Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen Dornier 228 -valvontalentokoneet ovat tulossa elinkaarensa päähän. Koneet korvataan kahdella uudella monitoimilentokoneella, joiden toimittaja on nyt valittu. Valvontalentokoneet toimittaa yhdysvaltalainen Sierra Nevada Corporation.

Rajavartiolaitoksen seuraavien monitoimilentokoneiden toimittajaksi on valittu Sierra Nevada Corporation. Hankintaan kuuluu kaksi Bombardierin Challenger 650 -liikelentokoneeseen pohjautuvaa ilma-alusratkaisua, jotka Sierra Nevada Corporation modifioi Rajavartiolaitoksen operatiivisiin tarpeisiin soveltuviksi. Toimitussopimus allekirjoitettiin Helsingissä 27.6.2024. Koneet on tarkoitus saada käyttöön vuosien 2026 ja 2027 aikana.

Tarjouskilpailun viimeisessä vaiheessa tarjouksen jätti määräaikaan mennessä kaksi Prime-kandidaattia. MVX-hankkeen tarjouskilpailun arvioinnissa Sierra Nevada Corporationin ratkaisu täytti Rajavartiolaitoksen asettamat suorituskykyvaatimukset. Valinta perustui toimittajan kokemukseen ja osoitettuun kykyyn toteuttaa monimutkaisia ilma-alusten modifiointeja sekä kykyyn toimittaa koneet määräajassa.

”Uudet valvontalentokoneet lisäävät Suomen suorituskykyä rajaturvallisuus- ja meriturvallisuustehtävissä merkittävästi, mikä on tärkeää vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössämme ”, toteaa Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston päällikkö, kenraalimajuri Matti Sarasmaa.

MVX-hankkeen johtaja, prikaatikenraali Jari Tolppanen on luottavainen, kun hanke etenee tuotantovaiheeseen. ”Asetetut suorituskykytavoitteet saavutetaan määrärahojen puitteissa. Sopimus on tasapainoinen. Sierra Nevada Corporation on erittäin kyvykäs ja kokenut valvontalentokonetoimittaja”, toteaa Tolppanen.

Uudet CL650-koneet maalataan sinivalkoisiksi, ja ne saavat rekisteritunnuksikseen OH-MVX ja OH-MVY.

Moderni, kustannustehokas suorituskyky

Rajavartiolaitoksen Dornier 228 -valvontalentokoneet lähestyvät käyttöikänsä loppua. Nyt hankittavilla uusilla ilma-aluksilla paitsi korvataan käytöstä poistuvat koneet, myös saavutetaan merkittäviä parannuksia Rajavartiolaitoksen käytössä olevaan suorituskykyyn. Uusilla koneilla saadaan merkittävä parannus toiminta-aikaan sekä suurempi kuljetuskapasiteetti. Lisäksi koneet varustetaan kehittyneillä teknisillä järjestelmillä ja moderneilla valvontasensoreilla. Uudet koneet takaavat korkealuokkaisen toimintakyvyn ja ne on suunniteltu suoriutumaan lukuisista eri tehtävistä ja olosuhteista.

”Rajavartiolaitos on saamassa käyttöönsä kyvykkyyden, jonka suorituskyky ja laaja sensorivalikoima on kansainvälisestikin vertailtuna huippuluokkaa. Kyseessä on maailmanluokan monitoimilentokone, joka kykenee operoimaan Rajavartiolaitoksen vaativassa tehtäväkentässä”, toteaa MVX-hankkeen päällikkö, everstiluutnantti Kenneth Rosenqvist.

Rajavartiolaitos evaluoi itse hankittavat laitteet ja järjestelmät mittavassa arviointivaiheessa vuonna 2023. Näin hankkeessa on voitu varmistua siitä, että hankittava kokonaisuus täyttää vaatimukset ja soveltuu käyttötarkoitukseensa.

Hankinnan kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 163 miljoonaa euroa. Eduskunta osoitti rahoituksen hankintaan vuonna 2023 talousarviossa. Rahoitus kattaa kaksi ilma-alusta järjestelmineen sekä tarvittavan henkilöstön koulutuksen, käyttöönoton teknisen tuen sekä varaosia. Tarjouskilpailu monine eri vaiheineen osoitti Sierra Nevada Corporationin tarjoaman ratkaisun olevan kustannustehokas ja kyvykäs.

Koneet jatkossakin muiden viranomaisten tukena

Rajavartiolaitoksen lentokoneiden tärkeimpiä tehtäviä ovat maa- ja merirajojen valvonta, etsintä ja pelastus, Itämerellä liikkuvien alusten tunnistaminen sekä merellisten ympäristövahinkojen havaitseminen ja niiden torjuntaoperaatioiden johtaminen.

Lentokoneilla myös tuetaan muita viranomaisia Itämeren tilan ja tilanteen seurannassa sekä Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnassa. Koneisiin integroidaan Puolustusvoimien järjestelmiä sekä sosiaali- ja terveysministeriön potilaskuljetuskyky. Lisäksi lentokoneilla voidaan osallistua myös kansainväliseen yhteistyöhön.

Uudet lentokoneet parantavat merkittävästi Suomen rajaturvallisuutta. Rajavartiolaitoksen operatiivisiin tarpeisiin ja toimintaympäristön olosuhteisiin mukautettu moderni järjestelmäkokonaisuus on muuntautumiskykyinen ja ketterä. MVX-kokonaisuus on strateginen suorituskyky Rajavartiolaitokselle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle seuraavaksi 30 vuodeksi.

Monivaiheinen hanke on yhdistelmä historiaa ja tulevaisuutta

MVX-hanke käynnistyi esiselvityksillä vuonna 2019. Hanke sai rahoituspäätöksen 2022. Alun perin tarjouskilpailuun kutsuttiin yhdeksän toimittajaa. Hankkeen edetessä prime-kandidaattien määrä karsiutui alustavien tarjottujen ratkaisuiden perusteella yhdeksästä neljään. Rajavartiolaitos asiantuntijoineen evaluoi tarjotut ratkaisut ja järjestelmät, ja tulosten perusteella tarjouskilpailun viimeiseen vaiheeseen kutsuttiin kaksi konetoimittajaa. Viimeisen neuvotteluvaiheen ja kokonaisharkinnan jälkeen konetoimittajaksi valittiin Sierra Nevada Corporation.

Rajavartiolaitoksen ilma-alukset on vuosien saatossa rekisteröity lähes poikkeuksetta aakkosjärjestyksessä. Ensimmäinen valvontalentokone, VL Sääski II, oli tunnukseltaan OH-MVA. Nykyiset Dornierit ovat rekisteritunnuksiltaan OH-MVN ja OH-MVO. Koska uudet suihkumoottorilliset Challenger-koneet edustavat suurta edistysaskelta ja uutta aikakautta Rajavartiolaitoksen ilmailussa, on myös rekisteritunnuksissa päätetty ottaa aiempaa suurempi loikka eteenpäin. Niinpä ensimmäinen käyttöön otettava uusi kone saa rekisteritunnuksen OH-MVX ja sen sisarkone tunnuksen OH-MVY.

Dornier 228 -koneiden korvaajat olisi tarkoitus ottaa käyttöön vuosikymmenen puolivälissä. /Rajavartiolaitos handout/

Rajavartiolaitoksen päätehtäviä ovat rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden
ylläpitäminen sekä sotilaallinen maanpuolustus. Rajaturvallisuuden toimintaympäristö on ollut voimakkaassa muutoksessa koronapandemian aikaan ja varsinkin nyt Euroopan turvallisuustilanteen järkyttyä.

Rajavartiolaitoksessa on vuodesta 2019 alkaen ollut käynnissä MVX-hanke, jonka tavoitteena on korvata Rajavartiolaitoksen käytössä olevat kaksi Dornier 228 -valvontalentokonetta. Vanhenevan kaluston tekninen kunto heikkenee ja keskeytysajat lisääntyvät. Koneiden uusiminen on välttämätöntä, jotta Suomen toimintakyky merellä ihmisten, ympäristön ja valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi voidaan säilyttää.

Laajan selvityksen perusteella, missä selvitettiin myös mahdollisuudet miehittämättömän ilmailun osalta, on Dornier 228 -koneet päätetty korvata uusilla miehitetyillä ilma-aluksilla. Uusien koneiden tehtävät on suunniteltu nykyisten koneiden tehtävien kaltaisiksi, mutta niiden kykyä vastata myös toimintaympäristön aiheuttamiin jatkuviin muutoksiin tullaan suunnitelmien mukaan parantamaan. Uusien koneiden suunnittelussa huomioidaan myös kasvava tarve itärajan valvonnan ja sen yhteydessä tehtävän Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnan tehostamiseen.

Hankkeessa toteutettiin laaja tietopyyntö 2020, jonka tulosten perusteella on kyetty analysoimaan ja tarkentamaan tarjolla olevia vaihtoehtoja. Nyt hanke on edennyt vaiheeseen, jossa mahdollisilta toimittajaehdokkailta pyydetään tarkentavia lisätietoja. Lisätiedoilla varmistetaan hankkeen jatkaminen suunnitellusti.

Valvontalentokoneiden tärkeimmät tehtävät ovat rajojen valvonta maalla ja merellä, merihätään joutuneiden pelastaminen, merellisten ympäristövahinkojen havaitseminen ja niiden torjuntaoperaatioissa tukeminen. Lisäksi lentokoneilla osallistutaan Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja tuetaan ympäristöviranomaisia Itämeren tilan seurannassa.

Suomen turvallisuusympäristön muutokset ovat olleet viime vuosina yllätyksellisiä ja nopeita. On tärkeää, että vanhentuneet ja käytöstä poistuvat Dornier-valvontalentokoneet saadaan viimein korvattua. Uusien valvontakoneiden hankinnassa painotamme kyvykkyyttä tuottaa luotettava ja kattava tilannekuva itärajalta, jotta Suomi pystyy vastaamaan muuttuviin tilanteisiin oikea-aikaisesti ja tehokkaasti, toteaa hankejohtaja prikaatikenraali Jari Tolppanen.

Hallitus päätti 5.4.2022 pidetyssä kehysriihessä osoittaa 163 miljoonaa euroa valvontalentokoneiden Dornierit korvaavien monitoimilentokoneiden hankintaan. Hankintaprosessi toimeenpannaan mahdollisimman nopeasti tavoitteena hankintasopimuksen tekeminen vuoden 2023 aikana, jolloin uudet suorituskyvyt voisivat olla käytössä vuonna 2026. Dornierien elinkaarta jatketaan alun perin suunnitellusta vuodesta 2025 vuoteen 2027, jotta kriittiset suorituskyvyt olisivat käytettävissä jatkuvasti. Nyt julkaistaan tarkennettu tietopyyntö mahdollisille toimittajille.

Rajan lentokonetoiminta

Lentokoneet suorittavat rajojen valvontaa maalla ja merellä sekä valvovat Suomen alueellista koskemattomuutta. Tämän lisäksi ne

• osallistuvat meripelastustehtäviin sekä etsivät kadonneita maalla ja merellä,
• havaitsevat öljypäästöjä merellä ja dokumentoivat todistusaineistoa seuraamusmenettelyä varten,
• osoittavat merellisten ympäristöonnettomuuksien torjuntatehtävissä öljylauttojen sijainnin öljyntorjunta-aluksille,
• osallistuvat Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin johtamiin rajaturvallisuusoperaatioihin Välimerellä tehtävänään mm. laittoman maahantulon paljastaminen, ympäristön- ja kalastuksenvalvonta sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjunta.

Mitä MVX tarkoittaa?

• Rajavartiolaitoksen edeltäjän Merivartiolaitoksen lentotoiminta käynnistyi 14.8.1930 VL Sääski II -lentokoneella.
• Kone sai siviilirekisteritunnuksekseen OH-MVA. Lähes kaikki Rajan lentokoneet on siitä lähtien rekisteröity aakkosjärjestyksessä.
• Nykyiset Dornierit ovat OH-MVN ja OH-MVO, eli ilmailukielellä “Mike Victor November” ja “Mike Victor Oscar”.
• Tulevien koneiden tyyppi ja rekisteritunnukset ovat luonnollisesti arvoitus tässä vaiheessa ja siksi hanke on nimetty MVX-hankkeeksi.

Kuva: Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen vanhenevien Dornier 228 -valvontalentokoneiden korvaaminen on kirjattu Sanna  Marinin hallitusohjelmaan. Uusien monitoimilentokoneiden hankkiminen on kriittisen tärkeää Suomen  turvallisuuden varmistamiseksi ja Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi. Uusille  lentokoneille ei kuitenkaan ole vielä tilausvaltuutusta. Tilausvaltuutus lentokoneille tarvitaan nyt, jotta  lentokonehankintaa valmisteleva MVX-hanke etenee ajallaan ja uudet koneet saadaan käyttöön vuonna  2025. 

Suomen merellinen toimintaympäristö on vaativa. Kapea ja matala Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin  liikennöidyistä meristä ja sen merellinen luonto on herkkä. Suomen merialueilla tapahtuu jatkuvasti läheltä  piti -tilanteita, ja vakavan merellisen onnettomuuden riski on olemassa koko ajan. Rajavartiolaitoksen on  kyettävä ylläpitämään valmiutta ympäristö- ja suuronnettomuuksien hallintaan, ympäristövahinkojen  havaitsemiseen, sekä Suomen rajojen ja alueellisen koskemattomuuden valvontaan. 

Rajavartiolaitoksen lentokoneilla tuotetaan turvallisuutta päivittäin. Niiden tärkeimmät tehtävät ovat  rajavalvonta merellä ja maalla, etsintä ja pelastus, sekä ympäristövahinkojen torjunta. Merellä  öljyonnettomuuksien torjuntaoperaatioiden onnistunut johtaminen perustuu lentokoneiden henkilöstön ja  valvontatekniikan suorituskykyyn. Lentokoneet tehostavat ja täydentävät myös Rajavartiolaitoksen pinta alusten toimintaa. Rajavartiolaitoksen lentokoneet ovat tärkeä tuki myös lukuisille muille viranomaisille niiden valvontatehtävissä, ja lentokoneilla palvellaan koko Suomea. Lisäksi lentokoneilla osallistutaan  tärkeään ja Suomea velvoittavaan kansainväliseen raja- ja ympäristöturvallisuuden yhteistyöhön, muun  muassa EU:n Frontexin operaatioissa. 

Dornier 228 -valvontalentokoneet ovat palvelleet raja- ja meriturvallisuustehtävissä 25 vuotta, ja ne ovat  tulossa nyt elinkaarensa päähän. Samaan aikaan Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttä muuttuu jatkuvasti vaativammaksi toimintaympäristön muuttuessa.  

– Rajavartiolaitoksen lentokoneita ei voi korvata muulla menetelmällä tai laitteella. Mikäli uusia  lentokoneita ei hankita, Suomen kyky hallita erityisesti merellisten ympäristöonnettomuuksien  torjuntaoperaatioita romahtaa. Suomi ei voisi myöskään huolehtia entiseen tapaan kansainvälisten  sopimusten mukaisista sitoumuksistaan, toteaa Rajavartiolaitoksen hankejohtaja prikaatikenraali  Jari Tolppanen 

Rajavartiolaitos on selvittänyt vaihtoehtoja vanhenevan kaluston korvaamiselle MVX-hankkeessaan.  Ainoastaan miehitetty lentokone pystyy selviytymään vaihtelevista tehtävistä Suomen vaativissa  olosuhteissa, ja se on ilma-aluksista kustannustehokkain ja monikäyttöisin ratkaisu valvonta- ja  etsintätehtäviin. Hankittavat monitoimilentokoneet pystyvät lentämään pidempiä matkoja, ja niissä on  parempi kuljetuskapasiteetti sekä kehittyneemmät tekniset järjestelmät. Suomen pitkillä maarajoilla nämä  ovat erityisen tärkeitä ominaisuuksia. Tällainen monikäyttöinen ja muuntautumiskykyinen sveitsiläinen  linkkuveitsi on ratkaisuna käytännöllinen ja kustannustehokas. 

Lentokonehankintaa valmistelevassa MVX-hankkeen tietopyyntömenettelyssä kartoitettiin vuoden 2020  aikana potentiaaliset lentokoneiden toimittajat. Rajavartiolaitoksella on valmius jatkaa MVX-hanketta julkaisemalla tarjouspyynnöt uusista monitoimilentokoneista. Lentokonehankinta etenee ajallaan vain, jos  Rajavartiolaitokselle myönnetään tilausvaltuutus ja määräraha uusille monitoimilentokoneille  talousarviomenettelyssä kesällä 2021.

Dornier (kuva Katsuhiko Tokunaga)

Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue vastaanotti ensimmäisen kahdesta modernisoitavasta Dornier 228-212 -valvontalentokoneesta huhtikuun alussa Tanskassa. Nyt miehistöjen koulutusvaiheen jälkeen Turun tukikohdasta käsin operoitavalla valvontakoneella aloitetaan normaali operatiivinen lentotoiminta. Toinen modernisoitavista koneista vastaanotetaan ja lennetään Suomeen heinäkuussa.

Rajavartiolaitokselle vuonna 1995 hankituista Dornier-valvontalentokoneista uudistettiin modernisointiprojektin yhteydessä ohjaamo ja osa valvontajärjestelmistä. Ohjaamouudistuksen myötä lentokoneet vastaavat Euroopan laajuisesti uusimpia ja tulevaisuudessa odotettavissa olevia lentotoiminnan viranomaismääräyksiä. Valvontajärjestelmien päivityksellä laitteistojen tehoja lisättiin vastaamaan nykypäivän tarpeita.

Modernisoinnin yhteydessä koneen lennonvalvontajärjestelmät uusittiin käytännössä kokonaan. Päivitetty kommunikaatiovarustus mahdollistaa yhteydenpidon ilmailu-, meri- ja sotilastaajuuksilla, viranomaisradioverkossa sekä satelliittien välityksellä kaikissa tilanteissa. Kokonaisuutena koneiden toimintavarmuus paranee vanhojen vaikeasti huollettavien ja vikaherkkien laitteiden uudistamisen myötä.

Samassa yhteydessä otettiin käyttöön tieokonetabletteihin perustuva EFB-järjestelmä, jonka avulla voidaan luopua paperikarttojen ja -manuaalien käytöstä. Satelliittipohjaisella WiFi-yhteydellä koneen ohjaamosta ja kabiinista voidaan olla myös internetyhteydessä lennon aikana.

Koneiden valvontajärjestelmät uudistettiin perusteellisesti vuosina 2009–2012. Tämän jälkeen järjestelmiin on tehty pienimuotoisempia lisäyksiä ja päivityksiä. Nyt koneiden modernisoinnin yhteydessä kaikki valvontajärjestelmän tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät uusittiin vastaamaan nykypäivän standardeja sekä lisääntynyttä tehontarvetta.

Koneiden modernisointiprojekti toteutettiin Tanskassa ruotsalaisen Bromma Air Maintenance AB:n toimesta. Samaan aikaan tehdyn valvontalaitteiden päivityksen toteutti alkuperäinen laitetoimittaja ruotsalainen ST Airborne Systems AB.

Dornier-valvontalentokoneiden päätehtäviä ovat meri- ja maarajojen valvonta, merialueiden ympäristönvalvonta sekä meripelastus. Päivittäisten valvontalentojen lisäksi koneilla suoritetaan virka-aputehtäviä muille valvonta- ja pelastusviranomaisille. Rajavartiolaitos osallistuu lentokoneilla aktiivisesti myös Euroopan rajaturvallisuusviranomaisen Frontexin yhteisvalvontaoperaatioihin Välimerellä. Yhteensä Dornier-lentokone miehistöineen on osallistunut 16:een eri operaatioon vuodesta 2006 lähtien.

Rajavartiolaitoksen suunnitelmien mukaan Dorniereilla operointia jatketaan vuoteen 2025 asti, jolloin koneet on tarkoitus korvata uudella lentokonetyypillä.

Super Puma -helikopteri Kuva: Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen lentotoiminta Turun tukikohdassa jatkuu ilman öistä lennonjohtopalvelua ensi kesästä alkaen.  Tämän ratkaisun taustalla on säästövelvoitteiden lisäksi parantunut kalusto.

Vuonna 2016 Rajavartiolaitoksen Helsingin tukikohdassa otettiin käyttöön kaksi uutta jokasään keskiraskasta Super Puma -meripelastushelikopteria, minkä johdosta meripelastuskyky Etelä-Suomessa myös vaikeissa olosuhteissa kehittyi merkittävästi. Lisäksi Turun tukikohdan kolmen vanhemman Super Puma -helikopterin modernisointihanke on parhaillaan käynnissä.

Rajavartiolaitoksen helikopterikaluston suorituskyvyn olennainen parantuminen on johtanut siihen, että helikopteri voi pääsääntöisesti nousta ilmaan ja lähteä tehtävään riippumatta siitä, onko tukikohdassa lennonjohtoa vai ei. Vaikeimmissa sääolosuhteissa voidaan tehtävästä palatessa joutua tukeutumaan varakenttiin Tukholmassa, Tallinnassa, Tampereella tai Helsingissä. Erittäin huonoissa näkyvyysolosuhteissa lentotoiminta voi joka tapauksessa estyä kokonaan.

Meripelastustoiminta on kokonaisuus, missä lentotoiminta on yksi osa. Monet tehtävät on järkevää hoitaa alus- tai venekalustolla. Turun lentoaseman lennonjohdon öinen aukiolo ei ole kriittinen tekijä meripelastuksen tai sairaankuljetusten kannalta. Vaikka öisestä lennonjohdosta luovutaan, helikopteri lähtee tehtävään lähes kuten ennenkin.

Rajavartiolaitoksen vuosille 2013 – 2017 ajoittuvan ja 28 miljoonan euron suuruisen sopeuttamisohjelman toimeenpano on lähes päätöksessä. Sen lisäksi parhaillaan suunnitellaan uutta noin 15 miljoonan euron sopeuttamisohjelmaa vuoteen 2020 saakka. Turun tukikohdan lennonjohtopalveluista luopuminen on osa näitä välttämättömiä säästötoimenpiteitä.

Sisäministeri Paula Risikon aloitteesta käydään alueellisten toimijoiden kesken keskustelua Turun lentoaseman ja sen palvelujen varmistamiseksi.

Dornier (Kuva: Katsuhiko Tokunaga)

Rajavartiolaitoksen valvontalentokone osallistuu EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimaan yhteisoperaatioon Italian eteläpuoleisella merialueella 1.5.-7.6.2016.

Joint Operation European Patrols Network Triton 2016 -yhteisoperaatiolla pyritään torjumaan Keskisen Välimeren reitiltä Italiaan ja Italian kautta muualle Euroopan unioniin suuntautuvaa laitonta maahantuloa. Operaatiossa toimivat ilma- ja pinta-alusyksiköt osallistuvat laittoman maahantulon torjunnan lisäksi muihin rannikkovartiostotoimintoihin, kuten ympäristön turmelemisen paljastamiseen, meripelastukseen ja merialueiden kautta tapahtuvan rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. Valvontalentokone tukeutuu Italiassa Sisilian saarella sijaitsevaan Sigonellaan.

Vuoden 2016 tammi-maaliskuun aikana EU:n ulkorajoilla on havaittu noin 283 000 laitonta rajanylitystä. Valtaosa näistä henkilöistä, noin 153 000, on tullut EU:n alueelle niin sanottua Itäisen Välimeren reittiä Turkista Kreikkaan. Laittomien maahantulijoiden määrä Itäisen Välimeren reitillä on kuitenkin vähentynyt 18.3.2016 EU:n ja Turkin välillä solmitun takaisinottosopimuksen jälkeen.

Kohti Italiaa suuntautuvalla Keskisen Välimeren reitillä laittomien maahantulijoiden lukumäärät ovat sen sijaan olleet viime aikoina kasvussa. Maaliskuussa Keskisen Välimeren reitillä havaittiin noin 9600 laitonta ulkorajan ylitystä. Vuoden 2015 maaliskuussa vastaava luku oli noin 2300. Rajavartiolaitos tukee valvontalentokoneella  tällä hetkellä nopeimmin kasvavan laittoman maahantulon paineen alla olevaa Italiaa. Rajavartiolaitos on Italian ja Frontexin pyyntöihin perustuen päättänyt pidentää alun perin toukokuun ajaksi suunniteltua osallistumista yhdellä viikolla.

Rajavartiolaitos osoittaa vuonna 2016 Frontexin koordinoimiin operaatioihin noin 18.8 henkilötyövuotta. Valtaosa tästä tuesta, noin 10.9 henkilötyövuotta, kohdistetaan Kreikan johtamiin yhteisoperaatioihin. Merkittävin yksittäinen panostus tänä vuonna on vartiolaiva Merikarhun osallistuminen JO Poseidon Rapid Intervention -operaatioon Egeanmerellä. Alus aloitti operatiivisen toiminnan Kreikan ja Turkin välisellä merirajalla 25.1.2016. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan alus lähtee Egeanmereltä paluumatkalle kohti Suomea 10.5.2016.

Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue harjoittelee uusilla H215 (AS332L1e) Meripelastushelikoptereilla Pääkaupunkiseudun merialueella maalis-toukokuun välisenä aikana. Harjoitusten tavoitteena on saada uusi helikopteri päivystyskäyttöön kesäkuun alussa. Harjoitukset pyritään järjestämään siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Koska kyseessä on kuitenkin helikopteri, jolla tullaan tekemään vaativia meripelastustehtäviä kaikissa olosuhteissa, joudumme harjoittelemaan sillä sekä valoisalla että pimeällä.

Vartiolentolaivue pahoittelee aiheuttamaamme haittaa.

Viikon 11 lentomeluajat ovat:

16.3. klo 13.00-01.00

17.3. klo 16.00-01.00

Muutoksista lentomelua aiheuttavista ajoista tiedotetaan Vartiolentolaivueen Twitter-tilillä @rajaHeko sekä Rajavartiolaitoksen Facebook-sivuilla www.facebook.com/rajavartiolaitos.

Kuva: rajavartiolaitos

Rajavartiolaitos on ottanut vastaan kaksi uutta Airbus Helicoptersin valmistamaa AS332L1e Super Puma -helikopteria Ranskassa Marignanessa valmistajan tehtaalla 21.12.2015.

Uudet helikopterit sijoitetaan Helsinkiin ja niillä korvataan nyt käytössä olevat AB412 -helikopterit. Helikopterit jäävät Ranskaan vielä ohjaajien koulutusvaiheen ajaksi. Ensimmäisen uuden helikopterin arvioidaan saapuvan Suomeen helmikuun lopussa ja toisen maaliskuun lopussa. Kotimaan harjoitteluvaiheen jälkeen päivystys uusilla helikoptereilla on tarkoitus aloittaa Helsingissä kesäkuussa 2016.

Uuden AS332L1e -helikopterin pääasialliset tehtävät ovat meripelastus, rajaturvallisuustehtävät, muut pelastus- ja sairaankuljetustehtävät sekä muiden viranomaisten tukeminen.

Helikopteri on samaa tyyppiä, jota Rajavartiolaitos käyttää nykyisin Turun tukikohdassa ja josta on hyvät käyttökokemukset vuosien varrelta. Käytössä oleviin koneisiin verrattuna uudessa L1e-helikopterissa on täysin uuden sukupolven avioniikka- ja suunnistuslaitteet, lämpökamera, autopilotti, lentomittaristot sekä radiolaitteisto.

Helsingin tukikohdan suorituskyky lentotehtävissä paranee oleellisesti. Yhden helikopterin pelastuskyky nousee 5 henkilöstä 10-15 henkilöön. Uudessa helikopterissa on jäänpoistojärjestelmä, mikä mahdollistaa toiminnan kaikissa sääoloissa, täydellinen meripelastusvarustus, kaksi pelastusvinssiä, uuden sukupolven suorituskykyinen lämpökamera, pimeänäkölaitteet sekä kattava ensihoitovarustus. Uudenaikainen ohjaajaa tukeva autopilottijärjestelmä mahdollistaa vaativien lentotehtävien toteuttamisen erittäin huonoissa sääoloissa. Uusien helikoptereiden käyttöönotto parantaa erityisesti meripelastuskykyä Suomenlahden alueella.

Turun tukikohdan ensimmäinen AS332-helikopteri on Ranskassa muutostöissä, jolla Turun kolme nykyistä helikopteria päivitetään vastaavaan tasoon kolmen vuoden aikana.

Kuva: © Katsuhiko Tokunaga

Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen Dornier -merivalvontalentokoneet OH-MVO ja OH-MVN ovat olleet tuttu näky Turun lentokentällä jo 20 vuoden ajan. Vuonna 1995 Rajavartiolaitoksen lentokonekalusto uusittiin Dornier DO-228-212 koneiksi. Kaksi uutta lentokonetta korvasivat 70-luvulta käytössä olleet Piper Navajo -koneet.

Dornierin käyttöönotto lisäsi valvontalentokonetoiminnan suorituskykyä merkittävästi. Lentokoneet varustettiin tehokkailla sensoreilla raja- ja ympäristövalvontatehtäviin. Käyttöönoton myötä alkoi myös tiivis yhteistyö Suomen Ympäristökeskuksen kanssa öljypäästöjen valvontalentotoimintaan liittyen.

Lentokoneiden valvontajärjestelmä sensoreineen on uusittu kokonaisuudessaan vuosien 2009-2013 aikana. Uusittu varustus on suorituskyvyltään huipputasoa ja pärjää vertailussa muiden käytössä olevien merivalvontalentokoneiden kanssa. Uudistuksen myötä nykyisillä lentokoneilla voidaan jatkaa lentotoimintaa vielä seuraavat 10 vuotta.

Kotimaan valvontalentotoiminnan ja Itämeren alueen öljypäästövalvontayhteistyön lisäksi vakiintuneeksi toiminnaksi on muodostunut osallistuminen rajavalvontaoperaatioihin pääosin Välimerellä. Vuodesta 1996 alkaen Turun lentokoneryhmä on osallistunut jo 14 eri operaatioon Kanarian saarilla, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa. Seuraava eli 15. operaatio alkaa jo parin viikon päästä. Tällä kertaa valvontalentokone miehistöineen tukee EU:n ulkorajavalvontaa Espanjassa koko lokakuun ajan tukeutuen Malagan lentokenttään.

Tammi-syyskuussa 2014 ulkorajan ylitti Helsinki-Vantaan lentoasemalla noin 3 250 000 matkustajaa. Lentoasemalla suoritettujen rajatarkastusten määrä ulkorajaliikenteessä on kasvanut viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna noin kaksi prosenttia. Odotetusti vilkas kesälomakausi (kesä-, heinä- ja elokuu) kasvatti matkustajamääriä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Suomalaiset ovat edelleen suurin kansalaisuus ulkorajaliikenteen matkustajamäärissä. Toisena ovat japanilaiset, jotka ylittivät rajan Helsinki-Vantaan lentoasemalla tammi-syyskuun aikana noin 300 000 kertaa. Verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon, japanilaisten matkustajien määrä ulkorajaliikenteessä kasvoi miltei seitsemällä prosentilla. Kolmanneksi suurin kansalaisuus rajanylityksissä ovat kiinalaiset, jotka ylittivät rajan noin 210 000 kertaa kyseisellä ajanjaksolla.

Rajatarkastusautomaatteja käytti Helsinki-Vantaan lentoasemalla 1.1.–30.9. välisenä aikana noin 715 000 henkilöä. Tämä on jopa 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013 vastaavana ajanjaksona. Syyskuun alussa kolmansien maiden kansalaisten automaattisten maastalähtötarkastusten pilotointia laajennettiin koskemaan myös Australian ja Uuden-Seelannin kansalaisia. Pilotointi koski ennestään Japanin, Etelä-Korean, Kanadan ja Yhdysvaltojen kansalaisia.

Finavian toimittamien arvioiden mukaan ulkorajojen lentoliikenteen matkustajamäärät ovat edelleen kasvussa verrattuna viime vuoteen. Loppuvuoden (1.10.–31.12.2014) ennusteissa ulkorajojen matkustajamäärät ovat kokonaisuudessaan noin 1 007 000 matkustajaa, päivittäin keskimäärin 11 000 matkustajaa. Kasvua viime vuoteen on arvion perusteella noin neljä prosenttia. Parhaimmillaan ulkorajaliikenteessä ennustetaan olevan lähes 16 000 matkustajaa yhden päivän aikana.