Lindex avaa myymälän Helsinki-Vantaan lentoasemalle

Muotiyhtiö Lindex avaa myymälän Helsinki-Vantaan lentoasemalle 22.2.2024. Uusi myymälä sijaitsee kaikille avoimessa tuloaulassa ja valikoima koostuu Lindexin naisten alusvaatteista, sukkatuotteista ja asusteista. Lentoasemamyymälän avulla Lindex pystyy tavoittamaan laajasti kansainvälisiä matkustajia ja sen myötä edistämään Lindexin tunnettavuutta maailmanlaajuisesti.

“On upeaa saada Lindex-myymälä lentomatkustajien ulottuville. Tämä on hieno mahdollisuus tavoittaa uusia kansainvälisiä asiakkaita ja tutustuttaa heidät laadukkaaseen valikoimaamme. Uskomme myös Lindexin kanta-asiakkaiden ilahtuvan saadessaan suosikkituotteitaan helposti mukaan matkalle”, sanoo Kirsi Rauhala, Lindexin Suomen, Baltian ja Keski-Euroopan maajohtaja.

Lentoasemalle avattava Lindex on uudenlainen konseptimyymälä, jonka valikoima koostuu yksinomaan naisten alusvaatteista, sukkatuotteista ja asusteista. Sisustukseltaan myymälä on raikkaan skandinaavinen ja moderni.

”Kehitämme jatkuvasti Helsinki-Vantaan tarjontaa seuraamalla matkustajien toiveita ja trendejä, ja Lindex on hieno lisäys kattavaan myymälätarjontaamme. Uskomme, että uusi myymälä palvelee sekä lentoaseman matkustajia että lähialueen asukkaita erinomaisesti”, sanoo Helsinki-Vantaan kaupallisen liiketoiminnan johtaja Nora Immonen Finaviasta.

Lindex-myymälä avataan Helsinki-Vantaan lentoaseman tuloaulaan torstaina 22. helmikuuta 2024 klo. 10.00.

Selvitys tarkastelee vaihtoehtoja lentoasematoiminnan järjestämiselle

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 13.2.2024 selvityksen lentoasematoiminnan järjestämisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvityksen toteuttivat Sitowise Oy ja Kiila Consulting Oy.

Selvitys tuottaa tietoa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisen tueksi. Selvityksessä esitellään useiden eurooppalaisten maiden vaihtoehtoja ja keskitytään Ruotsin, Norjan, Puolan ja Kreikan mallien arvioimiseen.

Selvityksessä ei esitetä etenemissuosituksia.

Tarkastelussa neljä vaihtoehtoa

Selvityksen mukaan Euroopan maissa on tunnistettu kolme tahoa, jotka pääasiassa omistavat ja operoivat lentoasemia yhdessä tai erikseen: valtio, aluehallinnot ja yksityiset tahot.

Tällä hetkellä Suomessa valtionyhtiö Finavia operoi verkostoa, johon kuuluu 20 lentoasemaa. Lisäksi Suomessa toimii kolme kunnallista sekä yksi kunnallisen ja yksityisen yhdessä omistama lentoasema.

Selvityksessä tarkastellaan muun muassa sitä, miten Suomen lentoasematoiminta voitaisi järjestää neljän eri mallin mukaisesti.

Selvityksissä lentoasematoiminnan järjestämisen vaihtoehtoja on arvioitu Liikenne 12 -suunnitelman arviointikehikon mukaisesti. Arviointikehikon osa-alueet ovat saavutettavuus ja palvelutaso, taloudellisuus, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sekä liikennejärjestelmän turvallisuus.

Selvityksen perusteella yksikään tarkasteltu malli ei ole sellaisenaan muita parempi vaihtoehto. Selvityksen mukaan ei voida kuitenkaan päätellä, että nykymallin jatkaminen olisi tarkasteltuja malleja selkeästi parempi.

Ruotsin malli

Ruotsin mallissa Finavian verkostoon jäisivät vain keskeisimmät lentoasemat ja osa lentoasemista kunnallistettaisiin. Ruotsissa kunnallisille lentoasemille määritellyt valtiontuet kattavat 50–75 prosenttia lentoasemien operatiivisesta alijäämästä.

Selvityksen mukaan malli toisi taloudellisia hyötyjä Finavialle ja aluetaloudelle, mutta heikennyksiä valtion talouteen.

Norjan malli

Norjan mallissa valtionverkostoyhtiö Finavian erityistehtävää muutettaisiin voittoa tavoittelemattomaksi ja strategiaa laajennettaisiin vahvistamaan kansainvälisen liikenteen kehittämistä erityisesti kakkos- ja kolmoskaupunkien, kuten Tampere-Pirkkalan, Turun ja Oulun, lentoasemilta. Kaikki siviili-ilmailun lentoasemat voisivat kuulua Finavian verkostoon.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä kunnille ja aluetaloudelle, mutta heikennyksiä valtion talouteen.

Puolan malli

Puolan mallissa Helsinki-Vantaan lentoasema jäisi Finavian omistukseen. Muut lentoasemat yhtiöitettäisiin ja Finavia tulisi niille osaomistajaksi. Muut omistajat olisivat pääasiassa kuntia.

Finavian omistusosuus määräytyisi suhteessa lentoasemien matkustajamäärään, jolloin alijäämäisten lentoasemien kustannukset jäisivät merkittävissä määrin kuntien katettavaksi.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä Finavialle ja valtiolle, mutta heikennyksiä kunnille ja aluetalouteen.

Kreikan malli

Kreikan mallissa sekä Helsinki-Vantaalle että valitulle joukolle verkoston lentoasemia kilpailutettaisiin pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla yksityiset operaattorit, jotka maksaisivat käyttökorvausta valtiolle.

Finavian rooli muuttuisi merkittävästi. Jäljelle jäävällä verkostolla sen toiminnasta ei olisi mahdollista saada ylijäämäistä ja yhtiö tarvitsisi valtion tukea.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä valtiolle ja aluetalouteen, mutta heikennyksiä Finavialle.

Selvitys tuottaa tietoa Liikenne 12 -suunnitelman päivitykseen

Selvitys tuottaa taustatietoa Liikenne 12 -suunnitelman päivitykseen. Lentoliikennestrategia tehdään osana Liikenne 12 -suunnitelmaa päivittämällä lentoliikennettä koskevia osioita. Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyö käynnistyi syksyllä 2023. Selvityksen tuloksia hyödynnetään soveltuvin osin Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisessä.

JHL:n ulosmarssi keskeyttää Helsinki-Vantaan turvatarkastukset torstaina 5. lokakuuta, mielenilmaus kestää puoli tuntia

Kuva: Finavia

Ammattiliitto JHL vastustaa ulosmarssilla työelämän kohtuutonta kurjistamista, joka iskee vääjäämättä myös turvallisuusalaan. Mielenilmaukset jatkuvat lähiviikkoina, jos hallitus ei muuta leikkauslinjaansa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjestää torstaina 5. lokakuuta ulosmarssin, joka keskeyttää turvatarkastukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla kello 13.30–14.00. Ulosmarssi on poliittinen mielenilmaus eikä sitä kohdenneta työnantajaan tai voimassa olevaan työehtosopimukseen.

– Orpon hallitus aikoo kurittaa työntekijöitä muun muassa helpottamalla irtisanomisia ja määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Emme hyväksy työntekijöiden jatkuvaa kyykyttämistä. Hallitus on kuuro työntekijöiden vaatimuksille, joten meidän on pakko ottaa käyttöön astetta kovemmat toimet, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tiivistää.

JHL on valmis neuvottelemaan avoimesti työelämän uudistuksista. Hallitus yrittää kuitenkin ajaa muutokset läpi yksipuolisella sanelulla, eikä työelämän asiantuntijoita ole kuunneltu. Siksi ammattiliittojen on pakko toimia, Niemi-Laine korostaa.

– Valitettavasti joudumme laajentamaan toimia, kun aitoja neuvotteluja ei ole tarjolla.

Hallituksen kurjistukset osuvat väistämättä myös turvallisuusalaan. Ammattiliitto JHL puolustaa kaikkien jäsentensä työehtoja ja vastustaa hallituksen puuhaamia heikennyksiä johdonmukaisesti.

Työehtojen näivettämisen lisäksi hallitus haluaa murskata Suomen työmarkkinat mallilla, jossa mikään ala ei jatkossa saisi suurempia palkankorotuksia kuin vientiteollisuus.

– Hallitus aikoo betonoida Suomeen järjestelmän, jossa esimerkiksi päiväkotien lastenhoitajat, sairaanhoitajat ja vanhuspalveluiden ammattilaiset eivät ikinä nouse palkkakuopasta. Tämä on epäreilua ja järjenvastaista. Esimerkiksi sote-ala kärsii huutavasta työvoimapulasta. Mistä hallitus aikoo löytää töihin tekijöitä, jos palkka ei vastaa työn vaativuutta, Niemi-Laine sivaltaa.

Ammattiliitto JHL aloitti poliittisten mielenilmausten sarjan syyskuun viimeisellä viikolla. Toimenpiteet jatkuvat lähiviikkoina, ellei hallitus muuta päätöntä leikkauspolitiikkaansa. JHL:n järjestämät tilaisuudet ovat poliittisia mielenilmauksia, joihin osallistuminen on täysin laillista. Jos ammattiliitto ilmoittaa työtaistelusta tai ulosmarssista, siihen osallistuvat ne jäsenet, joiden työtä ilmoitus koskee.

 

70 % lentoliikenteen polttoaineista EU:n kentillä oltava kestävästi tuotettuja vuonna 2050 – Neste on tyytyväinen EU:n uusiutuvaa energiaa ja lentoliikenteen tavoitteita koskeviin säädöksiin

Keskiviikkona mepit hyväksyivät uuden lain, jolla lisätään vedyn, biopolttoaineiden ja muiden kestävien polttoaineiden käyttöä lentoliikenteessä.

Tänään hyväksytty laki (”ReFuelEU Aviation”) kuuluu EU:n Fit for 55 -ilmastopakettiin, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n kasvihuonepäästöjen tasoa vähintään 55 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030 ja varmistaa ilmastoneutraalius vuonna 2050. Päästövähennyksiä lentoliikenteessä saadaan mm. lisäämällä kestävien polttoaineiden käyttöä.

Mepit varmistivat kunnianhimoisen aikataulun lentopetrolin koostumussäännöille. Vuodesta 2025 alkaen vähintään kaksi prosenttia lentopolttoaineista on oltava kestävästi tuotettuja, esimerkiksi käytetystä ruokaöljystä tai biojätteestä valmistettuja, polttoaineita. Tämä osuus nousee asteittain joka viides vuosi: 6 % vuonna 2030, 20 % vuonna 2035, 34 % vuonna 2040, 42 % vuonna 2045 ja 70 % vuonna 2050. Lisäksi polttoaineseoksessa on oltava tietty osuus synteettisiä polttoaineita: aluksi 1,2 % vuonna 2030, mikä nousee asteittain 35 prosenttiin vuonna 2050.

Uusien sääntöjen mukaan kestävät lentopolttoaineet voivat tarkoittaa synteettisiä polttoaineita sekä tiettyjä biopolttoaineita, jotka on valmistettu maa- tai metsätalouden sivutuotteista, levästä, biojätteistä tai eläinrasvoista. Lisäksi myös jätekaasusta tai jätemuovista valmistetut polttoaineet luetaan kestäviksi.

Mepit varmistivat, että kestäviksi ei lasketa ravinto- tai rehuviljelykasveista valmistettuja polttoaineita tai palmuöljystä tai soijasta valmistettuja polttoaineita. Koska uusiutuva vety saattaa tulevaisuudessa auttaa vähentämään lentoliikenteen päästöjä, maininta sen käytöstä lisättiin tekstiin.

Edistääkseen hiilestä irtautumista ilmailualalla ja lisätäkseen avoimuutta mepit varmistivat, että vuonna 2025 otetaan käyttöön EU:n merkintä lentojen ympäristöystävällisyyden tasosta, joka osoittaa mm. lennon odotetun hiilijalanjäljen matkustajaa kohti. Merkinnän avulla kuluttajat voivat verrata eri lentovaihtojen ympäristöystävällisyyttä samalla reitillä.

Esittelijä José Ramón Bauzá Díaz (Renew, Espanja) sanoi: ”Tämä on merkittävä askel kohti lentoliikenteen vähähiilistymistä. Seuraavaksi EU-maiden tulee ottaa uudet säännöt käyttöön ja tukea teollisuutta, jotta kestävien polttoaineiden käyttöönotto onnistuu kustannustehokkaasti kaikkialla Euroopassa, ja EU pääsee tavoitteisiinsa. Nyt meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Uskon, että laki kestävistä polttoaineista on mahdollisuus EU:lle päästä johtoasemaan näiden polttoaineiden valmistuksessa ja käytössä.”

Uusi laki hyväksyttiin äänin 518 puolesta, 97 vastaan ja 8 tyhjää. Kun myös neuvosto on virallisesti hyväksynyt sen, säännöt astuvat voimaan 1.1.2024 (tietyt kohdat 1.1.2025).

Neste on tyytyväinen EU:n uusiutuvaa energiaa ja lentoliikenteen tavoitteita koskeviin säädöksiin

Euroopan parlamentti on tänään keskiviikkona 13. syyskuuta hyväksynyt EU:n ReFuel Aviation -asetusehdotuksen jatkona eilen hyväksyttyyn uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin (EU RED III).

Neste kannattaa näiden kahden EU:n ilmasto- ja energialainsäädännön asetuksen myötä asetettuja aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita. Uudet säädökset astuvat voimaan lähiviikkoina. EU RED III -direktiivi sisällytetään lainsäädäntöön EU:n jäsenvaltioissa myöhemmin, kun taas ReFuel Aviation -asetusta sovelletaan suoraan kaikkialla EU:ssa.

“Uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen johtavana toimittajana Neste kannattaa erityisesti liikennesektorille asetettuja tavoitteita ja uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden merkityksen tunnustamista liikenteen päästöjen vähentämisen keskeisenä keinona”, sanoo Minna Aila, Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.

Sen lisäksi että uudet säädökset edistävät päästövähennystavoitteiden saavuttamista, luovat ne myös varmuutta kysyntään, jota tarvitaan investointien houkuttelemiseksi uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon. Lisäksi on tärkeää, etteivät ne sisällä merkittäviä muutoksia biopolttoaineiden valmistukseen hyväksyttyjen raaka-aineiden osalta.

“Uusiutuvan energian kysynnän odotetaan yhä kasvavan pyrkiessämme kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista. Johdonmukaisella lainsäädännöllä voimme paremmin vastata tähän kysyntään. Lainsäädännön ennustettavuus tarjoaa mahdollisuuden myös investointeihin uusiutuvien tuotteiden tuotannon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä läpi arvoketjun. Lisäksi se edistää alan tutkimuksen ja kehityksen jatkumista”, Aila jatkaa.

Ensimmäinen suora lento Frankfurtista Savonlinnaan laskeutui tänään

Ensimmäiset charter-lennolla tulevat matkustajat Frankfurtista saapuivat tänään Savonlinnaan. Savonlinnan kaupunki teki yhteistyösopimuksen charter-lennoista eurooppalaisen matkanjärjestäjän Zonista GmbH ja Business Finlandin kanssa maaliskuussa. Yhteensä lentoja saapuu elo- ja syyskuun aikana neljä.

Frankfurt – Savonlinna -lennot lennetään Lufthansa (Eurowings Discover) -lentoyhtiön Airbus A320/200 lentokoneella.

Savonlinnan kaupunki on tehnyt yhteistyötä Visit Finlandin kanssa matkailumarkkinoinnissa Keski-Eurooppaan vuodesta 2015 lukien. Kansainvälisten matkailijoiden määrä oli vahvassa kasvussa ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Ennen pandemiaa yli 30 000 yöpymisvuorokautta tuli saksankielisen Euroopan alueelta ja Benelux maista. Venäläisiä matkailijoita kävi vuosittain noin 100 000. Yhteistyö Zonista GmbH kanssa avaa uusia mahdollisuuksia kansainvälisen matkailun kehittämiseen Saimaan alueella.

– Savonlinna on vuosittain tehtävien tutkimustenkin perusteella yksi maan vetovoimaisimmista matkailualueista. Suorat charter-lennot Keski-Euroopasta Savonlinnaan on merkittävä edistysaskel koko Saimaan alueen matkailun vahvistamiseksi ja Savonlinnan saavutettavuuden parantamiseksi. Tämä luo edellytyksiä matkailun ympärivuotistamiselle, matkailun monipuolisemmalle kansainvälistymiselle sekä myös uusien investointien käynnistymiselle. Tilauslennoilla tulevat asiakkaat tarvitsevat enemmän palveluita ja tämä lisää mahdollisuuksia myös uudenlaisen yritystoiminnan kehittämiseen, sanoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Zonista GmbH toteuttaa täyden palvelun ryhmä-, yksilö-, aktiivi- ja perhematkoja Pohjoismaihin. Suomessa yhtiö tekee tilauslentoja Lappiin. Zonista GmbH yhteistyökumppanina charter-lennoilla on Lufthansa. Frankfurtin lentokenttä on Saksan suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin lentokenttä. Se palvelee noin 54 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

 

Viiden maakuntakentän lentoja joudutaan vähentämään polttoaineiden hinnan nousun vuoksi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin maakuntakentille hankkiman lentoliikenteen palvelutasoa joudutaan supistamaan kesän aikana merkittävästi. Syynä on polttoaineiden hinnan nousu. Lentoja harvennetaan Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin lentoasemien välillä sekä kolmioreittinä Helsingin, Kokkola-Pietarsaaren sekä Kemi-Tornion lentoasemien välillä.

Palvelutasoa joudutaan laskemaan yhteysväleillä vajaat 20 % kesän aikana. Nyt käynnissä on viidelle maakuntakentälle valtion tukemana hankitun lentoliikenteen niin sanottu optiokausi, johon eduskunta on myöntänyt rahoitusta 13,8 miljoona euroa.

“On valitettavaa, että lentoja joudutaan perumaan, mutta polttoaineen hinnan nousu on ollut niin merkittävää, että kyseisten lentoyhteyksien ostamiseen varatut määrärahat eivät muutoin riittäisi”, toteaa johtaja Pipsa Eklund.

Supistukset pyritään tekemään niin, että niiden vaikutukset matkustajille olisivat mahdollisimman vähäiset. Mikäli jo varattu lento joudutaan perumaan, lentoyhtiö tiedottaa siitä matkustajia.

Tällä hetkellä käynnissä oleva lentoliikenne viiden maakuntalentoaseman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille päättyy valtion hankkimana viimeistään 14.8.2022. Traficom avaa pian tarjouskilpailun uuden reittilentoliikenteen hankkimiseksi kyseisille kentille ajalle 31.10.2022–30.7.2023.

Mikkelin lentoasemaselvitys: asemaa ei pitäisi lakkauttaa, vaan sitä pitäisi kehittää

Mikkelin lentoasema on Suomen vanhimpiin kuuluva kunnallisesti ylläpidetty lentoasema

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n tuoreessa selvityksessä todetaan, että Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta vastaavaa alustaa, josta ilman huomattavaa uusinvestointia olisi lunastettavissa yhtä laaja-alainen aluetalousvaikutus. Lentoasema rakentaa elinvoimaa pitkällä tähtäimellä ja toiminnasta olisi mahdollista saada sekä työllisyysvaikutuksia että välillisiä tuloja kaupunkiin.

Kehitysyhtiö uskoo saavansa tuloksia lentoyhteyksien aktiivisesta edistämisestä tämän valtuustokauden aikana. Kehittämistä on tehtävä pitkällä tähtäimellä, mutta aktiivinen lentoyhteyksien hankinta olisi aloitettava heti. Tavoitteeksi on asetettava markkinaehtoisen lentoliikenteen saaminen.

-Mikkelin kaupunki on juuri hyväksynyt strategian, jossa on asetettu kaupungin taloudelle merkittävä kasvutavoite: 2500 työpaikkaa ja 90 miljoonaa euroa lisää vuotuista palkkatuloa. Poliittisesti on paljon puhuttu kasvusta, mutta kasvua ei synny ilman elinkeinopoliittisia investointeja. Lentoliikenne on onnistuessaan teko, joka hyödyttää koko alueen elinkeinoelämää ja joka on päätöksenä täysin Mikkelin kaupungin omissa käsissä, Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen toteaa.

Tutkimusten mukaan 58 % kansainvälisistä matkailijoista saapuu kohteeseensa lentäen. Etelä-Savoon ollaan parhaillaan tekemässä uusia matkailuinvestointeja mm. Sahanlahteen, Pistohiekalle ja Heimariin. Myös Joroisiin on tulossa uusi luksuslomakohde.

-Meneillään olevat investoinnit heijastavat sijoittajien uskoa alueen tulevaisuuteen. Kaikki tavat, joilla Mikkeli voi osaltaan auttaa näiden investointien onnistumista, ovat nyt tervetulleita, matkailujohtaja Maisa Häkkinen kertoo.

Laajemmin katsottuna toimivat lentoyhteydet ovat elinkeinoelämän kehittymisen kannalta tutkittu tapa, jolla kasvua voidaan ruokkia. Kauppakamari arvioi, että lentoasemalla on sekä onnistumisen että lakkauttamisen tilanteessa vaikutus alueen saavutettavuusmielikuvaan ja tätä myötä yritysten ja henkilöstön sijoittumiseen.

-Taannoin toteutetussa kyselyssä Mikkelin seudun kansainvälistyneet yritykset arvioivat lentoliikenteen merkityksen 2–4 kertaa paikallisesti toimivia yrityksiä tärkeämmäksi. Mitä enemmän olemme kansainvälisesti verkottuneita, sitä suurempaan rooliin lentoliikenne nousee, Leinonen jatkaa.

-Lentoliikenne on murroksessa ja sen tulevaisuuteen liittyy merkittävää potentiaalia mm. sähkölentoliikenteen kehittymisen myötä. Finnair on investoimassa sähkölentokoneisiin ja erilaisia kokeiluja on vireillä maailmanlaajuisesti. Lakkauttamalla lentoaseman Mikkeli sulkee ovet tältä kehitykseltä, toteaa Leinonen.

Selvityksessä arvioidaan lentoaseman myynti- ja kehitystoiminnon olleen aliresursoitu viimeisen 14 vuoden ajan. Jos lentoasemalle saataisiin yksikin säännöllinen kansainvälinen lentoyhteys, kansainvälisten yöpymisten määrä Mikkelin seudulla kasvaisi 30–60 prosenttia ja työllisyys kasvaisi saman 30–60 henkilötyövuotta. Alueen kokonaistalouteen virtaisi uutta rahaa 3,9–7,7 miljoonaa euroa, josta kaksi kolmannesta kohdistuisi matkailusektoriin. Elinkeinoelämän käytettävissä olevat liikenneyhteydet paranisivat.

-Ymmärryksemme on, että Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta vastaavaa alustaa, josta olisi lunastettavissa tällainen laajasti eri sektoreita hyödyttävä aluetalousvaikutus ilman huomattavaa uusinvestointia. Kysymys on olemassa olevan potentiaalin ottamisesta tehokkaaseen käyttöön, selvitystä tekemässä ollut Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä toteaa.

-Meillä on valmis lentoasema. Nyt tarvitaan lentoasematoiminnan uudelleenorganisoitumista ja myyntiä, myös selvityshenkilönä toiminut Olli Marjalaakso jatkaa.

Lentoliikennettä ei tule asettaa kilpailuun tie- ja ratayhteyksien kanssa

Selvityksessä todetaan, että lentoliikennettä ei tulisi asettaa kilpailuun tie- ja ratayhteyksien kehittämisen kanssa, sillä liikennemuotojen ominaisuudet ovat erilaisia. Lentoliikenne soveltuu paremmin pidemmille ja maastoesteitä ylittäville matkoille. Vanhojen Helsingin-yhteyksien perään ei pitäisi enää haikailla, vaan Mikkelin tulisi havitella kansainvälistä lentoliikennettä esimerkiksi Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Osloon tai Lontooseen. Helsingin ohella toimiva toinen hubi monipuolistaisi lentoyhteyksien valikoimaa.

Mikkelikin on mukana uudessa Itärata-hankkeessa, joka toteutuessaan nopeuttaa merkittävästi yhteyttä Helsinkiin.

-Itärata on hyvä hanke, mutta se ei kilpaile lentoliikenteen kehittämisen kanssa. Lentoliikennettä ei kannata asettaa viitostien ja ratayhteyden kanssa kilpailuun lentämällä Mikkelistä Helsinkiin. Se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa eikä ympäristön kannalta kestävää. Itäradan osalta on huomioitava myös hankeaikataulu. Radan on arvioitu valmistuvan vuosien 2035–2040 välillä, eli 13–18 vuoden päästä. Kysymys onkin, mitä Mikkeli aikoo tehdä radan valmistumista odotellessa, kehitysyhtiön toimitusjohtaja Timo Paakki pohtii.

Miten myyntiä käytännössä tehtäisiin?

-Mielestämme tärkeää olisi nyt myyntiresurssin saaminen työhön. Koko alueen on sitouduttava lentoliikenteen saamiseen ja jo avattuja keskusteluja alettava nyt vakavasti käymään, Paakki summaa keinovalikoimaa.

Ensi vaiheen keinovalikoimassa olisi rahoituspohjan monipuolistaminen, aktiivisen edunvalvonnan aloittaminen ja aktiivisen myyntityön aloittaminen.

Pikavoittoja työhön ei ole saatavilla. Jatkuva lakkauttamisen uhka ei myöskään kehitysyhtiön näkökulmasta muodosta uskottavaa lähtötilannetta keskustelulle, vaan lentoasemalle on saatava selkeä visio ja tulevaisuudennäkymä.

Selvitys löytyy oheisesta linkistä:
https://mikseimikkeli.fi/mikkelin-lentoasemaselvitys-asemaa-ei-pitaisi-lakkauttaa-vaan-sita-pitaisi-kehittaa/ 

Enontekiön lentokentän toiminta jatkuu – kunnanvaltuusto hyväksyi kentän oston Finavialta

enontekion-lentoasema

Enontekiön kunnanvaltuusto päätti äänin 9-6 hyväksyä lentoaseman kaupan Finavia Oyj:n kanssa.

Päätös tarkoittaa, että kentällä aloitetaan kiitotien perusteellinen kunnostus todennäköisesti jo kesällä 2021 tai viimeistään kesällä 2022. Seuraavaksi varmistamme operoinnin kaudeksi 2021-2022 ja etsimme yksityisiä kumppaneita mukaan toimintaan. Tämän päivän päätös pitää tärkeät eurot aluetaloudessa ja mahdollistaa tulevat investoinnit, toteaa Enontekiön kunnan kehitysjohtaja Hannu Autto.

Kunnanvaltuusto pysyi aiemmassa linjassaan ja osoitti olevansa luotettava kumppani, vaikka nyt operoimmekin kunnan ydintoimintoihin kuulumattomalla alueella. Päätös on rohkea ja tulee kantamaan pitkälle tulevaisuuteen. Päätös edesauttaa kunnan elinvoimaisuutta ja tulevina vuosina hyödyttää jokaista kuntalaista kasvavina verotuloina ja parempina palveluina, arvioi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen syntynyttä päätöstä.

Lennot Lappeenrantaan alkavat jälleen matkustusrajoitusten purkamisen myötä – lentoasemalla noudatetaan viranomaisten toimintaohjeita

ryanair-lpr-lentokentalla_minna-kivisto

Valtioneuvosto ilmoitti 23.6. matkustusrajoitusten asteittaisesta purkamisesta. Matkustusrajoituksista voidaan luopua 13.7. alkaen Suomen ja sellaisten maiden välillä, joiden COVID-19 tauti-ilmaantuvuus on enintään 8 uutta tautitapausta 100 000 henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana.

Valtioneuvoston mukaan tämän hetkisen tilanteen perusteella rajoituksista voitaisiin luopua seuraavien Schengen-maiden osalta: Saksa, Italia, Itävalta, Kreikka, Sveitsi, Slovenia, Unkari ja Liechtenstein. Valtioneuvosto tekee vielä arvion Schengen ja EU-maiden kokonaistilanteesta 10.7. mennessä.

Tällä hetkellä rajan ylitys on mahdollista tietyin ehdoin, joista löytyy lisätietoa Rajavartiolaitoksen verkkosivustolta.

Kansainvälinen lentoliikenne on ollut sallittua jo 15.6. alkaen kaikille Suomen lentoasemille.

Lappeenrannan lentoasema on seurannut koronatilanteen kehittymistä tiiviissä yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa ja noudattanut kaikilta osin kansainvälisiä ja kansallisia ohjeistuksia.

Lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että matkustusrajoitusten purkamista ja lentoliikenteen käynnistämistä varten viranomaiset ovat määritelleet lentoasemien toimintaa koskevan kattavan ohjeistuksen, jota myös Lappeenrannassa tullaan noudattamaan lentojen käynnistyessä.

– Nyt kun hallitus ilmoitti matkustusrajoitusten purkamisesta, myös lentoliikenteen jatkon suunnittelu etenee ja lentoliikenne Lappeenrantaan palautuu asteittain.

– Lentoyhtiön suunnitelmien mukaan ensimmäiset lennot Milanon Bergamosta alkavat heinäkuussa. Bergamon kautta pääsee myös useisiin muihin kohteisiin Euroopassa ja samalla useista kymmenistä Euroopan kaupungeista on hyvät yhteydet vastaavasti Bergamon kautta tänne meille Saimaan alueelle.

Muut reitit Berliinistä, Wienistä ja Budapestistä ovat alkamassa lokakuun lopussa. Lennot ovat varattavissa Ryanairin nettisivuilla.

Matkustajien liikkumista ja turvavälien noudattamista ohjataan Lappeenrannan lentoasemalla matkustajamäärien mukaisesti erityisjärjestelyin.

– Myös erilaisten suojavälineiden käyttöä lisätään sekä hygieniaa ja siivousta tehostetaan entisestään. Lisäksi pyydämme matkustajia varautumaan omien maskien käyttämiseen lentoaseman tiloissa sekä myös lennoilla. Ryanair edellyttää matkustajilta maskien käyttöä lentojen aikana. Lentoasemalla on myynnissä maskeja sekä käsidesiä.

Lentoasema teki jo kevättalvella tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa turvallisen matkailun eteen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan ennen matkailurajoitusten käyttöönottoa Etelä-Karjalaan ei tiettävästi saapunut paikallisen lentomatkailun kautta yhtään henkilöä, jolla olisi ollut koronavirustartunta.

Lentoasema on nykyisen tilanteen huomioiden jatkanut viranomaisyhteistyötä ja valmistellut uusia toimintaohjeita yhteistyössä Eksoten ja muiden viranomaisten kanssa.

– Uskomme lentoasemalla, että toimintaohjeiden ja kentällä sekä lennoilla käytössä olevien toimenpiteiden ansiosta lentomatkailuun liittyvät mahdolliset koronariskit pysyvät hallinnassa. Tarkkailemme tilannetta ja viranomaisten arvioita ja ohjeistuksia aktiivisesti. Teemme tarvittaessa muutoksia lentoaseman toimintaan, Eija Joro sanoo.

Saimaan alueelle saapuvat matkailijat edistävät matkailuyrittäjien toimintaa

Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärät olivat nopeassa kasvussa ennen koronatilanteen aiheuttamaa pysähdystä. Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankisen mukaan korona ja sen vuoksi käyttöön otetut rajoitukset aiheuttivat matkailu- ja palvelusektorille merkittävän iskun.

– Viranomaisten arvioiden mukaan tautitilanne koko Euroopassa on kuitenkin nyt helpottumassa ja kansainvälinen matkailu voidaan siten käynnistää toimintaohjeita noudattamalla turvallisesti. Toivottavasti myös Suomi voi arvioida laajempaa matkustusrajoitusten turvallista purkua Suomeen saapuvien matkailijoiden osalta pian.

– Lentomatkailun avaaminen voi tuoda erittäin tarpeellisen liikevaihtomahdollisuuden myös Saimaan alueen matkailuyrittäjille, varsinkin kun Venäjän raja arvioiden mukaan pysyy edelleen suljettuna.

Lankinen uskoo, että viime vuosiin nähden suurempi määrä Italian matkailijoita voi saapua turvallisesti lomailemaan Saimaan rannalle, kun Suomen rajoituksia puretaan.

– Italialaiset olivat kohdemaiden asukkaista suurin Lappeenrannan lentokenttää käyttäneistä asiakkaista. TAK Oy:n haastatteluselvityksen perusteella 10 % kentän Bergamo-lentojen asiakkaista tuli Italiasta. Italian varsinaisen lomakuukauden elokuun 2019 aikana italialaisten osuus matkustajista oli tätä selvästi suurempi. 

Vuoden 2020 lentopaikka- ja lentokenttäavustukset myönnetty

37ba8b42-01a7-4f0a-a998-a34c4a7536b6-w_960

Redstone Aero Oy:lle (Pyhtään lentokenttä, 800 000 €)

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt valtionavustukset Finavia Oyj:n lento-asemaverkoston ulkopuolisten alueellisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2020.

Vuoden 2020 avustussumma on yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Kyseessä on harkinnanvarainen avustus. Hakemuksia tuli ennätysmäärä, yhteensä 26 kappaletta.

Alueellisia lentoasemia tuetaan 900 000 eurolla. Avustus suunnattiin alueellisten lentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen, mikä osaltaan tukee alueellisia yhteyksiä ja alueellista saavutettavuutta. Arvioinnissa painopisteenä oli matkustaja- ja reittiliikenteen edistäminen.

Valtionavustusta alueellisten lentoasemien tukemiseen myönnetään Lappeenrannan lentoasemalle (500 000 €), Mikkelin lentokentälle (270 000 €) ja Seinäjoen lentokentälle (130 000 €).

Yleisilmailulentopaikkojen tuetaan yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Tukea myönnetään BF-lento Oy:lle (Nummelan lentokenttä, 500 000 €), Jukolan pilotit Ry:lle (Hyvinkään lentokenttä, 450 000 €), Redstone Aero Oy:lle (Pyhtään lentokenttä, 800 000 €) ja Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiölle (Lahti-Vesivehmaan lentokenttä, 250 000 €).

Avustus suunnattiin ensisijaisesti lentopaikkainvestointien tukemiseen. Arvioinnissa huomioitiin myös eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi.