Ilmavoimat järjestää Ilmataktiikka 21 -harjoituksen ja tukee muiden puolustushaarojen harjoituksia

ILMAVE_Hawk-vinoneliö_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot osallistuvat Ilmataktiikka 21 -lentotoimintaharjoitukseen 23.‒28.5.2021. Lisäksi Ilmavoimat tukee lentosuorittein Maa- ja Merivoimien johtamia harjoituksia touko-kesäkuun vaihteessa.

Toukokuun lopussa järjestettävässä Ilmataktiikka 21 -lentotoimintaharjoituksessa on mukana yhteensä noin 24 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, neljä Hawk-suihkuharjoituskonetta sekä kuljetus- ja yhteyskonekalustoa. Lisäksi Ilmavoimat osallistuu Lohtajalla 17.‒27.5. järjestettävään kaikkien puolustushaarojen yhteiseen ilmapuolustusharjoitukseen (IPH 1/21) sekä tukee Maa- ja Merivoimien johtamia Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoituksia 29.5.‒2.6.

‒ Ilmataktiikka 21 on tärkeä Ilmavoimien taktiikkaa ja taistelutekniikkaa kehittävä harjoitus. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon päätukikohta on Rovaniemi, harjoitusvastustajaa kuvaavan joukon puolestaan Rissala. Tavoitteena on kouluttaa hävittäjälentolaivueiden ja pääjohtokeskusten henkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Timo Herranen.

‒ IPH 1/21 -harjoituksen yhteydessä Ilmavoimien Hornetit ja Hawkit suorittavat ilmataisteluohjusammuntoja sekä tukevat ilmatorjuntayksiköiden harjoittelua Lohtajalla. Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoituksissa Ilmavoimien tavoitteena on harjoitella ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamista, Puolustusvoimien vaikuttamisen ketjun toimintaa sekä ilmatilanhallintaa yhteisoperaatioissa, eversti Herranen jatkaa.

Vilkasta lentotoimintaa toukokuun lopussa

Rovaniemen ja Rissalan lisäksi Ilmataktiikka 21 -harjoituksessa tukeudutaan Oulunsalon, Tikkakosken ja Pirkkalan tukikohtiin. Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemen, Kuusamon, Kuopion, Jyväskylän, Seinäjoen ja Kokkolan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle. Harjoituksen lentotoiminta ajoittuu sunnuntaista perjantaihin 23.‒28.5. päivittäin aikavälille kello 8‒22.

Ilmataktiikka 21 -harjoituksen päätyttyä Ilmavoimat tukee Maa- ja Merivoimien johtamia harjoituksia lentosuorittein, jotka ajoittuvat lauantaista keskiviikkoon 29.5.‒2.6. päivittäin aikavälille kello 8‒17. Rovaniemen, Rissalan, Tikkakosken ja Pirkkalan tukikohdista lennettävät tuki- ja maalilennot suuntautuvat Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoitusalueille. Harjoituksissa ei käytetä kovia ilmasta maahan -ampumatarvikkeita, vaan Ilmavoimat tukee Maa- ja Merivoimien harjoitusjoukkojen taistelua simuloidulla ilmasta maahan -tulenkäytöllä.

Ilmataktikka 21 -harjoituksen taktisesti haastavaan lentotoimintaan liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä pääasiassa merialueen yllä lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat aiheuttaa tavanomaista voimakkaampaa lentomelua. Lisäksi harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppuja. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Ilmataktiikka 21 toteutetaan pääasiassa kantahenkilökunnan voimin. Harjoitukseen ei osallistu reserviläisiä. Ilmavoimien varusmiehiä on mukana harjoituksen tukikohdissa päivittäisissä tehtävissään. Koronaturvallisuus huomioidaan muun muassa jakamalla harjoitukseen osallistuva henkilöstö erillisiin osastoihin.

HX-hävittäjähankkeen lopulliset tarjoukset saapuivat

HXchallenge

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut HX-hankkeen lopulliset tarjoukset viideltä hävittäjävalmistajalta. Seuraavaksi tarjoukset arvioidaan HX-hankkeen tarjouspyynnön ja päätösmallin mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi. Tarjousten arviointi saadaan valmiiksi syksyllä 2021. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä loppuvuodesta 2021.

Puolustusvoimat lähetti tammikuussa 2021 lopullisen tarjouspyynnön Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi viidelle monitoimihävittäjävalmistajalle. Tarjouspyynnön kohteena olevat konetyypit ovat Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut huhtikuun loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoajilta on pyydetty lopullista tarjousta kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta kokonaisratkaisusta ja hankintakokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta paras mahdollinen suorituskyky Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi. Tarjoajia on pyydetty rakentamaan hankkeelle asetetun enimmäisbudjetin puitteissa vaatimukset täyttävä suorituskyvyn kokonaisuus, joka pitää sisällään lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.

HX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmisteluun.

Eri tarjoajien HX-ratkaisut ovat käyttöönoton, rakentamistarpeen ja puolustusjärjestelmään integroinnin kustannusten osalta erilaisia. Tämän vuoksi lopullisessa tarjouspyynnössä kullekin tarjoajalle asetettiin tarjoajakohtainen yläraja tarjouksen hinnalle. Lisäksi tarjouspyyntöön jätettiin yhtäläinen varauma myöhemmin tehtäviä hankintoja ja sopimusmuutoksia varten. Näin ollen tarjoushinnalle asetettu tarjoajakohtainen hintakatto on noin 9 miljardia euroa.

Tarjousten arviointi

Monitoimihävittäjän tarjouskilpailu perustuu neljään päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö ja kustannukset. Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset arvioidaan varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella. Lisäksi edellytetään, että valittavaksi esitettävän HX-tarjoajan ehdottamat sopimusehdot ovat hyväksyttävissä.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee Ilmavoimien taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen sekä tulevaisuuden kehittämiskyky.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset tulee kattaa puolustusbudjetista.

Kun tarjoaja läpäisee huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, etenee se suorituskykyarvioinnin viimeiseen vaiheeseen. Suorituskykyarviointi tehdään tarjottujen kokonaisuuksien ja testitapahtumien perusteella todennettujen suoritusarvojen pohjalta vaiheittain. Viimeisessä vaiheessa kunkin kandidaatin tarjoaman HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus arvioidaan pitkäkestoisessa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustuu sotapelin tulokseen ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto.

Ilmavoimat osallistuu Ramstein Alloy 21-1 -harjoitukseen kahdella Hornetilla

ILMAVE_RAL_HN_kuvituskuva_2018_04_09

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat on mukana vuoden 2021 ensimmäisessä Ramstein Alloy -harjoituksessa kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä 20.‒22. huhtikuuta 2021.

Kolme kertaa vuodessa järjestettävissä Ramstein Alloy -harjoituksissa NATO:n jäsen- ja kumppanimaiden ilmavoimat harjoittelevat yhteistoimintaa Itämeren alueella. Suomen ilmavoimat osallistuu harjoitteluun kumppanimaan roolissa.

Harjoiteltaviin skenaarioihin sisältyy esimerkiksi radiohäiriöstä kärsivän koneen tunnistaminen, saattaminen ja saattovastuun luovuttaminen toiselle lento-osastolle. Lisäksi Ramstein Alloy -harjoitukset tarjoavat mahdollisuuden ilmataisteluharjoitteluun erilaisten hävittäjätyyppien kanssa (Dissimilar Air Combat Training, DACT).

Koronavirustilanteen takia Ramstein Alloy 21-1 -lentokierroksiin osallistuvat Karjalan lennoston Hornetit tukeutuvat vain kotitukikohtaansa Rissalaan. Kierrokset lennetään kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren yllä sekä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa.

Ramstein Alloy -harjoitukset ovat osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Edellisen kerran ilmavoimat osallistui Ramstein Alloyhin syyskuussa 2020.

Kahden Hawkin siivet koskettivat toisiaan ilmassa – Koneet laskeutuivat turvallisesti

ILMAV_Hawk_Mk_66

ILMAV_Hawk_Mk_66

Kuva: PUOLUSTUSVOIMAT

Kahden Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskoneen siivet osuivat kevyesti toisiinsa osastolennolla Tikkakosken tukikohdan lähiharjoitusalueella perjantaina aamupäivällä 9.4.2021. Koneet laskeutuivat turvallisesti.

Kosketuksen tapahtuessa Midnight Hawks -taitolentoryhmä oli toteuttamassa lentokoulutusohjelman mukaista osastoharjoittelua. Tilanteessa koneet lensivät saman suuntaisesti ja samalla nopeudella lähietäisyydellä toisistaan. Kosketuksen jälkeen osastolentoharjoitus keskeytettiin ja osaston muut koneet tarkastivat osumakohdat visuaalisesti. Ennen paluuta tukikohtaan koneiden lentäjät suorittivat tarvittavat ohjattavuuskokeilut, varmistaen sen, että koneiden järjestelmät toimivat normaalisti.

Hawkit laskeutuivat turvallisesti, eikä tilanteesta aiheutunut henkilövahinkoja. Alustavan arvion mukaan kalustovauriot rajoittuivat maalivaurioihin. Tapahtumien kulku ja vauriot selvitetään osana normaalia lentoturvallisuusmenettelyä, jonka jälkeen arvioidaan tarvittavat jatkotoimet. Edellinen vastaava tapaus Hawk-kalustolla tapahtui elokuussa 2013 Kauhavalla.

Ilmatankkausharjoitus Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa viikolla 6

F-15C_Eagle_from_the_67th_Fighter_Squadron_at_Kadena_AB_is_refueled_by_a_KC-135R_Stratotanker_from_the_909th_Air_Refueling_Squadron_

Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone

Ilmavoimien Hornetit harjoittelevat Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneen kanssa 9.–10. helmikuuta 2021.

Kaksi kertaa vuodessa Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa toteutettavien harjoitusten tavoite on kouluttaa, ylläpitää ja uusia suomalaisten hävittäjälentäjien ilmatankkauskelpuutuksia. Kelpuutuksen suorittaminen on osa Hornet-lentäjien koulutusta.

Lapin lennosto järjestää vuoden 2021 ensimmäisen ilmatankkausharjoituksen yhteistyössä Ison-Britannian Mildenhallin lentotukikohtaan sijoitetun Yhdysvaltain ilmavoimien 100. ilmatankkauslennoston (100th Air Refueling Wing) kanssa. Harjoitukseen osallistuu 8–14 suomalaista F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää ja yksi yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone.

Harjoitus lennetään Rovaniemen, Kuusamon, Kajaanin ja Oulun välisellä harjoitusalueella osana Ilmavoimien päivittäistä lentotoimintaa 9.–10. helmikuuta. Ilmavoimien Hornetit lentävät kotitukikohdistaan Rovaniemeltä, Rissalasta ja Pirkkalasta. KC-135 Stratotanker operoi omasta kotitukikohdastaan Mildenhallista.

Ilmatankkausharjoitukset ovat osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Edellinen vastaava harjoitus toteutettiin syyskuussa 2020.

Yhdysvaltojen kongressille on tehty ilmoitus mahdollisesta monitoimihävittäjien myynnistä Suomelle

DEFENSE_SECURITY_COOPERATION_AGENCY-SEAL_approved

Yhdysvaltain puolustusministeriön alainen Defense Security Cooperation Agency (DSCA) on tehnyt kongressille lakisääteisen ilmoituksen mahdollisesta monitoimihävittäjien sekä niiden aseiden ja varusteiden myynnistä Suomelle. Ilmoitus liittyy HX-hankkeen kilpailutukseen.

Suomen pyyntö Yhdysvaltojen hallinnolle lähetettiin huhtikuussa 2020. Pyynnön perusteella DSCA hakee kongressin hyväksyntää myydä Suomelle myöhemmin annettavan lopullisen tarjouksen sisältämiä tuotteita ja palveluita. Ilmoitusmenettely hyväksyttää molempien yhdysvaltalaisten hävittäjien ja niihin liittyvien järjestelmien ja palvelujen mahdollisen myymisen Suomeen.

Tieto ilmoitusmenettelystä ei ole Suomen hankintapäätös, vaan HX-hankkeen hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021. Ilmoituksen sisältämät monitoimihävittäjien ja aseiden tyypit ja määrät eivät myöskään indikoi Suomen hankintakokonaisuuden lopullista sisältöä, vaan DSCA:n julkaisema luettelo listaa ne tuotteet ja määrät, joita Yhdysvaltojen hallinto on varautunut myymään tässä vaiheessa hankintaprosessia.

FMS-menettelyssä mm. määrät ja summat hyväksytetään osana prosessia yleensä suurempina kuin mitä ostajamaa on omassa pyynnössään esittänyt. Tällä käytännöllä pyritään välttämään uuden ja aikaa vievän ilmoituksen tekeminen kongressille sellaisessa tilanteessa, jossa hankintakokonaisuutta muutetaan.

Myös muissa HX-tarjoajamaissa hallinnot ovat käsitelleet tai käsittelevät monitoimihävittäjien myyntiä Suomeen sen mukaisesti, mitä kyseisen maan lainsäädäntö ja järjestelmä edellyttävät.

FMS-menettely

FMS (Foreign Military Sales) on menettely, joka perustuu Yhdysvaltojen vientivalvontalainsäädäntöön. Sen mukaan puolustustarvikkeissa myyjänä on Yhdysvaltojen liittohallitus, eli yhdysvaltalainen teollisuus myy tuotteen ensin Yhdysvaltojen puolustushallinnolle, joka puolestaan myy sen eteenpäin ostajavaltiolle ottaen välistä korvauksen, joka kattaa menettelyn kustannukset.  Jonkin puolustustarvikkeen FMS-menettelyssä saattaa olla yhtä aikaa useita ostajavaltioita ja tällöin FMS-menettelyn kustannukset jaetaan ostajavaltioiden kesken.

Osa FMS-myyntiprosessia on Congressional Notification -menettely, jolla haetaan kongressin hyväksyntä myynnille.  Osana tätä menettelyä on julkinen ilmoitus FMS-menettelystä vastaavan viraston DSCA:n verkkosivuilla, jossa todetaan, että kongressille on tehty ilmoitus tietyn puolustustarvikkeen suunnitellusta myynnistä määrätyllä enimmäismäärällä ja hinnalla johonkin ostajavaltioon. Ilmoitus ei kuitenkaan tarkoita, että ostajamaassa olisi tehty päätös ostaa yhdysvaltalaisia tuotteita.

Ohjelmajohtaja Lauri Purasen blogi:

Tilannepäivitys neuvottelujen vaiheesta ja muutama pointti Yhdysvaltojen ilmoitusmenettelystä 

Ruska 20 testasi Ilmavoimien valmiutta ja kehitti osaamista

120599686_3486288468101774_7631349784241800930_o

F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä Rovaniemellä. Kuva: Ilmavoimat / Anne Torvinen

Ruska 20 -harjoituksen lentotoiminta päättyi eilen 6.10.2020, parhaillaan käynnissä on harjoituksen purku. Ilmavoimien vuoden 2020 pääsotaharjoituksessa oli mukana yli 60 lentokonetta, ja käytössä oli 11 lentokenttää eri puolilla Suomea. Harjoituksen aikana lennettiin 1 300 ilmaoperaatiota vaativissa skenaarioissa.

Harjoituksen painopisteet olivat Ilmavoimien valmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen, reserviläisten kouluttaminen sekä yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa. Tänä vuonna harjoituksen päätukikohdat olivat Rovaniemi ja Tikkakoski. Ruska 20 oli erittäin tärkeä harjoitus Ilmavoimien suorituskyvyn ja valmiuden ylläpitämisen näkökulmasta, sillä henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä koulutettiin poikkeusolojen tehtäviinsä.

‒ Koulutimme Ruskan yhteydessä lähes 2 000 reserviläistä. Harjoituksen aikana lensimme vaativissa skenaariossa 1 300 ilmaoperaatiota kaikella Ilmavoimien lentokalustolla. Ruska 20 vietiin läpi yhtenä jatkumona operoiden 24/7 lähes koko Suomen alueella. Tämä osoitti Suomen integroidun siviili-sotilaslennonvarmistusjärjestelmän toimivuuden, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen.

‒ Kun viime vuonna koulutimme Ruskassa Karjalan lennostoa ja Satakunnan lennostoa, niin tänä vuonna oli Lapin lennoston ja Ilmasotakoulun vuoro. Tärkein vaihe oli ottaa reserviläiset vastaan ja perustaa reserviläisjoukot samaan aikaan, kun ilmaoperaatiot olivat jo käynnissä. Toinen merkittävä kokonaisuus oli Ilmavoimien liikkuvan taistelutavan todentaminen harjoittelemalla siirtymisiä tilapäisiin tukikohtiin ja operoimalla niistä, Keränen jatkaa.

Ruska 20 -harjoituksen kuluessa perustettiin tilapäisiä tukikohtia Kajaanin, Hallin, Seinäjoen, Vaasan, Kokkola-Pietarsaaren, Pudasjärven ja Kuusamon lentokentille. Harjoitusvastustajan puolella lentäneet Hornetit ja Hawkit puolestaan tukeutuivat Oulun lentokentälle. Kattava lentokenttäverkosto mahdollistaa osaltaan hävittäjäkaluston nopean hajauttamisen eri puolille Suomea. Rovaniemellä tukikohdan taistelunkestävyyttä vahvistettiin ottamalla tukikohdan vieressä kulkeva Norvatie käyttöön lentoonlähtöjä varten.

Ruska 20 oli myös osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien tiivistä yhteistyötä. Maiden ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen, joten yhteistoiminta on jo varsin vakiintunutta.

‒ Tänä vuonna ruotsalainen lento-osasto integroitiin Rovaniemellä osaksi Suomen ilmapuolustusta. Uutena asiana Lapin lennostolle oli ruotsalaisten integroituminen poikkeusolojen tukikohtatoimintoihin. Toinen Gripen-osasto puolestaan toimi Luulajasta käsin harjoitusvastustajan puolella yhdessä Oulusta lentäneiden suomalaisten Hornetien ja Hawkien kanssa. Yhteistyö toimi erittäin jouhevasti, Keränen toteaa.

Ruskan kaltaiset joukkojen harjoitukset ovat tärkeitä, jotta osaaminen ja valmius säilyvät kaikissa tehtävissä ja olosuhteissa. Koronavirukseen varauduttiin huolellisesti Ruska 20 -harjoituksen operatiivisessa riskienhallinnassa. Harjoituksessa noudatettiin Puolustusvoimien valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia koronarajoituksia.

‒ Korostimme reserviläisille, että harjoitukseen tulee osallistua vain täysin terveenä. Ohjeistuksen mukaisesti reserviläisjoukkoja perustettaessa kaikille jaettiin kasvomaskeja ja vastaanottotarkastusten yhteydessä kotiutettiin välittömästi kaikki, joilla oli ylähengitystieinfektioon viittaavia oireita. Perustamisen aikana ja harjoituksen kuluessa kotiutettiin ennenaikaisesti lähes 200 reserviläistä pienienkin oireiden takia. Lisäksi harjoitusjoukot jaettiin tavanomaista pienempiin, korkeintaan 50 hengen osastoihin sekä suojaetäisyyksien alittuessa ja sisätiloissa ohjeistettiin käyttämään suojamaskia, Keränen kertoo.

Tunnelmia #Ruska20-harjoituksesta Ilmavoimien sosiaalisen median kanavissa:

ATEX 20 tuo Ilmavoimien kuljetuskoneet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ylle

????????????????????????????????????

CASA C-295M -kuljetuskone. Kuva: Ilmavoimat.

Satakunnan lennoston Tukilentolaivue järjestää ATEX 20 -lentotoimintaharjoituksen Oulunsalon tukikohdassa 24.‒28. elokuuta 2020.

ATEX eli Airlift Tactical Exercise on Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskonekaluston tärkein vuosittainen harjoitus. Pääasiassa Oulunsalon tukikohdasta lennettävän harjoituksen tavoitteena on kouluttaa ja harjoittaa kuljetuskonemiehistöjä lentokaluston taktiseen käyttöön osana ilmaoperaatioita. Taktiseen kuljetuslentotoimintaan liittyen harjoitellaan myös henkilöstön- ja materiaalinpudotustehtäviä CASA C-295M -kalustolla.

Harjoituksessa lennetään CASA C-295M -kuljetuskoneilla, Learjet 35 A/S -suihkukoneilla ja Pilatus PC-12NG -yhteyskoneilla. Oulunsalon lisäksi kuljetus- ja yhteyskoneet toimivat Pudasjärven lentopaikalta sekä Kajaanin ja Kuusamon lentokentiltä. Harjoituksen yhteistoimintakierroksiin osallistuu myös enimmillään 16 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää Rissalan ja Rovaniemen tukikohdista käsin.

ATEX 20 -harjoituksen lennot suuntautuvat Oulun, Rovaniemen, Kuusamon ja Kuopion väliselle alueelle. Harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 24.8. noin kello 12, ja päättyy perjantaina 28.8. noin kello 16. Päivittäinen lentotoiminta ajoittuu kello 7‒20 väliselle ajalle.

Harjoituksen taktisesti haastaviin skenaarioihin liittyy kuljetus- ja yhteyskoneiden lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä yksittäisiä korkealla lennettäviä Hornetien yliäänilentoja, jotka voivat olla kuultavissa maassa pamauksina. Lisäksi harjoituksessa käytetään Hornetien omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppuja. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

ATEX 20 toteutetaan pääasiassa kantahenkilökunnan voimin, ja harjoitushenkilöstö noudattaa koronaviruksen (COVID-19) ehkäisemiseksi ohjeistettuja varotoimenpiteitä.

Hävittäjähankinta kasvattaa puolustusbudjettia

HXchallenge

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2021 on yhteensä 4,87 miljardia euroa. Tämä on 1,70 miljardia euroa (54 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Lisäys johtuu lähinnä monitoimihävittäjien hankintaan (HX-hanke) esitetystä rahoituksesta. Ilman HX-hankkeen osuutta hallinnonalan määrärahojen lisäys on 0,7 prosenttia ja aiheutuu pääasiassa kustannustasotarkistuksista (ml. palkkojen sopimuskorotukset), jotka lisäävät menoja 50 miljoonalla eurolla. Hallinnonalan menot suhteessa vuodelle 2021 ennustettuun bruttokansantuotteeseen kasvavat yli kahteen prosenttiin. Kuluvan vuoden BKT-osuus on talouskehityksestä riippuen noin 1,4 %.

Hävittäjien rahoitus

Puolustusministeriö esittää Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimääräiseksi korvaamiseksi 10 miljardin euron rahoitusta. Esitys on talouspoliittisen ministerivaliokunnan syksyllä 2019 tekemän linjauksen mukainen. Hankintamenot tulevat ajoittumaan kahdelletoista vuodelle. Vuoden 2021 talousarvioon esitetty rahoitus jakautuu 9,4 miljardin euron suuruiseen “Monitoimihävittäjien hankinta” -tilausvaltuuteen, josta vuoden 2021 osuus on 900 miljoonaa euroa sekä 579 miljoonan euron suuruiseen tilausvaltuuden ulkopuoliseen rahoitukseen. Tilausvaltuuden ulkopuolisesta rahoituksesta huomattava osa käytetään kotimaassa tapahtuvaan infrastruktuurin rakentamiseen. Lisäksi tällä katetaan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenoja ja projektinhallinnan menoja, mukaan lukien tarvittavien asiantuntijapalvelujen ostoa kotimaisilta yrityksiltä ja organisaatioilta. Vuoden 2020 talousarviossa on hankinnan kokonaisrahoituksesta kohdennettu 20 miljoonaa euroa hankintapäätöstä edeltävään valmisteluun. Rahoitusjärjestelyjä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2022 talousarviossa. Hankintaan liittyvät indeksi- ja valuuttakurssimenot budjetoidaan erikseen vuosina 2022?2031.

Materiaalihankinnoilla ja kunnossapidolla merkittävä budjettiosuus

Talousarvioehdotus sisältää 209 miljoonaa euroa (pl. alv) aiemmin päätetyn Laivue 2020 -hankkeen menoja. Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista käytetään HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden lisäksi merkittävä osa, noin 974 miljoonaa euroa (38 %), materiaaliseen valmiuteen. Tämä sisältää varsinaiset puolustusmateriaalihankinnat sekä toimintamenorahoituksella tapahtuvan joukkojen varustamisen ja materiaalin kunnossapidon menot. Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään noin 866 miljoonan euron suuruista “Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2021” -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2021?2028. Tilausvaltuudella hankitaan muun muassa ampumatarvikkeita, turvataan lentokaluston elinkaarta ja toteutetaan Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehitystä. Lisäksi Puolustusvoimille esitetään noin 150 miljoonan euron tilausvaltuutta vuosina 2021?2025 tehtäviin varaosahankintoihin sekä järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin.

Puolustusvoimien toimintamenot lähes ennallaan

Hallitusohjelmaan perustuva Puolustusvoimien toimintamenojen lisäys kasvaa kuluvan vuoden 5,5 miljoonasta eurosta 7,8 miljoonaan euroon. Lisäys käytetään pääosin uusien tehtävien perustamiseen. Tämän lisäksi kevään 2020 lisätalousarvion yhteydessä sovittiin myös vuodelle 2021 viiden miljoonan euron lisäyksestä sopimussotilaiden ja muun määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. Senaatti-kiinteistöjen perimien toimitilavuokrien alentaminen vähentää Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoja lähes 11 miljoonalla eurolla. Toimintamenomäärärahojen kasvu noin 1,2 prosentilla kuluvan vuoden talousarviosta johtuu lähinnä kustannustasotarkistuksista. Asevelvollisten ja reserviläisten päivärahoihin tehdään elinkustannusindeksin kehitykseen perustuva 5?10 sentin korotus vuoden 2021 alusta alkaen.

Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään noin 59 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53 miljoonaa euroa) sisältyvät ulkoministeriön määrärahoihin. Kriisinhallintajoukkojen yhteisvahvuus tulee olemaan nykyarvion mukaan hieman yli 400 henkilötyövuotta.

Hornet-ylilento Helsingissä 1. heinäkuuta

F-18C_Hornet_Tour_de_Sky_Oulu_2014-08-10_04

Suomen ilmavoimien F-18C Hornet (HN-423) esiintyy Tour de Sky 2014 -lentonäytöksessä Oulun lentoasemalla.

Ilmavoimat kunnioittaa jatkosodassa lentäjänä palvelleen Nils Hackzellin muistoa F/A-18 Hornet -ylilennolla Helsingissä keskiviikkona 1. heinäkuuta 2020.

Hackzell sai hävittäjälentäjän koulutuksen vuosina 1943‒1944 järjestetyllä Ohjaajakurssi 5:llä Lentosotakoulussa Kauhavalla. Kurssin suoritettuaan hän palveli jatkosodan lopulla Täydennyslentolaivue 35:ssä.

Nils Hackzellin siunaustilaisuus järjestetään Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa keskiviikkona 1. heinäkuuta 2020. Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä kunnioittaa tilaisuutta ylilennolla kello 14.30. Hornet lentää Hietaniemen yli lännestä lähestyen. Lentokorkeus on noin 300 metriä, lennolla on säävaraus.