Lentokentät – Kotimaa

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin maakuntakentille hankkiman lentoliikenteen palvelutasoa joudutaan supistamaan kesän aikana merkittävästi. Syynä on polttoaineiden hinnan nousu. Lentoja harvennetaan Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin lentoasemien välillä sekä kolmioreittinä Helsingin, Kokkola-Pietarsaaren sekä Kemi-Tornion lentoasemien välillä.

Palvelutasoa joudutaan laskemaan yhteysväleillä vajaat 20 % kesän aikana. Nyt käynnissä on viidelle maakuntakentälle valtion tukemana hankitun lentoliikenteen niin sanottu optiokausi, johon eduskunta on myöntänyt rahoitusta 13,8 miljoona euroa.

“On valitettavaa, että lentoja joudutaan perumaan, mutta polttoaineen hinnan nousu on ollut niin merkittävää, että kyseisten lentoyhteyksien ostamiseen varatut määrärahat eivät muutoin riittäisi”, toteaa johtaja Pipsa Eklund.

Supistukset pyritään tekemään niin, että niiden vaikutukset matkustajille olisivat mahdollisimman vähäiset. Mikäli jo varattu lento joudutaan perumaan, lentoyhtiö tiedottaa siitä matkustajia.

Tällä hetkellä käynnissä oleva lentoliikenne viiden maakuntalentoaseman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille päättyy valtion hankkimana viimeistään 14.8.2022. Traficom avaa pian tarjouskilpailun uuden reittilentoliikenteen hankkimiseksi kyseisille kentille ajalle 31.10.2022–30.7.2023.

Mikkelin lentoasema on Suomen vanhimpiin kuuluva kunnallisesti ylläpidetty lentoasema

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n tuoreessa selvityksessä todetaan, että Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta vastaavaa alustaa, josta ilman huomattavaa uusinvestointia olisi lunastettavissa yhtä laaja-alainen aluetalousvaikutus. Lentoasema rakentaa elinvoimaa pitkällä tähtäimellä ja toiminnasta olisi mahdollista saada sekä työllisyysvaikutuksia että välillisiä tuloja kaupunkiin.

Kehitysyhtiö uskoo saavansa tuloksia lentoyhteyksien aktiivisesta edistämisestä tämän valtuustokauden aikana. Kehittämistä on tehtävä pitkällä tähtäimellä, mutta aktiivinen lentoyhteyksien hankinta olisi aloitettava heti. Tavoitteeksi on asetettava markkinaehtoisen lentoliikenteen saaminen.

-Mikkelin kaupunki on juuri hyväksynyt strategian, jossa on asetettu kaupungin taloudelle merkittävä kasvutavoite: 2500 työpaikkaa ja 90 miljoonaa euroa lisää vuotuista palkkatuloa. Poliittisesti on paljon puhuttu kasvusta, mutta kasvua ei synny ilman elinkeinopoliittisia investointeja. Lentoliikenne on onnistuessaan teko, joka hyödyttää koko alueen elinkeinoelämää ja joka on päätöksenä täysin Mikkelin kaupungin omissa käsissä, Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen toteaa.

Tutkimusten mukaan 58 % kansainvälisistä matkailijoista saapuu kohteeseensa lentäen. Etelä-Savoon ollaan parhaillaan tekemässä uusia matkailuinvestointeja mm. Sahanlahteen, Pistohiekalle ja Heimariin. Myös Joroisiin on tulossa uusi luksuslomakohde.

-Meneillään olevat investoinnit heijastavat sijoittajien uskoa alueen tulevaisuuteen. Kaikki tavat, joilla Mikkeli voi osaltaan auttaa näiden investointien onnistumista, ovat nyt tervetulleita, matkailujohtaja Maisa Häkkinen kertoo.

Laajemmin katsottuna toimivat lentoyhteydet ovat elinkeinoelämän kehittymisen kannalta tutkittu tapa, jolla kasvua voidaan ruokkia. Kauppakamari arvioi, että lentoasemalla on sekä onnistumisen että lakkauttamisen tilanteessa vaikutus alueen saavutettavuusmielikuvaan ja tätä myötä yritysten ja henkilöstön sijoittumiseen.

-Taannoin toteutetussa kyselyssä Mikkelin seudun kansainvälistyneet yritykset arvioivat lentoliikenteen merkityksen 2–4 kertaa paikallisesti toimivia yrityksiä tärkeämmäksi. Mitä enemmän olemme kansainvälisesti verkottuneita, sitä suurempaan rooliin lentoliikenne nousee, Leinonen jatkaa.

-Lentoliikenne on murroksessa ja sen tulevaisuuteen liittyy merkittävää potentiaalia mm. sähkölentoliikenteen kehittymisen myötä. Finnair on investoimassa sähkölentokoneisiin ja erilaisia kokeiluja on vireillä maailmanlaajuisesti. Lakkauttamalla lentoaseman Mikkeli sulkee ovet tältä kehitykseltä, toteaa Leinonen.

Selvityksessä arvioidaan lentoaseman myynti- ja kehitystoiminnon olleen aliresursoitu viimeisen 14 vuoden ajan. Jos lentoasemalle saataisiin yksikin säännöllinen kansainvälinen lentoyhteys, kansainvälisten yöpymisten määrä Mikkelin seudulla kasvaisi 30–60 prosenttia ja työllisyys kasvaisi saman 30–60 henkilötyövuotta. Alueen kokonaistalouteen virtaisi uutta rahaa 3,9–7,7 miljoonaa euroa, josta kaksi kolmannesta kohdistuisi matkailusektoriin. Elinkeinoelämän käytettävissä olevat liikenneyhteydet paranisivat.

-Ymmärryksemme on, että Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta vastaavaa alustaa, josta olisi lunastettavissa tällainen laajasti eri sektoreita hyödyttävä aluetalousvaikutus ilman huomattavaa uusinvestointia. Kysymys on olemassa olevan potentiaalin ottamisesta tehokkaaseen käyttöön, selvitystä tekemässä ollut Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä toteaa.

-Meillä on valmis lentoasema. Nyt tarvitaan lentoasematoiminnan uudelleenorganisoitumista ja myyntiä, myös selvityshenkilönä toiminut Olli Marjalaakso jatkaa.

Lentoliikennettä ei tule asettaa kilpailuun tie- ja ratayhteyksien kanssa

Selvityksessä todetaan, että lentoliikennettä ei tulisi asettaa kilpailuun tie- ja ratayhteyksien kehittämisen kanssa, sillä liikennemuotojen ominaisuudet ovat erilaisia. Lentoliikenne soveltuu paremmin pidemmille ja maastoesteitä ylittäville matkoille. Vanhojen Helsingin-yhteyksien perään ei pitäisi enää haikailla, vaan Mikkelin tulisi havitella kansainvälistä lentoliikennettä esimerkiksi Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Osloon tai Lontooseen. Helsingin ohella toimiva toinen hubi monipuolistaisi lentoyhteyksien valikoimaa.

Mikkelikin on mukana uudessa Itärata-hankkeessa, joka toteutuessaan nopeuttaa merkittävästi yhteyttä Helsinkiin.

-Itärata on hyvä hanke, mutta se ei kilpaile lentoliikenteen kehittämisen kanssa. Lentoliikennettä ei kannata asettaa viitostien ja ratayhteyden kanssa kilpailuun lentämällä Mikkelistä Helsinkiin. Se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa eikä ympäristön kannalta kestävää. Itäradan osalta on huomioitava myös hankeaikataulu. Radan on arvioitu valmistuvan vuosien 2035–2040 välillä, eli 13–18 vuoden päästä. Kysymys onkin, mitä Mikkeli aikoo tehdä radan valmistumista odotellessa, kehitysyhtiön toimitusjohtaja Timo Paakki pohtii.

Miten myyntiä käytännössä tehtäisiin?

-Mielestämme tärkeää olisi nyt myyntiresurssin saaminen työhön. Koko alueen on sitouduttava lentoliikenteen saamiseen ja jo avattuja keskusteluja alettava nyt vakavasti käymään, Paakki summaa keinovalikoimaa.

Ensi vaiheen keinovalikoimassa olisi rahoituspohjan monipuolistaminen, aktiivisen edunvalvonnan aloittaminen ja aktiivisen myyntityön aloittaminen.

Pikavoittoja työhön ei ole saatavilla. Jatkuva lakkauttamisen uhka ei myöskään kehitysyhtiön näkökulmasta muodosta uskottavaa lähtötilannetta keskustelulle, vaan lentoasemalle on saatava selkeä visio ja tulevaisuudennäkymä.

Selvitys löytyy oheisesta linkistä:
https://mikseimikkeli.fi/mikkelin-lentoasemaselvitys-asemaa-ei-pitaisi-lakkauttaa-vaan-sita-pitaisi-kehittaa/ 

Enontekiön kunnanvaltuusto päätti äänin 9-6 hyväksyä lentoaseman kaupan Finavia Oyj:n kanssa.

Päätös tarkoittaa, että kentällä aloitetaan kiitotien perusteellinen kunnostus todennäköisesti jo kesällä 2021 tai viimeistään kesällä 2022. Seuraavaksi varmistamme operoinnin kaudeksi 2021-2022 ja etsimme yksityisiä kumppaneita mukaan toimintaan. Tämän päivän päätös pitää tärkeät eurot aluetaloudessa ja mahdollistaa tulevat investoinnit, toteaa Enontekiön kunnan kehitysjohtaja Hannu Autto.

Kunnanvaltuusto pysyi aiemmassa linjassaan ja osoitti olevansa luotettava kumppani, vaikka nyt operoimmekin kunnan ydintoimintoihin kuulumattomalla alueella. Päätös on rohkea ja tulee kantamaan pitkälle tulevaisuuteen. Päätös edesauttaa kunnan elinvoimaisuutta ja tulevina vuosina hyödyttää jokaista kuntalaista kasvavina verotuloina ja parempina palveluina, arvioi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen syntynyttä päätöstä.

Valtioneuvosto ilmoitti 23.6. matkustusrajoitusten asteittaisesta purkamisesta. Matkustusrajoituksista voidaan luopua 13.7. alkaen Suomen ja sellaisten maiden välillä, joiden COVID-19 tauti-ilmaantuvuus on enintään 8 uutta tautitapausta 100 000 henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana.

Valtioneuvoston mukaan tämän hetkisen tilanteen perusteella rajoituksista voitaisiin luopua seuraavien Schengen-maiden osalta: Saksa, Italia, Itävalta, Kreikka, Sveitsi, Slovenia, Unkari ja Liechtenstein. Valtioneuvosto tekee vielä arvion Schengen ja EU-maiden kokonaistilanteesta 10.7. mennessä.

Tällä hetkellä rajan ylitys on mahdollista tietyin ehdoin, joista löytyy lisätietoa Rajavartiolaitoksen verkkosivustolta.

Kansainvälinen lentoliikenne on ollut sallittua jo 15.6. alkaen kaikille Suomen lentoasemille.

Lappeenrannan lentoasema on seurannut koronatilanteen kehittymistä tiiviissä yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa ja noudattanut kaikilta osin kansainvälisiä ja kansallisia ohjeistuksia.

Lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että matkustusrajoitusten purkamista ja lentoliikenteen käynnistämistä varten viranomaiset ovat määritelleet lentoasemien toimintaa koskevan kattavan ohjeistuksen, jota myös Lappeenrannassa tullaan noudattamaan lentojen käynnistyessä.

– Nyt kun hallitus ilmoitti matkustusrajoitusten purkamisesta, myös lentoliikenteen jatkon suunnittelu etenee ja lentoliikenne Lappeenrantaan palautuu asteittain.

– Lentoyhtiön suunnitelmien mukaan ensimmäiset lennot Milanon Bergamosta alkavat heinäkuussa. Bergamon kautta pääsee myös useisiin muihin kohteisiin Euroopassa ja samalla useista kymmenistä Euroopan kaupungeista on hyvät yhteydet vastaavasti Bergamon kautta tänne meille Saimaan alueelle.

Muut reitit Berliinistä, Wienistä ja Budapestistä ovat alkamassa lokakuun lopussa. Lennot ovat varattavissa Ryanairin nettisivuilla.

Matkustajien liikkumista ja turvavälien noudattamista ohjataan Lappeenrannan lentoasemalla matkustajamäärien mukaisesti erityisjärjestelyin.

– Myös erilaisten suojavälineiden käyttöä lisätään sekä hygieniaa ja siivousta tehostetaan entisestään. Lisäksi pyydämme matkustajia varautumaan omien maskien käyttämiseen lentoaseman tiloissa sekä myös lennoilla. Ryanair edellyttää matkustajilta maskien käyttöä lentojen aikana. Lentoasemalla on myynnissä maskeja sekä käsidesiä.

Lentoasema teki jo kevättalvella tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa turvallisen matkailun eteen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan ennen matkailurajoitusten käyttöönottoa Etelä-Karjalaan ei tiettävästi saapunut paikallisen lentomatkailun kautta yhtään henkilöä, jolla olisi ollut koronavirustartunta.

Lentoasema on nykyisen tilanteen huomioiden jatkanut viranomaisyhteistyötä ja valmistellut uusia toimintaohjeita yhteistyössä Eksoten ja muiden viranomaisten kanssa.

– Uskomme lentoasemalla, että toimintaohjeiden ja kentällä sekä lennoilla käytössä olevien toimenpiteiden ansiosta lentomatkailuun liittyvät mahdolliset koronariskit pysyvät hallinnassa. Tarkkailemme tilannetta ja viranomaisten arvioita ja ohjeistuksia aktiivisesti. Teemme tarvittaessa muutoksia lentoaseman toimintaan, Eija Joro sanoo.

Saimaan alueelle saapuvat matkailijat edistävät matkailuyrittäjien toimintaa

Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärät olivat nopeassa kasvussa ennen koronatilanteen aiheuttamaa pysähdystä. Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankisen mukaan korona ja sen vuoksi käyttöön otetut rajoitukset aiheuttivat matkailu- ja palvelusektorille merkittävän iskun.

– Viranomaisten arvioiden mukaan tautitilanne koko Euroopassa on kuitenkin nyt helpottumassa ja kansainvälinen matkailu voidaan siten käynnistää toimintaohjeita noudattamalla turvallisesti. Toivottavasti myös Suomi voi arvioida laajempaa matkustusrajoitusten turvallista purkua Suomeen saapuvien matkailijoiden osalta pian.

– Lentomatkailun avaaminen voi tuoda erittäin tarpeellisen liikevaihtomahdollisuuden myös Saimaan alueen matkailuyrittäjille, varsinkin kun Venäjän raja arvioiden mukaan pysyy edelleen suljettuna.

Lankinen uskoo, että viime vuosiin nähden suurempi määrä Italian matkailijoita voi saapua turvallisesti lomailemaan Saimaan rannalle, kun Suomen rajoituksia puretaan.

– Italialaiset olivat kohdemaiden asukkaista suurin Lappeenrannan lentokenttää käyttäneistä asiakkaista. TAK Oy:n haastatteluselvityksen perusteella 10 % kentän Bergamo-lentojen asiakkaista tuli Italiasta. Italian varsinaisen lomakuukauden elokuun 2019 aikana italialaisten osuus matkustajista oli tätä selvästi suurempi. 

Redstone Aero Oy:lle (Pyhtään lentokenttä, 800 000 €)

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt valtionavustukset Finavia Oyj:n lento-asemaverkoston ulkopuolisten alueellisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2020.

Saimaan lentoasema säätiön tuli laatia Lappeenrannan kaupunginhallituksen edellyttämä tulos- ja kassavirtasuunnitelma, johon sisältyy muiden hyödynsaajien sitoumukset osallistua toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi Lappeenrannan lentoasemalle on työstetty valtuustoaloitteeseen vastaten liiketoimintasuunnitelma, alueellinen ja kansallinen nettovaikutuslaskelma sekä ilmastosuunnitelma.

Liiketoimintasuunnitelmassa linjataan konsernin keskeisiä liiketoimintatavoitteita ja riskien hallintasuunnitelmaa vuosille 2020–2025. Kaupunginhallitus käsittelee vasta valmistunutta suunnitelmaa 16.12.

Lappeenrannan lentoasemalle tavoitellaan vuonna 2020 yli 150 000 lentomatkustajaa, mikä olisi Suomen vanhimman lentoaseman kaikkien aikojen matkustajaennätys. Liiketoimintasuunnitelmassa varaudutaan matkustajamäärien kasvuun myös seuraavina vuosina.

Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen kuvailee Lappeenrannan lentoasemaa ainutlaatuiseksi elinkeinopoliittiseksi hankkeeksi.

– Kun kaupunki ja maakuntaliitto ostivat lentokentän, otettiin vahvasti kantaa Saimaan matkailun kehittämisen puolesta. Paikallisesti omistetun lentoaseman eteen tehdään töitä kontekstissa, jollaisesta ei Suomessa ole esimerkkejä. Vuoden 2019 reitit ja niiden matkustajamäärät kertovat, että olemme tehneet oikeita asioita.

Lappeenrannan lentokentän vaikutusalue on kansainvälinen. Lappeenrannasta on lentoyhteys Ryanairin toimesta Ateenaan, Berliiniin, Budapestiin ja Milanoon sekä Laudan siivin Wieniin. Etelä-Karjala ja Saimaa ovat näiden lentoyhteyksien ansiosta 3–6 tunnin matkan päässä kohdekaupunkien noin 15 miljoonalle asukkaalle.

Matkustajia tulee Lappeenrantaan Markus Lankisen mukaan lentokohdealueiden lisäksi ainakin Pietarin seudulta, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueilta, sekä pääkaupunkiseudulta. Alueen matkailumarkkinoinnissa fokus on Suomeen saapuvien matkailijoiden määrän ja viipymän kasvattamisessa.

– Kun miettii Lappeenrannan lentokohteita, niin kaksi vuotta sitten varmasti hyvin harva uskoi näin monipuoliseen reitistöön. Ryanair on yhtenä Euroopan suurimpana yhtiönä ja vahvana brändinä loistava yhteistyökumppani. Uskon, että myös muiden lentoyhtiöiden kiinnostus Lappeenrantaa kohtaan herää.

Edellytykset koko Saimaan alueen matkailun merkittävälle kasvulle olemassa

Saimaan lentoasema säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpään mukaan Lappeenrannan lentoaseman ansiosta on olemassa edellytykset koko Saimaan alueen matkailutulon nopealle ja merkittävälle kasvulle. Lentoasemasta hyötyvät samalla itäinen järvi-Suomi ja myös Kymenlaakso.

– Matkailutulon ja aluetaloudellisen vaikutuksen kasvattaminen riippuu kilpailukykyisestä matkailupalvelutarjonnasta. Vapaa-ajan lentomatkustajia saapuu nyt vuoden ympäri. Markkinoinnin lisäksi yritysten matkailutuotteiden kilpailukyvyn kehittymiseen tulee panostaa kentän vaikutusalueella. On tarpeen pohtia, millaisia tuotteita ja palveluja meillä on tarjolla, jotta matkailijat viihtyisivät seudullamme mahdollisimman pitkään.

Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Armas Timonen kertoo, että matkustajamäärien kasvun nopeuteen liittyy joukko riskejä, jotka ovat osittain kaupungin toimenpiteiden piirissä.

– Kasvuun liittyvää riskiä pienennetään vahvalla markkinoinnilla kohdealueen matkailumarkkinoilla sekä viestinnällä Venäjällä ja kaakkoisessa Suomessa. On tarpeen myös parantaa kulkuyhteyksiä kentältä matkailualueille ja takaisin.

Tukea tarvitaan, mutta lentoaseman tavoitteena on toimia omillaan vuonna 2025

Lappeenrannan lentoaseman kasvu on prosentuaalisesti ollut menneinä vuosina nopeinta Suomen lentokenttiä verratessa. Markus Lankisen mukaan aseman talous säilyy kasvusta huolimatta kuitenkin negatiivisena vuosien 2020–2025 aikana, ja asema tarvitsee vielä lähivuosina tukea.

Säätiö esittää kaupungille, että vuonna 2019 myönnettyä avustusta tarkistetaan. Säätiö esittää, että 800 000 euron avustuksen sijasta kaupunki tekee 750 000 euron sijoituksen säätiön säädepääomaan. Säädepääoman korotus käytetään lentokenttäyhtiön oman pääoman vahvistamiseen. Säädepääomasijoituksella ei ole takaisinmaksuaikaa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9.12. lentoasemalle 1,4 miljoonan euron suuruisen rahoituksen vuodelle 2020.

– Lentoasema Oy tarvitsee myös valtion tukea jatkossa. Lisäksi liiketoimintasuunnitelmassa ennustetaan, että kenttä tarvitsee koko ennustejaksolle muutakin rahoitusta muun muassa markkinointiin, Lankinen taustoittaa.

Rahoitustarpeen ratkaisemiseksi säätiö käynnistää maa-omaisuudesta saatavan rahoituksen kasvattamiseen liittyviä toimenpiteitä. Rahoituksen kasvattaminen ei ole kuitenkaan mahdollista rahoitustarpeen edellyttämässä ajassa, vaan Lankisen mukaan uudet rahoituskeinot ovat tarpeen.

– Yhteensä vuosina 2020–2025 lentoasemasäätiö-konsernilla on uusia, kaupungin myöntämien olemassa olevien sitoumusten päälle laskettavia rahoitustarpeita noin 2 miljoonaa euroa.

– Olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta emme ole vielä maalissa. Valtion tuen määrä saattaa pienentyä. Arvioimme myös, että kaupungin rahoitus laskee nykyisestä n. 1,5 miljoonasta eurosta/vuosi alle puoleen miljoonaan euroon 2023. Tavoitteena on, että lentoasema toimisi omillaan vuonna 2025.

Säätiön varapuheenjohtaja, maakuntaliiton hallituksen jäsen Armas Timonen sanoo, että lentoaseman liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvät myös muiden hyödynsaajien sitoumukset osallistua lentomarkkinoinnin rahoittamiseen.

– Etelä-Karjalan liiton 9.12. hyväksytyn talousarvion mukaan kunnat osoittavat Etelä-Karjalan kehittämisrahastoon 2 €/asukas sekä vuonna 2020 että 2021.

Lentoasema huomioi ympäristönäkökulmat

Lappeenrannan lentoasemalle on laadittu liiketoimintasuunnitelman yhteydessä ympäristöohjelma, jossa aseman toimintoihin liittyvät ympäristönäkökohdat ja niiden ympäristövaikutukset on tunnistettu.

– Tavoitteena on, että lentoasema toimii kaupungin tavoitteiden ja yhteistyökumppaneiden osaamisen ansiosta hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä.

Ympäristöohjelma pitää sisällään yhdeksän erilaista ympäristöhanketta. Lisäksi matkustajilla on mahdollisuus oman hiilijalanjäljen kompensointiin lentoyhtiöiden tarjoamien kannusteiden kautta.

– Ympäristöohjelmassa on mukana vihreän sähkön ja aurinkopaneelien hyödyntämistä ja lentokentän toimitilojen energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi lähialueiden luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksia pyritään parantamaan.

– Ohjelmaan kuuluu myös esimerkiksi alueen alihankkijoiden sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin ja aktiivinen ympäristötietouden jakaminen sidosryhmille ja erityisesti matkustajille, Lankinen avaa.

Ympäristönäkökohdat ja ympäristöohjelma päivitetään säännöllisesti ja ohjelman toteutumista seurataan Lentoasema Oy:n ja säätiön hallituksissa.

Oulun seudun kunnat ja viranomaiset ovat käynnistäneet viime vuoden lopussa Oulun lentoaseman liikenneyhteyksien selvityshankkeen. Alueen toimijat haluavat yhteisen näkemyksen lento- ja maaliikenteen tulevaisuudesta ja liikenneyhteystarpeista.

Oulun lentoaseman liikenneyhteyksiä on tutkittu viime vuosina liikennesuunnitelmien ja kaavahankkeiden yhteydessä. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettiin Lentoasemantien parantamista nykypaikallaan. Eteläinen ohitustievaraus Lentoasemantielle on osoitettu maakuntakaavassa, Oulun seudun yhteisessä yleiskaavassa ja Oulusalon Keskeisten alueiden yleiskaavassa 2030. Uuden Oulun yleiskaavassa on sen lisäksi osoitettu raideliikenteen pitkän aikavälin yhteystarve Kaakkuri – Lentoasema.

Lentoaseman liikenneyhteyksien kehittämishankkeen 1. vaiheessa laadittiin lentoaseman liikenneyhteyksien skenaariotarkastelu 2040, jonka suunnittelukonsulttina toimi Sitowise Oy. Skenaariotarkastelun loppuraportti valmistui syyskuun 2019 alussa.

Oulun lentoaseman maaliikenteen skenaario lähtee siitä, että lentoliikenne jatkaa kasvuaan, elinkeinoelämän kansainvälinen kanssakäyminen lisääntyy merkittävästi ja Lentokentäntien varren maakäyttö kehittyy. Lentoaseman saavutettavuus turvataan joukkoliikenteellä, joka on luotettavaa ja matka-aika on hyvin ennakoitavissa. Joukkoliikennepalvelua ja joukkoliikenteen liikennöintiolosuhteita kehitetään vaiheittain ja ennakoivasti. Jos lentoliikenne jostain syystä taantuu eikä Lentoasemantien maankäyttö kehity yleiskaavan mahdollistamalla tavalla, sopeutuu joukkoliikenne tilanteeseen tarjoten kuitenkin houkuttelevan vaihtoehdon autoilulle.

Kehittämishankkeen 2. vaihe eli liikenneyhteyksien esiselvitystyö on käynnistynyt. Tässä työssä tutkitaan, pystytäänkö Lentokentäntietä kehittämään nykyisellä paikalla niin, että sen välityskyky riittää tulevaisuudessakin. Selvitystyössä tutkitaan maaliikennevaihtoehdot (maantieyhteydet, raitiotie, raideyhteys) ja arvioidaan vaihtoehtojen vaikutukset.

Työn tavoitteina on

– löytää yhteisesti hyväksytty kehityspolku lentoaseman liikenneyhteyksien ja joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteistä, joihin osapuolet voivat sitoutua

– antaa selkeän pohjan kaavoitukselle sekä alueiden ja hankkeiden toteuttamiselle

Lentoaseman liikenneyhteyksien kehittämistyötä ohjaa työryhmä, jossa on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun seudun, Oulun lentoaseman, Oulun kaupungin, Kempeleen kunnan ja Limingan kunnan sekä Väyläviraston edustus. Liikennekonsulttina toimii Ramboll Finland Oy ja palvelukonsulttina Sweco Ympäristö Oy.

• Oulun lentoaseman liikenneyhteyksien skenaariotarkastelu 2040 (pdf, 1,7 Mt)

SKY-FOTO Möller, Valokuvaaja 1972 Helsingin kaupunginmuseo

Helsinki-Malmin lentokenttää ylläpitävä Malmin lentokenttäyhdistys ry on jättänyt Helsingin kaupungille hakemuksen kentän jatkokäytöstä. Yhdistys haluaa edelleen jatkaa Helsinki-Malmin lentotoiminnan ylläpitämistä 1.1.2020 alkaen. Yhdistys on vastannut Malmin lentokentän toiminnasta vuoden 2017 alusta lähtien.

Helsingin kaupunki on aiemmin ilmoittanut Malmin lentokenttäyhdistykselle, että vuokrasopimusta ei jatketa vuoden 2019 jälkeen. Perusteena ovat olleet kentän eteläpäässä alkavat rakennustoimet. Lentokenttäyhdistys on nyt ilmoittanut Helsingin kaupungille, että se on valmis lyhentämään kiitotietä nykyisestä.

Kiitotien lyhentäminen 300 metrillä mahdollistaa korkeammat lentoesterajoituspinnat, jolloin asuinrakentaminen ja lentotoiminta voidaan sovittaa yhteen. Yhdistys on hakenut Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta lentopaikan pitoluvan muutosta lyhyemmällä kiitotiellä toimimiseen, johon Traficom on jo alustavasti suhtautunut positiivisesti.

Helsinki-Malmin lentokenttä on lähes 40 000:llä vuotuisella operaatiollaan Suomen vilkkain yleisilmailukenttä, jonka toiminnoista suurin osa on koulutusta ja lentotyötä. Yhdistyksen ehdottamalla mallilla niin lentokone- kuin helikopteritoimijat saisivat lisäaikaa lentämiseen.

Yhdistys ylläpitää monipuolista ja elävää Malmin lentokenttää, jossa on ilmailun lisäksi mahdollista järjestää mm. erilaisia suuria yleisötapahtumia.

Kuva: Finavia

Finavia jatkaa Oulun lentoaseman aktiivista kehittämistä ja parantaa nyt autoilijoiden palveluita. Tavoitteena on sujuvoittaa lentoasemalle saapumista ja poistumista sekä selkeyttää pysäköintijärjestelyjä. Työt alkavat 2. toukokuuta 2018. Valmista on elokuun lopussa.

– Merkittävin uudistus on, että lentoaseman sisääntuloväylä muuttuu kaksikaistaiseksi pysäköintialueen kohdalla ja lentoasemalle ajetaan jatkossa kahta kaistaa pitkin, sanoo Oulun lentoaseman päällikkö Liisa Sallinen Finaviasta.

Sallinen kertoo, että lentoaseman sisäänajokaistoista toinen on tarkoitettu terminaalin edustalle saapuvalle taksi- ja bussiliikenteelle ja toinen pysäköijille. Pysäköijien kaistaa pääsee sekä terminaalin edustalle lyhytaikaiseen pysäköintiin jättämään ja vastaanottamaan matkustajia että pidempiaikaiseen pysäköintiin P1-, P2- ja P3-parkkialueille.

Myös poistuminen lentoasema-alueelta muuttuu. Jatkossa pääväylä lentoasemalta ulos on Vanrikintien kautta Lentokentäntielle.

Muutoksia tehdään myös terminaalin edustalla sijaitseville paikallis- ja tilausliikenteen bussipysäkeille. Ne siirtyvät uuteen paikkaan terminaalin jatkeen eteen.

– Maisemoimme myös lentokentän ajoväylien ympäristöä, jotta alueesta saadaan entistä viihtyisämpi. Kiveys- ja vihertyöt terminaalin edustalla alkavat juhannuksesta.

Sallisen mukaan parannustyöt on ajoitettu tehtäväksi kesällä. Näin ne häiritsevät mahdollisimman vähän asiakkaitamme. Työt käynnistyvät purku- ja maanrakennustöillä toukokuun alussa ja kokonaisuus on valmis elokuun loppuun mennessä.

Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema ja viime vuonna sen matkustajamäärä oli 924 000. Vuoden 2018 alusta huhtikuun puoliväliin saakka matkustajamäärä on kasvanut noin kuusi prosenttia viime vuoden alkuun verrattuna.

Liikennejärjestelyjen parantaminen on osa Finavia aktiivista kehittämistyötä Oulun lentoasemalla. Lähivuosien investoinnit ovat nousseet yhteensä noin 17 miljoonaan euroon.

Viime kesänä Finavia teki merkittävän peruskorjauksen ja paransi lentoliikenteen infrastruktuuria. Pari vuotta aikaisemmin uudistettiin terminaalin palvelut ja lisättiin viihtyisyyttä.

Asiakastyytyväisyystutkimuksissa Oulun lentoasema on arvioitu Suomen parhaiden lentoasemien joukkoon erinomaisilla tuloksilla, ja se oli vuoden lentoasema vuosina 2014 ja 2016.

Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on parhaillaan käynnissä kehityshanke, jonka tavoitteena on nostaa lentokentän kapasiteettia ja varmistaa turvallinen liikennöinti myös lento-operaatioiden kasvaessa. Finavia investoi kehityshankkeeseen 15 miljoonaa euroa.

– Huhtikuussa käynnistyneiden töiden lähtökohtana on lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä ympäristövaikutusten vähentäminen. Saamme kentälle merkittäviä parannuksia sekä nykyisille toimijoille että tulevaisuuden tarpeisiin, sanoo lentoaseman päällikkö Mari Nurminen Finaviasta.

Nurmisen mukaan liikennealueen kehittämisen myötä muun muassa laajarunkokoneiden operointi, kuten Airbus A350 -tyypin, mahdollistuu tarvittaessa Tampere-Pirkkalassa. Uusi rullaustieyhteys ja lentokoneiden leveät kääntöpaikat nostavat kiitotien käyttöastetta ja mahdollistavat lentokoneiden suuremman konekoon.

Peruskorjaustöitä tehdään eri puolilla lentoaseman liikennealueita: asematasoilla, kiitotiellä ja rullaustiellä. Uudistustöitä tehdään kaikkiaan noin 330 000 neliömetrin suuruisella alueella, mikä vastaa lähes 50 jalkapallokenttää.

Myös muuta infrastruktuuria parannetaan. Finavia uusii hankkeen yhteydessä myös mittarilähestymisjärjestelmän (ILS), joka lisää turvallisuutta huonon näkyvyyden sääolosuhteissa. Jäänestotoiminnan ympäristövaikutuksia vähennetään rakentamalla uudet pumppaamot ja tekemällä maaperäsuojauksia.

Lisäksi parannetaan kenttävalaistusta vaihtamalla rullaustien valaisimet led-teknologiaan. Näin pystytään vähentämään ympäristökuormitusta. Valaisten vaihto on osa Finavian kiihdytettyä ilmasto-ohjelmaa, jonka tavoitteena on painaa Finavian lentoasemien päästöt nollaan.

Lentoliikenteessä tauko 17.7.–12.8.2018

Finavia on suunnitellut työt siten, että ne mahdollisimman vähän haittaisivat lentoliikennettä. Työt käynnistyvät vaiheittain jo huhtikuun aikana lentokenttäalueella. Rakentaminen näkyy tällöin matkustajille mm. asematasoilla.

Kiitotien päällystämisen ajankohdaksi on määritelty lentoliikenteen hiljaisin ajankohta. Lentoliikenteessä on tauko 17.7.–12.8.2018, jolloin lentoasema on kiinni kiitotien päällystämisen ajan.

Tampere-Pirkkalan lentoasema avataan uudistettuna 13. elokuuta 2018, jolloin lennot nousevat lentoon ja laskeutuvat uutuuttaan hohtavan kiitotien kautta.

Finavia on investoinut Tampere-Pirkkalaan yli 21 miljoonaa euroa

Finavia on panostanut Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen viime vuosina yli 21 miljoonaa euroa. Nyt käynnissä olevan kehitystyön lisäksi Finavia on satsannut muun muassa molempien terminaalien matkustajatilojen ja -palvelujen parantamiseen sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Tampere-Pirkkalan kehityshanke pähkinänkuoressa

•  Investoinnin suuruus: 15 000 000 euroa
•  Uudistustöiden pinta-ala: 330 000 neliömetriä
•  Asematason laajennus: 22 000 neliömetriä
•  Kiitotien uudet kääntöpaikat: 8 000 neliömetriä
•  Uusi rullaustie: 150 metriä
•  Rullaustien uudet led-valaisimet: yli 150 kpl
•  Sähkökaapeloinnit: yli 10 kilometriä
•  Uudet glykolipumppaamot: 2 kpl
•  Maaperäsuojaukset: 8 000 neliömetriä
•  ILS-laitteiston uusinta