Lakialoite suojelee Malmin lentokentän niityt ja edistää sähköistä lentämistä

EFHF_RWY_36_20160918_4Y1A0991

– Eduskunnan lähetekeskustelu tiistaina 19.10.2021 klo 14.00 alkavassa täysistunnossa

Malmin lentokentän yli 80 vuotta vanhojen niittyjen arvo on kiistämätön. Niittyjen ekosysteemi on poikkeuksellisen runsas. Biologi ja hyönteistutkija Jaakko Kullberg toteaakin perhostutkimukseensa perustuen Malmin lentokentän niityistä: “En ole missään muualla Suomessa nähnyt niin suuria perhosmääriä”

Toisin kuin Ruotsissa Suomesta puuttuvat laajat alueet, joilla suojellaan niittyluontotyyppejä, jotka ovat kaikkien uhanalaisimpia luontotyyppejä Suomessa. Malmin lentokentän uhanalaisia eläinlajeja ovat muun muassa erittäin uhanalainen viheryökkönen ja erityisesti suojeltu heinäkurppa sekä kaikki alueella tavattavat lepakkolajit. Ne kaikki ovat alueella laajan niittyluontotyypin myötä. Lakialoite esittää, että Malmin noin 100 hehtaarin niittyalueet liitettäisiin lähimmillään vain 5 km päässä sijaitsevaan Sipoonkorven kansallispuistoon, jolla myös sijaitsee pienempiä niittyalueita.

On mielenkiintoista nähdä, millaisen kannan lakialoitteeseen ottavat ne kansanedustajat ja puolueet, jotka ovat aiemmin ajaneet Malmin lentokentän ottamista kokonaan rakennuskäyttöön. Tämä tarkoittaisi käytännössä uhanalaisen niittyluontotyypin tuhoamista Malmin lentokentän alueella. Vain vähäisiä osia voitaisiin säästää. Lisäksi rakennustyö uhkaa aiheuttaa käsittämättömät yli 350.000 tonnin ylimääräiset hiilidioksidipäästöt. Tämä johtuu siitä, että Malmin lentokentän alla olevan Tattarisuon pehmeän savimaaperän rakentaminen edellyttää poikkeuksellisen suurta ja laajaa betonipaalutusta tai muuta massiivista maa-aineksen stabilointia.

Lakialoitteeseen liittyy myös esitys tukea sähköisen ilmailun kehittymistä Suomessa. Perusajatus on, että sama pienlentokonetoiminta, joka niityt on synnyttänyt ja niitä ylläpitänyt vuosikymmenten ajan, säästää parhaiten ja kustannustehokkaimmin uhanalaiset niittyalueet. Lakialoitteessa esitetään, että siirtymäajan jälkeen Malmin lentokentällä saa operoida vain sähkölentokoneilla tai uusiutuvilla ilmailupolttoaineilla toimivilla lentokoneilla. Hiljaisten sähkölentokoneiden ennakoidaan aloittavat matkustajankuljetusoperaatiot tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä eli alle viiden vuoden sisällä. Aiempaa erittäin paljon hiljaisemmiksi suunnitellut sähköiset lentokoneet voisivat parhaiten hyödyntää lähellä asustuskeskuksia sijaitsevia lentopaikkoja.

Kehittyvissä maissa avustuslentotyötä tekevä MAF Suomi tukee niittyjen suojelua Malmin lentokentällä ja tukee kentän säilyttämistä sähköisille lentokoneille. MAF Suomi on yhdessä Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen kanssa järjestänyt kansainvälisen konferenssin Helsingissä liittyen ekologisen ja sähköisen lentämisen kehittymiseen jo kolmena vuonna peräkkäin. Myös Suomen Luonnonsuojeluliitto on ottanut kantaa 24.3.2021 Malmin lentokentän luontoarvojen suojelemiseksi.

Toivottavasti kansanedustajat ymmärtävät säilyttää Malmin niityt ja pienlentokentän, jotta luonto ja ilmasto voittaisivat myös sähköisen ilmailun kehityksen myötä. Lakialoitteen ensimmäisenä allekirjoittajana on kansanedustaja Eva Biaudet ja, sen on allekirjoittanut yhteensä 56 kansanedustajaa. Lakialoitteen lähetekeskustelu käydään tiistaina 19.10.2021 klo 14.00 alkavassa täysistunnossa.

Lakialoite eduskunnan sivuilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_22+2021.aspx

MAF eli Mission Aviation Fellowship on 1945 perustettu kristillinen järjestö, joka operoi noin 130 lentokonetta kehitysmaissa alueilla, missä etäisyydet ovat pitkiä, maantiet puuttuvat tai ne ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia. Maailmanlaajuisesti MAF toteuttaa yli 50.000 avustuslento-operaatiota vuosittain. Suomen Lähetyslentäjät (MAF Suomi) ovat olleet mukana tekemässä totta näistä lennoista jo vuodesta 1976. Suomessa järjestämme muun muassa nuorten ilmailuleirejä, lentokoulutusta Malmin lentoasemalla sekä tuemme MAF:n lento-operaatiota sekä niissä palvelevia suomalaisia työntekijöitä. MAF:n työ auttaa ilmastonmuutoksesta kaikkein eniten kärsivien alueiden ihmisiä kehittyvissä maissa. Myös Suomessa MAF on aktiivinen ilmastokysymyksissä ja on toiminut ekologisen ja sähköisen lentämisen konferenssin pääjärjestäjänä Helsingissä vuosina 2019, 2020 ja 2021. Lisätietoja MAF Suomesta www.maf.fi

 

Osanna ACI Finland Oy vetäytyy Lakeside Airpark Finland -hankkeesta

koko_alue_havainnekuva.1308x0-is

Mänttä-Vilppulan ilmailupuistossa pienkoneen voisi parkkeerata oman talon lähistölle. Kuva: Airpark Lakeside Finland

Rahoittajana toimiva Osanna ACI Finland Oy on vetäytynyt Mänttä-Vilppulaan suunnitellusta Lakeside Airpark Finland -hankkeesta. Osanna ACI Finland oli hankkinut ilmailupuistohankkeelle rahoituksen kansainvälisistä lähteistä.

Rahoittajan edustajana toimiva Francesco Osanna kertoo kaupungin johdolle 22.9. lähettämässään kirjeessä, että syyt projektista luopumiseen johtuivat korona-ajan tuomista haasteista, hallinto-oikeudessa olevien valitusten pitkästä käsittelyajasta ja julkisesta paineesta, joka kohdistui häneen ja projektiin. Osanna myös korostaa, ettei hänen edustamallaan yrityksellä ole mitään vaateita Mänttä-Vilppulan kaupunkia tai sen kehitysyhtiötä Yrke Kiinteistöt Oy:tä kohtaan.

Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen kertoo, että Sassi-projekti palaa nyt kaupungin ja kiinteistöyhtiön käsiteltäväksi puhtaalta pöydältä. Aiemmin tehdyt päätökset, joissa Osanna ACI Finlandin rahoitusjärjestely oli mukana, kumoutunevat.  -Olemme tehneet alueen kehittämiseksi paljon töitä ja se työ jatkuu tavalla tai toisella, Huttunen toteaa.

Mänttä-Vilppulan kaupunki on edistänyt Sassin alueen kehittämistä kaavoituksella ja maahankinnoin. 1990-luvulta alkaen useissa julkisesti rahoitetuissa kehittämishankkeissa on vahvistettu ilmailukeskuksen ja ilmailualan koulutuksen toimintaa. Osanna ACI Finland Oy:n tarjoaman kansainvälisen rahoituksen avulla oli tarkoitus toteuttaa lentopuistosta kansainvälisille yritys- ja yksityisasiakkaille suunnattu matkailun, koulutuksen ja yritystoiminnan kokonaisuus.

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto hyväksyi hankeen toteutuksen osaltaan tammikuussa 2020 selvällä enemmistöllä. Hankkeesta jätettiin kolme valitusta hallinto-oikeuteen ja oikeus langetti käsittelyn ajaksi toimenpidekiellon. Osanna ACI Finland Oy:n vetäytymisilmoituksen saavuttua hallinto-oikeuden käsittely oli yhä kesken.

Jouni Makkonen teki varjoliidon Euroopan ennätyksen

paragliding-hi

Lahtelainen Jouni Makkonen (50) teki Euroopan ennätyksen 11.6.2021 moottorittomalla varjoliitimellä. Ennätyslento tehtiin Suomessa. Etelä-Euroopassa ja useissa muissa maissa maailmalla olosuhteet tällaisille lennoille ovat huomattavasti Suomea paremmat.

Ennätyslennon pituudeksi tuli 500,86 kilometriä. Nousu tapahtui Lahden Ultra Teamin lentopaikalta Isolähteeltä Lahden itäpuolelta aamupäivällä kello 11.38 ja lento päättyi Pudasjärvelle kello 21.39. Ennätyslennon lentoaika oli 10 tuntia ja 1 minuutti.

Aikaisempi Suomen ennätys on myöskin Jouni Makkosen vuonna 2020 lentämä 384,7 kilometrin lento. Aiempi Euroopan ennätys on vuodelta 2015 ja sillä oli pituutta 429,2 kilometriä.

Nyt tehtyä ennätyslentoa on ihmetelty maailmalla, miten pohjoisessa maassa voi lentää noin pitkiä matkoja.

Ennätyslennon tietoja, kuten reitti ja lennon korkeuskäyrä löytyy tästä linkistä: https://www.xcontest.org/finland/lennot/tiedot:jmakko/11.06.2021/08:38?fbclid=IwAR3-1f9xd8KnbaPgJWRt-mlJ1-ZQo7tLcmrh0YahIa6QxQVxHnfKt1RFl0s#fd=photos

Ennätys on vastaanotettu kansainvälisessä ilmailuliitossa, FAI:ssa (Fédération Aéronautique Internationale):

Pitkien matkojen erikoismies Jouni Makkonen, Ilmailu-lehti 2.10.2020:

https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailu-lehti/pitkien-matkojen-erikoismies-jouni-makkonen/

 

Euroopan neuvosto suosittaa unionin alueelle sijoittuneita lentoyhtiöitä välttämään lentämistä Valko-Venäjän ilmatilassa toistaiseksi

Belarus-b

Euroopan neuvosto on suosittanut unionin alueelle sijoittuneita lentoyhtiöt välttämään lentämistä Valko-Venäjän ilmatilassa toistaiseksi.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on suosittanut suomalaisia lentoyhtiötä toimimaan neuvoston suosituksen mukaisesti.  Suomessa toimivat lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet toimivansa suosituksen mukaisesti.

Rafale Solo Demo Team tulee Ranskasta Kaivopuiston lentonäytökseen 6.8.2021

5a6768e3-d183-4844-9a20-704f66efec69

Dassault Aviation Rafale. Kuva: Rich Cooper

Ranskan Ilma- ja avaruusvoimat (Armée de l’Air et de l’Espace) on ilmoittanut tuovansa Rafale-monitoimihävittäjän Kaivopuiston lentonäytökseen elokuussa. Suomeen saapuu Rafale Solo Demo -tiimi vähintään kahdella koneella.

Rafale Solo Demo Team on Ranskan Ilma- ja Avaruusvoimien yksikkö, joka esiintyy lentonäytöksissä Ilmavoimien lähettiläänä tuoden esille Rafalen suorituskykyä. Esityskoneen lisäksi Suomeen saapuu 1-2 varakonetta.

– Dassault Aviation Rafale on lentänyt Suomessa lentonäytöksessä sooloesityksen vain Kauhavalla 2020, joten Rafalen esiintyminen Kaivarin taivaalla on kiinnostavaa nähtävää yleisölle. Tikkakoskella 2018 ja Turussa 2019 Rafale esiintyi kahden koneen taktisena pariesityksenä, kertoo tapahtuman HX-koordinaattori Antti Jouppi.

Rafale on huippumoderni monitoimihävittäjä, jonka suorituskykyä on kehuttu niin Länsi- kuin Itämediassa. Se on yksi HX-ehdokkaista Suomen ilmavoimien nykyisen Hornetin seuraajaksi. Suomen lisäksi Rafale on ehdokkaana Sveitsin hävittäjäuusinnassa.

Dassault Aviation Rafale on sekä Ranskan Ilma- ja Avaruusvoimien että merivoimien päähävittäjä. Merivoimille kehitetty Rafale M on varustettu tukialustoimintaan ja operoi Ranskan merivoimien Charles de Gaulle -lentotukialukselta. Ranskan ilmavoimat käyttävät myös konetyypin kaksipaikkaista versiota vaativissa lentotehtävissä, jolloin takaohjaamossa istuva ohjaaja vastaa koneen monipuolisesta sensori- ja asejärjestelmäkokonaisuudesta. Rafalea on myyty Egypiin, Intiaan, Kreikkaan ja Qatariin.

Myös Ranskan ilmavoimien Armée de l’Air et de l’Espacen taitolentoryhmä Patrouille de France on vahvistanut osallistumisensa Kaivopuiston lentonäytökseen 6.8.2021.

Kaivopuiston lentonäytös 2021 eli Kaivari 21 -tapahtuma levittäytyy maalle, merelle ja ilmatilaan, ja se on vuoden 2021 Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös. Tapahtuma on maksuton ja mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa on koko perheelle. Lentonäytös lennetään Helsingin edustalla perjantai-iltana 6. elokuuta. Maanäyttely on avoinna perjantain lisäksi lauantaina 7.elokuuta. Maanäyttelyssä kaikki viisi HX-ehdokasta BAE Systems, Boeing, Dassault Aviation, Lockheed Martin ja Saab esittelevät omia hävittäjäehdokkaitaan omilla osastoillaan.
Yhteyshenkilöt

Markku Kyyrönen, tapahtumajohtaja
Suomen Ilmailunäytös Oy
puh. 044 777 0797
s-posti: markku.2021@sinoy.fi

Antti Jouppi, HX-koordinaattori
Suomen Ilmailunäytös Oy
puh. 040 838 52 85

Sähköiset lentokoneet ovat mielenkiintoinen mahdollisuus Merenkurkun alueella

rsz_kuvituskuva-2-sahkolentokone-pipistrel-alpha-electro-kuva-alan-wilson-flickr-cc

Vaasan yliopiston tuoreessa, FAIR-hankkeen yhteydessä kirjoitetussa raportissa aluetieteen tutkijat Antti Mäenpää, Helka Kalliomäki ja Vili Ampuja kuvaavat sähköistä lentämistä mielenkiintoisena mahdollisuutena Merenkurkun alueella. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan sähköisen lentämisen alueelliset vaikutukset ovat yhtäältä monipuolisia ja samaan aikaan myös haastavia arvioida. Yleisellä tasolla sähköinen lentäminen nähdään kuitenkin uutena ja jännittävänä mahdollisuutena yhteistyön tiivistämiseen Merenkurkun alueella.

– Kysely lähetettiin FAIR-hankkeen verkoston jäsenille, eli tiesimme, että suhtautuminen on pitkälti positiivista, mutta vastaajilla oli nähdäksemme myös realistinen kuva siitä, mikä sähköisten koneiden nykytilanne on ja mitä sähköinen lentäminen voisi tulevaisuudessa tarkoittaa, Antti Mäenpää kertoo.

Merkittävänä haasteena pidetään sopivaa aikataulua ja ennakkotoimia, sillä vastaajien mukaan alueen tulisi samaan aikaan kiiruhtaa pilottialueeksi, jotta se pääsisi globaalisti merkittäväksi sähköisen ilmailun kohteeksi, mutta myös olla varovainen, sillä pienikin vastoinkäyminen tai virheellinen resurssi voi kostautua ja siirtää koneiden käyttöä vuosilla eteenpäin. Sähköisen lentämisen mahdollinen käynnistäminen Merenkurkussa vaikuttaisi vastaajien mukaan kuitenkin myös positiivisesti nykyisiin alueen verkostoihin ja työskentelymuotoihin.

Muun muassa uusia yhteistyökuvioita voisi syntyä, ja tämä voisi tarkoittaa uusia mahdollisuuksia Merenkurkun alueen olemassa oleville toimialoille, kuten energiaklusterin yrityksille. Niiden tuotteista voisi olla hyötyä uudella sähköisen lentämisen alalla. Alue voisi myös hyötyä maineesta, jonka sähköinen lentäminen ja sen pilotointi voi saada aikaan. Näiden lisäksi alueen saavutettavuuden arvioidaan paranevan, kun sähköiset koneet voivat mahdollistaa alueelle uusia lentoreittejä muun muassa pienempien kenttien välille. Sähköisen lentämisen nähdään myös vahvistavan alueella vallitsevaa puhtaaseen luontoon ja kestävään energiaan liittyvää mielikuvaa ja brändiä.

Merenkurkun alueelle uusi kiinnostava EU-status

Merenkurkun alue onkin mielenkiintoinen tutkimuskohde sen alati tiivistyvän yhteistyön vuoksi. Se on aloittanut vuoden alusta eurooppalaisena alueellisen yhteistyön yhtymänä, eli EAYY:nä. Alue toimii siis itsenäisenä oikeustoimijana ja tämä nähdään uutena mahdollisuutena yhteistyöhön erityisesti EU:n suuntaan.

– Olemme kiinnostuneita tästä EAYY-statuksesta ja siitä, miten se vaikuttaa alueen yhteistyön kehittymiseen. Sähköinen alueellinen lentäminen on yksi konkreettinen teema, jonka yhteydessä on kiinnostavaa selvittää sitä, mitä kaikkea uusi status mahdollistaa, kuvailee hanketta Vaasan yliopistossa vetävä Helka Kalliomäki.

Matkustajalentoja aikaisintaan vuonna 2025

Koska sitten sähköiset koneet alkavat lennättää matkustajia Merenkurkun yli? Pienempiä koneita toki on jo, mutta varsinaisia matkustajakoneita alueellisia lentoja ajatellen odotetaan aikaisintaan vuonna 2025. Isommat, vetypohjaiset matkustajakoneet ovat tulossa 2030-luvun aikana.

– Lentäminen toimialana on parhaillaan suurten muutosten äärellä, ja FAIR-hanke tarjoaa loistavan mahdollisuuden tarkastella lentämiseen ja ylipäätään kestävään liikkumiseen liittyviä uusia toimintamalleja, toteaa Kalliomäki.

– Hankkeessa pyritäänkin tukemaan juuri sähkölentojen varhaista kaupallistamista laajassa yhteistyörintamassa alueen ja toimialan toimijoiden kesken ponnistaen Merenkurkun alueella jo valmiiksi aktiivisesti toimivasta, rajat ylittävästä yhteistyöstä. Vaikka 2025 voi tuntua kaukaiselta, on se jo yllättävän lähellä, ja siitä syystä on hyvä miettiä eri mahdollisuuksia jo nyt.

  • Mäenpää, Antti, Kalliomäki, Helka & Ampuja, Vili (2021) Potential Impacts of Electric Aviation in the Kvarken Region: Stakeholder views in 2020. University of Vaasa reports 22. Vaasan yliopisto/ University of Vaasa.
  • Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-947-1

Suomen vanhin matkustajakone DC-3 palaa kesäksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle: “Tavoitteena lentää sata vuotta”

medium_DC-3-lento.2021

Kuva: DC-yhdistys

Liki 80-vuotias DC-3-lentokone OH-LCH lentää pitkän tauon jälkeen lentoasemayhtiö Finavian Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Se on käynyt Helsinki-Vantaalla aina lentoaseman perustamisesta lähtien. 

Entinen Aeron (nyk. Finnair) DC-3-lentokone OH-LCH palaa kesäksi lentämään Helsinki-Vantaan lentoasemalta pitkän tauon jälkeen. Se on tällä hetkellä Suomen vanhin yhä matkustajakäytössä oleva lentokone, jonka omistaa Airveteran Oy ja operoi DC- yhdistys.

─ Haluamme tukea arvokasta ja historiallista toimintaa. Jotta DC-3 voi lentää nykymuotoiselta Helsinki-Vantaalta, olemme tehneet lukuisia erikoisjärjestelyjä varmistaaksemme lennot. Tavallista hiljaisempi korona-aika antaa tähän harvinaisen mahdollisuuden, kertoo Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotie- ja asematasotoiminnasta vastaava johtaja Jani Elasmaa.

Lähes 80-vuotias lentokone on ollut Finnairin lisäksi myös Puolustusvoimien käytössä. Ensimmäiset vuonna 1952 Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutuneet lentokoneet Lokki ja Tiira olivat samaa konetyyppiä. Helsinki-Vantaan lentoaseman avaamisesta tulee kuluneeksi ensi vuonna 70 vuotta.

─ Kyseinen DC-3 on osa Suomen ilmailun historiaa ja sillä on museollista arvoa. Näitä ei ole enää monta maailmassa. Tämä kyseinen kone on käynyt täällä Helsinki-Vantaan lentoaseman perustamisesta lähtien, Elasmaa toteaa.

Viimeinen Finnairin reittilento sillä lennettiin vuonna 1967.

Lentokone lensi edellisen kerran Helsinki-Vantaan lentoasemalta säännöllisesti noin 20 vuotta sitten. Yhdistyksen ensimmäinen tämän kesän lento lennetään kesäkuun alussa koronatilanteen salliessa.

─ On hienoa päästä lentämään jälleen Helsinki-Vantaan lentoasemalta, toteaa DC-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Petri Petäys.

Kone siirretään Helsinki-Vantaan lentoasemalle tulevana sunnuntaina 23. toukokuuta Finavian Vaasan lentoaseman lentokonehallista. 19-paikkaisella koneella on tarkoitus lentää 40 jäsenlentoa kesän aikana.

Yhdistys lentää myös hyväntekeväisyyslentoja, kuten ilahduttaa Lastenklinikan pieniä potilaita. Tällä hetkellä ne ovat koronapandemian vuoksi tauolla.

─ Se on valtava elämys pienille potilaille, ja valtava elämys meillekin, jotka pääsemme lennolle lentäjiksi, pursereiksi ja mekaanikoiksi, toteaa DC-yhdistyksen sihteeri ja hallituksen jäsen Ahti Pohjonen.

DC-yhdistys noudattaa lennoillaan EASA:n terveysturvallisuusmääräyksiä. Yhdistyksen kaikki lentäjät ovat ammattiliikennelentäjiä.

─ Meillä on ajatuksena, että kyllä me tällä sata vuotta lennetään. Se on ensimmäinen välitavoite.

:JÄMSÄN KAUPUNKI: Lentokoneiden rakentaminen Hallissa jatkuu

silhouette-of-a-light-airplane-1466098835LJl

Scandinavian Seaplanes aloittaa lentokoneiden rakentamisen Jämsässä. Yhtiö vuokraa Jämsän yrityskiinteistöltä toimitilat entiseltä Hallin varuskunta-alueelta.

Toiminnan Hallissa piti alkaa jo aiemmin, mutta hankkeen takana ollut yhtiö Atol Avion ajautui konkurssiin. Scandinavian Seaplanes on kahden ruotsalaisen pääomasijoittajan perustama Suomalainen yritys, joka on hankkinut Atol Avionin koko liiketoiminnan ja konkurssipesän.

– Neuvotteluja Jämsän kaupungin kanssa olemme käyneet jo alkuvuodesta. Tarkoitus on tavata yhdessä rahoittajien kanssa alueen muita yhteistyökumppaneita lähipäivinä, Scandinavian Seaplanesin toimitusjohtaja Anssi Rekula kertoo.

– Kauppa vahvistaa Jämsän kaupungin ilmailuteollisuuden kokonaisuutta. Hallin lentokenttä, lähellä sijaitsevat järvet ja ilmailuun liittyvät uudet yhteistyökumppanit ovat vaikuttaneet Scandinavian Seaplanesin sijoittumiseen juuri Jämsään. Liiketoimintaympäristö on erityisen kiinnostava tulevaisuuden liikkumisen parissa työskentelevien yritysten näkökulmasta, toteaa vs. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen.

– Uudet ruotsalaisomistajat ovat eilen olleet tutustumassa Jämsään ja Halliin sekä siellä sijaitsevaan tulevaan tuotantotilaan. Olemme sopineet Sotilaskodin tilojen vuokraamisesta Skandinavian Seaplanes Oy:lle toukokuun alusta lähtien. Minusta tämä on hieno päänavaus sotilaskotirakennuksen kohdalla. Hallissa on pitkä historia lentokoneteollisuuden puolella, tämä on hienoa jatkumoa sille, Jämsän Yrityskiinteistöjen toimitusjohtaja Jussi Aalto iloitsee.

Scandinavian Seaplanes Oy suunnittelee ja rakentaa suomalaisia vesilentokoneita. Yhtiö jatkaa Atol Avion Oy:n liiketoimintamallia. Scandinavian Seaplanes saattaa loppuun Aurora amfibiolentokoneen tyyppisuunnittelun sekä aloittaa sen sarjatuotannon vuoden 2021 aikana. Lisäksi yritys tekee myös ilmailualan osien ja komponenttien suunnittelua ja valmistusta tilaustyönä.

:EDUSKUNTA: Verojaosto jatkaa lentoveroa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyä loppuvuodesta

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on aloittanut lentoveroon liittyvän kansalaisaloitteen käsittelyn. Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin matkustajakohtaisen lentoveron säätämiseksi Suomessa (KAA 1/2020 vp). Asian käsittelystä voi lukea eduskunnan verkkosivuilta.

Verojaosto pitää tärkeänä, että verotuksen roolista ja vaikutuksista lentoliikenteen päästöohjauksessa saadaan lisätietoa päätöksenteon taustalle. Tieto on tarpeen sekä kansallisia toimia harkitessa että EU-tason ja kansainvälisiin keskusteluihin osallistuessa. Valtiovarainministeriön aloitteesta valtioneuvoston tutkimustoiminta aloittaa keväällä 2021 tutkimushankkeen ”Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa”. Lisätietoa hankkeesta voi lukea valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sivuilta. Tutkimuksen tuloksia on odotettavissa loppuvuodesta 2021. Verojaosto jatkaa kansalaisaloitteen käsittelyä tutkimustulosten valmistuttua.

Maakuntien lentoliikenne on säilytettävä

flying-plane-14678023588XZ

Työministeri Tuula Haataisen ja elinkeinoministeri Mika Lintilän joulukuussa 2020 asettama selvityshenkilö Kari Savolainen on julkistanut selvityksensä Helsinki-Vantaan ilmailualan kestävän kasvun uudelleenrakentamiseksi. Selvitystyön tavoitteena oli ilmailualan tulevaisuuden kasvuedellytysten varmistaminen toimeksiannossa tarkemmin määriteltyihin kysymyksiin vastaamalla. Selvityshenkilö on arvioinut alan selviytymisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä ja tehnyt niistä ehdotuksia. Selvitystyön ehdotuksia työstää ja vie eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön asettama seurantaryhmä.

Selvitystyön aikana lentoliikenteen tilannetta on katsottu mm. lentoyhtiöiden, lentoasemien, eri palvelutoimijoiden, etujärjestöjen ja yrittäjien sekä viranomaisten näkökulmista. Lentoasemien maakuntien ja kaupunkien näkökulmaa, eli asiakkaiden näkemystä ei ole selvityksen aikana kysytty.

Tämä on suuri puute, koska raportissa esitetään maakuntien saavutettavuutta merkittävästi heikentäviä toimenpiteitä, jotka toteutuessaan lopettaisivat lentoliikenteen maakuntakenttien ja Helsinki-Vantaan välillä.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, Liikenne 12-ohjelmassa todetaan, että kaikkien lentoasemien, myös alle kolmen tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta sijaitsevien, merkitys kansainväliselle saavutettavuudelle tunnistetaan. Valtio pyrkii huolehtimaan kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla tavoite ei täyty raideliikenteen keinoin. Valtio sitoutuu tarvittaessa turvaamaan lentoliikennettä erillispäätöksillä tukemalla tarvittaessa lentoreittejä alueellinen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus sekä elinkeinoelämän tarpeet huomioiden

Selvityksessä ei ole otettu lainkaan huomioon Liikenne 12-ohjelman tavoitteita alueiden saavutettavuuden turvaamisesta. Selvityshenkilö peräti esittää, että sikäli kun että lentojen ostoliikenne ei lisää saavutettavuutta, tulisi siitä luopua. Tänä vuonnakin valtio tukee lentoliikennettä viidelle maakuntakentälle alueiden työllisyyden, vientiteollisuuden elpymisen ja alueellisen saavutettavuuden varmistamiseksi sekä markkinaehtoiseen liikenteeseen palaamisen mahdollistamiseksi.

Liikenne 12 -ohjelmassa todetaan, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymisedellytyksistä huolehtiminen mahdollistaa toiminnan muilla lentoasemilla, ja että valtio vaikuttaa EU:ssa siihen, että lentoasemat voivat jatkaa verkostoperiaatteella. Muilla lentoasemilla on tavoitteena hyödyntää uusia teknologisia ratkaisuja, joka tehostaa toimintaa ja alentaa kustannuksia.

Vastoin Liikenne 12 -ohjelman kolmen tunnin saavutettavuustavoitetta ja sen oikeaa tavoitetta nykymuotoisesta lentoasemaverkostosta selvityshenkilö esittää, että verkostoa karsitaan siten, että matkustuskysyntä ohjataan maakuntakentiltä solmupisteisiin, eli suuremmille lentoasemille muilla liikennemuodoilla. Kestämätön on väite, että malli parantaisi alueiden saavutettavuutta. Päinvastoin se heikentäisi sitä ratkaisevasti tavalla, joka ei voi olla vaikuttamatta alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

Selvityksessä ei arvioida lainkaan esitettyjen ratkaisujen vaikutusta maakuntien yritystoimintaan, vientiteollisuuteen ja suuriin investointeihin, eikä myöskään esimerkiksi sairaanhoidon tai huoltovarmuuden tarpeisiin. Ainoa, johon otetaan kantaa, on matkailu. Selvityshenkilö toteaa aivan oikein, että liikenneyhteyksien toimivuus on olennainen osa matkaa ja vaikuttaa merkittävästi matkailijan kokemukseen matkansa laadusta, ja että Suomeen tulisi saada ympärivuotista matkailua ja matkailijoita enenevässä määrin muuallekin kuin Lappiin ja pääkaupunkiseudulle.

Selvitys on erittäin pahasti puutteellinen, koska siinä esitetään alueiden saavutettavuuden rajua heikentämistä arvioimatta lainkaan ratkaisujen aluetaloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä esitetty tavoite kansainvälisen matkailun laajasta lisäämisestä ei voi toteutua, mikäli suorat lennot maakuntakentille loppuvat. Päinvastoin se johtaisi matkailijavirtojen voimakkaampaan suuntautumiseen suorien yhteyksien alueille, ja estäisi muiden matkailualueiden hyötymisen koronan positiivisesta kasvuvaikutuksesta Suomen turvalliseen ja luonnonläheiseen matkailuun.

Me allekirjoittaneet katsomme, että selvityksessä esitetty solmupisteisiin perustuva lentoasemien karsintaehdotus on täysin vastoin valtakunnallisia aluekehityksen tavoitteita sekä liikennepoliittisia linjauksia, ja toteutuessaan johtaisi alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukyvyn heikkenemiseen ja kurjistumiseen valtion toimesta samaan aikaan kun EU ja valtiot toteuttavat historiallisen suuria toimenpiteitä koronapandemian vahinkojen korjaamiseksi. Lentoasemaverkosto on osa kansallista liikenneinfraa, ja se kuuluu valtion ylläpidettäväksi, kuten maantiet ja rautatiet. Lentoasemaverkoston toimintaedellytyksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa valtion ja alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä, joten alueelliset toimijat tulee kytkeä kaikkiin lentoliikenteen tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin tiivisti mukaan.

Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto

Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto

Pekka Hokkanen, vt. maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto

Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin liitto

Kaj Suomela, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto

Markus Hirvonen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki

Jari Tolonen, kaupunginjohtaja, Kajaanin kaupunki

Stina Mattila, kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunki

Matti Ruotsalainen, kaupunginjohtaja, Kemin kaupunki 

Anne Ekstrand, kaupunginjohtaja, Pietarsaaren kaupunki

Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja, Tornion kaupunki

Anu Tervonen, toimitusjohtaja, Kainuun Yrittäjät

Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Pirkka Salo, toimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät

Merja Blomberg, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan Yrittäjät

Ari Hiltunen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari

Timo Rautajoki, toimitusjohtaja, Lapin kauppakamari

Jari P. Tuovinen, toimitusjohtaja, Oulun Kauppakamari

Juha Häkkinen, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari

Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari