Ilmailulaki uudistuu

Ilmailulaki päivitetään kansainvälisen sääntelyn ja unionilainsäädännön vaatimusten mukaiseksi. Hallitus esitti ilmailulain vahvistamista 6. marraskuuta. Laki tulee voimaan 13. marraskuuta. 

Uudella ilmailulailla pannaan erityisesti täytäntöön Euroopan unionin ilmatilauudistuksen sekä puolustusvoimauudistuksen edellyttämät muutokset ilmatilan käytössä. Samalla uudistetaan säännöksiä, joilla pyritään sovittamaan yhteen siviili-, sotilas- ja valtion ilmailun tarpeita yhteisessä ilmatilassa. 

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ilmailuun liittyvät tehtävät on koottu ilmailulakiin yhteen. Lentoliikenteen julkisesta palveluvelvoitteesta päättää jatkossa liikenne- ja viestintäministeriön sijasta Liikennevirasto. Tällä hetkellä palveluvelvoite on asetettu Helsingin ja Savonlinnan väliselle lentoliikenteelle. 

Laissa on osoitettu julkisia hallintotehtäviä myös muille kuin viranomaisille, kuten Finavia Oyj:lle lentokentän pitäjänä ja ilmaliikennepalvelun tarjoajana sekä harrasteilmailun järjestöille ja muille asiantuntijayksiköille. 

Miehittämättömiä ilma-aluksia ja lennokkeja koskevat säännökset mahdollistavat toimialan kehityksen. Miehittämättömiä ilma-aluksia koskevan kansainvälisen säätelyn ja Euroopan unionilainsäädännön kehittäminen on vasta käynnistymässä. 

Lentoasemilla maahuolintapalveluja tarjoavilta yrityksiltä edellytetään jatkossa turvallisuudenhallintajärjestelmää. 

Inhimillinen virhe paljastui Hawk-onnettomuuden syyksi

_DSC7860

Kuva Puolustusvoimat , Tiedottaja Laura Kaipainen 20.11.2013. Perho, Ilmavoimien Esikunta

Onnettomuustutkintaryhmä on saanut valmiiksi marraskuussa 2013 Keski-Pohjanmaalla tapahtuneen kahden Hawk-suihkukoneen onnettomuuden tutkinnan. Sotilasilmailun Viranomaisyksikön nimittämän tutkintaryhmän mukaan onnettomuuden taustalla oli ohjaajan virheellistä havaintoa seurannut tapahtumaketju. Havaintovirhe ei yksin aiheuttanut kahden koneen törmäystä ilmassa, vaan sen syntymiseen myötävaikutti lisäksi mm. vähäiseksi jäänyt radioliikenne.

Kaksi Ilmavoimien Hawk-harjoitussuihkukonetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhossa, Salamajärven alueella Keski-Pohjanmaalla 13. marraskuuta. Koneet olivat suorittamassa Hawk-lentokoulutusohjelman mukaista kaartotaisteluharjoitusta.
Toisen onnettomuuskoneen ohjaaja menehtyi turmassa välittömästi törmäyksen yhteydessä. Toinen pelastautui käyttämällä heittoistuinta. Kolmas harjoitukseen osallistunut kone laskeutui normaalisti.
Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että heittoistuin ei olisi törmäysvaurioiden vuoksi toiminut oikein, vaikka ohjaaja olisikin käyttänyt heittoistuimen laukaisua, toteaa onnettomuustutkintaryhmän johtaja majuri Mikko Pekkala.
Molemmat turmakoneet tuhoutuivat onnettomuudessa täysin.

Virheellinen havainto johti puutteelliseen tilannekuvaan

Onnettomuushetkellä koneet olivat suorittamassa 2 vastaan 1 kaartotaisteluharjoitusta. Onnettomuuskoneet muodostivat harjoituksessa parin ja harjoittelivat yksittäisen vastustajan eli kolmannen harjoituksessa mukana olleen koneen torjuntaa näköetäisyydellä. Harjoituksen tehtävänanto suoritettiin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

Ennen onnettomuutta harjoitusosasto lensi yhteensä seitsemän kohtaamista. Koneiden tallenteiden sekä radiopuhelinliikenteen mukaan ennen onnettomuutta lennetyt kohtaamiset sujuivat suunnitellusti. Torjujat vaihtoivat rooleja sujuvasti ja radiopuhelinliikenne oli lyhyttä ja selkeää.

_DSC7932

Maastosta löydettyjen koneen osien koko ja tunnistettavuus vaihteli paljon.
Kuva Puolustusvoimat , Ilmavoimat / Laura Kaipainen 20.11.2013. Perho, Salamajärvi, Ilmavoimien Esikunta

Varjo+ja+vinka

Maastosta löytyneet koneen osat ja muu materiaali etsitään ja dokumentoidaan tarkasti. Onnettomuusalueen kartoittamista ja tutkintaa tuettiin etsintälennoilla. Ilmassa alkeiskoulutuskone Vinka.
Kuva Puolustusvoimat , Ilmavoimat / Laura Kaipainen 14.11.2013. Perho, Ilmavoimien Esikunta

Onnettomuus tapahtui lennon kahdeksannessa eli suunnitelmien mukaisesti viimeisessä kohtaamisessa.

Toinen ohjaajista teki virheellisen havainnon toisen koneen korkeudesta, paikasta sekä lentosuunnasta ennen viimeisen ammuntasyöksyn aloittamista, kuvailee majuri Pekkala. Tämän seurauksena koneet ajautuivat risteäville lentoradoille.

Onnettomuustutkintaryhmän mukaan havaintovirhe ei kuitenkaan suoraan aiheuttanut kahden koneen törmäystä ilmassa. Onnettomuuden syntyyn vaikutti myös se, että ohjaajien välinen radioliikenne jäi vähäiseksi juuri ennen harjoituksen viimeistä kohtaamista.

Radioliikenne oli ohjeistuksen mukaista ja täytti riittävän kommunikaation ehdot, painottaa majuri Pekkala. Radioliikenne ei kuitenkaan tukenut riittävästi ohjaajien oikean tilannekuvan muodostumista.

Suosituksena ohjeistuksen tarkentaminen

Onnettomuustutkintaryhmä toteaa, että ohjaajat ovat toimineet lentotehtävää suorittaessaan voimassaolevien ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Lentoturvallisuuden kehittämiseksi ryhmä esittää, että ilmataisteluun liittyvää ohjeistusta tarkennetaan etenkin radiopuhelinliikenteen osalta.

Tarkoitus olisi lisätä kommunikaatiota ilmataistelun aikana, ja parantaa siten ohjaajien tilannetietoisuutta, tarkentaa Pekkala.

Etsintä- ja pelastustoimintaan sekä onnettomuuden tutkintaan liittynyt eri viranomaisten välinen yhteistyö sujui hyvin. Tutkintaryhmä näkee kuitenkin myös viranomaisyhteistyössä kehittämisen mahdollisuuksia.

Yhteistoimintaharjoituksia tulisi olla enemmän, tarkentaa Pekkala. Niissä tulisi keskittyä kokonaisuuden johtamiseen sekä yhteisen tilannekuvan kokoamiseen ja jakamiseen. Lentopelastuskeskuksen ja pelastuslaitoksen johtosuhteiden osalta ohjeita tulisi tarkentaa siten, että ne soveltuisivat paremmin sotilaslento-onnettomuustilanteisiin.

Norwegianin matkustajamäärä jatkoi kasvuaan ja käyttöaste oli vakaa lokakuussa

jozj8roakc5bdbflbrst

Norwegianin matkustajamäärän kasvu jatkui lokakuussa. Yhtiö kuljetti lokakuussa yli 2,2 miljoonaa matkustajaa. Kasvua viime vuoden lokakuuhun verrattuna oli 15 prosenttia. Käyttöaste oli 81,6 prosenttia, kasvua 2,3 prosenttiyksikköä.

Norwegian kuljetti 2 243 560 matkustajaa lokakuussa, kasvua 15 prosenttia verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi 39 prosenttia samalla, kun tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi 35 prosenttia lokakuussa. Käyttöaste oli 81,6 prosenttia, kasvua 2,3 prosenttiyksikköä.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että matkustajamäärä jatkoi kasvuaan lokakuussa erityisesti siksi, että myynnissä oli 35 prosenttia enemmän paikkoja kuin samana ajankohtana viime vuonna. Se tosiasia, että yhä useampi matkustaja Pohjoismaiden ulkopuolella valitsee lentoyhtiökseen Norwegianin, osoittaa, että saamme entistäkin vahvemman jalansijan kansainvälisillä markkinoilla. Uudet, entistä ympäristöystävällisemmät koneemme, hyvät lennonaikaiset palvelut ja edulliset lentohinnat on otettu vastaan hyvin, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Norwegian lensi lokakuussa 99,9 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, joista 86,7 prosenttia lähti aikataulussa.

Lokakuussa Norwegian vastaanotti yhden uuden Boeing 737-800 -koneen. Vuoden 2014 aikana Norwegian vastaanottaa yhteensä 14 Boeing 737-800 -konetta ja yhtiö on jo tähän mennessä tänä vuonna ottanut vastaan neljä Boeing 787 Dreamlineria. Norwegianin lentolaivasto on yksi Euroopan nykyaikaisimmista ja ympäristöystävällisimmistä.

Lisätietoja liitteenä olevasta pdf-tiedostosta.

Traffic OCT 2014-2(pdf)

Airbusin ensimmäinen 242 tonnin A330-lentokone siirtyy loppukokoonpanoon

98ed9867785777e9_800x800ar

Airbus on siirtänyt viimeiseen kokoonpanovaiheeseen ensimmäisen A330-lentokoneen, jonka enimmäislentoonlähtöpaino on 242 tonnia. Ensimmäistä konetta käytetään tyyppihyväksyntään vaadittavilla koelennoilla.

Samaan aikaan rakenteilla on toinen kone, joka toimitetaan ensimmäiselle asiakkaalle Delta Air Linesille ja otetaan käyttöön vuoden 2015 toisella neljänneksellä.

“Ensimmäinen 242 tonnin A330 on loppukokoonpanossa vain kaksi vuotta ohjelman julkistuksen jälkeen, mistä olen erittäin ylpeä. Uusi versio on konkreettinen osoitus Airbusin tavasta tuoda innovaatioita käytäntöön vähitellen. Uutta versiota käytetään perustana tulevissa A330neo-koneissa”, sanoo Patrick Piedrafita, joka johtaa Airbusin A330-ohjelmaa.

”Uutta 242 tonnin A330:a käyttävät lentoyhtiöt voivat kuljettaa aiempaa enemmän kuormaa pidemmillä reiteillä ja hyötyä samalla koneen erittäin korkeasta, 99,4 %:n käyttövarmuudesta.”

Ilman vastusta vähentävien aerodynaamisten ratkaisujen ja uusimpien moottoriparannusten ansiosta uuden 242 tonnin A330:n polttoaineen kulutusta on saatu vähennetty jopa 2 %. Koneella voidaan lentää 500 merimailia eli yli 900 kilometriä, mikä merkitsee 13‒15 tunnin matka-aikaa.

Tähän mennessä yhdeksän asiakasta on tilannut uusia koneita.

A330-perheeseen kuuluu matkustajakoneiden lisäksi rahti-, VIP- ja sotilasversiot. Airbus on saanut perheen koneista yli 1 300 tilausta, joista yli 1 100 on toimitettu.

841e3186bbeb937c_800x800ar

STT: Ilmatilaloukkaaja esiintyi Aeroflotin koneena

ilmatilaloukkaus-venaja-havittaja-antonov-an-72-stol-kuljetuslentokone

Antonov 72 -tyyppisen kuljetuskoneen lisäksi kahden muun venäläiskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa elokuussa. Kuva: Ilmavoimat

Viimeinen Suomen ilmatilaa elokuussa loukanneista Venäjän valtion koneista oli lentosuunnitelmassa merkitty Venäjän kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin operoimaksi. Tieto käy ilmi Rajavartiolaitoksen esitutkintapöytäkirjoista.

STT:n saamista pöytäkirjoista ilmenee myös, että koneen pilotti käytti lennonjohdon kanssa viestiessään koneestaan kutsua “aeroflot”. Lennonjohtaja kertoi kuulusteluissa pitävänsä ilmoitusta harhaanjohtavana, koska sillä viitataan siviilikoneeseen.

Venäläiskoneen ilmoitettuun lentosuunnitelmaan sisältyi hetkellinen käynti Suomen ilmatilassa. Koska kyseessä oli valtionalus, sen olisi pitänyt hakea erikseen lupaa lentää Suomen ilmatilassa. Tällaista lupaa ei ollut, ja lennonjohto ilmoitti venäläiskoneelle, ettei se saa lentää Suomen puolelle.

Suomalainen lennonjohtaja kertoi Rajavartiolaitoksen kuulustelupöytäkirjan mukaan, että venäläiskoneen ohjaaja kuittasi kuulleensa ilmoituksen. Venäläispilotti ilmoitti sitten lennonjohdolle olevansa matkalla lentosuunnitelmassa ilmoitettuun reittikohtaan, joka edellytti lentämistä Suomen ilmatilassa.

Antonov 72 -suihkukone loukkasi Suomen ilmatilaa Porvoon edustalla ja kävi syvimmillään 4,4 kilometriä Suomen ilmatilassa. Se poistui suomalaishävittäjän lennettyä sen vierelle ja kehotettua sitä poistumaan.

Suomi ei jatka ilmatilaloukkauksen esitutkintaa, sillä alueloukkauksesta epäiltyä pilottia ei todennäköisesti saataisi kuultavaksi Suomessa.

Antonov 72 -koneen lisäksi kahden muun venäläiskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa elokuussa: Tupolev 134 -suihkukoneen Porvoon eteläpuolella 25. elokuuta ja AN26-kuljetuskoneen Kemiönsaaren eteläpuolella 23. elokuuta.

Rajavartiolaitoksen esitutkintapöytäkirjojen mukaan Tupolev-koneen operoijaksi oli merkitty Venäjän valtio. Koneen reitin oli ilmoitettu kulkevan kansainvälisessä ilmatilassa Kaliningradista Moskovaan. Suunnitelmassa todettiin jälkikäteen piste, jonka kautta kulkeva reitti on osittain Suomen ilmatilassa. Koneen pilotti ei lennonjohdon ohjeista huolimatta kääntynyt, vaan kävi Suomen ilmatilassa.

Kuljetuskoneen ohjaaja taas väisti ukkosrintamaa Suomen puolelle, vaikka aluelennonjohto ohjeisti toisin.

Ilmailumuseon popup -osasto Helsinki-Vantaalla vuoden loppuun saakka

Suomen Ilmailumuseo on avannut popup –näyttelyn ja museokauppaosaston Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Osasto on T2 -terminaalin airside –puolella, Non-Schengen –alueelle johtavien turvaporttien vieressä. Osasto on avoinna vuoden 2014 loppuun saakka joka päivä klo 10 – 20. Osaston valokuvanäyttely esittelee Helsinki-Vantaan lentoaseman historiaa. Popup -osasto tekee myös tunnetuksi Ilmailumuseon Lentoon 2015 –uudistushanketta, jonka tavoitteena on museon kokonaisvaltainen uudistaminen vuoteen 2022 mennessä. Popup -osaston on suunnitellut suunnittelutoimisto Amerikka Oy, joka on laatinut myös Lentoon 2015 -hankkeessa uusittavan Ilmailumuseon perusnäyttelyn hankesuunnitelman.

Ilmailumuseo on saanut popup -osaston toteutukseen on saatu muun muassa Museoviraston avustuksen museoiden innovatiivisiin hankkeisiin, sekä Vantaan kaupungin kumppanuusapurahan. Muita hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Finavia ja Vantaan Kaupunginmuseo. Museokaupan tuotteet on hankittu Mastermark Oy:n kautta.

Blue1 tuomittiin maksamaan korvaukset irtisanotulle

3245632546327

Helsingin hovioikeus on pitänyt ennallaan käräjäoikeuden tuomion, jossa katsottiin lentoyhtiö Blue1:n rikkoneen sekä uudelleensijoitusvelvoitettaan että yhteistoimintalakia.

Blue1:n on näin ollen maksettava yhtiöstä irtisanotulle henkilölle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 8 kuukauden palkkaa vastaava korvaus 30 392 euroa, josta osa eli 9 906 euroa Työttömyysvakuutusrahastolle, sekä yhteistoimintalain rikkomisesta 14 000 euroa hyvitystä sekä viivästyskorkoja. Blue1:n on myös korvattava irtisanotuksi tulleen entisen työntekijänsä oikeudenkäyntikulut.

Blue1:ssä huoltosuunnittelijana työskennellyt henkilö irtisanottiin yhtiössä käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena vuonna 2011. Irtisanotulle ei tarjottu hänen irtisanomisaikanaan Blue1:ssa avoinna ollutta ostajan tehtävää, vaan siihen palkattiin ulkopuolinen henkilö.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tapaan, että avoinna ollut työ olisi ollut irtisanotun koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaavaa työtä. Perehdyttämisestä tehtävään ei olisi aiheutunut työantajalle mainittavia kustannuksia tai ajanhukkaa. Blue1 on näin ollen rikkonut työsopimuslain mukaista uudelleensijoitusvelvoitettaan.

Hovioikeus myös katsoi käräjäoikeuden lailla, että Blue1:ssa aloitettiin yt-neuvottelut vasta sen jälkeen, kun tosiasiallista päätösvaltaa yhtiössä käyttänyt konsernin emoyhtiö SAS Group oli jo tehnyt Blue1:n liiketoimintaa koskevan päätöksen, joka johti henkilöstövähennyksiin. Koska tytäryhtiössä on käytävä yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin emoyhtiössä tehdään ratkaisu tytäryhtiön toiminnan olennaisesta supistamisesta, Blue1 rikkoi yhteistoimintalakia.

Hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen korkeimmalle oikeudelle päättyy 29. joulukuuta.

Poikkeuksia Flyben aikatauluihin ja reitteihin marraskuussa

Muutokset koskevat tässä vaiheessa yksittäisiä lentoja reiteillä Helsingistä Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Jyväskylään, Kajaaniin ja Norrköpingiin.

Flyben lentokone joutui lentokenttäbussin kolhaisemaksi 22.10. Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Törmäyksessä vaurioitunut kone on poissa käytöstä toistaiseksi. Koneen puuttumisen vuoksi Flybe joutuu valitettavasti tekemään väliaikaisia muutoksia reitteihin ja aikatauluihin.

Tapauksen tutkinta ja vaurioiden kartoitus ovat vielä kesken, mutta näillä näkymin kone on pois käytöstä vähintään joitakin viikkoja. Tällä hetkellä muutoksia reitteihin ja aikatauluihin on tehty 21.11. asti. Tilanne voi kuitenkin vielä muuttua vaurioiden tutkinnan edetessä.

Reittimuutokset koskevat tässä vaiheessa yksittäisiä lentoja reiteillä Helsingistä Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Jyväskylään, Kajaaniin ja Norrköpingiin. Osa lennoista yhdistetään välilaskullisiksi kolmiolennoiksi peruutettavien lentojen määrän minimoimiseksi. Aikataulumuutokset koskevat näitä välilaskullisia lentoja. Lisäksi joitakin lentoja joudutaan peruuttamaan. Flyben asiakaspalvelu ottaa yhteyttä niihin matkustajiin, jotka ovat varanneet liput muutetuilta tai perutuilta lennoilta.

Tilannetta arvioidaan jatkuvasti ja asiakkaita informoidaan mahdollisista lisämuutoksista. Flybe on pahoillaan tästä yhtiön toiminnasta riippumattomasta poikkeustilanteesta ja matkustajille aiheutuvasta vaivasta.

Mikäli asiakkailla on kysyttävää, he voivat olla yhteydessä Flyben asiakaspalveluun sähköpostitse: customer.finland@flybe.com tai puhelimitse: 0600 944 77. Flyben asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 8–19. Puhelun hinta on 0,96€/minuutti + operaattorikohtaiset maksut.

Virgin Galactic: Miljardööri ei luovu avaruusturismista turmasta huolimatta

In_San_Fran-15456

Miljardööri Richard Branson vannoo vievänsä avaruusturismihanketta eteenpäin Kalifornian perjantaisesta turmasta huolimatta.

Bransonin Virgin Galactic -yhtiön avaruusalus putosi Mojaven autiomaassa koelennolla. Turmassa kuoli toinen lentäjistä. Toinen pelastautui, ja hänet löydettiin vakavasti loukkaantuneena.

Yleisradioyhtiö BBC:n siteeraaman amerikkalaisviranomaisen mukaan turman tutkinta voi viedä vuoden. Hän arveli, että Virgin Galactic voinee silti jatkaa koelentojaan.

Virgin Galacticin tavoitteena on kaupallisten avaruuslentojen aloittaminen. Yhtiö arvioi ennen turmaa, että turistien lennätykset olisi voitu aloittaa ensi vuonna. Turman on kuitenkin arveltu viivyttävän aloitusta.

Lentoja ovat ostaneet sadat ihmiset, joukossa Hollywood-tähtiä ja fyysikko Stephen Hawking.