Jouni Makkonen teki varjoliidon Euroopan ennätyksen

paragliding-hi

Lahtelainen Jouni Makkonen (50) teki Euroopan ennätyksen 11.6.2021 moottorittomalla varjoliitimellä. Ennätyslento tehtiin Suomessa. Etelä-Euroopassa ja useissa muissa maissa maailmalla olosuhteet tällaisille lennoille ovat huomattavasti Suomea paremmat.

Ennätyslennon pituudeksi tuli 500,86 kilometriä. Nousu tapahtui Lahden Ultra Teamin lentopaikalta Isolähteeltä Lahden itäpuolelta aamupäivällä kello 11.38 ja lento päättyi Pudasjärvelle kello 21.39. Ennätyslennon lentoaika oli 10 tuntia ja 1 minuutti.

Aikaisempi Suomen ennätys on myöskin Jouni Makkosen vuonna 2020 lentämä 384,7 kilometrin lento. Aiempi Euroopan ennätys on vuodelta 2015 ja sillä oli pituutta 429,2 kilometriä.

Nyt tehtyä ennätyslentoa on ihmetelty maailmalla, miten pohjoisessa maassa voi lentää noin pitkiä matkoja.

Ennätyslennon tietoja, kuten reitti ja lennon korkeuskäyrä löytyy tästä linkistä: https://www.xcontest.org/finland/lennot/tiedot:jmakko/11.06.2021/08:38?fbclid=IwAR3-1f9xd8KnbaPgJWRt-mlJ1-ZQo7tLcmrh0YahIa6QxQVxHnfKt1RFl0s#fd=photos

Ennätys on vastaanotettu kansainvälisessä ilmailuliitossa, FAI:ssa (Fédération Aéronautique Internationale):

Pitkien matkojen erikoismies Jouni Makkonen, Ilmailu-lehti 2.10.2020:

https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailu-lehti/pitkien-matkojen-erikoismies-jouni-makkonen/

 

Euroopan neuvosto suosittaa unionin alueelle sijoittuneita lentoyhtiöitä välttämään lentämistä Valko-Venäjän ilmatilassa toistaiseksi

Belarus-b

Euroopan neuvosto on suosittanut unionin alueelle sijoittuneita lentoyhtiöt välttämään lentämistä Valko-Venäjän ilmatilassa toistaiseksi.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on suosittanut suomalaisia lentoyhtiötä toimimaan neuvoston suosituksen mukaisesti.  Suomessa toimivat lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet toimivansa suosituksen mukaisesti.

Rafale Solo Demo Team tulee Ranskasta Kaivopuiston lentonäytökseen 6.8.2021

5a6768e3-d183-4844-9a20-704f66efec69

Dassault Aviation Rafale. Kuva: Rich Cooper

Ranskan Ilma- ja avaruusvoimat (Armée de l’Air et de l’Espace) on ilmoittanut tuovansa Rafale-monitoimihävittäjän Kaivopuiston lentonäytökseen elokuussa. Suomeen saapuu Rafale Solo Demo -tiimi vähintään kahdella koneella.

Rafale Solo Demo Team on Ranskan Ilma- ja Avaruusvoimien yksikkö, joka esiintyy lentonäytöksissä Ilmavoimien lähettiläänä tuoden esille Rafalen suorituskykyä. Esityskoneen lisäksi Suomeen saapuu 1-2 varakonetta.

– Dassault Aviation Rafale on lentänyt Suomessa lentonäytöksessä sooloesityksen vain Kauhavalla 2020, joten Rafalen esiintyminen Kaivarin taivaalla on kiinnostavaa nähtävää yleisölle. Tikkakoskella 2018 ja Turussa 2019 Rafale esiintyi kahden koneen taktisena pariesityksenä, kertoo tapahtuman HX-koordinaattori Antti Jouppi.

Rafale on huippumoderni monitoimihävittäjä, jonka suorituskykyä on kehuttu niin Länsi- kuin Itämediassa. Se on yksi HX-ehdokkaista Suomen ilmavoimien nykyisen Hornetin seuraajaksi. Suomen lisäksi Rafale on ehdokkaana Sveitsin hävittäjäuusinnassa.

Dassault Aviation Rafale on sekä Ranskan Ilma- ja Avaruusvoimien että merivoimien päähävittäjä. Merivoimille kehitetty Rafale M on varustettu tukialustoimintaan ja operoi Ranskan merivoimien Charles de Gaulle -lentotukialukselta. Ranskan ilmavoimat käyttävät myös konetyypin kaksipaikkaista versiota vaativissa lentotehtävissä, jolloin takaohjaamossa istuva ohjaaja vastaa koneen monipuolisesta sensori- ja asejärjestelmäkokonaisuudesta. Rafalea on myyty Egypiin, Intiaan, Kreikkaan ja Qatariin.

Myös Ranskan ilmavoimien Armée de l’Air et de l’Espacen taitolentoryhmä Patrouille de France on vahvistanut osallistumisensa Kaivopuiston lentonäytökseen 6.8.2021.

Kaivopuiston lentonäytös 2021 eli Kaivari 21 -tapahtuma levittäytyy maalle, merelle ja ilmatilaan, ja se on vuoden 2021 Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös. Tapahtuma on maksuton ja mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa on koko perheelle. Lentonäytös lennetään Helsingin edustalla perjantai-iltana 6. elokuuta. Maanäyttely on avoinna perjantain lisäksi lauantaina 7.elokuuta. Maanäyttelyssä kaikki viisi HX-ehdokasta BAE Systems, Boeing, Dassault Aviation, Lockheed Martin ja Saab esittelevät omia hävittäjäehdokkaitaan omilla osastoillaan.
Yhteyshenkilöt

Markku Kyyrönen, tapahtumajohtaja
Suomen Ilmailunäytös Oy
puh. 044 777 0797
s-posti: markku.2021@sinoy.fi

Antti Jouppi, HX-koordinaattori
Suomen Ilmailunäytös Oy
puh. 040 838 52 85

Sähköiset lentokoneet ovat mielenkiintoinen mahdollisuus Merenkurkun alueella

rsz_kuvituskuva-2-sahkolentokone-pipistrel-alpha-electro-kuva-alan-wilson-flickr-cc

Vaasan yliopiston tuoreessa, FAIR-hankkeen yhteydessä kirjoitetussa raportissa aluetieteen tutkijat Antti Mäenpää, Helka Kalliomäki ja Vili Ampuja kuvaavat sähköistä lentämistä mielenkiintoisena mahdollisuutena Merenkurkun alueella. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan sähköisen lentämisen alueelliset vaikutukset ovat yhtäältä monipuolisia ja samaan aikaan myös haastavia arvioida. Yleisellä tasolla sähköinen lentäminen nähdään kuitenkin uutena ja jännittävänä mahdollisuutena yhteistyön tiivistämiseen Merenkurkun alueella.

– Kysely lähetettiin FAIR-hankkeen verkoston jäsenille, eli tiesimme, että suhtautuminen on pitkälti positiivista, mutta vastaajilla oli nähdäksemme myös realistinen kuva siitä, mikä sähköisten koneiden nykytilanne on ja mitä sähköinen lentäminen voisi tulevaisuudessa tarkoittaa, Antti Mäenpää kertoo.

Merkittävänä haasteena pidetään sopivaa aikataulua ja ennakkotoimia, sillä vastaajien mukaan alueen tulisi samaan aikaan kiiruhtaa pilottialueeksi, jotta se pääsisi globaalisti merkittäväksi sähköisen ilmailun kohteeksi, mutta myös olla varovainen, sillä pienikin vastoinkäyminen tai virheellinen resurssi voi kostautua ja siirtää koneiden käyttöä vuosilla eteenpäin. Sähköisen lentämisen mahdollinen käynnistäminen Merenkurkussa vaikuttaisi vastaajien mukaan kuitenkin myös positiivisesti nykyisiin alueen verkostoihin ja työskentelymuotoihin.

Muun muassa uusia yhteistyökuvioita voisi syntyä, ja tämä voisi tarkoittaa uusia mahdollisuuksia Merenkurkun alueen olemassa oleville toimialoille, kuten energiaklusterin yrityksille. Niiden tuotteista voisi olla hyötyä uudella sähköisen lentämisen alalla. Alue voisi myös hyötyä maineesta, jonka sähköinen lentäminen ja sen pilotointi voi saada aikaan. Näiden lisäksi alueen saavutettavuuden arvioidaan paranevan, kun sähköiset koneet voivat mahdollistaa alueelle uusia lentoreittejä muun muassa pienempien kenttien välille. Sähköisen lentämisen nähdään myös vahvistavan alueella vallitsevaa puhtaaseen luontoon ja kestävään energiaan liittyvää mielikuvaa ja brändiä.

Merenkurkun alueelle uusi kiinnostava EU-status

Merenkurkun alue onkin mielenkiintoinen tutkimuskohde sen alati tiivistyvän yhteistyön vuoksi. Se on aloittanut vuoden alusta eurooppalaisena alueellisen yhteistyön yhtymänä, eli EAYY:nä. Alue toimii siis itsenäisenä oikeustoimijana ja tämä nähdään uutena mahdollisuutena yhteistyöhön erityisesti EU:n suuntaan.

– Olemme kiinnostuneita tästä EAYY-statuksesta ja siitä, miten se vaikuttaa alueen yhteistyön kehittymiseen. Sähköinen alueellinen lentäminen on yksi konkreettinen teema, jonka yhteydessä on kiinnostavaa selvittää sitä, mitä kaikkea uusi status mahdollistaa, kuvailee hanketta Vaasan yliopistossa vetävä Helka Kalliomäki.

Matkustajalentoja aikaisintaan vuonna 2025

Koska sitten sähköiset koneet alkavat lennättää matkustajia Merenkurkun yli? Pienempiä koneita toki on jo, mutta varsinaisia matkustajakoneita alueellisia lentoja ajatellen odotetaan aikaisintaan vuonna 2025. Isommat, vetypohjaiset matkustajakoneet ovat tulossa 2030-luvun aikana.

– Lentäminen toimialana on parhaillaan suurten muutosten äärellä, ja FAIR-hanke tarjoaa loistavan mahdollisuuden tarkastella lentämiseen ja ylipäätään kestävään liikkumiseen liittyviä uusia toimintamalleja, toteaa Kalliomäki.

– Hankkeessa pyritäänkin tukemaan juuri sähkölentojen varhaista kaupallistamista laajassa yhteistyörintamassa alueen ja toimialan toimijoiden kesken ponnistaen Merenkurkun alueella jo valmiiksi aktiivisesti toimivasta, rajat ylittävästä yhteistyöstä. Vaikka 2025 voi tuntua kaukaiselta, on se jo yllättävän lähellä, ja siitä syystä on hyvä miettiä eri mahdollisuuksia jo nyt.

  • Mäenpää, Antti, Kalliomäki, Helka & Ampuja, Vili (2021) Potential Impacts of Electric Aviation in the Kvarken Region: Stakeholder views in 2020. University of Vaasa reports 22. Vaasan yliopisto/ University of Vaasa.
  • Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-947-1

Suomen vanhin matkustajakone DC-3 palaa kesäksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle: “Tavoitteena lentää sata vuotta”

medium_DC-3-lento.2021

Kuva: DC-yhdistys

Liki 80-vuotias DC-3-lentokone OH-LCH lentää pitkän tauon jälkeen lentoasemayhtiö Finavian Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Se on käynyt Helsinki-Vantaalla aina lentoaseman perustamisesta lähtien. 

Entinen Aeron (nyk. Finnair) DC-3-lentokone OH-LCH palaa kesäksi lentämään Helsinki-Vantaan lentoasemalta pitkän tauon jälkeen. Se on tällä hetkellä Suomen vanhin yhä matkustajakäytössä oleva lentokone, jonka omistaa Airveteran Oy ja operoi DC- yhdistys.

─ Haluamme tukea arvokasta ja historiallista toimintaa. Jotta DC-3 voi lentää nykymuotoiselta Helsinki-Vantaalta, olemme tehneet lukuisia erikoisjärjestelyjä varmistaaksemme lennot. Tavallista hiljaisempi korona-aika antaa tähän harvinaisen mahdollisuuden, kertoo Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotie- ja asematasotoiminnasta vastaava johtaja Jani Elasmaa.

Lähes 80-vuotias lentokone on ollut Finnairin lisäksi myös Puolustusvoimien käytössä. Ensimmäiset vuonna 1952 Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutuneet lentokoneet Lokki ja Tiira olivat samaa konetyyppiä. Helsinki-Vantaan lentoaseman avaamisesta tulee kuluneeksi ensi vuonna 70 vuotta.

─ Kyseinen DC-3 on osa Suomen ilmailun historiaa ja sillä on museollista arvoa. Näitä ei ole enää monta maailmassa. Tämä kyseinen kone on käynyt täällä Helsinki-Vantaan lentoaseman perustamisesta lähtien, Elasmaa toteaa.

Viimeinen Finnairin reittilento sillä lennettiin vuonna 1967.

Lentokone lensi edellisen kerran Helsinki-Vantaan lentoasemalta säännöllisesti noin 20 vuotta sitten. Yhdistyksen ensimmäinen tämän kesän lento lennetään kesäkuun alussa koronatilanteen salliessa.

─ On hienoa päästä lentämään jälleen Helsinki-Vantaan lentoasemalta, toteaa DC-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Petri Petäys.

Kone siirretään Helsinki-Vantaan lentoasemalle tulevana sunnuntaina 23. toukokuuta Finavian Vaasan lentoaseman lentokonehallista. 19-paikkaisella koneella on tarkoitus lentää 40 jäsenlentoa kesän aikana.

Yhdistys lentää myös hyväntekeväisyyslentoja, kuten ilahduttaa Lastenklinikan pieniä potilaita. Tällä hetkellä ne ovat koronapandemian vuoksi tauolla.

─ Se on valtava elämys pienille potilaille, ja valtava elämys meillekin, jotka pääsemme lennolle lentäjiksi, pursereiksi ja mekaanikoiksi, toteaa DC-yhdistyksen sihteeri ja hallituksen jäsen Ahti Pohjonen.

DC-yhdistys noudattaa lennoillaan EASA:n terveysturvallisuusmääräyksiä. Yhdistyksen kaikki lentäjät ovat ammattiliikennelentäjiä.

─ Meillä on ajatuksena, että kyllä me tällä sata vuotta lennetään. Se on ensimmäinen välitavoite.

:JÄMSÄN KAUPUNKI: Lentokoneiden rakentaminen Hallissa jatkuu

silhouette-of-a-light-airplane-1466098835LJl

Scandinavian Seaplanes aloittaa lentokoneiden rakentamisen Jämsässä. Yhtiö vuokraa Jämsän yrityskiinteistöltä toimitilat entiseltä Hallin varuskunta-alueelta.

Toiminnan Hallissa piti alkaa jo aiemmin, mutta hankkeen takana ollut yhtiö Atol Avion ajautui konkurssiin. Scandinavian Seaplanes on kahden ruotsalaisen pääomasijoittajan perustama Suomalainen yritys, joka on hankkinut Atol Avionin koko liiketoiminnan ja konkurssipesän.

– Neuvotteluja Jämsän kaupungin kanssa olemme käyneet jo alkuvuodesta. Tarkoitus on tavata yhdessä rahoittajien kanssa alueen muita yhteistyökumppaneita lähipäivinä, Scandinavian Seaplanesin toimitusjohtaja Anssi Rekula kertoo.

– Kauppa vahvistaa Jämsän kaupungin ilmailuteollisuuden kokonaisuutta. Hallin lentokenttä, lähellä sijaitsevat järvet ja ilmailuun liittyvät uudet yhteistyökumppanit ovat vaikuttaneet Scandinavian Seaplanesin sijoittumiseen juuri Jämsään. Liiketoimintaympäristö on erityisen kiinnostava tulevaisuuden liikkumisen parissa työskentelevien yritysten näkökulmasta, toteaa vs. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen.

– Uudet ruotsalaisomistajat ovat eilen olleet tutustumassa Jämsään ja Halliin sekä siellä sijaitsevaan tulevaan tuotantotilaan. Olemme sopineet Sotilaskodin tilojen vuokraamisesta Skandinavian Seaplanes Oy:lle toukokuun alusta lähtien. Minusta tämä on hieno päänavaus sotilaskotirakennuksen kohdalla. Hallissa on pitkä historia lentokoneteollisuuden puolella, tämä on hienoa jatkumoa sille, Jämsän Yrityskiinteistöjen toimitusjohtaja Jussi Aalto iloitsee.

Scandinavian Seaplanes Oy suunnittelee ja rakentaa suomalaisia vesilentokoneita. Yhtiö jatkaa Atol Avion Oy:n liiketoimintamallia. Scandinavian Seaplanes saattaa loppuun Aurora amfibiolentokoneen tyyppisuunnittelun sekä aloittaa sen sarjatuotannon vuoden 2021 aikana. Lisäksi yritys tekee myös ilmailualan osien ja komponenttien suunnittelua ja valmistusta tilaustyönä.

:EDUSKUNTA: Verojaosto jatkaa lentoveroa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyä loppuvuodesta

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on aloittanut lentoveroon liittyvän kansalaisaloitteen käsittelyn. Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin matkustajakohtaisen lentoveron säätämiseksi Suomessa (KAA 1/2020 vp). Asian käsittelystä voi lukea eduskunnan verkkosivuilta.

Verojaosto pitää tärkeänä, että verotuksen roolista ja vaikutuksista lentoliikenteen päästöohjauksessa saadaan lisätietoa päätöksenteon taustalle. Tieto on tarpeen sekä kansallisia toimia harkitessa että EU-tason ja kansainvälisiin keskusteluihin osallistuessa. Valtiovarainministeriön aloitteesta valtioneuvoston tutkimustoiminta aloittaa keväällä 2021 tutkimushankkeen ”Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa”. Lisätietoa hankkeesta voi lukea valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sivuilta. Tutkimuksen tuloksia on odotettavissa loppuvuodesta 2021. Verojaosto jatkaa kansalaisaloitteen käsittelyä tutkimustulosten valmistuttua.

Maakuntien lentoliikenne on säilytettävä

flying-plane-14678023588XZ

Työministeri Tuula Haataisen ja elinkeinoministeri Mika Lintilän joulukuussa 2020 asettama selvityshenkilö Kari Savolainen on julkistanut selvityksensä Helsinki-Vantaan ilmailualan kestävän kasvun uudelleenrakentamiseksi. Selvitystyön tavoitteena oli ilmailualan tulevaisuuden kasvuedellytysten varmistaminen toimeksiannossa tarkemmin määriteltyihin kysymyksiin vastaamalla. Selvityshenkilö on arvioinut alan selviytymisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä ja tehnyt niistä ehdotuksia. Selvitystyön ehdotuksia työstää ja vie eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön asettama seurantaryhmä.

Selvitystyön aikana lentoliikenteen tilannetta on katsottu mm. lentoyhtiöiden, lentoasemien, eri palvelutoimijoiden, etujärjestöjen ja yrittäjien sekä viranomaisten näkökulmista. Lentoasemien maakuntien ja kaupunkien näkökulmaa, eli asiakkaiden näkemystä ei ole selvityksen aikana kysytty.

Tämä on suuri puute, koska raportissa esitetään maakuntien saavutettavuutta merkittävästi heikentäviä toimenpiteitä, jotka toteutuessaan lopettaisivat lentoliikenteen maakuntakenttien ja Helsinki-Vantaan välillä.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, Liikenne 12-ohjelmassa todetaan, että kaikkien lentoasemien, myös alle kolmen tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta sijaitsevien, merkitys kansainväliselle saavutettavuudelle tunnistetaan. Valtio pyrkii huolehtimaan kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla tavoite ei täyty raideliikenteen keinoin. Valtio sitoutuu tarvittaessa turvaamaan lentoliikennettä erillispäätöksillä tukemalla tarvittaessa lentoreittejä alueellinen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus sekä elinkeinoelämän tarpeet huomioiden

Selvityksessä ei ole otettu lainkaan huomioon Liikenne 12-ohjelman tavoitteita alueiden saavutettavuuden turvaamisesta. Selvityshenkilö peräti esittää, että sikäli kun että lentojen ostoliikenne ei lisää saavutettavuutta, tulisi siitä luopua. Tänä vuonnakin valtio tukee lentoliikennettä viidelle maakuntakentälle alueiden työllisyyden, vientiteollisuuden elpymisen ja alueellisen saavutettavuuden varmistamiseksi sekä markkinaehtoiseen liikenteeseen palaamisen mahdollistamiseksi.

Liikenne 12 -ohjelmassa todetaan, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymisedellytyksistä huolehtiminen mahdollistaa toiminnan muilla lentoasemilla, ja että valtio vaikuttaa EU:ssa siihen, että lentoasemat voivat jatkaa verkostoperiaatteella. Muilla lentoasemilla on tavoitteena hyödyntää uusia teknologisia ratkaisuja, joka tehostaa toimintaa ja alentaa kustannuksia.

Vastoin Liikenne 12 -ohjelman kolmen tunnin saavutettavuustavoitetta ja sen oikeaa tavoitetta nykymuotoisesta lentoasemaverkostosta selvityshenkilö esittää, että verkostoa karsitaan siten, että matkustuskysyntä ohjataan maakuntakentiltä solmupisteisiin, eli suuremmille lentoasemille muilla liikennemuodoilla. Kestämätön on väite, että malli parantaisi alueiden saavutettavuutta. Päinvastoin se heikentäisi sitä ratkaisevasti tavalla, joka ei voi olla vaikuttamatta alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

Selvityksessä ei arvioida lainkaan esitettyjen ratkaisujen vaikutusta maakuntien yritystoimintaan, vientiteollisuuteen ja suuriin investointeihin, eikä myöskään esimerkiksi sairaanhoidon tai huoltovarmuuden tarpeisiin. Ainoa, johon otetaan kantaa, on matkailu. Selvityshenkilö toteaa aivan oikein, että liikenneyhteyksien toimivuus on olennainen osa matkaa ja vaikuttaa merkittävästi matkailijan kokemukseen matkansa laadusta, ja että Suomeen tulisi saada ympärivuotista matkailua ja matkailijoita enenevässä määrin muuallekin kuin Lappiin ja pääkaupunkiseudulle.

Selvitys on erittäin pahasti puutteellinen, koska siinä esitetään alueiden saavutettavuuden rajua heikentämistä arvioimatta lainkaan ratkaisujen aluetaloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä esitetty tavoite kansainvälisen matkailun laajasta lisäämisestä ei voi toteutua, mikäli suorat lennot maakuntakentille loppuvat. Päinvastoin se johtaisi matkailijavirtojen voimakkaampaan suuntautumiseen suorien yhteyksien alueille, ja estäisi muiden matkailualueiden hyötymisen koronan positiivisesta kasvuvaikutuksesta Suomen turvalliseen ja luonnonläheiseen matkailuun.

Me allekirjoittaneet katsomme, että selvityksessä esitetty solmupisteisiin perustuva lentoasemien karsintaehdotus on täysin vastoin valtakunnallisia aluekehityksen tavoitteita sekä liikennepoliittisia linjauksia, ja toteutuessaan johtaisi alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukyvyn heikkenemiseen ja kurjistumiseen valtion toimesta samaan aikaan kun EU ja valtiot toteuttavat historiallisen suuria toimenpiteitä koronapandemian vahinkojen korjaamiseksi. Lentoasemaverkosto on osa kansallista liikenneinfraa, ja se kuuluu valtion ylläpidettäväksi, kuten maantiet ja rautatiet. Lentoasemaverkoston toimintaedellytyksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa valtion ja alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä, joten alueelliset toimijat tulee kytkeä kaikkiin lentoliikenteen tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin tiivisti mukaan.

Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto

Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto

Pekka Hokkanen, vt. maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto

Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin liitto

Kaj Suomela, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto

Markus Hirvonen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki

Jari Tolonen, kaupunginjohtaja, Kajaanin kaupunki

Stina Mattila, kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunki

Matti Ruotsalainen, kaupunginjohtaja, Kemin kaupunki 

Anne Ekstrand, kaupunginjohtaja, Pietarsaaren kaupunki

Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja, Tornion kaupunki

Anu Tervonen, toimitusjohtaja, Kainuun Yrittäjät

Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Pirkka Salo, toimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät

Merja Blomberg, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan Yrittäjät

Ari Hiltunen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari

Timo Rautajoki, toimitusjohtaja, Lapin kauppakamari

Jari P. Tuovinen, toimitusjohtaja, Oulun Kauppakamari

Juha Häkkinen, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari

Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari

Laserhäirinnällä voi olla vakavat seuraukset lentoliikenteessä – laser ei ole lelu

green-laser-light-beam-plays-of-light-laser-beams-light-ray-of-light-rays-light-effect

Lentokoneiden ja helikoptereiden häirintä laserilla on vakava uhkatekijä lentoliikenteessä. Lasersäteet voivat haitata lentäjien näkemistä etenkin lennon kriittisissä vaiheissa, kuten lentoonlähdön ja laskeutumisen aikana. Tilapäisetkin häiriöt näkökyvyssä voivat aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia. Laserosoittimia ei saa kohdistaa ihmisiin eikä ilma-aluksiin, eivätkä ne sovellu huvikäyttöön. Laserhäirintä on rangaistavaa.

”Laserosoittimen säde voi vaikuttaa pieneltä ja vaarattomalta, mutta se voi häiritä lentäjiä pitkän matkan päähän, keskeyttää kriittisen operaation ja johtaa pahimmillaan onnettomuuteen”, sanoo Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin ylijohtaja Jarkko Saarimäki. ”Vaikka raportoidut laserhäirintätapaukset ovat vähentyneet viime vuosina, on jokainen häirintätapaus liikaa ja vaaraksi lentoturvallisuudelle,” Saarimäki jatkaa.

Lentäjien lisäksi vaarassa ovat myös muut

Lasersäteet vaikeuttavat lentäjän keskittymistä ja voivat aiheuttaa näköhäiriöitä sekä toimintakyvyn osittaisen menetyksen. Osuessaan ilma-aluksen ohjaamon ikkunaan säde tyypillisesti vielä siroaa, jolloin se saattaa häikäistä koko ohjaamon. Esimerkiksi helikopterissa myös muut miehistön jäsenet voivat saada laserista pahimmillaan pysyviä silmävaurioita.

”Lentäjät ovat ohjaamossa varmistaakseen turvallisuuden kaikkina hetkinä. Lasersäteen osuminen lentokoneen tai helikopterin ohjaamoon ei ole pieni häiriö, vaan lentäjän sokaistuessa valosta on se kuin hyökkäys lennon turvallisuutta kohtaan. Matalalla lennettäessä pimeänäkökyvyn säilyminen on aivan välttämätöntä”, muistuttaa Suomen Lentäjäliiton turvatoimikunnan puheenjohtaja Lauri Soini.

Laserhäirinnällä voi tietämättään aiheuttaa vahinkoa myös kolmannelle osapuolelle, huomauttavat Vartiolentolaivueen apulaiskomentaja Pasi Marttinen ja FinnHEMSin lentotoimintayksikön päällikkö Ari Pellinen. ”Meripelastushelikopterin kiireellisellä hälytystehtävällä esimerkiksi jäihin pudonneen henkilön selviytymisen ratkaisee avunsaannin nopeus. Laserhäirintä voi viivästyttää avunsaantia tai pahimmassa tapauksessa estää sen kokonaan”, sanoo Marttinen. Pellinen jatkaa: ”Aina kun lääkärihelikopteri hälytetään, on lähtökohtaisesti kyse hengestä. Tehtävän keskeytyminen voi olla hätätilapotilaalle kohtalokasta.”

Laser ei ole lelu

Käsikäyttöiset laserosoittimet ovat edullisia ja helposti saatavilla, joten monet pitävät niitä virheellisesti leluina. Lasten leluissa saa kuitenkin olla vain heikkotehoinen luokan 1 laser, joka ei aiheuta vaaraa silmille. Laserosoittimet eivät sovellu huvikäyttöön, eikä lasersädettä saa kohdistaa ihmisiin eikä ilma-aluksiin.  Liian voimakas laserosoitin voi vaurioittaa silmiä pysyvästi ja sallituillakin lasereilla voi aiheutua näkökyvyn tilapäisiä häiriöitä, kuten häikäistymistä, välähdyssokeutta ja jälkikuvia.

Ulkomailta on mahdollista hankkia laserosoittimia, jotka ylittävät roimasti suomalaiset maksimitehorajoitukset. Suomessa hyväksyttävät laserosoittimet toimivat näkyvän valon aallonpituusalueella ja niiden maksimiteho on 1 milliwatti. AV-laitteistokokonaisuuksissa voi olla maksimissaan 5 mW:n laserosoitin. Mikäli tällaisessa osoittimessa on vihreä säde, se voi häiritä lentäjiä jopa kolmen kilometrin etäisyydeltä. Teholtaan 125 mW:n laserilla häirintä voi ulottua yli 18 kilometrin päähän.

”On syytä huomata, että ulkomailta tuodut tuliaiset tai netistä tilatut laserosoittimet eivät aina täytä suomalaisia vaatimuksia. Olemme Säteilyturvakeskuksessa mitanneet nettikaupasta ostetuista osoittimista jopa seitsemänsataakertaisia tehoja sallittuihin verrattuna”, ylitarkastaja Reijo Visuri Säteilyturvakeskuksesta muistuttaa.

Laserhäirintä on rikos

Lasersäteen kohdistaminen ilma-aluksen miehistöön on rangaistavaa jo sellaisenaan, vaikka siitä ei seuraisi mitään todellista vahinkoa eikä konkreettista vaaraa ilma-alukselle, sen miehistölle tai matkustajille. Jos laserosoittimen käytön katsotaan vaarantaneen liikenteen turvallisuuden, sovellettavaksi tulevat mm. kaikki ne rikoslain säädökset, joilla turvataan ihmisten henkeä ja terveyttä, kuten ruumiinvamman tuottamusta ja kuolemantuottamusta koskevat säännökset. Vahingon aiheuttaja voi joutua vastuuseen myös huomattavista taloudellisista kustannuksista.

Lisätietoa ilmoitetuista laserhäirintätapauksista ja laserhäirinnän rangaistuksista Traficomin Liikennefakta.fi-sivustolta

Ilmailualan johtavat toimijat aloittavat kaupallisiin lentokoneisiin kohdistuvan tutkimuksen 100-prosenttisella uusiutuvalla lentopolttoaineella

50444-005.jpg

Kuva: Airbus 2021, S. RAMADIER

Ilmailualan asiantuntijat ovat yhteistyössä käynnistäneet maailman ensimmäisen päästöihin keskittyvän tutkimuksen, jossa lennon aikana käytetään sataprosenttista uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF = sustainable aviation fuel) laajarunkoisissa kaupallisissa matkustajalentokoneissa.

Eurooppalainen ilmailualan yritys Airbus, saksalainen tutkimuslaitos DLR, lentokoneiden moottoreita valmistava brittiläinen Rolls Royce ja uusiutuvaa lentopolttoainetta valmistava Neste ovat yhdistäneet voimansa ECLIF3 (Emission and Climate Impact of Alternative Fuels) – edelläkävijähankkeessa, jossa tarkastellaan sataprosenttisen uusiutuvan polttoaineen vaikutuksia koneiden päästöihin ja suorituskykyyn.

Tutkimuksessa käytetään Airbusin A350-900 -lentokonetta, jossa on Rolls-Roycen valmistamat Trent XWB -moottorit. Sekä maalla että ilmassa suoritettavien tutkimusten löydöksiä hyödynnetään Airbusin ja Rolls-Roycen tämänhetkisissä toimissa, joilla varmistetaan ilmailualan valmius siirtyä laajamittaisesti SAF-polttoaineiden käyttöön. Tutkimus on myös osa koko alan laajempaa aloitteellista toimintaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Polttoaineen puhdistus- ja poistotestit, mukaan lukien ensimmäinen lento sataprosenttisella SAF-polttoaineella yhteensopivuuden tarkistamiseksi lentokoneen järjestelmien kanssa, aloitettiin tällä viikolla Airbusin Toulousen laitoksilla Ranskassa. Näitä testejä tulevat seuraamaan uraauurtavat lentotestit, joiden on määrä alkaa huhtikuussa, ja jotka jatkuvat syksyllä. Silloin lennetään myös DLR:n Falcon 20-E -seurantalentokoneella, jonka avulla mitataan päästöjen vaikutuksia SAF-polttoainetta käytettäessä. Samanaikaisesti maakokeissa selvitetään SAF:n käytön ympäristövaikutuksia lentokenttätoimintoihin.

Sekä lento- että lentokenttätesteissä verrataan HEFA-tekniikalla (hydroprocessed esters and fatty acids eli vetykäsitellyt esterit ja rasvahapot) tuotetun sataprosenttisen SAF-polttoaineen käytöstä aiheutuvia päästöjä fossiilisen kerosiinin ja vähärikkisen fossiilisen kerosiinin päästöihin.

SAF-polttoaineen toimittaa Neste, joka on maailman johtava uusiutuvan lentopolttoaineen tuottaja. Maalla suoritettavien testien hiukkaspäästöjen luonnehdintojen lisätutkimuksista ja -analyyseista vastaa brittiläinen Manchesterin yliopisto sekä Kanadan kansallinen tutkimusneuvosto (National Research Council).

“SAF on elintärkeä osa Airbusin pyrkimyksissä vähentää ilmailuteollisuuden hiilidioksidipäästöjä, ja teemmekin tiivistä yhteistyötä useiden kumppaneiden kanssa varmistaaksemme kestävän tulevaisuuden lentomatkustamiselle”, sanoo Steven Le Moing, Airbusin New Energy Programme Manager. ”Lentokoneet voivat tällä hetkellä käyttää vain enintään 50 %:sta SAF:n ja fossiilisen kerosiinin seosta; nyt tämä kiinnostava yhteishanke tarjoaa myös näkemyksen siitä, miten kaasuturbiinimoottorit toimivat sataprosenttisella SAF:lla sertifiointia silmällä pitäen. Tutkimuksen avulla tunnistetaan myös potentiaaliset päästövähennykset ja ympäristöhyödyt, kun kyseisiä polttoaineita käytetään kaupallisissa lentokoneissa.”

Tohtori Patrick Le Clercq, DLR:n ECLIF-hankkeen projektipäällikkö, sanoo: “Kun tutkimme sataprosenttista SAF-polttoainetta, viemme polttoainesuunnittelun ja ilmailun ilmastovaikutuksiin liittyvän tutkimustyömme aivan uudelle tasolle. Jo aiemmissa tutkimuksissamme pystyimme osoittamaan, että 30–50% seoksen vaihtoehtoisilla polttoaineilla on potentiaalia vähentää nokeentumista. Tämän uuden hankkeen myötä toivomme, että potentiaali on jopa suurempi. DLR on jo suorittanut laajoja analyysitutkimuksia ja mallinnuksia sekä suorittanut maa- ja lentokokeita vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja käyttänyt niissä Airbusin A320 ATRA -tutkimuslentokonetta vuosina 2015 ja 2018 yhdessä NASA:n kanssa.”

Simon Burr, tuotekehitys- ja teknologiajohtaja, Rolls-Royce Civil Aerospace, lisää: ”Covid-19 -pandemian jälkeisessä maailmassa ihmiset haluavat jälleen liikkua ja tavata, mutta tehdä sen vastuullisesti. Pitkien lentojen osalta tiedämme, että kaasuturbiinimoottoreita käytetään vielä vuosikymmeniä. SAF on välttämättömyys hiilestä vapautumiselle, ja tuemme aktiivisesti sen saatavuutta ilmailualalle. Tämä tutkimus on keskeisessä osassa tukemassa sitoutumistamme ja ymmärrystämme sataprosenttisesta SAF:sta vähäpäästöisenä ratkaisuna.”

Jonathan Wood, Nesteen Vice President Europe, Renewable Aviation -liiketoimintayksiköstä, lisää vielä: “Olemme iloisia voidessamme osallistua tähän hankkeeseen ja arvioida SAF:n kauaskantoiset hyödyt fossiilisiin lentopolttoaineisiin verrattuna sekä saada tietoja, jotka tukevat SAF:n käyttöä yli 50 % pitoisuuksissa. Riippumattomien tahojen analyysit ovat osoittaneet, että sellaisenaan käytettynä Nesteen uusiutuvalla lentopolttoaineella voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko tuotteen elinkaaren aikana jopa 80 % fossiilisen lentopolttoaineen käyttöön verrattuna. Tämä tutkimus selventää sen käytöstä saatavat lisähyödyt.”