
Saimaan lentoasema säätiön tuli laatia Lappeenrannan kaupunginhallituksen edellyttämä tulos- ja kassavirtasuunnitelma, johon sisältyy muiden hyödynsaajien sitoumukset osallistua toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi Lappeenrannan lentoasemalle on työstetty valtuustoaloitteeseen vastaten liiketoimintasuunnitelma, alueellinen ja kansallinen nettovaikutuslaskelma sekä ilmastosuunnitelma.
Liiketoimintasuunnitelmassa linjataan konsernin keskeisiä liiketoimintatavoitteita ja riskien hallintasuunnitelmaa vuosille 2020–2025. Kaupunginhallitus käsittelee vasta valmistunutta suunnitelmaa 16.12.
Lappeenrannan lentoasemalle tavoitellaan vuonna 2020 yli 150 000 lentomatkustajaa, mikä olisi Suomen vanhimman lentoaseman kaikkien aikojen matkustajaennätys. Liiketoimintasuunnitelmassa varaudutaan matkustajamäärien kasvuun myös seuraavina vuosina.
Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen kuvailee Lappeenrannan lentoasemaa ainutlaatuiseksi elinkeinopoliittiseksi hankkeeksi.
– Kun kaupunki ja maakuntaliitto ostivat lentokentän, otettiin vahvasti kantaa Saimaan matkailun kehittämisen puolesta. Paikallisesti omistetun lentoaseman eteen tehdään töitä kontekstissa, jollaisesta ei Suomessa ole esimerkkejä. Vuoden 2019 reitit ja niiden matkustajamäärät kertovat, että olemme tehneet oikeita asioita.
Lappeenrannan lentokentän vaikutusalue on kansainvälinen. Lappeenrannasta on lentoyhteys Ryanairin toimesta Ateenaan, Berliiniin, Budapestiin ja Milanoon sekä Laudan siivin Wieniin. Etelä-Karjala ja Saimaa ovat näiden lentoyhteyksien ansiosta 3–6 tunnin matkan päässä kohdekaupunkien noin 15 miljoonalle asukkaalle.
Matkustajia tulee Lappeenrantaan Markus Lankisen mukaan lentokohdealueiden lisäksi ainakin Pietarin seudulta, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueilta, sekä pääkaupunkiseudulta. Alueen matkailumarkkinoinnissa fokus on Suomeen saapuvien matkailijoiden määrän ja viipymän kasvattamisessa.
– Kun miettii Lappeenrannan lentokohteita, niin kaksi vuotta sitten varmasti hyvin harva uskoi näin monipuoliseen reitistöön. Ryanair on yhtenä Euroopan suurimpana yhtiönä ja vahvana brändinä loistava yhteistyökumppani. Uskon, että myös muiden lentoyhtiöiden kiinnostus Lappeenrantaa kohtaan herää.
Edellytykset koko Saimaan alueen matkailun merkittävälle kasvulle olemassa
Saimaan lentoasema säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpään mukaan Lappeenrannan lentoaseman ansiosta on olemassa edellytykset koko Saimaan alueen matkailutulon nopealle ja merkittävälle kasvulle. Lentoasemasta hyötyvät samalla itäinen järvi-Suomi ja myös Kymenlaakso.
– Matkailutulon ja aluetaloudellisen vaikutuksen kasvattaminen riippuu kilpailukykyisestä matkailupalvelutarjonnasta. Vapaa-ajan lentomatkustajia saapuu nyt vuoden ympäri. Markkinoinnin lisäksi yritysten matkailutuotteiden kilpailukyvyn kehittymiseen tulee panostaa kentän vaikutusalueella. On tarpeen pohtia, millaisia tuotteita ja palveluja meillä on tarjolla, jotta matkailijat viihtyisivät seudullamme mahdollisimman pitkään.
Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Armas Timonen kertoo, että matkustajamäärien kasvun nopeuteen liittyy joukko riskejä, jotka ovat osittain kaupungin toimenpiteiden piirissä.
– Kasvuun liittyvää riskiä pienennetään vahvalla markkinoinnilla kohdealueen matkailumarkkinoilla sekä viestinnällä Venäjällä ja kaakkoisessa Suomessa. On tarpeen myös parantaa kulkuyhteyksiä kentältä matkailualueille ja takaisin.
Tukea tarvitaan, mutta lentoaseman tavoitteena on toimia omillaan vuonna 2025
Lappeenrannan lentoaseman kasvu on prosentuaalisesti ollut menneinä vuosina nopeinta Suomen lentokenttiä verratessa. Markus Lankisen mukaan aseman talous säilyy kasvusta huolimatta kuitenkin negatiivisena vuosien 2020–2025 aikana, ja asema tarvitsee vielä lähivuosina tukea.
Säätiö esittää kaupungille, että vuonna 2019 myönnettyä avustusta tarkistetaan. Säätiö esittää, että 800 000 euron avustuksen sijasta kaupunki tekee 750 000 euron sijoituksen säätiön säädepääomaan. Säädepääoman korotus käytetään lentokenttäyhtiön oman pääoman vahvistamiseen. Säädepääomasijoituksella ei ole takaisinmaksuaikaa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9.12. lentoasemalle 1,4 miljoonan euron suuruisen rahoituksen vuodelle 2020.
– Lentoasema Oy tarvitsee myös valtion tukea jatkossa. Lisäksi liiketoimintasuunnitelmassa ennustetaan, että kenttä tarvitsee koko ennustejaksolle muutakin rahoitusta muun muassa markkinointiin, Lankinen taustoittaa.
Rahoitustarpeen ratkaisemiseksi säätiö käynnistää maa-omaisuudesta saatavan rahoituksen kasvattamiseen liittyviä toimenpiteitä. Rahoituksen kasvattaminen ei ole kuitenkaan mahdollista rahoitustarpeen edellyttämässä ajassa, vaan Lankisen mukaan uudet rahoituskeinot ovat tarpeen.
– Yhteensä vuosina 2020–2025 lentoasemasäätiö-konsernilla on uusia, kaupungin myöntämien olemassa olevien sitoumusten päälle laskettavia rahoitustarpeita noin 2 miljoonaa euroa.
– Olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta emme ole vielä maalissa. Valtion tuen määrä saattaa pienentyä. Arvioimme myös, että kaupungin rahoitus laskee nykyisestä n. 1,5 miljoonasta eurosta/vuosi alle puoleen miljoonaan euroon 2023. Tavoitteena on, että lentoasema toimisi omillaan vuonna 2025.
Säätiön varapuheenjohtaja, maakuntaliiton hallituksen jäsen Armas Timonen sanoo, että lentoaseman liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvät myös muiden hyödynsaajien sitoumukset osallistua lentomarkkinoinnin rahoittamiseen.
– Etelä-Karjalan liiton 9.12. hyväksytyn talousarvion mukaan kunnat osoittavat Etelä-Karjalan kehittämisrahastoon 2 €/asukas sekä vuonna 2020 että 2021.
Lentoasema huomioi ympäristönäkökulmat
Lappeenrannan lentoasemalle on laadittu liiketoimintasuunnitelman yhteydessä ympäristöohjelma, jossa aseman toimintoihin liittyvät ympäristönäkökohdat ja niiden ympäristövaikutukset on tunnistettu.
– Tavoitteena on, että lentoasema toimii kaupungin tavoitteiden ja yhteistyökumppaneiden osaamisen ansiosta hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä.
Ympäristöohjelma pitää sisällään yhdeksän erilaista ympäristöhanketta. Lisäksi matkustajilla on mahdollisuus oman hiilijalanjäljen kompensointiin lentoyhtiöiden tarjoamien kannusteiden kautta.
– Ympäristöohjelmassa on mukana vihreän sähkön ja aurinkopaneelien hyödyntämistä ja lentokentän toimitilojen energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi lähialueiden luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksia pyritään parantamaan.
– Ohjelmaan kuuluu myös esimerkiksi alueen alihankkijoiden sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin ja aktiivinen ympäristötietouden jakaminen sidosryhmille ja erityisesti matkustajille, Lankinen avaa.
Ympäristönäkökohdat ja ympäristöohjelma päivitetään säännöllisesti ja ohjelman toteutumista seurataan Lentoasema Oy:n ja säätiön hallituksissa.