Lennot Lappeenrantaan alkavat jälleen matkustusrajoitusten purkamisen myötä – lentoasemalla noudatetaan viranomaisten toimintaohjeita

ryanair-lpr-lentokentalla_minna-kivisto

Valtioneuvosto ilmoitti 23.6. matkustusrajoitusten asteittaisesta purkamisesta. Matkustusrajoituksista voidaan luopua 13.7. alkaen Suomen ja sellaisten maiden välillä, joiden COVID-19 tauti-ilmaantuvuus on enintään 8 uutta tautitapausta 100 000 henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana.

Valtioneuvoston mukaan tämän hetkisen tilanteen perusteella rajoituksista voitaisiin luopua seuraavien Schengen-maiden osalta: Saksa, Italia, Itävalta, Kreikka, Sveitsi, Slovenia, Unkari ja Liechtenstein. Valtioneuvosto tekee vielä arvion Schengen ja EU-maiden kokonaistilanteesta 10.7. mennessä.

Tällä hetkellä rajan ylitys on mahdollista tietyin ehdoin, joista löytyy lisätietoa Rajavartiolaitoksen verkkosivustolta.

Kansainvälinen lentoliikenne on ollut sallittua jo 15.6. alkaen kaikille Suomen lentoasemille.

Lappeenrannan lentoasema on seurannut koronatilanteen kehittymistä tiiviissä yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa ja noudattanut kaikilta osin kansainvälisiä ja kansallisia ohjeistuksia.

Lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että matkustusrajoitusten purkamista ja lentoliikenteen käynnistämistä varten viranomaiset ovat määritelleet lentoasemien toimintaa koskevan kattavan ohjeistuksen, jota myös Lappeenrannassa tullaan noudattamaan lentojen käynnistyessä.

– Nyt kun hallitus ilmoitti matkustusrajoitusten purkamisesta, myös lentoliikenteen jatkon suunnittelu etenee ja lentoliikenne Lappeenrantaan palautuu asteittain.

– Lentoyhtiön suunnitelmien mukaan ensimmäiset lennot Milanon Bergamosta alkavat heinäkuussa. Bergamon kautta pääsee myös useisiin muihin kohteisiin Euroopassa ja samalla useista kymmenistä Euroopan kaupungeista on hyvät yhteydet vastaavasti Bergamon kautta tänne meille Saimaan alueelle.

Muut reitit Berliinistä, Wienistä ja Budapestistä ovat alkamassa lokakuun lopussa. Lennot ovat varattavissa Ryanairin nettisivuilla.

Matkustajien liikkumista ja turvavälien noudattamista ohjataan Lappeenrannan lentoasemalla matkustajamäärien mukaisesti erityisjärjestelyin.

– Myös erilaisten suojavälineiden käyttöä lisätään sekä hygieniaa ja siivousta tehostetaan entisestään. Lisäksi pyydämme matkustajia varautumaan omien maskien käyttämiseen lentoaseman tiloissa sekä myös lennoilla. Ryanair edellyttää matkustajilta maskien käyttöä lentojen aikana. Lentoasemalla on myynnissä maskeja sekä käsidesiä.

Lentoasema teki jo kevättalvella tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa turvallisen matkailun eteen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan ennen matkailurajoitusten käyttöönottoa Etelä-Karjalaan ei tiettävästi saapunut paikallisen lentomatkailun kautta yhtään henkilöä, jolla olisi ollut koronavirustartunta.

Lentoasema on nykyisen tilanteen huomioiden jatkanut viranomaisyhteistyötä ja valmistellut uusia toimintaohjeita yhteistyössä Eksoten ja muiden viranomaisten kanssa.

– Uskomme lentoasemalla, että toimintaohjeiden ja kentällä sekä lennoilla käytössä olevien toimenpiteiden ansiosta lentomatkailuun liittyvät mahdolliset koronariskit pysyvät hallinnassa. Tarkkailemme tilannetta ja viranomaisten arvioita ja ohjeistuksia aktiivisesti. Teemme tarvittaessa muutoksia lentoaseman toimintaan, Eija Joro sanoo.

Saimaan alueelle saapuvat matkailijat edistävät matkailuyrittäjien toimintaa

Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärät olivat nopeassa kasvussa ennen koronatilanteen aiheuttamaa pysähdystä. Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankisen mukaan korona ja sen vuoksi käyttöön otetut rajoitukset aiheuttivat matkailu- ja palvelusektorille merkittävän iskun.

– Viranomaisten arvioiden mukaan tautitilanne koko Euroopassa on kuitenkin nyt helpottumassa ja kansainvälinen matkailu voidaan siten käynnistää toimintaohjeita noudattamalla turvallisesti. Toivottavasti myös Suomi voi arvioida laajempaa matkustusrajoitusten turvallista purkua Suomeen saapuvien matkailijoiden osalta pian.

– Lentomatkailun avaaminen voi tuoda erittäin tarpeellisen liikevaihtomahdollisuuden myös Saimaan alueen matkailuyrittäjille, varsinkin kun Venäjän raja arvioiden mukaan pysyy edelleen suljettuna.

Lankinen uskoo, että viime vuosiin nähden suurempi määrä Italian matkailijoita voi saapua turvallisesti lomailemaan Saimaan rannalle, kun Suomen rajoituksia puretaan.

– Italialaiset olivat kohdemaiden asukkaista suurin Lappeenrannan lentokenttää käyttäneistä asiakkaista. TAK Oy:n haastatteluselvityksen perusteella 10 % kentän Bergamo-lentojen asiakkaista tuli Italiasta. Italian varsinaisen lomakuukauden elokuun 2019 aikana italialaisten osuus matkustajista oli tätä selvästi suurempi. 

Vuoden 2020 lentopaikka- ja lentokenttäavustukset myönnetty

37ba8b42-01a7-4f0a-a998-a34c4a7536b6-w_960

Redstone Aero Oy:lle (Pyhtään lentokenttä, 800 000 €)

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt valtionavustukset Finavia Oyj:n lento-asemaverkoston ulkopuolisten alueellisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2020.

Vuoden 2020 avustussumma on yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Kyseessä on harkinnanvarainen avustus. Hakemuksia tuli ennätysmäärä, yhteensä 26 kappaletta.

Alueellisia lentoasemia tuetaan 900 000 eurolla. Avustus suunnattiin alueellisten lentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen, mikä osaltaan tukee alueellisia yhteyksiä ja alueellista saavutettavuutta. Arvioinnissa painopisteenä oli matkustaja- ja reittiliikenteen edistäminen.

Valtionavustusta alueellisten lentoasemien tukemiseen myönnetään Lappeenrannan lentoasemalle (500 000 €), Mikkelin lentokentälle (270 000 €) ja Seinäjoen lentokentälle (130 000 €).

Yleisilmailulentopaikkojen tuetaan yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Tukea myönnetään BF-lento Oy:lle (Nummelan lentokenttä, 500 000 €), Jukolan pilotit Ry:lle (Hyvinkään lentokenttä, 450 000 €), Redstone Aero Oy:lle (Pyhtään lentokenttä, 800 000 €) ja Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiölle (Lahti-Vesivehmaan lentokenttä, 250 000 €).

Avustus suunnattiin ensisijaisesti lentopaikkainvestointien tukemiseen. Arvioinnissa huomioitiin myös eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi.

Lappeenrannan lentoasemalla tavoitellaan kävijäennätystä vuonna 2020 – liiketoimintasuunnitelma valmistunut

12628392_455732007955378_5825761244505298659_o

Saimaan lentoasema säätiön tuli laatia Lappeenrannan kaupunginhallituksen edellyttämä tulos- ja kassavirtasuunnitelma, johon sisältyy muiden hyödynsaajien sitoumukset osallistua toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi Lappeenrannan lentoasemalle on työstetty valtuustoaloitteeseen vastaten liiketoimintasuunnitelma, alueellinen ja kansallinen nettovaikutuslaskelma sekä ilmastosuunnitelma.

Liiketoimintasuunnitelmassa linjataan konsernin keskeisiä liiketoimintatavoitteita ja riskien hallintasuunnitelmaa vuosille 2020–2025. Kaupunginhallitus käsittelee vasta valmistunutta suunnitelmaa 16.12.

Lappeenrannan lentoasemalle tavoitellaan vuonna 2020 yli 150 000 lentomatkustajaa, mikä olisi Suomen vanhimman lentoaseman kaikkien aikojen matkustajaennätys. Liiketoimintasuunnitelmassa varaudutaan matkustajamäärien kasvuun myös seuraavina vuosina.

Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen kuvailee Lappeenrannan lentoasemaa ainutlaatuiseksi elinkeinopoliittiseksi hankkeeksi.

– Kun kaupunki ja maakuntaliitto ostivat lentokentän, otettiin vahvasti kantaa Saimaan matkailun kehittämisen puolesta. Paikallisesti omistetun lentoaseman eteen tehdään töitä kontekstissa, jollaisesta ei Suomessa ole esimerkkejä. Vuoden 2019 reitit ja niiden matkustajamäärät kertovat, että olemme tehneet oikeita asioita.

Lappeenrannan lentokentän vaikutusalue on kansainvälinen. Lappeenrannasta on lentoyhteys Ryanairin toimesta Ateenaan, Berliiniin, Budapestiin ja Milanoon sekä Laudan siivin Wieniin. Etelä-Karjala ja Saimaa ovat näiden lentoyhteyksien ansiosta 3–6 tunnin matkan päässä kohdekaupunkien noin 15 miljoonalle asukkaalle.

Matkustajia tulee Lappeenrantaan Markus Lankisen mukaan lentokohdealueiden lisäksi ainakin Pietarin seudulta, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueilta, sekä pääkaupunkiseudulta. Alueen matkailumarkkinoinnissa fokus on Suomeen saapuvien matkailijoiden määrän ja viipymän kasvattamisessa.

– Kun miettii Lappeenrannan lentokohteita, niin kaksi vuotta sitten varmasti hyvin harva uskoi näin monipuoliseen reitistöön. Ryanair on yhtenä Euroopan suurimpana yhtiönä ja vahvana brändinä loistava yhteistyökumppani. Uskon, että myös muiden lentoyhtiöiden kiinnostus Lappeenrantaa kohtaan herää.

Edellytykset koko Saimaan alueen matkailun merkittävälle kasvulle olemassa

Saimaan lentoasema säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpään mukaan Lappeenrannan lentoaseman ansiosta on olemassa edellytykset koko Saimaan alueen matkailutulon nopealle ja merkittävälle kasvulle. Lentoasemasta hyötyvät samalla itäinen järvi-Suomi ja myös Kymenlaakso.

– Matkailutulon ja aluetaloudellisen vaikutuksen kasvattaminen riippuu kilpailukykyisestä matkailupalvelutarjonnasta. Vapaa-ajan lentomatkustajia saapuu nyt vuoden ympäri. Markkinoinnin lisäksi yritysten matkailutuotteiden kilpailukyvyn kehittymiseen tulee panostaa kentän vaikutusalueella. On tarpeen pohtia, millaisia tuotteita ja palveluja meillä on tarjolla, jotta matkailijat viihtyisivät seudullamme mahdollisimman pitkään.

Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Armas Timonen kertoo, että matkustajamäärien kasvun nopeuteen liittyy joukko riskejä, jotka ovat osittain kaupungin toimenpiteiden piirissä.

– Kasvuun liittyvää riskiä pienennetään vahvalla markkinoinnilla kohdealueen matkailumarkkinoilla sekä viestinnällä Venäjällä ja kaakkoisessa Suomessa. On tarpeen myös parantaa kulkuyhteyksiä kentältä matkailualueille ja takaisin.

Tukea tarvitaan, mutta lentoaseman tavoitteena on toimia omillaan vuonna 2025

Lappeenrannan lentoaseman kasvu on prosentuaalisesti ollut menneinä vuosina nopeinta Suomen lentokenttiä verratessa. Markus Lankisen mukaan aseman talous säilyy kasvusta huolimatta kuitenkin negatiivisena vuosien 2020–2025 aikana, ja asema tarvitsee vielä lähivuosina tukea.

Säätiö esittää kaupungille, että vuonna 2019 myönnettyä avustusta tarkistetaan. Säätiö esittää, että 800 000 euron avustuksen sijasta kaupunki tekee 750 000 euron sijoituksen säätiön säädepääomaan. Säädepääoman korotus käytetään lentokenttäyhtiön oman pääoman vahvistamiseen. Säädepääomasijoituksella ei ole takaisinmaksuaikaa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9.12. lentoasemalle 1,4 miljoonan euron suuruisen rahoituksen vuodelle 2020.

– Lentoasema Oy tarvitsee myös valtion tukea jatkossa. Lisäksi liiketoimintasuunnitelmassa ennustetaan, että kenttä tarvitsee koko ennustejaksolle muutakin rahoitusta muun muassa markkinointiin, Lankinen taustoittaa.

Rahoitustarpeen ratkaisemiseksi säätiö käynnistää maa-omaisuudesta saatavan rahoituksen kasvattamiseen liittyviä toimenpiteitä. Rahoituksen kasvattaminen ei ole kuitenkaan mahdollista rahoitustarpeen edellyttämässä ajassa, vaan Lankisen mukaan uudet rahoituskeinot ovat tarpeen.

– Yhteensä vuosina 2020–2025 lentoasemasäätiö-konsernilla on uusia, kaupungin myöntämien olemassa olevien sitoumusten päälle laskettavia rahoitustarpeita noin 2 miljoonaa euroa.

– Olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta emme ole vielä maalissa. Valtion tuen määrä saattaa pienentyä. Arvioimme myös, että kaupungin rahoitus laskee nykyisestä n. 1,5 miljoonasta eurosta/vuosi alle puoleen miljoonaan euroon 2023. Tavoitteena on, että lentoasema toimisi omillaan vuonna 2025.

Säätiön varapuheenjohtaja, maakuntaliiton hallituksen jäsen Armas Timonen sanoo, että lentoaseman liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvät myös muiden hyödynsaajien sitoumukset osallistua lentomarkkinoinnin rahoittamiseen.

Etelä-Karjalan liiton 9.12. hyväksytyn talousarvion mukaan kunnat osoittavat Etelä-Karjalan kehittämisrahastoon 2 €/asukas sekä vuonna 2020 että 2021.

Lentoasema huomioi ympäristönäkökulmat

Lappeenrannan lentoasemalle on laadittu liiketoimintasuunnitelman yhteydessä ympäristöohjelma, jossa aseman toimintoihin liittyvät ympäristönäkökohdat ja niiden ympäristövaikutukset on tunnistettu.

– Tavoitteena on, että lentoasema toimii kaupungin tavoitteiden ja yhteistyökumppaneiden osaamisen ansiosta hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä.

Ympäristöohjelma pitää sisällään yhdeksän erilaista ympäristöhanketta. Lisäksi matkustajilla on mahdollisuus oman hiilijalanjäljen kompensointiin lentoyhtiöiden tarjoamien kannusteiden kautta.

– Ympäristöohjelmassa on mukana vihreän sähkön ja aurinkopaneelien hyödyntämistä ja lentokentän toimitilojen energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi lähialueiden luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksia pyritään parantamaan.

– Ohjelmaan kuuluu myös esimerkiksi alueen alihankkijoiden sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin ja aktiivinen ympäristötietouden jakaminen sidosryhmille ja erityisesti matkustajille, Lankinen avaa.

Ympäristönäkökohdat ja ympäristöohjelma päivitetään säännöllisesti ja ohjelman toteutumista seurataan Lentoasema Oy:n ja säätiön hallituksissa.

Oulun lentoaseman liikenneyhteyksien skenaario 2040 on valmistunut

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Oulun seudun kunnat ja viranomaiset ovat käynnistäneet viime vuoden lopussa Oulun lentoaseman liikenneyhteyksien selvityshankkeen. Alueen toimijat haluavat yhteisen näkemyksen lento- ja maaliikenteen tulevaisuudesta ja liikenneyhteystarpeista.

Oulun lentoaseman liikenneyhteyksiä on tutkittu viime vuosina liikennesuunnitelmien ja kaavahankkeiden yhteydessä. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettiin Lentoasemantien parantamista nykypaikallaan. Eteläinen ohitustievaraus Lentoasemantielle on osoitettu maakuntakaavassa, Oulun seudun yhteisessä yleiskaavassa ja Oulusalon Keskeisten alueiden yleiskaavassa 2030. Uuden Oulun yleiskaavassa on sen lisäksi osoitettu raideliikenteen pitkän aikavälin yhteystarve Kaakkuri – Lentoasema.

Lentoaseman liikenneyhteyksien kehittämishankkeen 1. vaiheessa laadittiin lentoaseman liikenneyhteyksien skenaariotarkastelu 2040, jonka suunnittelukonsulttina toimi Sitowise Oy. Skenaariotarkastelun loppuraportti valmistui syyskuun 2019 alussa.

Oulun lentoaseman maaliikenteen skenaario lähtee siitä, että lentoliikenne jatkaa kasvuaan, elinkeinoelämän kansainvälinen kanssakäyminen lisääntyy merkittävästi ja Lentokentäntien varren maakäyttö kehittyy. Lentoaseman saavutettavuus turvataan joukkoliikenteellä, joka on luotettavaa ja matka-aika on hyvin ennakoitavissa. Joukkoliikennepalvelua ja joukkoliikenteen liikennöintiolosuhteita kehitetään vaiheittain ja ennakoivasti. Jos lentoliikenne jostain syystä taantuu eikä Lentoasemantien maankäyttö kehity yleiskaavan mahdollistamalla tavalla, sopeutuu joukkoliikenne tilanteeseen tarjoten kuitenkin houkuttelevan vaihtoehdon autoilulle.

Kehittämishankkeen 2. vaihe eli liikenneyhteyksien esiselvitystyö on käynnistynyt. Tässä työssä tutkitaan, pystytäänkö Lentokentäntietä kehittämään nykyisellä paikalla niin, että sen välityskyky riittää tulevaisuudessakin. Selvitystyössä tutkitaan maaliikennevaihtoehdot (maantieyhteydet, raitiotie, raideyhteys) ja arvioidaan vaihtoehtojen vaikutukset.

Työn tavoitteina on

– löytää yhteisesti hyväksytty kehityspolku lentoaseman liikenneyhteyksien ja joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteistä, joihin osapuolet voivat sitoutua

– antaa selkeän pohjan kaavoitukselle sekä alueiden ja hankkeiden toteuttamiselle

Lentoaseman liikenneyhteyksien kehittämistyötä ohjaa työryhmä, jossa on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun seudun, Oulun lentoaseman, Oulun kaupungin, Kempeleen kunnan ja Limingan kunnan sekä Väyläviraston edustus. Liikennekonsulttina toimii Ramboll Finland Oy ja palvelukonsulttina Sweco Ympäristö Oy.

Malmin lentokentän väliaikaiskäytöstä jätetty hakemus – kiitotien lyhentäminen voi ratkaista asuinrakentamisen ja lentämisen yhteensovittamisen

1972 . Malmi, Malmin lentokenttä.

SKY-FOTO Möller, Valokuvaaja 1972 Helsingin kaupunginmuseo

Helsinki-Malmin lentokenttää ylläpitävä Malmin lentokenttäyhdistys ry on jättänyt Helsingin kaupungille hakemuksen kentän jatkokäytöstä. Yhdistys haluaa edelleen jatkaa Helsinki-Malmin lentotoiminnan ylläpitämistä 1.1.2020 alkaen. Yhdistys on vastannut Malmin lentokentän toiminnasta vuoden 2017 alusta lähtien.

Helsingin kaupunki on aiemmin ilmoittanut Malmin lentokenttäyhdistykselle, että vuokrasopimusta ei jatketa vuoden 2019 jälkeen. Perusteena ovat olleet kentän eteläpäässä alkavat rakennustoimet. Lentokenttäyhdistys on nyt ilmoittanut Helsingin kaupungille, että se on valmis lyhentämään kiitotietä nykyisestä.

Kiitotien lyhentäminen 300 metrillä mahdollistaa korkeammat lentoesterajoituspinnat, jolloin asuinrakentaminen ja lentotoiminta voidaan sovittaa yhteen. Yhdistys on hakenut Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta lentopaikan pitoluvan muutosta lyhyemmällä kiitotiellä toimimiseen, johon Traficom on jo alustavasti suhtautunut positiivisesti.

Helsinki-Malmin lentokenttä on lähes 40 000:llä vuotuisella operaatiollaan Suomen vilkkain yleisilmailukenttä, jonka toiminnoista suurin osa on koulutusta ja lentotyötä. Yhdistyksen ehdottamalla mallilla niin lentokone- kuin helikopteritoimijat saisivat lisäaikaa lentämiseen.

Yhdistys ylläpitää monipuolista ja elävää Malmin lentokenttää, jossa on ilmailun lisäksi mahdollista järjestää mm. erilaisia suuria yleisötapahtumia.

Finavia käynnistää työt Oulun lentoaseman liikennejärjestelyjen kehittämiseksi

medium_Oulun lentoasema 2013

Kuva: Finavia

Finavia jatkaa Oulun lentoaseman aktiivista kehittämistä ja parantaa nyt autoilijoiden palveluita. Tavoitteena on sujuvoittaa lentoasemalle saapumista ja poistumista sekä selkeyttää pysäköintijärjestelyjä. Työt alkavat 2. toukokuuta 2018. Valmista on elokuun lopussa.

– Merkittävin uudistus on, että lentoaseman sisääntuloväylä muuttuu kaksikaistaiseksi pysäköintialueen kohdalla ja lentoasemalle ajetaan jatkossa kahta kaistaa pitkin, sanoo Oulun lentoaseman päällikkö Liisa Sallinen Finaviasta.

Sallinen kertoo, että lentoaseman sisäänajokaistoista toinen on tarkoitettu terminaalin edustalle saapuvalle taksi- ja bussiliikenteelle ja toinen pysäköijille. Pysäköijien kaistaa pääsee sekä terminaalin edustalle lyhytaikaiseen pysäköintiin jättämään ja vastaanottamaan matkustajia että pidempiaikaiseen pysäköintiin P1-, P2- ja P3-parkkialueille.

Myös poistuminen lentoasema-alueelta muuttuu. Jatkossa pääväylä lentoasemalta ulos on Vanrikintien kautta Lentokentäntielle.

Muutoksia tehdään myös terminaalin edustalla sijaitseville paikallis- ja tilausliikenteen bussipysäkeille. Ne siirtyvät uuteen paikkaan terminaalin jatkeen eteen.

– Maisemoimme myös lentokentän ajoväylien ympäristöä, jotta alueesta saadaan entistä viihtyisämpi. Kiveys- ja vihertyöt terminaalin edustalla alkavat juhannuksesta.

Sallisen mukaan parannustyöt on ajoitettu tehtäväksi kesällä. Näin ne häiritsevät mahdollisimman vähän asiakkaitamme. Työt käynnistyvät purku- ja maanrakennustöillä toukokuun alussa ja kokonaisuus on valmis elokuun loppuun mennessä.

Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema ja viime vuonna sen matkustajamäärä oli 924 000. Vuoden 2018 alusta huhtikuun puoliväliin saakka matkustajamäärä on kasvanut noin kuusi prosenttia viime vuoden alkuun verrattuna.

Liikennejärjestelyjen parantaminen on osa Finavia aktiivista kehittämistyötä Oulun lentoasemalla. Lähivuosien investoinnit ovat nousseet yhteensä noin 17 miljoonaan euroon.

Viime kesänä Finavia teki merkittävän peruskorjauksen ja paransi lentoliikenteen infrastruktuuria. Pari vuotta aikaisemmin uudistettiin terminaalin palvelut ja lisättiin viihtyisyyttä.

Asiakastyytyväisyystutkimuksissa Oulun lentoasema on arvioitu Suomen parhaiden lentoasemien joukkoon erinomaisilla tuloksilla, ja se oli vuoden lentoasema vuosina 2014 ja 2016.

Finavia jatkaa Tampere-Pirkkalan pitkäjänteistä kehittämistä: lentoliikennealueen laajentaminen hyvässä vauhdissa

medium_Tampere_Outside_6.jpg

Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on parhaillaan käynnissä kehityshanke, jonka tavoitteena on nostaa lentokentän kapasiteettia ja varmistaa turvallinen liikennöinti myös lento-operaatioiden kasvaessa. Finavia investoi kehityshankkeeseen 15 miljoonaa euroa.

– Huhtikuussa käynnistyneiden töiden lähtökohtana on lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä ympäristövaikutusten vähentäminen. Saamme kentälle merkittäviä parannuksia sekä nykyisille toimijoille että tulevaisuuden tarpeisiin, sanoo lentoaseman päällikkö Mari Nurminen Finaviasta.

Nurmisen mukaan liikennealueen kehittämisen myötä muun muassa laajarunkokoneiden operointi, kuten Airbus A350 -tyypin, mahdollistuu tarvittaessa Tampere-Pirkkalassa. Uusi rullaustieyhteys ja lentokoneiden leveät kääntöpaikat nostavat kiitotien käyttöastetta ja mahdollistavat lentokoneiden suuremman konekoon.

Peruskorjaustöitä tehdään eri puolilla lentoaseman liikennealueita: asematasoilla, kiitotiellä ja rullaustiellä. Uudistustöitä tehdään kaikkiaan noin 330 000 neliömetrin suuruisella alueella, mikä vastaa lähes 50 jalkapallokenttää.

medium_Tampere-Pirkkalan_kehitysohjelma_2018_148x85_PRINT-FI

Myös muuta infrastruktuuria parannetaan. Finavia uusii hankkeen yhteydessä myös mittarilähestymisjärjestelmän (ILS), joka lisää turvallisuutta huonon näkyvyyden sääolosuhteissa. Jäänestotoiminnan ympäristövaikutuksia vähennetään rakentamalla uudet pumppaamot ja tekemällä maaperäsuojauksia.

Lisäksi parannetaan kenttävalaistusta vaihtamalla rullaustien valaisimet led-teknologiaan. Näin pystytään vähentämään ympäristökuormitusta. Valaisten vaihto on osa Finavian kiihdytettyä ilmasto-ohjelmaa, jonka tavoitteena on painaa Finavian lentoasemien päästöt nollaan.

Lentoliikenteessä tauko 17.7.–12.8.2018

Finavia on suunnitellut työt siten, että ne mahdollisimman vähän haittaisivat lentoliikennettä. Työt käynnistyvät vaiheittain jo huhtikuun aikana lentokenttäalueella. Rakentaminen näkyy tällöin matkustajille mm. asematasoilla.

Kiitotien päällystämisen ajankohdaksi on määritelty lentoliikenteen hiljaisin ajankohta. Lentoliikenteessä on tauko 17.7.–12.8.2018, jolloin lentoasema on kiinni kiitotien päällystämisen ajan.

Tampere-Pirkkalan lentoasema avataan uudistettuna 13. elokuuta 2018, jolloin lennot nousevat lentoon ja laskeutuvat uutuuttaan hohtavan kiitotien kautta.

Finavia on investoinut Tampere-Pirkkalaan yli 21 miljoonaa euroa

Finavia on panostanut Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen viime vuosina yli 21 miljoonaa euroa. Nyt käynnissä olevan kehitystyön lisäksi Finavia on satsannut muun muassa molempien terminaalien matkustajatilojen ja -palvelujen parantamiseen sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Tampere-Pirkkalan kehityshanke pähkinänkuoressa

  •  Investoinnin suuruus: 15 000 000 euroa
  •  Uudistustöiden pinta-ala: 330 000 neliömetriä
  •  Asematason laajennus: 22 000 neliömetriä
  •  Kiitotien uudet kääntöpaikat: 8 000 neliömetriä
  •  Uusi rullaustie: 150 metriä
  •  Rullaustien uudet led-valaisimet: yli 150 kpl
  •  Sähkökaapeloinnit: yli 10 kilometriä
  •  Uudet glykolipumppaamot: 2 kpl
  •  Maaperäsuojaukset: 8 000 neliömetriä
  •  ILS-laitteiston uusinta

Lappeenrannassa juhlistetaan Suomen vanhimman lentokentän 100-vuotista historiaa avoimien ovien tapahtumalla

nieuport-replica-_-kuva-karjalan-ilmailumuseo

Lappeenrannan lentokenttä sai alkunsa 10.5.1918, kun Ilmavoimien Antrean lentokalusto siirrettiin Lappeenrantaan. Havainnekuva Antrean lentokaluston Nieuport-tyyppisestä lentokoneesta. Kuva Karjalan ilmailumuseo.

Lappeenrannan lentokentällä järjestetään avoimien ovien tapahtuma tiistaina 8. toukokuuta (2018) kentän 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Lappeenrannan kenttä on Suomen vanhin edelleen käytössä oleva lentokenttä.

Aiemmin Finavialle kuulunut ja vuonna 2016 maakunnalliseen omistukseen siirtynyt lentokenttä on nykyisin Lappeenrannan kaupungin omistama. Kenttää hallinnoi kaupungin perustama Saimaan lentoasema säätiö ja liiketoimintaa hoitaa Lappeenrannan Lentoasema Oy.

Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitseva lentokenttä on sadan vuoden aikana kehittynyt sotilaskentästä kansainväliseksi matkustajalentokentäksi, josta on tällä hetkellä reittilentoja kahdesti viikossa Milanon Bergamoon ja toukokuusta alkaen viikoittain Ateenaan. Vuosittainen lentomatkustajaennätys on 116 000 vuodelta 2011.

Lentokentän 100-vuotisjuhlapäivä (8.5.2018) aloitetaan Ilmavoimien Hornet-ylilennolla klo 12. Samaan aikaan ylilennon kanssa alkaa seppeleenlaskutilaisuus Lappeenrannan ilmailumuistomerkillä, joka sijaitsee Ratsumestarin kentän kulmauksessa, Puhakankadun ja Kannuskadun risteyksen tuntumassa. Yleisö voi tulla seuraamaan tilaisuutta, jonka aikana muun muassa istutetaan muistopuu.

Lentokentän portit ovat avoinna yleisölle klo 13−18 ja soppatykistä riittää ilmaista keittoa 350 kävijälle. Ohjelmassa on muun muassa Utin jääkärirykmentin laskeutumisnäytös. Tapahtuman aikana ilmailu on esillä monipuolisesti aina laskuvarjohypystä purjelentoon.  Lentoasema, Maasotakoulu ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos esittelevät kalustoaan. Myös Karjalan ilmailumuseo ja Lappeenrannan ilmailuyhdistys ovat mukana järjestämässä ohjelmaa.

Tapahtuman ohjelmanumerot toteutetaan säävarauksella. Ohjelma ja aikataulut tarkentuvat ja julkaistaan lentoaseman verkkosivuilla www.lppairport.fi sekä Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi

Tavoitteena pysyvä lentoliikenne

Lappeenrannan lentokenttä palvelee kaakkoisen Suomen asukkaita ja yrittäjiä sekä vahvistaa matkailuelinkeinoja. Kenttää käyttävät myös Venäjän lähialueiden asukkaat.  Kansainvälisten reittilentojen ansiosta Lappeenrannan saavutettavuus on oleellisesti parantunut.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan kaupungin tavoitteena on pysyvä lentotoiminta.

− Lentoliikenteemme ylläpitäminen ja kehittäminen kuuluu oleellisesti eteläisen Saimaan matkailuelinkeinojen kehittämiseen. Matkailun lisääntyminen seudullamme vahvistaa muitakin elinkeinojamme ja parantaa työllisyyttä. Alueemme on palveluiltaan monipuolinen sekä geologialtaan ja järviluonnoltaan mielenkiintoinen ja vetovoimainen matkailukohde.  Valmistelemme muun muassa Saimaa Geoparkin perustamista yhdessä kahdeksan muun kunnan kanssa, Jarva kertoo.

Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti kannustaa lappeenrantalaisia ja eteläkarjalaisia osallistumaan oman kotikenttänsä 100-vuotisjuhlatapahtumaan, jossa yleisöllä on mahdollisuus tutustua lentoaseman nykyiseen toimintaan sekä lentokentän historiaan.

− Kaikkine vaiheineen Lappeenrannan lentokenttä on ollut oleellinen osa sekä paikallista että koko Suomen historiaa. Uskon, että juhlatapahtuman aikana moni oivaltaa entistä syvemmin kentän merkityksen Kaakkois-Suomelle, Lehti arvioi.

Tasainen alue, jolle lentokenttä on perustettu, valjastettiin jo Suomen suuriruhtinaskunnan aikana, 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä asevelvollisten harjoittelu- ja leirialueeksi.  Lentokenttä sai alkunsa 10.5.1918, kun Ilmavoimien Antrean lentokalusto siirrettiin Lappeenrantaan.

Toisen maailmansodan aikana Lappeenrannassa toimi sotilaskenttä (1939−1944). Säännöllinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1951. Kansainvälisiä charter-lentoja Lappeenrannasta on lennetty 1970-luvulta alkaen, ja 2000-luvun alussa Finnair lensi muutaman vuoden ajan Pietarin ja Lappeenrannan väliä. Kenttä kansainvälistyi, kun Air Baltic ja Ryanair avasivat reittejä Eurooppaan vuonna 2009.

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kenttä on tänä vuonna noussut taas kansainvälisille siiville. Maaliskuussa Ryanair aloitti reittilennot Lappeenrannan ja Milanon Bergamon välillä kaksi kertaa viikossa. Toukokuussa avautuu Ryanairin toinen uusi reitti, joka lennetään Lappeenrannan ja Ateenan välillä viikoittain.

Lisäksi Lappeenrannan lentoasemalta lennetään säännöllisesti Matkavekan ja Apollomatkojen tilauslentoja aurinkoisiin lomakohteisiin. Lentoasema palvelee myös Finnairin koulutuslentoja sekä monenlaisia liikelentoja.

Lappeenrannan Lentoasemaosakeyhtiön toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että Ryanairin lennot ovat täyttyneet erittäin hyvin alusta saakka.

− Neuvottelemme jatkuvasti uusista lentoyhteyksistä sekä Ryanairin että useiden muiden lentoyhtiöiden kanssa.

Tässä on Helsinki-Vantaan uusi ikoninen sisäänkäynti

medium_Helsinki_Airport_T2_visualisation_07_check in

Arkkitehtitoimisto ALA Oy ja Arkkitehtitoimisto HKP Oy.

Helsinki-Vantaalla alkaa Finavian jätti-investoinnin seuraava vaihe, kun lentoaseman lähtöselvitys- ja tuloaulat sekä julkisen liikenteen järjestelyt myllerretään uusiksi. Nykyisen terminaalin eteen valmistuu 2020-luvun alussa täysin uudenlainen lentomatkustajia palveleva alue.

Finavia järjesti terminaali 2:n laajentamiseen tähtäävän suunnittelukilpailun, jonka tulokset julkistettiin 5. kesäkuuta 2017. Kilpailun voittajaksi valittiin suomalaisen Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n ehdotus City Hall . Työryhmässä olivat mukana myös Arkkitehtitoimisto HKP Oy ja Ramboll Finland.

Lentoaseman maamerkiksi nousevat uuden sisäänkäynnin vaikuttava puinen katto ja edusta-alueen avara keskusaukio. Katon yhtenä esikuvana on Tapio Wirkkalan lentokonevanerista tehty Ultima Thule -veistos.

medium_Helsinki_Airport_T2_visualisation_06_plaza

Arkkitehtitoimisto ALA Oy ja Arkkitehtitoimisto HKP Oy.

Laila Pullisen Aurinko tunturissa -teos on ollut esillä lentoasemalla vuodesta 1969. Pullisen kuparireliefi ilmentää aurinkoa ja Lapin jylhää tunturimaisemaa. Näin voi sanoa myös terminaalin eteen rakennettavasta aaltoilevasta keskusaukiosta.

Kilpailulautakunnan puheenjohtaja ja lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta kuvailee voittanutta City Halli a kokonaisuudeksi, jonka arkkitehtuuri on mieleenpainuvaa ja avaraa.

– Helsinki-Vantaa on vuosien saatossa rakentunut pala palalta, ja terminaalin osat edustavat eri vuosikymmenten suunnittelua ja arkkitehtuuria. City Hall kokoaa nämä kaikki näyttäväksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa sujuvan matkustajapolun terminaalin ovelta lentokoneen istuimelle, sanoo Haapasaari.

Tällainen laajennuksesta tulee – Hulppea lentoasema odottaa Suomeen saapuvia matkustajia

Terminaaliin rakennetaan uudisosa lähtöselvitystä, turvatarkastusta, matkatavaroiden luovutusta ja matkustajien vastaanottamista varten.

Terminaali 2:n nykyiset lähtö- ja tuloaulat muuttuvat täydellisen muodonmuutoksen jälkeen porttialueeksi. Lentoasemalle saadaan näin runsaasti lisää matkustajatilaa ja mahdollisuuksia kehittää palvelutarjontaa entistä monipuolisemmaksi.

– Uudistuva Helsinki-Vantaan lentoasema tarjoaa myös Suomeen saapuville matkustajille erinomaisen palvelukokemuksen ja myönteisen ensikosketuksen maastamme, sanoo Haapasaari.

Laajennus rakennetaan nykyisen pysäköintitalo P1/P2:n tilalle. Sen sisäänkäynti täydentyy terminaalin edessä sijaitsevalla aukiolla.

Rakentaminen käynnistyy aikaisintaan kesän 2018 jälkeen.

City Hall -ehdotuksen suunnittelijat ja tavoitteet

Suunnittelukilpailun tavoitteena oli laatia ehdotus paitsi terminaali 2:n laajentamiseksi myös lentoaseman aluesuunnitelmaksi. Näin lentoasema voitaisiin nykyistä paremmin linkittää osaksi eri liikennemuotoja.

– Helsinki-Vantaa on jo nyt paitsi merkittävä eurooppalainen lentoliikenteen solmukohta myös Suomen suurimpia bussi- ja junaliikenteen keskittymiä, jonka kautta kuljetaan Venäjälle, Tallinnaan, Baltiaan ja Pohjoismaihin, sanoo Haapasaari.

Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen takana on työryhmä, johon kuuluvat ALA Oy:stä arkkitehdit SAFAJuho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston avustajinaan arkkitehdit SAFA Lotta Kindberg, Pauliina Rossi ja Petri Herrala sekä arkkitehtiopiskelijat David Gallo ja Rachel Murray . Lisäksi mukana olivat HKP:stä arkkitehdit SAFA Pekka Leskelä ja Mikko Suvisto sekä Ramboll Finlandista Jukka Sirén . Konsultteina toimivat Ramboll Finlandista Pekka Kuorikoski, Pekka Ahola, Juha Åberg, Rauno Laatikainenja Juho Suolahti . Visualisoinneista vastasivat VIZarchin Petra Grísová, Vratislav Zíka ja Jakub Frolík .

– Lentoasemat ovat typologisesti harvoja uusia, modernin ajan rakennuksia. Matkustajat virtaavat niiden läpi kontrolloidusti ja toiminta on prosessinomaista, mutta niiden ilme ja tunnelma ovat aina tärkeitä. Lentoasema on seikkailujen lähtöpiste sekä paikka, joka toivottaa tervetulleeksi. City Hall in suunnittelussa kauneutta ja romantiikkaakaan ei ole unohdettu, sanoo Arkkitehtitoimisto ALA:n osakas Juho Grönholm.

Helsinki-Vantaan laajennus pähkinänkuoressa

• Kaikkiaan terminaalia laajennetaan 103 000 neliömetrillä. Se vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta. 
• Terminaalin koko pinta-ala vuonna 2020 on yli 250 000 neliömetriä. Terminaaliin mahtuisi 10 Eduskuntataloa. 
• Laajarunkokoneiden siltapaikat kaksinkertaistuvat nykyisestä kahdeksasta 16:een. 
• Matkatavaran käsittelykapasiteetin nousee 50 prosenttia. 
• Lentokoneiden pysäköintialueita ja rullausteitä eli asematasoa uudistetaan 330 000 neliömetrin alueelta. Työmaalle mahtuisi 65 jalkapallokenttää. 
• Lentoaseman kokonaispinta-ala on 1 800 hehtaaria. Jos lentoasema sijoitettaisiin Helsingin kantakaupungin päälle, se ulottuisi Kaisaniemestä Katajanokalle ja Töölöön.

Finavian 900 miljoonan euron kehitysohjelman tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa sekä kansainvälisessä lentoasemien kilpailussa että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja sen avulla voidaan säilyttää suomalaisten hyvät lentoyhteydet ympäri maailmaa. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa vuonna 2020.

Menkijärven lentokenttä on vaihtanut omistajaa

Senaatti-kiinteistöt on myynyt Alajärvellä sijaitsevan Menkijärven lentokenttäalueen ja siihen kuuluvat rakennukset Timo Tuokolle.  Kohde myytiin Senaatti-kiinteistöjen toimintatavan mukaisesti julkisella tarjouskilpailulla. Tarjouksia saatiin kaikkiaan 15 kappaletta. Kauppahinta oli 260 000 euroa.  Alajärven kunnalla on etuosto-oikeus kiinteistöön.

Myytävään kokonaisuuteen kuuluu mm. kolme leiriasuntoa, leiriruokala, kolme saunaa ja lennonjohtokeskus sekä kaksi kestopäällysteistä kiitorantaa. Yhteenlaskettu pinta-ala on noin 71 ha.  Kohde sijaitsee osittain rantavyöhykkeellä.  Kenttä on vuokrattu Menkijärven lentokenttäosuuskunnalle, ja vuokrasopimus siirtyy kaupan mukaan uudelle omistajalle.

Valtiolla ei ollut enää käyttöä lentokentälle, ja kohteen eritysluonteesta ja sijainnista johtuen sen kehittäminen muuhun maankäyttöön ei ole valtion toimenpitein taloudellisesti perusteltua.