Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien F-35-hävittäjät vierailevat Karjalan lennostossa

Karjalan lennosto isännöi Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien F-35B Lightning II -hävittäjien vierailua Rissalan tukikohdassa 28.‒30.6.2022.

Suomeen saapuvaan britannialaiseen lento-osastoon kuuluu kaksi F-35B Lightning II -hävittäjää ja noin 60 henkilöä. Lento-osaston vierailu on osa Ison-Britannian johtamaa Joint Expeditionary Force (JEF) -yhteistyötä, johon Suomi on osallistunut vuodesta 2017 lähtien.

‒ Karjalan lennoston isännöimän vierailun tavoitteena on vahvistaa Ilmavoimien ja Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien yhteistoimintakykyä sekä ilmavoimallista JEF-yhteistyötä. Vierailun yhteydessä harjoittelemme Hornet- ja F-35-hävittäjien yhteistoimintaa ilmassa ja saamme kokemusta F-35-hävittäjäkaluston tukeutumisesta Rissalan tukikohtaan, kertoo Karjalan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Tomi Böhm.

Rissalaan tukeutuvat F-35-hävittäjät osallistuvat Ilmavoimien päivittäiseen harjoitus- ja koulutuslentotoimintaan yhdessä Karjalan lennoston Hornetien kanssa. Lentotoiminta suuntautuu Rissalan tukikohdan lähiharjoitusalueille 28.‒30.6.2022.

F-35B Lightning II -hävittäjien vierailu on osa kumppanimaiden kanssa tehtävää täydentävää koulutus- ja harjoitusyhteistyötä, josta puolustusministeri Antti Kaikkonen päätti 27.5.2022. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja osoittaa kumppanimaiden tukea Suomelle.

Ilmavoimien lentäjien harjoitus näkyy Multian ja Tikkakosken välisessä maastossa 18.–23.6.2022

Lentäjiä koulutetaan heittoistuinhypyn jälkeiseen pelastautumiseen.

Harjoituksen tavoitteena on muun muassa, että koulutettavat osaavat soveltaa toimintakykynsä säilyttämiseen tarvittavia taitoja, hallitsevat pelastautumisvarusteiden oikeaoppisen käytön ja ymmärtävät vastaosastojen väistämisen perusteet ja kykenevät toimimaan niiden mukaisesti. Lisäksi koulutettavien tulisi ymmärtää taistelutilanteessa tapahtuvan etsintä- ja pelastusavun vastaanoton periaatteet.

Osa harjoitukseen osallistuvista toimii koulutettavien vastaosastona. Heidän tehtävänään on muun muassa estää pelastautujien paluu kotitukikohtaan. Harjoituksessa on mukana myös koirapartioita.

Harjoitusjoukot liikkuvat alueella Multia-Petäjävesi-Uurainen-Tikkakoski jokamiehenoikeuksin, välttäen asutusta sekä yksityisalueita. Harjoitukseen osallistuu kaikkiaan 68 henkilöä, jotka ovat kadetteja sekä puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvia.

Harjoituksessa ei käytetä ampumatarvikkeita, eikä siihen sisälly lentotoimintaa.

Ilmavoimien joukkokoulutuskauden päättöharjoitus Siilinjärvellä ja Joroisissa

Kuva: Puolustusvoimat

Karjalan lennosto järjestää Ilmavoimien kesäkuussa kotiutuvien varusmiesten joukkokoulutuskauden päättöharjoituksen (JPH 1/22) Rissalan tukikohdassa Siilinjärvellä ja Varkauden lentoasemalla Joroisissa 24.5.‒2.6.2022.

JPH 1/22 -harjoituksen tavoite on kouluttaa Ilmavoimien varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa taistelutukikohdan tehtäviin sekä todentaa kesäkuussa reserviin siirtyvien varusmiesten osaaminen. Lisäksi harjoitutetaan joukkotuotettavia ja kertausharjoitettavia Ilmavoimien joukkoja osana lennoston toimintaa. Touko-kesäkuun vaihteessa toteutettava harjoitus on Karjalan lennoston vuoden 2022 pääsotaharjoitus. Harjoituksen johtaa lennoston komentaja eversti Aki Puustinen.

Harjoitukseen osallistuu joukkoja Ilmavoimien lisäksi Jääkäriprikaatista ja Karjalan prikaatista. Varusmiehistä, reserviläisistä ja henkilökunnasta koostuvien harjoitusjoukkojen kokonaisvahvuus on noin 1 100 henkilöä.

Harjoitusjoukkojen maatoiminta keskittyy Rissalan tukikohdan ja Varkauden lentoaseman ympäristöön. Joukkoja toimii myös Keski-Suomessa Tikkakoski‒Keuruu‒Ähtäri-alueella. F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät tukeutuvat 30.5.‒1.6. välisenä aikana Rissalan ja Varkauden tukikohtiin ympäri vuorokauden ja Hawk-suihkuharjoituskoneet Tikkakoskelle päivittäin kello 8‒16. Lennot suuntautuvat tukikohdista Varkauden, Jyväskylän, Oulun, Kajaanin ja Joensuun väliselle alueelle.

Harjoitusjoukot siirtyvät Rissalaan moottorimarssina pääosin perjantaina 27.5. ja paluumarssien osalta liikenne jakaantuu keskiviikolle 1.6. ja torstaille 2.6. Ajoneuvot voivat hidastaa liikennettä. Rissalan tukikohdan lähiympäristössä liikkuu runsaasti sotilasajoneuvoja harjoituksen aikana.

Ilmavoimat osallistuu Luftförsvarsövning 22 -harjoitukseen Ruotsissa

F/A-18 Hornet ja kolme JAS 39 Gripen -hävittäjää (Kuva: Ilmavoimat)

Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä on mukana Ruotsin ilmavoimien Luftförsvarsövning 22 (LFÖ 22) -harjoituksessa 18.–25.5.2022.

Etelä- ja Keski-Ruotsissa järjestettävä Luftförsvarsövning 22 on Ruotsin ilmavoimien vuoden 2022 pääsotaharjoitus, johon osallistuu yhteensä noin 2 500 henkilöä. Suomesta harjoituksessa on mukana kuusi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, yksi Pilatus PC-12NG -yhteyskone ja noin 80 henkilöä.

Suomen ilmavoimien osalta tavoitteena on harjoitella ilmaoperaatioiden suunnittelua ja toteutusta sekä tukikohta- ja johtokeskustoimintaa yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa. Såtenäsin tukikohtaan tukeutuvat Lapin lennoston Hornetit osallistuvat ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon ilmaoperaatioihin ruotsalaisten JAS 39 Gripen -hävittäjien kanssa. Lento-osaston lisäksi harjoituksessa on mukana suomalaisia taistelunjohtajia ja yhteysupseereja.

‒ Toimimme Luftförsvarsövning 22 -harjoituksessa osana Ruotsin ilmapuolustusta. Ilmaoperaatioiden lisäksi harjoittelemme isäntämaatuen vastaanottamista Skaraborgin lennostolta ja integroitumista Såtenäsin tukikohdan toimintoihin, kertoo suomalaisen Hornet-osaston johtajana toimiva majuri Markus Paukkeri Lapin lennostosta.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisiin pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä Suomen ja Ruotsin puolustuksen vahvistamiseen. Ilmavoimien osallistuminen Luftförsvarsövning 22 -harjoitukseen on osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien vuoden 2022 kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa.

Neljä yhdysvaltalaislentokonetta tankkaa Suomen ilmatilassa

A-10 Lentokone

Neljä Yhdysvaltain A-10-lentokonetta ja KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone lentävät Suomen ilmatilassa perjantaina 13. toukokuuta 2022.

A-10-koneet tankataan Suomen ilmatilassa, mutta ne eivät laskeudu Suomen maaperälle. Ylilento Suomen ilmatilassa on osa koneiden reittisuunnitelmaa.

KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone

Vieraan valtion valtionilma-alus saa tulla Suomen alueelle luvan perusteella. Aluevalvontalain (755/2000: 5 ja 10 §) perusteella Pääesikunta käsittelee ja ratkaisee lupa-asian. Pääesikunta on käsitellyt ja hyväksynyt ylilennon Suomen ilmatilassa osaksi lentosuunnitelmaa.

:ILMAVOIMIEN VUOSIPÄIVÄ: Ilmavoimat 104 vuotta

All rights reserved-more info contact geert.vandeput@gmail.com

Ilmavoimien vuosipäivää vietetään sunnuntaina 6. maaliskuuta. Vuosipäivää juhlistetaan etukäteen henkilöstö- ja seppeleenlaskutilaisuuksilla perjantaina 4.3.2022.

Vuosipäivään liittyvät pääjuhlallisuudet järjestetään Tikkakoskella Jyväskylässä, jossa juhlapäivä aloitetaan laskemalla seppele Lentäjien patsaalle kello 11.30. Seppeleen laskee Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen yhdessä vuosipäivänä palkittavan Ilmavoimien henkilöstön edustajan kanssa. Seppeleen laskevat myös Luonetjärven Sotilaskotiyhdistyksen edustajat. Lentäjien patsaan edestä kulkeva Rykmentintie suljetaan liikenteeltä tilaisuuden ajaksi kello 11.20–12.00.

Ilmasotakoulun seppelepartio laskee seppeleen Vaasassa sijaitsevalle Kotka-patsaalle kello 12. Kotka-patsas on pystytetty Ilmavoimien ensimmäisen koneen, Thulin Typ D -tiedustelukoneen, saapumisen muistoksi. Ruotsalaisen kreivi von Rosenin Ilmavoimille lahjoittama kone siirtolennettiin Uumajasta Vaasaan 6. maaliskuuta 1918. Tapahtumien kunniaksi päivästä muodostui Ilmavoimien vuosipäivä.

Rovaniemen Someroharjulla seppele lasketaan Ilmapuolustuksen muistomerkille kello 10.30.

Seppeleenlaskutilaisuuksien yhteydessä toteutetaan F/A-18 Hornet -ylilennot. Ylilennoilla on säävaraus.

HX-hankkeen ensimmäiset sopimukset allekirjoitettu

1280px-thumbnail

Valtioneuvosto päätti 10. joulukuuta 2021 64 Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjän hankinnasta, jolla korvataan Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien vuoteen 2030 mennessä poistuva suorituskyky. Samalla Puolustusvoimien logistiikkalaitos valtuutettiin solmimaan hankintaesityksen mukaiset hankintasopimukset F-35-järjestelmästä ja ilmasta-ilmaan aseista. Puolustusministeriö puolestaan valtuutettiin allekirjoittamaan HX-hankinnan teollisen yhteistyön sopimus Lockheed Martinin ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn kanssa.

HX-hankinnan ensimmäisten LOA-asiakirjojen allekirjoitus

Monitoimihävittäjähankinta toteutetaan Yhdysvaltain hallinnon puolustustarvikevientiä koskevan Foreign Military Sales (FMS) -menettelyn mukaisesti. Hankintakokonaisuuksista laaditaan Letter of Offer and Acceptance (LOA) -tarjous- ja hyväksyntäasiakirjat, jotka allekirjoitettuina muodostavat hankintasopimuksen.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja insinöörikenraalimajuri Kari Renko allekirjoitti F-35A -lentokoneita ja niiden huoltopalveluita koskevat LOA-asiakirjat perjantaina 11. helmikuuta 2022 Tampereella. LOA-sopimusten toimeenpanossa Yhdysvaltoja edustaa puolustushallinnon alaiset F-35-hanketoimistot.

Hankintasopimukset käsittävät 64:n F-35A Block 4 -konfiguraatiota edustavan monitoimihävittäjän toimitukset vuosina 2025-30, koneiden moottorit sekä käyttöön ja ylläpitoon tarvittavia huoltovälineitä, järjestelmiä, varaosia, vaihtolaitteita, koulutuslaitteita ja palveluita. Sopimuksiin sisältyy myös Puolustusvoimien lentävän ja lentoteknisen henkilöstön F-35 -tyyppikoulutus.

Lentokone- ja huoltopalveluhankintojen jälkeen vuoden 2022 aikana allekirjoitetaan LOA-asiakirjat ilmasta ilmaan -aseistuksen Sidewinder- ja AMRAAM-ohjusten hankinnoista. Valtioneuvostolle joulukuussa 2021 annetun hankintaesityksen mukaisesti ilmasta maahan ja ilmasta pintaan -aseistuksen hankintaa koskevat sopimukset tehdään myöhemmin. Tällä menettelyllä varmistetaan, että asekokoonpanot voidaan optimoida muun muassa aseiden lukumäärien ja tyyppien osalta niin että Suomen F-35-järjestelmä on 2030-luvulle tultaessa mahdollisimman suorituskykyinen.

HX-hankinnan teollisen yhteistyön sopimus

Puolustusministeri Antti Kaikkonen allekirjoitti HX-hankinnan teollisen yhteistyön sopimuksen perjantaina 11. helmikuuta 2022 Helsingissä. Sopimus solmittiin hävittäjävalmistaja Lockheed Martinin ja Raytheon Technologies -konserniin kuuluvan moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn kanssa.

HX-hankinnan teollisen yhteistyön velvoite perustui puolustusministerin huhtikuussa 2018 tekemään päätökseen. Päätöksen mukaan teollisen yhteistyön arvon tulee olla vähintään 30 % toteutuvasta sopimushinnasta. F-35-järjestelmän teollisen yhteistyön ratkaisu täytti HX-tarjouskilpailussa teolliselle yhteistyölle asetetut vaatimukset.

Teollisen yhteistyön tavoitteena on sotilaallisen maanpuolustuksen, valtion turvallisuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta kriittisen puolustus- ja turvallisuusteollisen tuotannon, teknologian ja osaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä kansallisen huoltovarmuuden parantaminen ja turvaaminen.

HX-hankinnan teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen ja on kansantaloudellisesti merkittävä. Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin. Teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta.

Vilkasta Ilmavoimien lentotoimintaa viikolla 6

LAPLSTO_yolennot-01-ATo_20210120

Kaksi F/A-18 -monitoimihävittäjää (Kuva: Ilmavoimat / Anne Torvinen)

Ilmavoimat järjestää Ilmahanki 22 -lentotoimintaviikon 7.‒10.2.2022. Ilmaoperaatioihin osallistuu päivittäin 20‒30 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää.

Ilmavoimat on siirtänyt viikolle 6 suunnitellun Hanki 22 -ilmaoperaatioharjoituksen ja siihen liittyvät reserviläisten kertausharjoitukset myöhempään ajankohtaan yhteiskunnan koronatilanteen takia. Siirretyn harjoituksen lentotoiminta korvataan osittain 7.‒10.2.2022 toteutettavilla ilmaoperaatioilla.

‒ Ilmaoperaatioihin osallistuu päivittäin 20‒30 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Osassa lentokierroksista on mukana Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskonekalustoa. Lennämme myös yksittäisiä yhteistoimintakierroksia Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen -hävittäjien kanssa, kertoo Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Timo Herranen.

‒ Viikon aikana ylläpidämme ja kehitämme Hornet-ohjaajien ja taistelunjohtajien taitoja kustannustehokkaasti vallitsevassa koronatilanteessa. Myöhemmin tänä vuona lentotoimintaan yhdistetään siirretyt reserviläisten kertausharjoitukset ja laajan tukikohtajärjestelmän toiminta, eversti Herranen jatkaa.

Viikon 6 ilmaoperaatioihin osallistuvat Lapin ja Karjalan lennostojen F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät tukeutuvat kotitukikohtiinsa Rovaniemelle ja Rissalaan. Yhteistoimintakierroksiin osallistuvat ruotsalaiset JAS 39 Gripen -hävittäjät lentävät Ruotsissa sijaitsevista tukikohdista.

Ilmaoperaatiot suuntautuvat pääosin Ilmavoimien päivittäisen lentotoiminnan harjoitusalueille. Lentotoimintaa on maanantaista torstaihin 7.‒10.2.2022 päivittäin kello 8‒22 välisenä aikana.

Ilmavoimat järjestää Ilmataktiikka 21 -harjoituksen ja tukee muiden puolustushaarojen harjoituksia

ILMAVE_Hawk-vinoneliö_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot osallistuvat Ilmataktiikka 21 -lentotoimintaharjoitukseen 23.‒28.5.2021. Lisäksi Ilmavoimat tukee lentosuorittein Maa- ja Merivoimien johtamia harjoituksia touko-kesäkuun vaihteessa.

Toukokuun lopussa järjestettävässä Ilmataktiikka 21 -lentotoimintaharjoituksessa on mukana yhteensä noin 24 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, neljä Hawk-suihkuharjoituskonetta sekä kuljetus- ja yhteyskonekalustoa. Lisäksi Ilmavoimat osallistuu Lohtajalla 17.‒27.5. järjestettävään kaikkien puolustushaarojen yhteiseen ilmapuolustusharjoitukseen (IPH 1/21) sekä tukee Maa- ja Merivoimien johtamia Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoituksia 29.5.‒2.6.

‒ Ilmataktiikka 21 on tärkeä Ilmavoimien taktiikkaa ja taistelutekniikkaa kehittävä harjoitus. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon päätukikohta on Rovaniemi, harjoitusvastustajaa kuvaavan joukon puolestaan Rissala. Tavoitteena on kouluttaa hävittäjälentolaivueiden ja pääjohtokeskusten henkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Timo Herranen.

‒ IPH 1/21 -harjoituksen yhteydessä Ilmavoimien Hornetit ja Hawkit suorittavat ilmataisteluohjusammuntoja sekä tukevat ilmatorjuntayksiköiden harjoittelua Lohtajalla. Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoituksissa Ilmavoimien tavoitteena on harjoitella ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamista, Puolustusvoimien vaikuttamisen ketjun toimintaa sekä ilmatilanhallintaa yhteisoperaatioissa, eversti Herranen jatkaa.

Vilkasta lentotoimintaa toukokuun lopussa

Rovaniemen ja Rissalan lisäksi Ilmataktiikka 21 -harjoituksessa tukeudutaan Oulunsalon, Tikkakosken ja Pirkkalan tukikohtiin. Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemen, Kuusamon, Kuopion, Jyväskylän, Seinäjoen ja Kokkolan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle. Harjoituksen lentotoiminta ajoittuu sunnuntaista perjantaihin 23.‒28.5. päivittäin aikavälille kello 8‒22.

Ilmataktiikka 21 -harjoituksen päätyttyä Ilmavoimat tukee Maa- ja Merivoimien johtamia harjoituksia lentosuorittein, jotka ajoittuvat lauantaista keskiviikkoon 29.5.‒2.6. päivittäin aikavälille kello 8‒17. Rovaniemen, Rissalan, Tikkakosken ja Pirkkalan tukikohdista lennettävät tuki- ja maalilennot suuntautuvat Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoitusalueille. Harjoituksissa ei käytetä kovia ilmasta maahan -ampumatarvikkeita, vaan Ilmavoimat tukee Maa- ja Merivoimien harjoitusjoukkojen taistelua simuloidulla ilmasta maahan -tulenkäytöllä.

Ilmataktikka 21 -harjoituksen taktisesti haastavaan lentotoimintaan liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä pääasiassa merialueen yllä lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat aiheuttaa tavanomaista voimakkaampaa lentomelua. Lisäksi harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppuja. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Ilmataktiikka 21 toteutetaan pääasiassa kantahenkilökunnan voimin. Harjoitukseen ei osallistu reserviläisiä. Ilmavoimien varusmiehiä on mukana harjoituksen tukikohdissa päivittäisissä tehtävissään. Koronaturvallisuus huomioidaan muun muassa jakamalla harjoitukseen osallistuva henkilöstö erillisiin osastoihin.

HX-hävittäjähankkeen lopulliset tarjoukset saapuivat

HXchallenge

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut HX-hankkeen lopulliset tarjoukset viideltä hävittäjävalmistajalta. Seuraavaksi tarjoukset arvioidaan HX-hankkeen tarjouspyynnön ja päätösmallin mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi. Tarjousten arviointi saadaan valmiiksi syksyllä 2021. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä loppuvuodesta 2021.

Puolustusvoimat lähetti tammikuussa 2021 lopullisen tarjouspyynnön Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi viidelle monitoimihävittäjävalmistajalle. Tarjouspyynnön kohteena olevat konetyypit ovat Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut huhtikuun loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoajilta on pyydetty lopullista tarjousta kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta kokonaisratkaisusta ja hankintakokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta paras mahdollinen suorituskyky Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi. Tarjoajia on pyydetty rakentamaan hankkeelle asetetun enimmäisbudjetin puitteissa vaatimukset täyttävä suorituskyvyn kokonaisuus, joka pitää sisällään lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.

HX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmisteluun.

Eri tarjoajien HX-ratkaisut ovat käyttöönoton, rakentamistarpeen ja puolustusjärjestelmään integroinnin kustannusten osalta erilaisia. Tämän vuoksi lopullisessa tarjouspyynnössä kullekin tarjoajalle asetettiin tarjoajakohtainen yläraja tarjouksen hinnalle. Lisäksi tarjouspyyntöön jätettiin yhtäläinen varauma myöhemmin tehtäviä hankintoja ja sopimusmuutoksia varten. Näin ollen tarjoushinnalle asetettu tarjoajakohtainen hintakatto on noin 9 miljardia euroa.

Tarjousten arviointi

Monitoimihävittäjän tarjouskilpailu perustuu neljään päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö ja kustannukset. Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset arvioidaan varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella. Lisäksi edellytetään, että valittavaksi esitettävän HX-tarjoajan ehdottamat sopimusehdot ovat hyväksyttävissä.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee Ilmavoimien taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen sekä tulevaisuuden kehittämiskyky.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset tulee kattaa puolustusbudjetista.

Kun tarjoaja läpäisee huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, etenee se suorituskykyarvioinnin viimeiseen vaiheeseen. Suorituskykyarviointi tehdään tarjottujen kokonaisuuksien ja testitapahtumien perusteella todennettujen suoritusarvojen pohjalta vaiheittain. Viimeisessä vaiheessa kunkin kandidaatin tarjoaman HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus arvioidaan pitkäkestoisessa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustuu sotapelin tulokseen ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto.