittää toiminnan pyörittämiseen. Toisaalta lainsäädäntö poikkeaa eurooppalaisesta, eikä yritystoiminnan läpinäkyvyys välttämättä ole tavallista. Eurooppalaiset yhtiöt eivät mitenkään voi kilpailla samalta viivalta näiden yhtiöiden kanssa, eikä toisaalta pidäkään”, täsmentää Sami Simonen. ”Täällä lentotoiminta voi olla kannattavaa vain, jos kilpailu pysyy reiluna ja tasapuolisena. Siksi me eurooppalaiset lentäjät esitämmekin EU:n komissiolle, parlamentille ja ministereille vaatimuksen ilmiön poiskitkemisestä Euroopan alueella ja reilun kilpailun nostamiseksi eurooppalaisen ilmailupolitiikan keskeiseksi tekijäksi.”

“Jotta suuntaus kohti epäreilua kilpailua saadaan pysäytettyä, tarvitaan konkreettisia toimia. Yhteistyön parantaminen sekä haitallisten liiketoimintamallien ja työehtosopimusten kiertämisen estäminen ovat näistä tärkeimmät. Kilpailu valtiorahoituksella toimivien lentoyhtiöiden kanssa pitää saada reiluksi”, summaa Simonen.

ECA:n aloite tasapuolisen kilpailun puolesta täällä.

Maailman talousfoorumin raportti: Suomessa lentoliikenteen infrastruktuuri on maailman kärkeä

2014-12-01 12_18_01-WEF_GlobalCompetitivenessReport_2014-15.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Maailman talousfoorumin kilpailukykyraportissa 2014–2015 Suomen lentoliikenneinfrastruktuuri arvioidaan laadultaan maailman viidenneksi parhaaksi. Finavian lentoasemaverkoston kehittäminen ja ylläpito tukee koko Suomen kilpailukykyä ja työllistää laajasti eri puolilla maata.

Suomi sijoittuu viidenneksi lentoliikenteen infrastruktuurin kansainvälisessä vertailussa, joka sisältyy Maailman talousfoorumin kilpailukykyraporttiin. Seitsenportaisella asteikolla Suomi saavuttaa arvosanan 6,2. Raportin kyselytutkimuksessa vastaajat arvioivat lentoliikenteen infrastruktuurin kehittyneisyyttä, kattavuutta ja tehokkuutta omassa maassaan.

– Suomen erinomaista sijoitusta voidaan pitää osoituksena siitä, että meillä on laadukas ja kilpailukykyinen lentoasemaverkosto, joka kykenee tarjoamaan kustannustehokkaita ja kysyntään vastaavia palveluita lentoyhtiöille ja lentomatkustajille. Suomalaisten kannalta parasta tässä on se, että lentoliikenteen infrastruktuuri toimii ilman verorahoja. Korkeatasoinen lentoasemaverkosto on ollut merkittävä tekijä siinä, että Suomi on pärjännyt niin hyvin viime vuosina kilpailussa kansainvälisistä vaihtomatkustajista. Sen sijaan kotimaan liikenteessä edes kilpailukykyiset lentoasemat eivät ole taanneet kaikkialle runsaita lentoyhteyksiä. Kotimaan lentoliikenteen palvelutason säilyttäminen ja jatkokehittäminen  tulee jatkossakin olemaan haasteellista, toimitusjohtaja Kari Savolainen Finavia Oyj:stä sanoo.

Saavutettavuus vaatii laadukasta infrastruktuuria

Suomalaisten ulottuvilla on maan kokoon suhteutettuna ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa, ja esimerkiksi Helsinki-Vantaalta lennetään noin 130 kohteeseen.  Kansainvälisen vaihtomatkustuksen kasvaessa yhteyksien määrä lisääntyy, mikä parantaa Suomen saavutettavuutta entisestään. Suomessa miljoonaa asukasta on palvelemassa keskimäärin 4,7 lentoasemaa, kun Euroopassa vastaava luku on 1,01 ja Pohjois-Amerikassa 2,53.

– Käytännössä Suomen lentoliikenne on hajaantunut väestömäärään suhteutettuna useampaan paikkaan kuin monessa muussa maassa. Tämä on vähäväkisen ja maantieteellisesti suuren maan logistiikassa yleinen ongelma, joka nostaa kustannuksia. Joudummekin tulevaisuudessa etsimään ennakkoluulottomasti eri keinoja, jotta lentoliikenteen infrastruktuurin kannattavuus saadaan nostettua kestävällä tasolle, Savolainen kuvailee.

Kehitysohjelmat kirittävät taloutta ja työllisyyttä

Suomen lentoasemaverkostosta ja lennonvarmistuspalveluista vastaavan Finavia Oyj:n sitoutuminen lentoliikenteen infrastruktuurin kehittämiseen näkyy Helsinki-Vantaan ja maakuntalentoasemien mittavina kehitysohjelmina. Helsinki-Vantaan historiallisen laaja investointiohjelma vuosille 2014–2020 yltää 900 miljoonaan euroon ja merkitsee arviolta 14 000 henkilötyövuoden työllisyysvaikutusta sekä jopa 5000 pysyvää työpaikkaa. Verkostolentoasemien 100 miljoonan euron investointiohjelma vuosille 2013–2015 merkitsee puolestaan yhteensä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran työtä maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristössä.

Lentoliikenne ja sen tarvitsemat palvelut työllistävät Suomessa noin 100 000 henkilöä ja lentoliikenteen osuus bruttokansantuotteesta on yli 3 %. Lentoliikenteen palveluiden alueellinen kysyntä ohjaa lentoyhtiöiden reittipäätöksiä ja vaikuttaa siten lentoyhteyksien määrään. Monien verkostolentoasemien elinvoimaisuudessa keskeinen tekijä on erityisesti matkailun vetovoimasta syntyvä kysyntä.

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) kilpailukykyraportissa (The Global Competitiveness Report) vuosille 2014–2015 Suomi sijoittuu kokonaisarviossa kilpailukyvyltään neljänneksi maailmassa. Raportissa tarkastellaan yhteensä 144 talouden kilpailukykyä ja menestykseen vaikuttavia tekijöitä yli sadan muuttajan avulla. Kilpailukykyraporttia on julkaistu vuodesta 1979 lähtien.

Tutustu Maailman talousfoorumin kilpailukykyraporttiin (The Global Competitiveness Report 2014–2015) täällä (englanniksi): http://www3.weforum.org/docs/WEF_GlobalCompetitivenessReport_2014-15.pdf