Metsäpalojen lentotähystys on valmiudessa

forest-fire

Metsäpalojen lentotähystys on lentokoneilla tapahtuvaa valvontaa maastopalojen havaitsemiseksi.  Toiminta kattaa koko Suomen ja sillä pyritään ehkäisemään maastopalojen leviäminen suureksi, havaitsemalla ne ajoissa. Maastopaloiksi luokitellaan mm. metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot.

Lentotoiminta on käynnistynyt 28.4 harjoituksien muodossa. Harjoituksia pidetään säännöllisesti, jotta pelastuslaitoksien ja lentokoneiden yhteistoiminta on tehokasta ja sujuvaa kaikissa tilanteissa. Harjoitukset pidettiin Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksien alueilla. Lennoilla havaittiin kaksi paloa, jotka johtivat pelastuslaitoksen osalta palojen sammutukseen. Avotulen teko on kielletty metsä- tai ruohikkopalovaroituksen ollessa voimassa.

Vuosi 2019 oli lentotoiminnan kannalta kiireinen, sillä lentoja suoritettiin kaikkiaan 762 kpl. Lennoilla havainnoitiin paloja 177 kpl ja opastettiin pelastustoimen yksiköitä palopaikalle 46 kertaa.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on järjestää metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa. Metsäpalojen lentotähystystä suoritetaan normaalisti 1.5-31.8 välisenä aikana, mutta se voidaan poikkeuksellisesti aloittaa jo huhtikuussa ja lopettaa syyskuussa. Lennolle lähdetään, kun Ilmatieteenlaitoksen määrittelemä metsäpaloindeksi nousee yli 4,1 tai 4,3 ennalta suunnitellulla reitillä. Indeksin noustessa yli 5,4 reitti lennetään kaksi kertaa päivässä.  Lentotähystystä suoritetaan koko Suomessa 22 reitillä ja palveluntuottajana on yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys.

Metsäpalojen lentotähystyksessä jälleen vilkas vuosi

Metsäpalot yleiskuva etela

Kuva: Jouko Anttila

Kuluva vuosi on ollut vilkas metsäpalojen lentotähystystoiminnassa. Elokuun puoleenväliin mennessä on suoritettu yli 700 tähystyslentoa ja niillä on havaittu 162 paloa. Niistä maastopaloja on ollut 139. Pelastustoimen yksiköitä on opastettu palopaikalle 43 kertaa. Valtaosa lennoista on suoritettu tänä vuonna heinä-elokuun vaihteessa, jolloin eri puolilla Suomea suoritettiin kaksi lentoa päivässä.

Metsäpalojen lentotähystys on lentokoneilla tapahtuvaa valvontaa maastopalojen havaitsemiseksi. Toiminta kattaa koko Suomen ja sillä pyritään ehkäisemään maastopalojen leviäminen suureksi, havaitsemalla ne ajoissa. Maastopaloiksi luokitellaan mm. metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot.

Lentotoiminta on turvattu sisäministeriön myöntämällä 400 000 euron lisämäärärahalla. Vuosittainen 500 000 euron määräraha ei ole riittänyt kattamaan lentotoiminnasta aiheutuvia kuluja.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on järjestää metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa. Metsäpalojen lentotähystystä suoritetaan normaalisti 1.5.–31.8 välisenä aikana, mutta tähystys voidaan poikkeuksellisesti aloittaa jo huhtikuussa ja lopettaa syyskuussa. Lentotähystystä suoritetaan koko Suomessa 22 reitillä ja yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys palveluntuottajana hoitaa tähystyslennot.

Metsäpalojen lentotähystys – maastopaloja havaitaan ilmasta

Pelastus_tiedote_Kuva_korkea_savu_03_07_2019

Korkea savu, kuva Jouko Anttila

Metsäpalojen lentotähystys on lentokoneilla tapahtuvaa valvontaa maastopalojen havaitsemiseksi.  Toiminta kattaa koko Suomen ja sillä pyritään ehkäisemään maastopalojen leviäminen suureksi, havaitsemalla ne ajoissa. Maastopaloiksi luokitellaan mm. metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot.

Tähystyslennot käynnistyivät huhtikuussa, ja ovat laajentuneet kesän edetessä Etelä- Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle. Kesäkuun loppuun mennessä lentoja on ollut 206 kpl. Lennoilla on havaittu paloja 53 kertaa ja opastettu pelastustoimen yksiköitä 16 kertaa palopaikalle. Viime vuonna, joka oli toiminnan kannalta poikkeuksellinen, lentoja oli vastaavaan aikaan suoritettu jo yli 900 kpl.

2019-07-03 22_15_19-PSA_Lentoreitit_Suomi_kartta_2019.pdf - Foxit Reader

Lentoreitit 2019, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Lennolle lähdetään, kun Ilmatieteenlaitoksen määrittelemä metsäpaloindeksi nousee yli 4,1 tai 4,3. Indeksin noustessa yli 5,4 reitti lennetään kaksi kertaa päivässä.

Tarpeen vaatiessa tehdään myös epäselvien savuhavaintojen tarkistuslentoja.

Lisäksi lentokoneita käytetään myös pelastustoimen muihin tiedustelu- ja johtamistehtäviin. Tällaisia tehtäviä voivat olla esim. sammutustoiminnan johtolennot, kun paikalla on yksi tai useampi sammutushelikopteri.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on järjestää metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa. Metsäpalojen lentotähystystä suoritetaan normaalisti 1.5-31.8 välisenä aikana, mutta se voidaan poikkeuksellisesti aloittaa jo huhtikuussa ja lopettaa syyskuussa. Lentotähystystä tehdään koko Suomessa 22 reitillä ja palveluntuottajana on yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys.

Metsäpalojen tähystyslentoihin siirretään lisärahaa

forest-fire-14934363511Qi

Alkukesän pitkään jatkunut kuiva ja lämmin sää nosti metsäpaloriskin poikkeuksellisen suureksi lähes koko maassa. Metsäpalojen tähystyslennoista aiheutuneet kustannukset ovat olleet sen vuoksi tänä kesänä jo nyt merkittävästi ennakoitua suuremmat. Hallituksen raha-asiainvaliokunta myönsi 27.6. sisäministeriölle luvan siirtää Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle lisärahaa tähystyslentojen kustannusten kattamiseen, jotta koko kesäkauden lennot voidaan turvata.

Tähystyslennon lentoonlähtökynnyksen ratkaisee Ilmatieteenlaitoksen määrittämä reittikohtainen indeksiluku. Indeksiluvun perusteella reitillä lennetään tarvittaessa yksi tai kaksi lentoa vuorokaudessa. Suurimmalla osalla 25 reitistä on jouduttu alkukesällä lentämään kaksi tähystyslentoa päivittäin. Lisäksi pelastusviranomaisen pyynnöstä tehdään operatiivisia tähystys- ja tiedustelulentoja sekä opastus- ja johtolentoja.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa metsäpalojen tähystyslentojen järjestämisestä ja niistä aiheutuvien kustannusten maksamisesta koko maassa sisäministeriön osoittamien määrärahojen puitteissa.

Tähystyslentojen kustannukset ovat alkukesänä olleet yli miljoona euroa, kun viitenä edellisenä vuonna koko vuoden kustannukset ovat olleet keskimäärin 260 000 euroa. Suurimmillaan metsäpalojen tähystystoiminnasta aiheutuvien kustannusten arvioidaan nousevan 4,1 miljoonaan euroon vuoden 2018 aikana, jos säätila jatkuisi yhtä kuivana koko kesän. Tällöin määrärahan käyttö olisi 3,5 miljoonaa euroa vuoden 2018 talousarviossa arvioitua suurempi.

Metsäpalojen tähystyslentoja poikkeuksellisen vähän

Kesäkuun loppuun mennessä on tehty vain 15 tähystyslentoa koko maan alueella. Metsäpaloja on kesäkuun loppuun menneessä ollut 280. Tähystyslentojen määrä on poikkeuksellisen pieni.

Metsäpalojen tähystyslentoja lennetään Ilmatieteenlaitoksen antaman maakunta- tai kuntakohtaisen päivittäisen metsäpaloindeksin perusteella. Tämän kevään ja alkukesän runsaat sateet ovat pitäneet indeksit alhaisina ja lentokoneet maassa.

Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä on koko maassa lennetty lyhyiden poutajaksojen aikana erityisen vähän, vain 15 tähystyslentoa. Lisäksi tähystyslentokoneet ovat suorittaneet viisi kertaa erillisen savuhavainnon tarkistuslennon. Kaikki lennot on lennetty vasta kesäkuussa. 15 reitillä 26:sta ei ole ollut tarvetta lentää.

Kaiken kaikkiaan tähystyslentokoneet ovat olleet ilmassa noin 75 tuntia, joista varsinaisia tähystyslentoja on 35 tuntia ja 40 tuntia aluehallintoviraston kustantamia koulutuslentoja.

Vuonna 2014 kesäkuun loppuun mennessä oli lennetty 150 tähystyslentoa ja 310 tuntia. Edellinen märkä alkukesä oli vuonna 2012, jolloin kesäkuun loppuun mennessä oli suoritettu kuitenkin noin 100 tähystyslentoa ja niihin käytetty 220 tuntia.

Vuosittainen vaihtelu tähystyslentojen määrissä, lentojen alueellisessa ja kuukausittaisessa jakautumisessa on ollut viime vuosina hyvin erikoista. Vuonna 2010 pääosa tähystyslennoista tehtiin heinä-elokuussa, 2011–2012 alkukesästä ja 2013 touko-kesäkuun vaihteessa sekä poikkeuksellisesti syyskuussa. Viime kesänä yli puolet kaikista lennoista lennettiin heinäkuussa, vaikka tähystyslennot alkoivat pitkästä aikaa poikkeuksellisen aikaisin huhtikuussa. Tämän vuoden tähystyslentokausi alkoi vasta kesäkuussa. Näin myöhäistä tähystyslentojen aloitusajankohtaa ei ollut yli 10 vuoteen.

Maastopalojen ensihavaintoja on tähystyskoneista tehty tänä kesänä kolme. Kaksi näistä ensihavainnosta tehtiin kahdella eri koulutuslennolla vieläpä samana iltana ja samalla reitillä Etelä-Karjalassa.

Sateista huolimatta maastopaloja syttyy, mutta paloalat jäävät pieniksi

Kesäkuun loppuun mennessä maastopaloja on sattunut koko Suomessa 800 kappaletta, joista varsinaisia metsäpaloja on ollut noin 280. Kesäkuun loppuun mennessä maastoa on palanut selkeästi pitkäaikaista keskiarvoa vähemmän eli 165 hehtaaria, josta 65 hehtaaria oli metsää. Maaston kosteudesta johtuen palot eivät ole päässeet leviämään ja palaneet maastoalat ovat jääneet pieniksi. Tämän alkukesän suurimmat metsäpalot ovat olleet 3-5 hehtaarin suuruisia.

Viime vuonna alkukesän maastopalojen määrä ja niissä palanut maastoala olivat selkeästi suuremmat kuin tänä vuonna. Vuonna 2014 maastopaloja syttyi kesäkuun loppuun mennessä lähes 1900, joista varsinaisia metsäpaloja oli 675. Maastoa paloi viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 660 hehtaaria, josta metsää oli 340 hehtaaria. Vuonna 2012 alkukesän maasto- ja metsäpalojen määrät ja paloalat olivat samaa suuruusluokkaa kuin tänä vuonna.

Pelastustoimessa on käytössä valtakunnallinen sähköinen onnettomuustilastointijärjestelmä. Viimeisen 20 vuoden tilastojen mukaan ensimmäisen vuosipuoliskon aikana on maastopaloja ollut keskimäärin 1700 kappaletta, joista metsäpaloja noin 600. Keskimäärin maastoa on palanut vuosittain 765 hehtaaria, josta 340 hehtaaria on ollut metsää.

Tämän kevään maastopalot ovat aiheutuneet noin 75 prosenttisesti ihmisen toiminnan mm. kulotuksen, roskienpolton ja nuotionpidon seurauksena. Salaman aiheuttamia paloja on ollut todella vähän eli 1,6 prosenttia kaikista maastopaloista.

Myönnetty määräraha riittää

Sisäministeriö on myöntänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 500 000 euroa metsäpalojen tähystystoimintaan ja toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2015. Tällä hetkellä määrärahasta on käytetty noin 30.000 euroa, mikä pitää sisällään myös koulutuslentokustannukset.

Vuosina 2010, 2011, 2013 ja 2014 tähystystoimintaan on käytetty vuosittain 310.000 – 435.000 euroa. Vuonna 2012 sateisesta kesästä johtuen myönnetystä määrärahasta käytettiin noin 120.000 euroa.

Koko maan metsäpalojen lentotähystystoiminnan hallinnointi- ja ohjausvastuu on ollut vuoden 2010 alusta lukien Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen vastuualueella. Metsäpalojen syttymiä seurataan koko maassa yhteensä 26 lentoreitillä. Tähystyslentoja lentävät Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneet ilmailukerhot ja yritykset pääsääntöisesti touko-elokuun välisenä aikana.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kilpailutti kaikkien reittien tähystyslennot ensi kerran keväällä 2010 ja sen jälkeen kilpailutus on suoritettu vuosina 2012 ja 2014. Kesän 2015 tähystyslentojen tuottamisesta vastaavat lentokerhot 22 reitillä ja yritykset neljällä eri reitillä.

Metsäpalojen tähystyslennot käynnissä – alkukesä rauhallista

Metsäpalojen tähystyslentoja lennetään Ilmatieteenlaitoksen antaman maakunta- tai kuntakohtaisen päivittäisen metsäpaloindeksin perusteella.

Tähystyskausi alkoi pitkästä aikaa poikkeuksellisen aikaisin huhtikuussa viikolla 17 Kaakkois-Suomessa. Viime vuonna tähystyslennot alkoivat vastaavasti erityisen myöhään toukokuun loppupuolella viikolla 21. Vuosittainen vaihtelu tähystyslentojen määrissä, lentojen alueellisessa ja kuukausittaisessa jakautumisessa on ollut viime vuosina hyvin erikoista. Vuonna 2010 ilma-alukset suorittavat pääosan tähystyslennoista heinä-elokuussa, vuosina 2011–2012 alkukesästä ja viime vuonna touko-kesäkuun vaihteessa sekä poikkeuksellisesti syyskuussa. Esimerkiksi viime kesänä eniten lennettiin maan pohjoisimmalla reitillä, joka käsittää lähinnä Inarin kunnan alueen.

Tänä kesänä kesäkuun loppuun mennessä on koko maassa lennetty aikaisesta aloituksesta huolimatta vähän eli 150 tähystyslentoa, joista noin 60 lentoa sekä huhtikuussa että toukokuussa ja 30 lentoa kesäkuussa. Tänä vuonna neljällä eri reitillä ei ole vielä päästy lentämään lainkaan.

Kaiken kaikkiaan tähystyslentokoneet ovat olleet ilmassa noin 300 tuntia. Vuonna 2013 oli kesäkuun loppuun mennessä lennetty 450 lentoa ja 1050 tuntia.

Maastopalojen ensihavaintoja on tähystyskoneista tehty tänä keväänä vain viisi. Pelastusviranomaiset ovat pyytäneet ilma-aluksia seitsemän kertaa erillisille savuhavainnon tarkistuslennolle ja kolme kertaa palopaikan opastuslennolle. Tähystyslennoilla palveluntuottajat ovat käyneet tarkistamassa lähes 100 savuhavaintoa. Pääosa maastopaloista on sattunut tähystyskauden ulkopuolella.

Aikainen kevät enteili maastopalojen ennätysvuotta

Huhtikuun loppuun mennessä maastopaloja sattui koko maassa ennätysmäärä eli hieman yli 1000, joista varsinaisia metsäpaloja noin 300. Huhtikuun loppuun mennessä maastoa oli palanut erittäin paljon noin 930 hehtaaria ja siitä metsää 150 hehtaaria. Lisäksi on huomattava, että ensimmäisen vuosikolmanneksen maastopaloista suurin osa syttyi puolen Suomen alueella eli Oulu-Joensuu linjan eteläpuolella, kun pohjoisimmassa Suomessa oli vielä lumi maassa.

Pelastustoimen 19 vuoden pituisen sähköisen tilastohistorian aikana ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana ei ole koskaan syttynyt näin paljon maastopaloja ja palanut maastoa.

Säännölliset sateet torjuvat maastopaloja

Sateiset touko- ja kesäkuu ovat vaikuttaneen maastopalojen kokonaismäärään siten, että ennätysvauhdista on pudottu normaalitasolle. Maastopaloja on syttynyt kesäkuun loppuun mennessä noin 1800, joka on likimain sama kuin 19 vuoden keskiarvo. Alkuvuoden maastopaloista varsinaisia metsäpaloja on ollut 650. Viime vuonna vastaavana aikana tilastoitiin 1420 maastopaloa, joista varsinaisia metsäpaloja oli 660.

Maastoa tulipaloissa on palanut tänä vuonna paljon eli yli 1200 hehtaaria, ja siitä metsää noin 340 hehtaaria. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla pelastustoimen sähköisen tilastohistorian aikana vain kerran aikaisemmin vuonna 1997 on palanut maastoa enemmän kuin tänä vuonna. Viime vuonna vastaavat paloalat olivat 445 ja 270 hehtaaria. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2012 paloi maastoa kaiken kaikkiaan noin tuhannessa maastopalossa 216 hehtaaria, josta metsää 86 hehtaaria.

Tämän kevään maastopalot ovat aiheutuneet noin 80 prosenttisesti ihmisen toiminnan mm. kulotuksen, roskienpolton ja nuotionpidon seurauksena. Näin ollen ensihavainnot pihapiirissä tai sen välittömässä läheisyydessä syttyneistä tulipaloista ovat tulleet suoraan sytyttäjältä, naapurilta tai muulta ohikulkijalta. Salaman aiheuttamia paloja on ollut vähän eli vain 3,5 prosenttia kaikista maastopaloista.

Myönnetty määräraha riittää

Sisäministeriö on myöntänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 600 000 euroa metsäpalojen tähystystoimintaan ja toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2014. Tällä hetkellä määrärahasta on käytetty noin 80.000 euroa. Vuosina 2010, 2011 ja 2013 tähystystoimintaan on käytetty vuosittain noin 400.000 euroa ja vuonna 2012 sateisesta kesästä johtuen noin 120.000 euroa.

Koko maan metsäpalojen lentotähystystoiminnan hallinnointi- ja ohjausvastuu on ollut vuoden 2010 alusta lukien Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen vastuualueella. Metsäpalojen syttymiä seurataan koko maassa yhteensä 26 lentoreitillä. Tähystyslentoja lentävät Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneet ilmailukerhot ja yritykset pääsääntöisesti touko-elokuun välisenä aikana.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kilpailutti kaikkien reittien tähystyslennot ensi kerran keväällä 2010 ja toisen kerran vuonna 2012. Tänä vuonna kilpailutettiin jälleen kaikki 26 reittiä. Palveluntuottaja vaihtui tänä keväänä kolmella reitillä ja yhdelle reitillä tähystyslentojen suorittamisesta vastaa kahden lentokerhon yhteenliittymä entisen yhden kerhon sijaan. Kesällä 2014 tähystyslentojen tuottamisesta vastaavat lentokerhot 22 reitillä ja yritykset neljällä eri reitillä