Lentoliikenteen päästökauppalaki yhdenmukaiseksi EU-säännösten kanssa

Hallitus esittää lentoliikenteen päästökauppalain yhdenmukaistamista EU:n lainsäädännön kanssa. 

Merkittävin muutos nykylakiin on se, että päästökauppa rajattaisiin väliaikaisesti vuoden 2016 loppuun saakka Euroopan talousalueen ETA:n sisäiseen liikenteeseen. Euroopan talousalueeseen kuuluvat EU:n jäsenmaat sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja. 

Väliaikaisella soveltamisalan muutoksella pyritään tukemaan kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa käytäviä neuvotteluja kansainvälisestä päästövähennysmekanismista, joka on tarkoitus hyväksyä ICAO:n seuraavassa yleiskokouksessa syksyllä 2016. 

Hallitus antoi esityksen lain muuttamisesta 13. marraskuuta. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään maaliskuussa 2015. 

Suomessa tällä hetkellä voimassa oleva laki koskee EU:n jäsenvaltioista lähteviä tai sinne toisesta EU-jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta saapuvia lentoja. 

Finavia palkittiin vastuullisuusraportoinnista

Finavia Oyj:n vastuullisuusraportti 2013 voitti julkisten toimijoiden sarjan FIBSin järjestämässä vastuullisuusraportointikilpailussa. Raportti on osa vuosikertomusta.

Finavian vastuullisuusraportti palkittiin nyt ensimmäistä kertaa. Finavia on kehittänyt vastuullisuusraportointiaan määrätietoisesti vuodesta 2011 lähtien, kun erilliset ympäristö- ja HR-raportit sekä toimintakertomus yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Finavia kehittää raportointiaan edelleen myös tänä vuonna.

Tuomaristo kiitteli arvioissaan Finavian raportointia muun muassa lentoasemien ympäristövaikutuksista sekä toimenpiteistä näiden vaikutusten vähentämiseksi. Myös lentoturvallisuuden varmistamisen käsittelemistä kiitettiin. Arvion mukaan raportoinnissa on myös kuvattu selkeästi sidosryhmävuorovaikutuksen muotoja sekä sitä, miten Finavia pyrki raportointikaudella vastaamaan sidosryhmien esille nostamiin asioihin. Arviossa kiitettiin myös raportissa esitettyjä pidemmän aikavälin vertailutietoja.

– Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä tuodaksemme toiminnastamme esille sidosryhmien meiltä odottamia seikkoja. Saamamme tunnustus on hieno palaute koko yhtiölle. Meille on ensiarvoisen tärkeää tuottaa asiakkaidemme tarvitsemat palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti sekä hoitaa yhteiskunnallinen roolimme vastuullisesti. Kun toimimme taloudellisesti kestävällä tavalla, voimme kantaa vastuumme sidosryhmiämme kohtaan, sanoo Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho .

– Finavialta odotetaan avoimuutta ympäristöasioiden lisäksi muun muassa henkilöstöasioissa ja siinä, miten laadukkaasti ja kustannustehokkaasti lentoasemamme tukevat lentoliikenteen toimintaedellytyksiä Suomessa. Perustehtävämme on luoda edellytykset Suomen väkilukuun suhteutettuna ylivertaisille lentoyhteyksille, toteaa Saariaho.

Finavia raportoi vastuullisuudestaan GRI 3 -suositusten mukaisesti tasolla B. Lisäksi raportoinnissa on käytetty lentokenttäoperaattoreille tarkoitetun lisäosan (Airport Operators Sector Supplement, AOSS) tunnuslukuja sekä huomioitu Suomen valtion omistajapolitiikkaa ohjaavat vaatimukset valtionyhtiöiden yritysvastuuraportoinnille.

Finavian vuosikertomus on julkaistu verkkosivuilla, jolta voi tulostaa myös erikseen vastuullisuusraportin pdf-versiona. Raportti löytyy osoitteesta: http://vuosikertomus.finavia.fi/fi/2013 

Finnair avaa suoran reitin Chicagoon kesällä 2015

Finnair avaa kesäreitin Chicagoon ja lentää kaupunkiin kolmesti viikossa kesäkuun 13. päivästä lokakuun 17. päivään asti. Lennot lähtevät Helsingistä maanantaisin, torstaisin ja lauantaisin.

Michiganjärven etelärannalla sijaitseva Chicago on keskilännen suurin kaupunki ja tärkeä liiketoiminnan, vapaa-ajan ja kulttuurin keskus. Kaupungissa on 2,7 miljoonaa asukasta ja metropolin alueella asuu yhteensä yli 9 miljoonaa ihmistä. Chicago on tunnettu pilvenpiirtäjistään, huippuluokan urheilujoukkueista, ostosmahdollisuuksista ja aktiivisesta taide- ja kulttuurielämästä.

Finnairin Chicagon lennot ovat osa yhtiön Pohjois-Atlantin liikennettä koskevaa yhteistyöhanketta, jossa ovat mukana British Airways, Iberia, American Airways ja US Airways. Yhteistyön ansiosta Helsingistä pääsee kymmeniin Pohjois-Amerikan kaupunkeihin aina Vancouverista Charlotteen yhdellä vaihdolla.

Helsinki-Chicago-reittiä on aiemmin operoinut American Airways. Chicago on yksi American Airwaysin hubeista, ja Finnairin asiakkaat pääsevät sieltä codeshare-lennoilla useisiin Yhdysvaltojen kohteisiin, kuten San Franciscoon ja Los Angelesiin.

Chicagon reitti korvaa Finnairin kahtena edelliskesänä operoiman Hanoin reitin Finnairin kaukoliikennetarjonnassa. Finnairin muihin kesäkohteisiin 2015 kuuluvat muun muassa Ateena, Dublin, Malta ja Split.

Airbusin A350-900-lentokoneelle tyyppihyväksyntä Yhdysvaltain ilmailuviranomaiselta

dc64b7aede

Airbusin uusi A350-900 sai eilen tyyppihyväksynnän Yhdysvaltain ilmailuviranomaiselta (FAA). Hyväksytyssä mallissa on Rolls-Roycen Trent XWB -moottorit. Euroopassa konetyyppi hyväksyttiin syyskuun lopussa.

Tyyppihyväksynnät myönnettiin A350-900-koneelle tiukan testiohjelman jälkeen. Koneen rungon ja järjestelmien testeissä ylitettiin selvästi niiden teknisille ominaisuuksille määritetyt ylärajat, jotta voidaan taata koneen täyttävän kaikki lentokelpoisuusvaatimukset. Viiden testikoneen laivue lensi kaikkiaan yli 2 600 testituntia. Testiohjelma kokonaisuudessaan oli yksi alan perusteellisimmista ja tehokkaimmista koskaan.

A350 XWB on täysi uusi, keskikokoinen tuoteperhe pitkille reiteille ja uusin jäsen Airbusin laajarunkokoneiden sarjassa. Yhdessä asiakkaiden kanssa luodussa koneessa on monia innovaatioita, jotka parantavat matkustusmukavuutta ja lentoyhtiöiden toiminnan tehokkuutta.

Lokakuun loppuun mennessä Airbus oli saanut 750 tilausta A350 XWB -koneista 39 asiakkaalta.

Ilmailulaki ja neljä uutta ilmailumääräystä voimaan 13.11.2014

Ilmailulaki (864/2014) on päivitetty uuden unionilainsäädännön vaatimusten mukaiseksi. Uudella ilmailulailla pannaan myös täytäntöön Euroopan unionin ilmatilauudistuksen sekä puolustusvoimauudistuksen edellyttämät muutokset ilmatilan käytössä. Samalla uudistetaan säännöksiä, joilla pyritään sovittamaan yhteen siviili-, sotilas- ja valtion ilmailun tarpeita yhteisessä ilmatilassa. Ilmailulaki (864/2014)

EU:n yhteisten lentosääntöjen (Standardised European Rules of the Air, SERA) edellyttämät muutokset määräyksiin

Määräyksillä toteutetaan EU:n yhteisiä lentosääntöjä koskevan komission asetuksen (923/2012) voimaantulon edellyttämät muutokset kansallisiin määräyksiin. Määräyksissä otetaan kantaa EU:n yhteisissä lentosäännöissä kansalliseen toimivaltaan jätettyihin kysymyksiin sekä sotilasilmailussa noudatettaviin sääntöihin.

Ilmailumääräys Suomessa sovellettavista lentosäännöistä täydentää EU:n yhteisiä lentosääntöjä. Määräystä ei siis ole tarkoitettu luettavaksi sellaisenaan, vaan sitä tulee lukea aina yhdessä asetuksen kanssa.

Komission asetuksen EU:n yhteisistä lentosäännöistä löydät oheisesta linkistä:

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:281:0001:0066:FI:PDF

Vaara-alueita koskeva ilmailumääräys vastaa nyt ilmatilan kokonaisuudistuksen linjauksia.

 Ilmatilan kokonaisuudistuksen tavoitteena on ollut ilmatilan tehokkaampi käyttö ja EU:n yhteisten lentosääntöjen täytäntöönpano ottaen huomioon myös pohjoiseurooppalaisesta toiminnallisesta ilmatilalohkosta seuraavat harmonisointitarpeet. Uudistuksella tuetaan myös Puolustusvoimien rakenneuudistusta. Nyt annettu määräys ei enää sisällä määräyksiä ilmailusta kielto- ja rajoitusalueilla (P- ja D-alueet). Kielto- ja rajoitusalueita koskevat säännökset on keskitetty valtioneuvoston asetukseen.

Lisää tietoa ilmatilauudistuksesta on löydettävissä Trafin internet sivuilta:

http://www.trafi.fi/ilmailu/lennonvarmistus_ja_ilmatila/ilmatilan_kokonaisuudistus

 Laki ja määräykset tulevat voimaan 13.11.3014.

Määräyksiä on kommentoitu lausuntokierroksella runsaasti. Kommenteista julkaistaan erillinen kooste lähiaikoina.

Finnair ja Flybe sopivat Flybe Nordicin osakkeiden ehdollisesta myynnistä – lennot jatkuvat normaalisti

Flybe ja Finnair ovat sopineet yhteisyrityksensä Flybe Nordicin omistuksen uudelleenjärjestelystä, ja Flybe on sopinut myyvänsä omistamansa Flybe Nordicin osakkeet mahdolliselle uudelle enemmistöomistajalle tai Finnairille yhden euron kauppahintaan. Osakkeiden myynnin ehtona on kilpailuviranomaisten hyväksyntä.

Flybe Nordic omistaa kokonaan suomalaisen tytäryhtiönsä ja alueellisen lentämisen operoinnista vastaavan Flybe Finlandin osakekannan. Finnair alkaa nyt kartoittaa vaihtoehtoja Flybe Finlandin alueellisen lentotoiminnan jatkamiseen kustannustehokkaalla liiketoimintamallilla ja Flybe Nordicin uudella omistusrakenteella. Vaihtoehtoihin kuuluu mahdollinen uusi enemmistöomistaja Flybe Nordiciin.

Finnair ja Flybe aloittivat yhteistyönsä vuonna 2011, jolloin yhtiöt perustivat Flybe Nordic -yhteisyrityksen, josta Flybe omistaa 60 prosenttia ja Finnair 40 prosenttia.

Yhtiöt ovat jo jonkin aikaa keskustelleet Flybe Finlandin uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöstrategiasta, mutta eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen kannattavuusongelmien ratkaisukeinoista. Siksi yhtiöt ovat nyt allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Flybe irtautuu Flybe Nordicista vuoden 2014 loppuun mennessä, edellyttäen että kilpailuviranomaiset hyväksyvät järjestelyn.

Flybe Finlandin operatiivinen toiminta ja lennot jatkuvat normaalisti.

– Yhteisyrityksemme taloudellinen menestys ei ole kehittynyt osakkeenomistajien odotusten mukaisesti. Emme ole päässeet yhteiseen näkemykseen kannattavuusongelmien ratkaisusta, joten olemme päättäneet lopettaa yhteistyön. Finnairin tavoitteena on löytää uusi enemmistöomistaja ja liiketoimintamalli, joka mahdollistaa alueellisen lentämisen kehittämisen taloudellisesti kestävällä tavalla, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

Flybe Finland operoi tällä hetkellä Finnairin puolesta lentoja Helsingistä useisiin kotimaan ja Euroopan kohteisiin sopimuslentämisenä. Lisäksi Flybe Finland lentää omalla riskillään viiteen kotimaan kohteeseen sekä Tarttoon Virossa ja Norrköpingiin Ruotsissa.

Flybe Finland aloitti codeshare-lentojen operoimisen elokuussa 2011 ATR 72 -koneilla ja kahdella Embraer 170 -koneella. Lokakuun 28. päivä vuonna 2012 yhteistyö laajeni koskemaan Euroopan liikennettä Embraer 190 -koneilla sopimuslentoina, ja Flybe Finland on sittemmin operoinut noin kolmasosaa Finnairin Euroopan liikenteestä.

Finnairilla on taseessa vuonna 2011 Flybe Finlandille annettu 9,9 miljoonan euron pääomalaina. Yhtiön omistamien Flybe Nordic AB:n osakkeiden arvo on toteutuneiden tappioiden seurauksena kirjattu konsernissa nollaan.

Lisäksi Finnairilla on ennakkomaksusaatavia ja operatiivisia saatavia Flybe Finlandilta. Flybe Finlandin omistajamuutoksesta ja toiminnan uudelleenjärjestelytarpeesta johtuen on mahdollista, että osa saatavista jää saamatta. Lisäksi Finnair varautuu antamaan käyttöpääomarahoitusta Flybe Finlandille. Finnair arvioi, että näistä johtuvat taloudelliset vaikutukset ovat enintään -20 miljoonaa euroa. Kokonaisvaikutukset tarkentuvat ja niistä viestitään, kun omistusjärjestelystä on päästy ratkaisuun.

Norwegian lensi ensimmäisen lentonsa biopolttoaineella

la4gtbnficod6dchtup0

Björn Kjos ja Tine Sundtoft

Norwegian lensi tänään kautta aikojen ensimmäisen lentonsa biopolttoaineella. Norwegianin Bergenistä Osloon lennetyn lennon, DY631, polttoaineesta lähes puolet oli biopolttoainetta. Tämä vastaa 40 prosenttia pienempiä päästöjä kuin perinteistä polttoainetta käyttävien lentojen keskimääräiset päästöt.

Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Tine Sundtoft oli mukana tällä tärkeällä lennolla yhdessä Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjosin kanssa. Lento oli niin ikään kautta aikojen ensimmäinen biopolttoainelento Norjassa.

Merkittävä virstanpylväs – 40 prosenttia keskimääräistä pienemmät päästöt
Norwegianin uusi kone LN-NIF oli tankattu kestävällä biopolttoaineella, jonka päästöt olivat yhteensä 3 178 kilogrammaa, mikä on 40 grammaa matkustajakilometriä kohden. Vanhempien, perinteistä lentokonepolttoainetta käyttävien koneiden päästöt ovat 5 786 kilogrammaa tai 74 grammaa matkustajakilometriä kohden samalla matkalla. Toisin sanoen tänään lennetyn lennon, jonka polttoaineesta puolet oli biopolttoainetta, päästöt olivat yli 40 prosenttia pienemmät kuin perinteistä polttoainetta käyttävän lennon päästöt keskimäärin.

– Olemme Norwegianissa erittäin innokkaita kehittämään ilmailusta entistä ympäristöystävällisempää. Meillä on selkeä tavoite vähentää CO2 päästöjä 30 prosentilla matkustajaa kohti aikavälillä 2008–2015. Uudet koneemme ovat ympäristötoimenpiteistä merkittävin. Norwegianin laivasto on yksi uusimmista ja ympäristöystävällisimmistä Euroopassa. Tämä ei kuitenkaan riitä. Kestävä biopolttoaine on myös tärkeä toimenpide. Nyt Bergenistä Osloon lennetty biopolttoainelento on merkittävä virstanpylväs toimialalla, joka on yhdessä sitoutunut edistämään kestävän biopolttoaineen saatavuutta lentoyhtiöille, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Uuden teknologian sekä lentoyhtiöille suunnattujen, ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin tarkoitettujen investointikannustimien avulla Norwegianin haluaa myötävaikuttaa hiilineutraalin ilmailun syntyy ennen vuotta 2050.

Icelandair matkustajamäärät + 15 % kasvussa

umh5auxrvfors7ahy3hs

Icelandair lentoyhtiön matkustajamäärät vuoden kolmannen neljänneksen osalta osoittavat + 15 % ja 300.000 matkustajan lisäystä verratuna edellisvuoteen 2013.

Kokonaismatkustajamäärä kuluneen vuoden osalta on 2.1 miljoonaa. Myönteisen kasvun odotetaan jatkuvan ja lokakuun matkustajamäärät indkoivat samaa kasvua.

Lokakuun matkustajamäärät ovat 212.904 kun se 2013 oli 184.835.

Koko kymmenen kuukauden matkustajamäärät ovat + 16 % ja Pohjois-Amerikan lentojen kasvuluvut ovat + 23,6 % lokakuussa 2014. Icelandairin kuluvan vuoden uusien kohteiden Vancouver

ja Edmonton, yhtiö ilmoitti äskettäin avaavansa uuden reitin – Portland, Oregon. Reittiverkosta kattaa Pohjois-Amerikassa 14 kohdetta.

Icelandair on saanut merkittävän huomion Stopover mahdollisuuteen, jossa asiakas pystyy yhdistämään ilman merkittävää lisämaksua lentoon, kaksi kohdetta. 

2015 Icelandair reittiverkkoon kuuluu 39 kohdetta josta siis 14 Pohjois-Amerikassa : New York (JFK ja Newark), Boston, Washington D.C., Orlando, Minneapolis/St. Paul, Denver, Seattle, Anchorage, Portland

sekä Toronto, Halifax, Edmonton ja Vancouver i Kanadassa. Kaikista pohjoismaiden pääkaupungeista lennetään päivittäin. Helsinki reitti on ympärivuotinen ja kesäkaudella tarjolla on 11 lentoa viikossa. 

Lapin tilauslentoliikenne pysyy vilkkaana – venäläismatkustajien väheneminen ei vaikuta merkittävästi

Talvisesonki Lapin matkailussa on alkanut ja tilauslentoja odotetaan saapuvan joulukuussa lähes 360 konetta. Lentoasemia operoivan Finavia Oyj:n ennakkotietojen mukaan joulusesongin tilauslentojen määrä Lappiin pysyttelee marraskuun ennusteen mukaan samalla tasolla kuin viime vuonna eikä Lapin vetovoima ole hiipunut.

Matkanjärjestäjien varauksiin perustuvan ennusteen mukaan joulun vilkkaimpia lentoasemia ovat Kittilä (138) ja Rovaniemi (100). Enontekiölle ja Ivaloon tulee molempiin reilut 50 tilauslentoa. Lapin lentoasemilla tilauslentomäärät pysyttelevät viime vuoden tasolla. Kuusamon tilauslentomäärä on kuitenkin hieman supistunut. Tänä jouluna Kuusamoon tulee yhteensä noin 7 tilauslentoa.

Eniten tilauslentoja Lappiin saapuu Iso-Britanniasta. Esimerkiksi Rovaniemelle saapuvista joululennoista noin 90 % saapuu Iso-Britanniasta. Venäjältä saapuvien tilauslentojen määrä on odotetusti vähentynyt edellistalvesta. Tilauslentoja pohjoisimman Lapin keväthangille lennetään huhtikuun loppuun saakka erityisesti Ranskasta ja Hollannista.

Finavia saa lentoasemapalveluiden tarjoajana tiedot tilauslennoista aiempaa myöhemmin. Tämä on seurausta siitä, että matkoja varataan matkanjärjestäjiltä entistä myöhemmin ja lähempänä matkan toteutumishetkeä.

”Olemme tiivistäneet yhteistyötä Lapin matkailuelinkeinon kanssa. Haluamme olla omalta osaltamme aktiivisesti mukana Lapin markkinoinnissa, jotta saisimme kasvatettua pohjoiseen suuntautuvan lentomatkustuksen määrää. Lappiin tulevien suorien kansainvälisten lentojen lisäksi olisi tärkeää saada yhä useampi Helsinki-Vantaalla konetta vaihtava ulkomaalainen poikkeamaan Lapin ja muun Suomen matkailukohteissa”  toteaa Finavian lentoasemaverkostosta ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin .

Lappi on matkailutuotteena erittäin vetovoimainen, joten matkailun kasvattamisessa on paljon potentiaalia. Kansainvälisen talouden hidas elpyminen ja venäläismatkustajien määrän vähentyminen kuitenkin vaikuttavat kysyntään, eikä kasvua tänä jouluna näyttäisi olevan tulossa” jatkaa Sundelin.

Finavian vilkkain lentoasema Lapissa on Rovaniemi, jossa on ollut tammi-lokakuussa tänä vuonna 330 000 matkustajaa. Kittilässä matkustajia on ollut tammi-lokakuussa 162 000, Ivalossa 97 000 ja Enontekiöllä 800. Kuusamossa matkustajia on lokakuun loppuun mennessä ollut 60 000.

Finavian matkustajatilastot vuodelta 2014 julkistetaan tammikuussa 2015.

Koko Suomen ilmatila uudistuu – tavoitteena entistä tehokkaampi lentoliikenne

Suomessa otetaan käyttöön uudistettu ilmatila torstaina 13.11. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa ja optimoida lentoliikennettä. Ilmatilauudistuksen käyttöönoton yhteydessä lentoliikenteessä voi esiintyä ruuhka-aikoina pieniä viiveitä ensimmäisen viikon aikana.

Käytännössä uudistuksessa on kyse siitä, että ilmatilan rakenteet ja lentoreittien linjaukset muuttuvat. Taustalla on eurooppalaisen yhtenäisen ilmatilan rakentaminen, minkä seurauksena Pohjoisen Euroopan alueen eri maiden ilmatilojen yhteensopivuutta parannetaan.

Ilmatilauudistuksen käyttöönoton jälkeisinä päivinä lentomatkustajien on syytä varautua pieniin viiveisiin lentoliikenteessä. Tämä johtuu siitä, että uudistuksen sujuvan läpiviennin varmistamiseksi lentoliikenteen ruuhkapiikkejä aamuisin ja iltapäivisin tasoitetaan. Matkustajien kannattaa seurata oman lentoyhtiönsä tiedottamista. Lentojen aikataulutietoja voi tarkistaa myös Finavian verkkosivuilta.

”Uudistus parantaa ilmatilan ja lentoliikenteen ympäristötehokkuutta, sillä reitit lyhenevät. Tämä vähentää päästöjä ja polttoaineen kulutusta. Lisäksi lentoreittien suoristaminen lyhentää joiltakin osin lentoaikoja. Eri maiden ilmatiloja yhteensovittamalla pyrimme tehostamaan lentojen johtamista Euroopassa, jossa ilmatilanhallinta maksaa tuplasti enemmän kuin Yhdysvalloissa. Kyse on lentoliikenteen kilpailukyvyn tukemisesta ja lopulta siitä, millä lipun hinnoilla lentokoneet matkustajia kuljettavat”, Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus toteaa.

Ilmatilauudistus parantaa lentojen suunnittelua ja toteutusta, sekä mahdollistaa vuoden kuluttua tulevan vapaan reitityksen, FRA (Free Route Airspace), ilmatilan. Lentoyhtiöt voivat sen jälkeen esimerkiksi entistä paremmin optimoida koneeseen tankattavan polttoaineen määrän. Lennon aikana yhtiöt voivat luottaa siihen, että koneet lentävät kulloinkin järkevintä reittiä ja optimaalisella lentokorkeudella. Ilmatilauudistuksella ei ole kuitenkaan ole vaikutusta lentoasemien saapuvien ja lähtevien lentojen reitteihin.

”Suomessa ilmatila on jo aiemmin ollut moneen maahan verrattuna tehokas. Toimintatapojen yhtenäistäminen eri maiden välillä auttaa meitä kuitenkin saavuttamaan hyötyjä Pohjois-Euroopan tasolla. Ilmatilauudistus antaa mahdollisuuden toteuttaa lentoliikenteen vapaan reitityksen periaatetta, joka otetaan käyttöön Pohjoismaissa ja Baltiassa 2015”, Luojus sanoo.

Taustaa ilmatilauudistuksesta

Suomen ilmatila uudistui edellisen kerran noin 15 vuotta sitten, joten vanha rakenne oli jo tulossa elinkaarensa päähän. Liikennevirrat ovat muuttuneet 2000-luvun alusta oleellisesti ja yleiseurooppalaiset Single Europen Sky -säädökset asettavat omat vaatimuksena ilmatilan käytölle.

Ilmatilauudistuksessa Finavian rooli lennonvarmistuspalveluiden tuottajana on ollut esittää ilmatilalle rakenteet. Rakenteiden vaikuttajina ovat olleet Puolustusvoimauudistuksen tuoma ilmaliikenteen virtojen muutos, käyttöönotettavat yleiseurooppalaiset lentosäännöt, tulevan FRA-ilmatilan vaatimukset, tuulivoiman tarpeiden huomioiminen ja ilma-alusten navigaatiostrategian jalkauttaminen.  Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on puolestaan laatinut ilmatilan käytön pelisäännöt ja hyväksynyt esitykset, joiden puitteissa ilmatilassa toimitaan. Myös puolustusvoimat ja Suomen Ilmailuliitto ovat olleet tiiviisti mukana yhteistyössä. Uudistuksen valmistelussa on käyty tiivistä keskustelua myös lentoyhtiöiden kanssa.

”Tämä on ollut meille ja muilla valmistelussa mukana olleille iso ponnistus, jonka valmistelu on vienyt vuosia. Siksi olemme tyytyväisiä, kun saamme uudistuksen nyt käyttöön ja parantamaan suomalaisen lentoliikenteen kilpailukykyä”, Luojus sanoo.

”Kaupallisen lentoliikenteen lisäksi ilmatilauudistus tulee parantamaan yleisilmailun toimintaedellytyksiä Suomessa, kun uudistus vapauttaa ilmatilaa yleisilmailijoiden käyttöön. Yleisilmailijoiden onkin tärkeää perehtyä uudistukseen huolellisesti”, Luojus jatkaa.

Tavalliseen lentomatkustajaan uudistus ei käyttöönottovaiheen jälkeen vaikuta, mutta määräysten yhdenmukaistaminen muiden Euroopan maiden kanssa parantaa erikoistilanteiden hallintaa. Tällainen oli esimerkiksi vuonna 2010 sattunut tuhkakriisi.