Yhdysvaltojen kongressille on tehty ilmoitus mahdollisesta monitoimihävittäjien myynnistä Suomelle

DEFENSE_SECURITY_COOPERATION_AGENCY-SEAL_approved

Yhdysvaltain puolustusministeriön alainen Defense Security Cooperation Agency (DSCA) on tehnyt kongressille lakisääteisen ilmoituksen mahdollisesta monitoimihävittäjien sekä niiden aseiden ja varusteiden myynnistä Suomelle. Ilmoitus liittyy HX-hankkeen kilpailutukseen.

Suomen pyyntö Yhdysvaltojen hallinnolle lähetettiin huhtikuussa 2020. Pyynnön perusteella DSCA hakee kongressin hyväksyntää myydä Suomelle myöhemmin annettavan lopullisen tarjouksen sisältämiä tuotteita ja palveluita. Ilmoitusmenettely hyväksyttää molempien yhdysvaltalaisten hävittäjien ja niihin liittyvien järjestelmien ja palvelujen mahdollisen myymisen Suomeen.

Tieto ilmoitusmenettelystä ei ole Suomen hankintapäätös, vaan HX-hankkeen hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021. Ilmoituksen sisältämät monitoimihävittäjien ja aseiden tyypit ja määrät eivät myöskään indikoi Suomen hankintakokonaisuuden lopullista sisältöä, vaan DSCA:n julkaisema luettelo listaa ne tuotteet ja määrät, joita Yhdysvaltojen hallinto on varautunut myymään tässä vaiheessa hankintaprosessia.

FMS-menettelyssä mm. määrät ja summat hyväksytetään osana prosessia yleensä suurempina kuin mitä ostajamaa on omassa pyynnössään esittänyt. Tällä käytännöllä pyritään välttämään uuden ja aikaa vievän ilmoituksen tekeminen kongressille sellaisessa tilanteessa, jossa hankintakokonaisuutta muutetaan.

Myös muissa HX-tarjoajamaissa hallinnot ovat käsitelleet tai käsittelevät monitoimihävittäjien myyntiä Suomeen sen mukaisesti, mitä kyseisen maan lainsäädäntö ja järjestelmä edellyttävät.

FMS-menettely

FMS (Foreign Military Sales) on menettely, joka perustuu Yhdysvaltojen vientivalvontalainsäädäntöön. Sen mukaan puolustustarvikkeissa myyjänä on Yhdysvaltojen liittohallitus, eli yhdysvaltalainen teollisuus myy tuotteen ensin Yhdysvaltojen puolustushallinnolle, joka puolestaan myy sen eteenpäin ostajavaltiolle ottaen välistä korvauksen, joka kattaa menettelyn kustannukset.  Jonkin puolustustarvikkeen FMS-menettelyssä saattaa olla yhtä aikaa useita ostajavaltioita ja tällöin FMS-menettelyn kustannukset jaetaan ostajavaltioiden kesken.

Osa FMS-myyntiprosessia on Congressional Notification -menettely, jolla haetaan kongressin hyväksyntä myynnille.  Osana tätä menettelyä on julkinen ilmoitus FMS-menettelystä vastaavan viraston DSCA:n verkkosivuilla, jossa todetaan, että kongressille on tehty ilmoitus tietyn puolustustarvikkeen suunnitellusta myynnistä määrätyllä enimmäismäärällä ja hinnalla johonkin ostajavaltioon. Ilmoitus ei kuitenkaan tarkoita, että ostajamaassa olisi tehty päätös ostaa yhdysvaltalaisia tuotteita.

Ohjelmajohtaja Lauri Purasen blogi:

Tilannepäivitys neuvottelujen vaiheesta ja muutama pointti Yhdysvaltojen ilmoitusmenettelystä 

Ruska 20 testasi Ilmavoimien valmiutta ja kehitti osaamista

120599686_3486288468101774_7631349784241800930_o

F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä Rovaniemellä. Kuva: Ilmavoimat / Anne Torvinen

Ruska 20 -harjoituksen lentotoiminta päättyi eilen 6.10.2020, parhaillaan käynnissä on harjoituksen purku. Ilmavoimien vuoden 2020 pääsotaharjoituksessa oli mukana yli 60 lentokonetta, ja käytössä oli 11 lentokenttää eri puolilla Suomea. Harjoituksen aikana lennettiin 1 300 ilmaoperaatiota vaativissa skenaarioissa.

Harjoituksen painopisteet olivat Ilmavoimien valmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen, reserviläisten kouluttaminen sekä yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa. Tänä vuonna harjoituksen päätukikohdat olivat Rovaniemi ja Tikkakoski. Ruska 20 oli erittäin tärkeä harjoitus Ilmavoimien suorituskyvyn ja valmiuden ylläpitämisen näkökulmasta, sillä henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä koulutettiin poikkeusolojen tehtäviinsä.

‒ Koulutimme Ruskan yhteydessä lähes 2 000 reserviläistä. Harjoituksen aikana lensimme vaativissa skenaariossa 1 300 ilmaoperaatiota kaikella Ilmavoimien lentokalustolla. Ruska 20 vietiin läpi yhtenä jatkumona operoiden 24/7 lähes koko Suomen alueella. Tämä osoitti Suomen integroidun siviili-sotilaslennonvarmistusjärjestelmän toimivuuden, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen.

‒ Kun viime vuonna koulutimme Ruskassa Karjalan lennostoa ja Satakunnan lennostoa, niin tänä vuonna oli Lapin lennoston ja Ilmasotakoulun vuoro. Tärkein vaihe oli ottaa reserviläiset vastaan ja perustaa reserviläisjoukot samaan aikaan, kun ilmaoperaatiot olivat jo käynnissä. Toinen merkittävä kokonaisuus oli Ilmavoimien liikkuvan taistelutavan todentaminen harjoittelemalla siirtymisiä tilapäisiin tukikohtiin ja operoimalla niistä, Keränen jatkaa.

Ruska 20 -harjoituksen kuluessa perustettiin tilapäisiä tukikohtia Kajaanin, Hallin, Seinäjoen, Vaasan, Kokkola-Pietarsaaren, Pudasjärven ja Kuusamon lentokentille. Harjoitusvastustajan puolella lentäneet Hornetit ja Hawkit puolestaan tukeutuivat Oulun lentokentälle. Kattava lentokenttäverkosto mahdollistaa osaltaan hävittäjäkaluston nopean hajauttamisen eri puolille Suomea. Rovaniemellä tukikohdan taistelunkestävyyttä vahvistettiin ottamalla tukikohdan vieressä kulkeva Norvatie käyttöön lentoonlähtöjä varten.

Ruska 20 oli myös osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien tiivistä yhteistyötä. Maiden ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen, joten yhteistoiminta on jo varsin vakiintunutta.

‒ Tänä vuonna ruotsalainen lento-osasto integroitiin Rovaniemellä osaksi Suomen ilmapuolustusta. Uutena asiana Lapin lennostolle oli ruotsalaisten integroituminen poikkeusolojen tukikohtatoimintoihin. Toinen Gripen-osasto puolestaan toimi Luulajasta käsin harjoitusvastustajan puolella yhdessä Oulusta lentäneiden suomalaisten Hornetien ja Hawkien kanssa. Yhteistyö toimi erittäin jouhevasti, Keränen toteaa.

Ruskan kaltaiset joukkojen harjoitukset ovat tärkeitä, jotta osaaminen ja valmius säilyvät kaikissa tehtävissä ja olosuhteissa. Koronavirukseen varauduttiin huolellisesti Ruska 20 -harjoituksen operatiivisessa riskienhallinnassa. Harjoituksessa noudatettiin Puolustusvoimien valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia koronarajoituksia.

‒ Korostimme reserviläisille, että harjoitukseen tulee osallistua vain täysin terveenä. Ohjeistuksen mukaisesti reserviläisjoukkoja perustettaessa kaikille jaettiin kasvomaskeja ja vastaanottotarkastusten yhteydessä kotiutettiin välittömästi kaikki, joilla oli ylähengitystieinfektioon viittaavia oireita. Perustamisen aikana ja harjoituksen kuluessa kotiutettiin ennenaikaisesti lähes 200 reserviläistä pienienkin oireiden takia. Lisäksi harjoitusjoukot jaettiin tavanomaista pienempiin, korkeintaan 50 hengen osastoihin sekä suojaetäisyyksien alittuessa ja sisätiloissa ohjeistettiin käyttämään suojamaskia, Keränen kertoo.

Tunnelmia #Ruska20-harjoituksesta Ilmavoimien sosiaalisen median kanavissa:

ATEX 20 tuo Ilmavoimien kuljetuskoneet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ylle

????????????????????????????????????
CASA C-295M -kuljetuskone. Kuva: Ilmavoimat.

Satakunnan lennoston Tukilentolaivue järjestää ATEX 20 -lentotoimintaharjoituksen Oulunsalon tukikohdassa 24.‒28. elokuuta 2020.

ATEX eli Airlift Tactical Exercise on Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskonekaluston tärkein vuosittainen harjoitus. Pääasiassa Oulunsalon tukikohdasta lennettävän harjoituksen tavoitteena on kouluttaa ja harjoittaa kuljetuskonemiehistöjä lentokaluston taktiseen käyttöön osana ilmaoperaatioita. Taktiseen kuljetuslentotoimintaan liittyen harjoitellaan myös henkilöstön- ja materiaalinpudotustehtäviä CASA C-295M -kalustolla.

Harjoituksessa lennetään CASA C-295M -kuljetuskoneilla, Learjet 35 A/S -suihkukoneilla ja Pilatus PC-12NG -yhteyskoneilla. Oulunsalon lisäksi kuljetus- ja yhteyskoneet toimivat Pudasjärven lentopaikalta sekä Kajaanin ja Kuusamon lentokentiltä. Harjoituksen yhteistoimintakierroksiin osallistuu myös enimmillään 16 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää Rissalan ja Rovaniemen tukikohdista käsin.

ATEX 20 -harjoituksen lennot suuntautuvat Oulun, Rovaniemen, Kuusamon ja Kuopion väliselle alueelle. Harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 24.8. noin kello 12, ja päättyy perjantaina 28.8. noin kello 16. Päivittäinen lentotoiminta ajoittuu kello 7‒20 väliselle ajalle.

Harjoituksen taktisesti haastaviin skenaarioihin liittyy kuljetus- ja yhteyskoneiden lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä yksittäisiä korkealla lennettäviä Hornetien yliäänilentoja, jotka voivat olla kuultavissa maassa pamauksina. Lisäksi harjoituksessa käytetään Hornetien omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppuja. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

ATEX 20 toteutetaan pääasiassa kantahenkilökunnan voimin, ja harjoitushenkilöstö noudattaa koronaviruksen (COVID-19) ehkäisemiseksi ohjeistettuja varotoimenpiteitä.

Hävittäjähankinta kasvattaa puolustusbudjettia

HXchallenge

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2021 on yhteensä 4,87 miljardia euroa. Tämä on 1,70 miljardia euroa (54 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Lisäys johtuu lähinnä monitoimihävittäjien hankintaan (HX-hanke) esitetystä rahoituksesta. Ilman HX-hankkeen osuutta hallinnonalan määrärahojen lisäys on 0,7 prosenttia ja aiheutuu pääasiassa kustannustasotarkistuksista (ml. palkkojen sopimuskorotukset), jotka lisäävät menoja 50 miljoonalla eurolla. Hallinnonalan menot suhteessa vuodelle 2021 ennustettuun bruttokansantuotteeseen kasvavat yli kahteen prosenttiin. Kuluvan vuoden BKT-osuus on talouskehityksestä riippuen noin 1,4 %.

Hävittäjien rahoitus

Puolustusministeriö esittää Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimääräiseksi korvaamiseksi 10 miljardin euron rahoitusta. Esitys on talouspoliittisen ministerivaliokunnan syksyllä 2019 tekemän linjauksen mukainen. Hankintamenot tulevat ajoittumaan kahdelletoista vuodelle. Vuoden 2021 talousarvioon esitetty rahoitus jakautuu 9,4 miljardin euron suuruiseen “Monitoimihävittäjien hankinta” -tilausvaltuuteen, josta vuoden 2021 osuus on 900 miljoonaa euroa sekä 579 miljoonan euron suuruiseen tilausvaltuuden ulkopuoliseen rahoitukseen. Tilausvaltuuden ulkopuolisesta rahoituksesta huomattava osa käytetään kotimaassa tapahtuvaan infrastruktuurin rakentamiseen. Lisäksi tällä katetaan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenoja ja projektinhallinnan menoja, mukaan lukien tarvittavien asiantuntijapalvelujen ostoa kotimaisilta yrityksiltä ja organisaatioilta. Vuoden 2020 talousarviossa on hankinnan kokonaisrahoituksesta kohdennettu 20 miljoonaa euroa hankintapäätöstä edeltävään valmisteluun. Rahoitusjärjestelyjä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2022 talousarviossa. Hankintaan liittyvät indeksi- ja valuuttakurssimenot budjetoidaan erikseen vuosina 2022?2031.

Materiaalihankinnoilla ja kunnossapidolla merkittävä budjettiosuus

Talousarvioehdotus sisältää 209 miljoonaa euroa (pl. alv) aiemmin päätetyn Laivue 2020 -hankkeen menoja. Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista käytetään HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden lisäksi merkittävä osa, noin 974 miljoonaa euroa (38 %), materiaaliseen valmiuteen. Tämä sisältää varsinaiset puolustusmateriaalihankinnat sekä toimintamenorahoituksella tapahtuvan joukkojen varustamisen ja materiaalin kunnossapidon menot. Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään noin 866 miljoonan euron suuruista “Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2021” -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2021?2028. Tilausvaltuudella hankitaan muun muassa ampumatarvikkeita, turvataan lentokaluston elinkaarta ja toteutetaan Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehitystä. Lisäksi Puolustusvoimille esitetään noin 150 miljoonan euron tilausvaltuutta vuosina 2021?2025 tehtäviin varaosahankintoihin sekä järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin.

Puolustusvoimien toimintamenot lähes ennallaan

Hallitusohjelmaan perustuva Puolustusvoimien toimintamenojen lisäys kasvaa kuluvan vuoden 5,5 miljoonasta eurosta 7,8 miljoonaan euroon. Lisäys käytetään pääosin uusien tehtävien perustamiseen. Tämän lisäksi kevään 2020 lisätalousarvion yhteydessä sovittiin myös vuodelle 2021 viiden miljoonan euron lisäyksestä sopimussotilaiden ja muun määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. Senaatti-kiinteistöjen perimien toimitilavuokrien alentaminen vähentää Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoja lähes 11 miljoonalla eurolla. Toimintamenomäärärahojen kasvu noin 1,2 prosentilla kuluvan vuoden talousarviosta johtuu lähinnä kustannustasotarkistuksista. Asevelvollisten ja reserviläisten päivärahoihin tehdään elinkustannusindeksin kehitykseen perustuva 5?10 sentin korotus vuoden 2021 alusta alkaen.

Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään noin 59 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53 miljoonaa euroa) sisältyvät ulkoministeriön määrärahoihin. Kriisinhallintajoukkojen yhteisvahvuus tulee olemaan nykyarvion mukaan hieman yli 400 henkilötyövuotta.

Hornet-ylilento Helsingissä 1. heinäkuuta

F-18C_Hornet_Tour_de_Sky_Oulu_2014-08-10_04

Suomen ilmavoimien F-18C Hornet (HN-423) esiintyy Tour de Sky 2014 -lentonäytöksessä Oulun lentoasemalla.

Ilmavoimat kunnioittaa jatkosodassa lentäjänä palvelleen Nils Hackzellin muistoa F/A-18 Hornet -ylilennolla Helsingissä keskiviikkona 1. heinäkuuta 2020.

Hackzell sai hävittäjälentäjän koulutuksen vuosina 1943‒1944 järjestetyllä Ohjaajakurssi 5:llä Lentosotakoulussa Kauhavalla. Kurssin suoritettuaan hän palveli jatkosodan lopulla Täydennyslentolaivue 35:ssä.

Nils Hackzellin siunaustilaisuus järjestetään Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa keskiviikkona 1. heinäkuuta 2020. Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä kunnioittaa tilaisuutta ylilennolla kello 14.30. Hornet lentää Hietaniemen yli lännestä lähestyen. Lentokorkeus on noin 300 metriä, lennolla on säävaraus.

Ilmavoimien lentotoimintaa puolustusvoimain lippujuhlan päivänä

ILMAV-ylilento-MidnightHawks-564x328-UkkoJuntunen-20180516

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat suorittaa 4. kesäkuuta ylilentoja useilla paikkakunnilla eri puolella Suomea Hornet- ja Hawk-kalustolla. Helsingissä nähdään lisäksi Ilmavoimien virallisen taitolento-osasto Midnight Hawksin esityslento.

Taitolento-osasto Midnight Hawks tekee ylilennon Helsingin Hietaniemen hautausmaalla puolustusvoimain lippujuhlan päivän seppeleenlaskutilaisuuden yhteydessä. Ylilennon jälkeen Midnight Hawks suorittaa esityslennon Hietaniemen alueella.

Ilmavoimat lentää ylilentoja lisäksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä ympäri Suomen. Lentotoimintaan osallistuu koneita jokaisesta lennostosta. Pääsääntöisesti lennot toteutetaan neljän koneen osastoina. Lippujuhlan päivän ylilennot ja esityslento toteutetaan kello 9–12 välisenä aikana. Muutokset lentoreitteihin ovat mahdollisia. Lennoilla on säävaraus.

Vallitsevan epidemiatilanteen vuoksi yleisöä muistutetaan noudattamaan koronarajoituksia myös tultaessa katsomaan lentotoimintaa.

Puolustusvoimallisia lippujuhlan päivän tapahtumia voi seurata Puolustusvoimien sosiaalisen median kanavilla:
Facebook
Twitter
Instagram

Lento-osastojen reitit:

Ilmasotakoulu / Midnight Hawks

Jyväskylä–Helsinki–Tampere–Jyväskylä

Satakunnan lennosto

Tampere–Turku–Helsinki–Tampere

Lapin lennosto

Rovaniemi–Ivalo–Rovaniemi

Rovaniemi–Kemi–Oulu–Rovaniemi

Rovaniemi–Kuusamo–Rovaniemi

Karjalan lennosto

Kuopio–Joensuu–Mikkeli–Kuopio

Kuopio–Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä–Kuopio

Kuopio–Lappeenranta–Lahti–Kuopio

Kuopio–Kuhmo–Kajaani–Kuopio

Pihti 20 -lentotoimintaharjoitus lennetään Keski-Suomessa

ILMASK_hawk_Pihti_2020.JPG

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää Pihti 20 -lentotoimintaharjoituksen 8. – 12. kesäkuuta Tikkakosken tukikohdassa.

Harjoituksessa lennetään kuudella Hawk-suihkuharjoituskoneella. Harjoituksessa tukeudutaan Tikkakosken tukikohtaan, josta lentotoiminta suuntautuu Keski-Suomen alueelle. Harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 8.6. kello 8.30 ja päättyy perjantaina 12.6. kello 16 mennessä. Lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8.30 – 21.

– Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa kadeteille HW1-lentokoulutusohjelman mukaisia suunnistus- ja mittarilentoja. Harjoituksen aikana nostetaan koulutettavien ohjaajakadettien lentointensiteettiä ja lisätään nuorien lento-oppilaiden lentorutiinia, kertoo harjoituksen johtaja majuri Teemu Mahlamäki.

Harjoituksessa käytetään myös matalia lentokorkeuksia. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla lentomelua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Pihti 20 toteutetaan pääasiassa kantahenkilökunnan voimin. Koronaviruksen (COVID -19) varalta henkilöstöä on jaettu osastoihin, joiden välisiä kontakteja on rajoitettu.

Hawk-suihkuharjoituskoneita käy Helsinki-Vantaan lentokentällä

ILMAVE_Hawk Mk 51_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 tekee step out -käyntejä Helsinki-Vantaan lentoasemalle 1.- 4. kesäkuuta. Lennot ovat osa kadettien HW1-lentokoulutusta. Lennot toteutetaan kahdella – neljällä Hawk-suihkuharjoituskoneella virka-aikana kello 9 – 16 välisenä aikana.

Step out -käynti tarkoittaa ulkomaille suuntautuvaa lentoharjoitustoimintaa. Tämän hetkisestä koronavirustilanteesta (COVID-19) johtuen toimintaa ei suunnitella toteutettavaksi ulkomailla, vaan lennot suunnitellaan toteutettavaksi Helsinki-Vantaalle. Step out -lentoja on toteutettu viime vuosina Ruotsiin, Malmenin tukikohtaan kadettien HW1- ja HW-2 lentokoulutusvaiheissa.

– Hawk-suihkuharjoitushävittäjät laskeutuvat Helsinki-Vantaalla, jonka jälkeen lennonopettajat suorittavat koneelle A-tarkastuksen ja palaavat heti takaisin Jyväskylän lentokentälle. Tänä vuonna kansainvälisen toiminnan sijaan HW1-vaiheen oppilaat saavat kokemusta Suomen suurimmalla lentoasemalla toimimisesta, harjoituksen johtaja kapteeni Sampsa Kaikkonen kertoo.

Step out -lentojen tarkoituksena on opettaa oppilaille normaalitoiminnasta poikkeavaan tukikohtaan tapahtuvaa lentosuunnittelua ja lennon toteutusta.

Ahjo 20 -lentotoimintaharjoitus pidetään viikolla 22

ILMASK_hawk_Ahjo_harjoitus_2020

Kuva: Ilmasotakoulu

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää Ahjo 20 -lentotoimintaharjoituksen Tikkakosken tukikohdassa 25. – 29. toukokuuta.

Harjoituksessa lennetään kuudella Mk51A ja Mk66 Hawk-suihkuharjoituskoneella. Harjoituksessa tukeudutaan Tikkakosken tukikohtaan, josta lentotoiminta suuntautuu Tampereen, Mikkelin, Kuopion, Kajaanin ja Kokkolan väliselle alueelle. Harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 25.5. kello 8.30 ja päättyy perjantaina 29.5. kello 16 mennessä.  Lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8.30 – 21.

– Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa kadeteille HW1-lentokoulutusohjelman mukaisia suunnistus-, mittari-, taito- ja osastolentoja. Harjoituksen aikana nostetaan koulutettavan kadettikurssin lentointensiteettiä ja lisätään nuorien lento-oppilaiden lentorutiinia, kertoo harjoituksen johtaja everstiluutnantti Lauri Suominen.

Harjoituksessa käytetään myös matalia lentokorkeuksia. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla lentomelua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Ilmataktiikka 20 on kevään suurin lentotoimintaharjoitus

ILMAV_Ilmataktiikka_20180424

Kuva: Ilmavoimat

Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot osallistuvat Ilmataktiikka 20 -lentotoimintaharjoitukseen 18.‒22. toukokuuta 2020. Harjoituksen tavoite on harjoittaa ilmaoperaatioiden avainhenkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa.

Ilmataktiikka 20 on kevään 2020 laajamittaisin lentotoimintaharjoitus, johon osallistuu kaikkiaan noin 28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 4‒6 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kaksi C-295M-kuljetuskonetta ja kaksi PC-12NG -yhteyskonetta. Merivoimista harjoituksessa on mukana Perämerellä toimiva ilmapuolustuskykyinen alusosasto, johon kuuluvat miinalaiva Hämeenmaa sekä ohjusveneet Pori ja Tornio.

‒ Ilmataktiikka 20 on tärkeä Ilmavoimien taktiikkaa ja taistelutekniikkaa kehittävä harjoitus. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon päätukikohta on Kuopio, harjoitusvastustajaa kuvaavan joukon puolestaan Rovaniemi. Tavoitteena on harjoittaa ilmaoperaatioiden avainhenkilöstöä kriisiolojen tehtäviinsä taktisesti haastavissa skenaarioissa, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

Kuopion ja Rovaniemen lisäksi harjoituksessa tukeudutaan Oulun ja Tampereen tukikohtiin. Lentotoiminta suuntautuu Oulun, Kajaanin, Kuopion, Jyväskylän ja Vaasan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle. Ilmataktiikka 20 -harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 18.5. kello 14 ja päättyy perjantaina 22.5. kello 14 mennessä. Lentotoiminta ajoittuu päivittäin pääsääntöisesti aikavälille kello 9‒19.

Taktisesti haastavaan lentotoimintaan liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä korkealla lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat olla kuultavissa maassa pamauksina. Lisäksi harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Ilmataktiikka 20 toteutetaan pääasiassa kantahenkilökunnan voimin. Koronaviruksen (COVID-19) varalta henkilöstöä on jaettu osastoihin, joiden välisiä kontakteja on rajoitettu.