Lääkärihelikopterin sijoittuminen Uttiin on yhdenvertaisuusasia

214705339_2941525079423249_1199148450021457259_n

Kuva: FinHems

Lääkärihelikopterien tukikohdan sijoittaminen Uttiin parantaa ensihoitopalvelujen kattavuutta. Kouvolan kaupunki korostaa, että tehdyt päätökset sijoittumisesta perustuvat perusteellisiin selvityksiin ja palvelujen saatavuuteen yhdenvertaisemmin.

Hallituksen reformiministerityöryhmä linjasi 20.12.2018, että lääkärihelikopterien uudet tukikohdat perustetaan Kouvolaan ja Seinäjoelle. Maaliskuussa 2019 eduskunnan oikeusasiamies on vahvistanut koptereiden sijoittumisen Uttiin.

Utin toimintasäteellä jopa kaksi miljoonaa ihmistä

HUS on toteuttanut Tilastokeskuksen väestöruutuaineistolla selvityksen, jossa Lappeenrannan ja Utin saavuttamisalueita on verrattu toisiinsa. Selvityksen mukaan esimerkiksi 100 kilometrin alueella voidaan Lappeenrannasta tavoittaa 370 000 asukasta ja Utista vastaavasti 613 000 asukasta. 150 kilometrin säteellä Lappeenrannasta on 680 000 asukasta ja Utista peräti 2 170 000 asukasta

”Tarkastelen tätä asiaa nimenomaan ensihoitopalvelujen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Hätätilassa on kyse ihmishengistä. Utista helikopterin toimintasäteellä tavoitetaan merkittävästi enemmän ihmisiä kuin Lappeenrannasta. Tästä nimenomaan on kyse, tarjotaan apua mahdollisimman monelle hädän hetkellä sitä tarvitsevalle”, sanoo kansanedustaja Paula Werning.

Sosiaali- ja terveysministeriön perustelumuistion mukaan Kouvolaan sijoittuva tukikohta voi tarvittaessa hoitaa myös Helsinki-Vantaan tukikohdan tehtäviä esimerkiksi samaan aikaan tulevissa hälytyksissä tai muissa tehtävissä. Tällä voi olla tulevaisuudessa nykyistä enemmän merkitystä, kun potilaiden kiireelliset siirrot helikoptereilla yleistyvät.

Kaupungin tietojen mukaan asia etenee

Kouvolan kaupungin saamien tietojen mukaan asia etenee suunnitellusti vaikkakin on vienyt odotettua enemmän aikaa. Kaupunginjohtaja Marita Toikka korostaa, että kaupunki on ollut valmistelun edetessä luonnollisesti yhteydessä asiaan osallisena oleviin tahoihin kuten Puolustusvoimiin, Kymsoteen, FinnHEMSiin sekä sosiaali- ja terveysministeriöön ja eteenpäin mennään.

Myös Kymsoten ensihoidon ylilääkäri Petri Loikas vahvistaa saman viestin. Lentotoiminnan valmisteluvastuu on FinnHEMS Oy:llä. Kymsote on valmistelussa tehnyt yhteistyötä FinnHEMSin kanssa ja edistänyt yhteisiä toimintarakenteita. ”Kymsotelle ei ole tullut signaaleja esteistä lentotoiminnalle”, hän kertoo. Kymsoten roolina tulevassa lääkärihelikopteritoiminnassa on lääkintätoiminnan tuottaminen. ”Tähän olemme valmistautuneet mm. rakentamalla 24/7 valmiudessa olevan lääkäriyksikön Kouvolaan”.

Maavoimien esikunnan lausunnon mukaan Maavoimat ei näe estettä hankkeen toteuttamiseksi. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaavan FinnHEMSin mukaan toiminnalle löytyy Utista tontti. ”Tontin saatavuus ei ole Utissa toiminnan rajoitteena” vahvistaa FinnHEMSin toimitusjohtaja Jari Huhtinen.

Lääkärihelikopteriyksikön rakentuminen Kouvolaan on merkittävää koko Kaakkois-Suomelle ja eri tahot ja viranomaiset tekevät töitä asian pikaisen toteuttamisen eteen.

:VÄITÖS: Ensihoitohelikoptereissa potilaskirjaukset tehdään haastavissa olosuhteissa ja rajallisin taustatiedoin

EXPH-1707-194-1536x1024

Kuva: FinnHems

Ensihoitohelikoptereissa potilaskirjaukset tehdään haastavissa olosuhteissa ja rajallisin taustatiedoin – Arvokkaan resurssin parhaan mahdollisen hyödyntämisen takaa jatkuva arviointi ja tutkimus

Potilastietojärjestelmät ovat olennainen osa ensihoidossa tapahtuvaa potilaan hoitoa. LL Anssi Heino tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan potilastiedon keruuta suomalaisessa ensihoitohelikopteritoiminnassa ja siellä käytössä olevaa FinnHEMS-tietokantaa. Tutkimus paljasti puutteita ja kirjaajien välistä vaihtelua erityisesti peruselintoimintojen kirjausten sekä potilaiden pisteytys- ja luokittelutietojen osalta. Muilta osin kirjaamiskäytännöt olivat kohtalaisella tasolla. Myös potilaiden ennustearviointi toteutui kohtalaisella tavalla, mutta huonon ennusteen toteamiseen ensihoitotilanteessa tulee suhtautua varauksella.

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty suosituksia ensihoidossa kerättävistä potilas- ja tehtävämuuttujista, mutta kerättyjen muuttujien luotettavuutta tai laatua ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimuksessaan Anssi Heino havaitsi selkeitä kehityskohteita, joilla kerätyn tiedon laatu voitaisiin varmistaa.

Heino tutki potilaskirjausten luotettavuutta FinnHEMS:in ensihoitohelikoptereissa työskentelevien lääkärien ja ensihoitajien kesken. FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava valtionyhtiö.

Aiemmissa julkaisuissa on suositeltu potilaiden luokittelu- ja pisteytysjärjestelmien käyttöä myös ensihoidossa, samalla tavalla kuin sairaalahoidon yhteydessä. Väitöskirjatutkimuksessaan Heino kehitti pisteytysjärjestelmän, joka pyrkii mittaamaan ensihoidon tuottamaa hyötyä potilaalle.

– Pisteytysjärjestelmä pohjautuu aiemmin vain ensihoitohelikoptereiden miehistöjen käytössä olleeseen validoimattomaan pisteytykseen, joka nyt uudistettiin pohjoiseurooppalaisen asiantuntijapaneelin avulla. Uusittu pisteytysjärjestelmä on tarkoitettu ensihoitohelikoptereiden lisäksi ambulanssimiehistöjen käyttöön, ja sitä voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti, Heino kertoo.
Ennusteen tekeminen ensihoitotilanteessa voi olla vaikeaa

Parantumattomasti sairastuneen potilaan hoidon pitkittäminen ei ole eettisesti perustelua, ja hoito voi jopa lisätä kärsimystä. Tutkimuksissa onkin osoitettu, että parantumattomasti sairastuneiden potilaiden kohdalla lääkärit rajoittavat hoitoa jo ensihoitotilanteessa. Lääkärien päätöksiin vaikuttavia taustatekijöitä ei ole kuitenkaan aiemmin kattavasti selvitetty.

Heino selvitti väitöskirjassaan vakavasti ja parantumattomasti sairastuneiden eli ennusteettomiksi katsottujen potilaiden taustamuuttujia ja selviytymistä ensihoitotilanteen jälkeen, verrattuna vakavasti sairastuneisiin mutta ennusteellisiksi katsottuihin potilaisiin. Tutkimuksessa ei havaittu selkeitä eroja tutkittujen potilasryhmien välillä.

– Ennustearvion tekoa ensihoitotilanteessa vaikeuttavat haastavat työolosuhteet ja rajatut taustatiedot potilaiden sairaushistoriasta. Tutkimuksessani ei huomioitu niitä potilaita, jotka jo lähtötilanteessa todettiin toivottomiksi tai jotka menehtyivät. Näin ollen väitöskirjan perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä vain aktiivisesti hoidettujen, mutta kliinisen kuvan perusteella toivottomiksi oletettujen potilaiden ennusteesta, Heino toteaa.
Ensihoitohelikopteritoimintaa tulee arvioida sekä potilas- että laatututkimuksin

Lääkärijohtoinen ensihoidon helikopteritoiminta on olennainen osa vakavasti sairastuneen tai vammautuneen potilaan selviytymistä, kuten aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu.

– Jotta ensihoitohelikopterien rajallista ja kallistakin resurssia voidaan kohdentaa oikein, ja niille potilaille, jotka siitä hyötyvät, tulee järjestelmää jatkuvasti arvioida ja tutkia. Seurantaan tulee käyttää kliinisiä potilastutkimuksia, mutta yhtä lailla olennaista on tutkia itse järjestelmää siihen soveltuvin laatututkimuksin, Heinon huomauttaa.

***

LL Anssi Heino esittää väitöskirjansa ”DATA COLLECTION IN HELICOPTER EMERGENCY MEDICAL SERVICES” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.5.2021 klo 12.

Vastaväittäjänä toimii professori Jens Aage Kølsen Petersen (Aarhusin yliopisto) ja kustoksena professori Teijo Saari (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta on valmistunut

2019-12-17 12_30_35-25d3653c-ea01-cfb7-b1fd-8099c00a94dd

Asiantuntija Jyri Liljan tekemä selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa on valmistunut. Selvityshenkilön tehtävänä oli arvioida, tulisiko sairaanhoitopiirien, FinnHEMS Oy:n ja muiden toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä tai tulisiko sitä muuttaa.

Lisäksi tehtävänä oli arvioida kootusti lääkärihelikopteritoiminnan ja ensihoidon tehtäviä hallitusohjelman tavoitteen toteuttamiseksi. Tavoitteena on turvata lääkärihelikopteritoiminta koko maassa kustannusvaikuttavasti.

Selvityshenkilö teki selvityksen 1.10.-16.12.2019.

Valtio alkaa neuvotella FinnHEMS Oy:n osakkeiden siirtämisestä valtiolle

5_Kopteri_lennossa

Kuva: FinnHEMS Oy

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan, että valtio alkaa neuvotella viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin kanssa FinnHEMS Oy:n osakkeiden siirtämisestä valtion omistukseen. Tavoitteena on, että FinnHEMS Oy ottaa valtionyhtiönä vastuulleen ensihoidon ilmailupalveluiden toteutuksen kahdeksassa tukikohdassa viimeistään vuoden 2022 alusta.

Tällä hetkellä varsinainen lentotoiminta on kilpailutettu ja sitä hoitaa kaksi yritystä. Nykyiset lentopalvelusopimukset päättyvät 2021 lopussa. Tavoitteena on, että FinnHEMS tuottaa lentotoiminnan tulevaisuudessa itse ja hankkii siihen tarkoitukseen omat helikopterit sekä ohjaamomiehistöt.

FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Vaikka lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi siirtyisi valtiolle, sairaanhoitopiirit vastaisivat jatkossakin varsinaisesta ensihoidosta.

Oikeusasiamies ei voi puuttua lääkärihelikopterin tukikohdan sijaintiin Kaakkois-Suomessa

5_Kopteri_lennossa

Kuva: FinnHems

Eduskunta on lisäbudjetissa linjannut valtion rahoituksen edellytyksenä olevat tukikohtien sijaintipaikat.

Tukikohtien sijainnista päättää lain mukaan yliopistollinen sairaanhoitopiiri, jossa asia on vireillä.

Oikeusasiamies ei voi puuttua eduskunnan päätöksentekoon eikä viranomaisessa vireillä olevaan asiaan.

OA Petri Jääskeläisen vastaus 6727/2018 on julkaistu kokonaisuudessaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla osoitteessa www.oikeusasiamies.fi.

Fixus-ketju tukee Lapin pelastushelikopteritoimintaa

pelastushelikopteri_aslak1

Harvaan asuttu Lappi ja sen laajat erämaa-alueet luovat vaativan toimintaympäristön pelastushelikopteritoiminnalle. Maantieteellisten olosuhteiden vuoksi pelastushelikopteri Aslak on usein se yksikkö, joka kohtaa avun tarvitsijan ensimmäisenä, kohtuullisessa ajassa. Pelastushelikopteripalvelujen saatavuus oheispalveluineen on tärkeää Lapin asukkaille ja matkailijoille, joita Lapissa vierailee vuosittain melkoinen määrä, jopa 1 800 000 henkilöä. Koivunen Oy ja Fixus-ketju ovatkin olleet jo useana vuonna tukemassa Aslakin toimintaa ja yhteistyö jatkuu myös vuonna 2019.

Pelastustoiminnassa helikopteria on käytetty säännöllisesti ensimmäisenä nimenomaan Lapissa, jo 1960-luvulta lähtien. Nykymuotoisena Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry käynnisti pelastushelikopteritoiminnan vuonna 1998. Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry on sopinut Lapin pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoitamisesta 1.1.2013 alkaen. Aslak on Lapin pelastustoimen yksikkö.

Kotka kannattaa lääkärihelikopterin sijoittamista Kouvolan Uttiin

5_Kopteri_lennossa

Kuva: FinnHEMS Oy

Kotkan Kaupunginhallitus on sitä mieltä, että lääkärihelikopterin sijoituspaikaksi pitäisi valita Utti. Hallitus päätti lähettää Kotkan kaupungin kannanoton pääministeri Juha Sipilälle sekä ministereille Annika Saarikko, Antti Häkkänen ja Jari Lindström.

Ensihoitohelikopterin sijoittaminen Uttiin mahdollistaa Vantaalle sijoitetun Medi-Heli 01 sijaistamisen ja puolestaan Utin yksikön sijaistaminen mahdollistuu MH 01 toimesta päällekkäisten ensihoitotehtävien yhteydessä.
Kaakkois-Suomen ensihoitohelikopterin sijoittaminen Uttiin mahdollistaa myös ensihoitolääkärin ja henkilöstön liittämisen muualla Suomessa tapahtuviin suuriin siviilionnettomuuksiin käyttämällä lentotoimintaan tällaisessa tapauksessa samassa yhteydessä muita tarkoituksia varten Utin lentokentällä valmiudessa olevaa NH90 helikopterikalustoa.
Edelleen lääkinnällisen tuen antaminen puolustusvoimien käyttöön sekä taktisen ensihoidon tarjoaminen suuriin poliisijohtoisiin moniviranomaistehtäviin mahdollistuu täysin uudella kustannustehokkaalla tavalla.

Lääkärihelikopteri kuljettaa kohtaamistaan potilaista vain alle 5 % edelleen jatkohoitopaikkaan ja kuljetus suuntautuu pääsääntöisesti yliopistolliseen sairaalaan.

Kouvolan Uttiin sijoitettava ensihoitohelikopteri tavoittaa Kymenlaakson väestön (175 511 asukasta) lisäksi valtaosan Päijät-Hämeen yli 200 000 asukkaan väestöstä. Tampereelle sijoitettu ensihoitohelikopterin toimintasäde puolestaan yltää vammapotilaiden hoidossa Hollolan itäosaan ja puolestaan Mh01 toimintasäde Orimattilan eteläosiin eli Uttiin sijoitettu yksikkö palvelee osin Päijät-Hämeen itäisiä osia.
Uttiin sijoitettu ensihoitohelikopteri kattaa 60 km:n toimintasäteellä noin 200 000 asukasta ja puolestaan 80 km:n toimintasäteellä lähes 300 000 asukasta, joka enemmän kuin Lappeenrantaan sijoitetun ensihoitohelikopterin väestöpohjaan verrattu kattavuus.

Kokonaisuutena Uttiin sijoitettuna lääkärihelikopterin toimintasäde kattaa Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueiden lisäksi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon sekä vaikeakulkuisen saariston edellä mainituilla alueilla.
Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä Lahden keskustaa lukuun ottamatta väestö on sijoittunut ensihoitohelikopterilla helposti tavoitettaviin suhteellisen harvaan rakennettuihin taajamiin, kun alueella ei ole Lappeenrannan kaltaista yhtä tiivistä suurta kaupunkia, jonka keskustan alueella ensihoitohelikopterin käyttö olisi vahvasti rajoittunutta.

Lääkärihelikopterit 20 vuotta Varsinais-Suomessa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lääkärihelikopteriyksikön nykyinen, moderni tukikohta Turun lentoasemalla on järjestyksessään jo kolmas. Lääkärit voivat enää vain hymyssä suin muistella aikaa, jolloin “tosimiehet ja -naiset” päivystivät Kärsämäen paloaseman pihalla työmaaparakissa.

Tasan 20 vuotta sitten 21.5.1998 Medi-Heli 02 lääkärihelikopteriyksikkö sai ensimmäisen operatiivisen tehtävänsä Marttilaan Valtatielle 10. Lääkäri Arttu Lahdenperä oli tuolloin päivystysvuorossa. Potilas kuljetettiin helikopterilla hoitoon Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (Tyks).

Ennen toiminnan käynnistymistä alueen ensihoidon pioneerit olivat ponnistelleet lääkäriyksikön saamiseksi.  Tuohon ajanjaksoon kuuluvat Turun Lääkäriambulanssiin Tuki ry:n perustaminen, lääkärihelikopterikokeilu ja lääkäriambulanssikokeilut, Johanniittojen ajatus tuoda lääkäriyksikkö Turkuun, keskusteluja ja neuvotteluja siiloin Turun palolaitoksen sekä poliittisten päättäjien kanssa. Etenkin anestesiologian erikoislääkäri Arno Vuori toimi määrätietoisesti lääkäriyksikön saamiseksi alueellemme. Sittemmin Vuori itse kuului myös lääkärihelikopteritoiminnan alkuvuosina “lentävien lääkäreiden” vakiokaartiin.

Vuonna 1995 Turun palolaitoksen ambulanssi siirtyi osa-aikaisesti päivystämään Tyksin ensiapupoliklinikalle.

– Työskentelin tuolloin anestesiologian klinikan lääkärinä. Olin kiinnostunut ensihoidosta ja lähdin ambulanssin mukaan kiireisille ensihoitotehtäville. Varsin pian sairaankuljetutuksesta kiinnostuneet palolaitoksen sairaankuljettajat ja joukko meitä ensihoidosta kiinnostuneita lääkäreitä aloimme toimia yhdessä. Hyvä yhteistyö sairaalan ja ensihoidon välillä on jatkunut siitä asti, päivystyksen ylilääkärinä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa (EPLL) työskentelevä Teemu Elomaa kertoo.

Medi-Heli alkoi kokeiluna

Medi-Heli yhdistys oli aloittanut lääkärihelikopteritoiminnan jo vuonna 1992 Uudellamaalla.  Toimintamallia haluttiin levittää joko Turkuun tai Tampereelle.  Sopimusneuvottelut yhteistyötahojen kanssa etenivät nopeasti. Toukokuun 21. päivänä vuonna 1998 Medi-Heli ry aloitti lääkärihelikopteritoiminnan kokeilujakson raha-automaattiyhdistykseltä ja keräyksistä saatujen rahojen turvin.

Aloitusvaiheessa lääkäritoiminnan järjestämisestä vastasi EMA-group ja lääkärit olivat alkuvuosina osin Medi-Helin 01:ssä päivystäneitä lääkäreitä sekä Tyksin anestesiologian klinikan erikoislääkäreitä. Medi-Heli 01 -lääkäreihin lukeutuivat useat ensihoidon pioneerit kuten lääkärit Ari Kinnunen ja Janne Reitala.  Päivystysvuorot siirtyivät sangen nopeasti Tyksin lääkäreille.

– Alkuvuosina päivystysvuorokausia saattoi yhdelle lääkärille alkuvaiheessa tulla helposti yli kaksi vuorokautta yhtäjaksoisesti, kun hoidettiin sekä anestesiapäivystyksiä että ensihoitoa, Elomaa muistaa.

Lentotoiminnasta ja lentäjistä vastasi Helikopteripalvelu. Lentoavustajat olivat Turun palolaitokselta ja lento-operaattori vastasi heidän kouluttamisestaan lentotoimintaan. Lentoavustajien nimike on muuttunut vuosien varrella HEMS (Helicopter Emergency Medical Services)-pelastajaksi.

– Heidän koulutuksensa vaatimustaso on vuosien saatossa jatkuvasti noussut. Miehistö on silti rakenteeltaan aivan sama kuin toiminnan alkuaikoina ja jokainen miehistön jäsen on aivan yhtä tärkeä ja tehtävät on selkeästi jaoteltu ensihoitotehtävän jokaisessa vaiheessa, Elomaa sanoo.

Lääkärihelikopteriyksikön toiminnan perusteet eivät ole muuttuneet alkuajoista.

Nopea ja laadukas hoito tavoitteena

– Yksikön tarkoitus ei ole lentää, vaan viedä erikoiskoulutettu ensihoitolääkäri sairastuneen luo tai tapaturmapaikalle nopeasti joko helikopterilla tai maayksiköllä ja antaa potilaalle yhdessä muiden ensihoidon toimijoiden kanssa mahdollisimman laadukas alkuvaiheen hoito. Lääkäriyksikkö on yksi tekijä ensihoitoketjussa, jossa jokainen sen lenkki; hätäpuhelun käsittely, ensivasteyksiköt, sairaankuljetus, useat yhteistyöviranomaiset ja lopulta sairaalan tarjoama hoito tukitoimineen ovat yhtä tärkeitä potilaan lopullisen ennusteen kannalta, hän sanoo.

Lääkäriyksikkö on saanut parhaimmillaan yli 3700 hälytystehtävää vuodessa. Ensihoidon ja riskinarvioinnin kehittyessä hälytystehtävät ovat jonkin verran vähentyneet, mutta hälytysten rinnalle ovat tulleet voimakkaasti ensihoidon konsultaatiotoiminta sekä ensihoidon koulutus.

Väri vaihtunut keltavihreään

Lääkärihelikopteriyksikön kutsutunnus on muuttunut Finn-Hems 20:ksi. Kopterin väritys on vaihtunut valkoisesta punaiseen ja edelleen nykyiseen keltavihreään väritykseen. Yksikkö on jo vakiintunut osa paikallista ensihoitoketjua. Sen toiminta on tuttua Varsinais-Suomen viranomaisille, terveydenhuollon toimijoille ja alueemme kansalaisille.

– Ensihoitolääkärin mukana olo ensihoitokentän tehtävissä ja toimintaan liittynyt koulutustoiminta yhdessä ensihoidon toimijoiden koulutustason vaatimusten kasvun, laadukkaasti toimivan kenttäjohtotoiminnan, sairaanhoitopiirin paikallisesti räätälöidyn ensihoidon ohjauksen tarkentumisen ja teknologian kehityksen kanssa on mahdollistanut sen, että ensihoidon taso on noussut tasolle, joka kestää vertailun millä tahansa foorumilla.

Vuosien varrella lento-operaattori on vaihtunut useampia kertoja. Nykyisin lääkärit ovat pääosin sairaanhoitopiirimme lääkäreitä ja päivystäessäänkin työtehtävässä EPLL:ssä. Lentoavustajien työnantajana on palolaitoksen seuraajana Turun pelastuslaitos.

Nykyinen lento-operaattori SHT (Skärgårdshavets Helikoptertjänst AB) ja edelleen sitten koko valtakunnan lääkärihelikopterien lentotoiminnasta yliopistosairaanhoitopiirien kanssa vastaava ja sitä koordinoiva Finn-HEMS on heidän palkanmaksajansa.

– Toiminta siis muuttaa muotoaan ja kehittyy koko ajan niin itse toimijoiden kuin valtakunnantason ohjauksenkin mukana. Perusajatus on kuitenkin se sama kansalaisten avuntarpeeseen vastaaminen ja terveyshyödyn tuottaminen mahdollisimman laadukkaasti, nopeasti ja tasapuolisesti, Elomaa sanoo.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Ensihoidon helikopteritoimintaa esitetään Pirkanmaan vastuulle

5_Kopteri_lennossa

Kuva: FinnHEMS

Vastuu koko Suomen ensihoidon helikopteritoiminnasta ehdotetaan keskitettäväksi Pirkanmaan maakunnan vastuulle osana uutta yliopistosairaaloiden välistä työnjakoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnolle säädösehdotukset, jotka liittyvät ensihoidon ilmailupalveluiden järjestämiseen maakunta- ja soteuudistuksessa.

Ehdotuksen mukaan nykyinen viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin omistama FinnHEMS Oy siirtyisi maakunta- ja soteuudistuksessa osaksi Pirkanmaan maakunnan konsernia. Pirkanmaan maakunta vastaisi jatkossa kuudella eri paikkakunnalla toimivasta ensihoidon helikopteritoiminnasta sekä yhtiön omistajaohjauksesta.

Samassa yhteydessä helikopteritoiminnan rahoitusvastuu siirtyisi kokonaan valtiolta maakunnille. Valtion nykyinen rahoitus hajautettaisiin kaikkiin maakuntiin maakuntien rahoituslakiesityksen mukaisesti. Maakunnat vastaisivat yhdessä kustannuksista sekä kiinteällä maksulla että suoriteperusteisesti.

− Sekä ensihoito että ilmailuala ovat erittäin vaativaa toimintaa. Ne edellyttävät selkeää johtamisvastuuta. Tays on valmis ottamaan tämän tehtävän hoitaakseen osana Pirkanmaan maakuntaa, toteaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.

Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että ensihoidon lentotoiminnan keskittämiselle Pirkanmaalle on jo nyt erittäin hyvät edellytykset. Maakuntaan on rakentunut turvallisuus- ja ilmailualan koulutuksen, tutkimuksen, tietotekniikan ja yritystoiminnan keskittymä, jossa on sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Puolustusvoimilla on niin ikään Pirkanmaalla ilmavoimien logistiikan ja tutkimuksen keskittymä. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on vastaavasti Suomen operoiduin monitoimijakenttä, jonka kehittämiseen alueen kumppanit ja Finavia ovat sitoutuneet.

Ei muutoksia nykyiseen palvelutasoon

Ympärivuorokautista lääkäriyksikön lentotoimintaa on tällä hetkellä kuudessa tukikohdassa: Helsinki-Vantaalla, Turussa, Tampere-Pirkkalassa, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Yksiköiden anestesia- ja tehohoidon lääkärit ovat alueidensa sairaaloiden henkilökuntaa. Lentotoimintaa operoivat yksiköissä kaksi eri helikopteriyritystä.

Ehdotetulla muutoksella ei ole vaikutusta toiminnan laajuuteen tai laatuun. FinnHEMSin toiminta jatkuisi nykyisen laajuisena, jollei toimintaa erikseen päätettäisi laajentaa tai supistaa. Ehdotettu muutos ei näin ollen vaikuttaisi ensihoidon palvelutasoon eikä kiireellistä hoitoa tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksiin saada välttämätöntä ensihoitoa.

Ensihoidon helikopteri- tai maayksiköt lähtevät tehtävälle viidessä minuutissa hälytyksestä. Nykyisen toiminnan avulla saadaan noin 76 prosenttia Suomen väestöstä ensihoidon lääkäripäivystyspalveluiden piiriin 30 minuutin kuluessa hälytyksestä.

Lääkärihelikoptereilla vilkkain vappu vuosiin

881810eeba7e4e20_featured

Lääkärihelikopterihälytysten perusteella suomalaiset juhlivat vappua tänä vuonna neljä päivää. Vappuaatto ja -päivä olivat rauhallisimmat kolmeen vuoteen, mutta kokonaisuudessaan vappuviikonloppu oli FinnHEMSin historiassa toiseksi vilkkain. Eniten hälytyksiä kirjattiin vapunpäivänä.

Hälytysmäärien perusteella vapun juhliminen aloitettiin tänä vuonna perjantaina, jolloin lääkärihelikopteri sai 49 hälytystä. Lauantaina hälytyksiä tuli 50, mikä on saman verran kuin tavallisena lauantaina. Vappuaattona hälytyksiä tuli 47 ja vapunpäivänä 51.

Kaikkiaan FinnHEMSin tukikohdissa vastaanotettiin vappuviikonloppuna (28.4.–1.5.) 197 hälytystä.
Tajuttomuus, elottomuus ja päihteet korostuvat

Vappuna hoidettiin eniten tajuttomia ja elottomia potilaita. Kyse on muulloinkin yleisimmistä FinnHEMS-lääkärihelikoptereiden tehtävistä.

Tavallisena viikonloppuna päihteet liittyvät noin puoleen hälytystapauksista, mutta vappuna osuus on kaksi kolmasosaa. Tuolloin hälytyksissä korostuvat myös päihteisiin liittyvät myrkytykset ja vammautumiset sekä liikenneonnettomuudet.

– Vappuna potilaita kohdataan tavallista kevätviikonloppua enemmän ulkona, joten myös hypotermia- ja hukkumistapaukset työllistivät lääkärihelikoptereita, kertoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen .
Kiireisintä Vantaalla ja Tampereella

Kiireisintä vappuna oli Vantaan (44 hälytystä) ja Pirkkalan (41) tukikohdissa. Tehtävämäärien puolesta rauhallisinta taas oli Pohjois-Pohjanmaalla; Oulun tukikohtaan tuli vappuviikonlopun aikana 26 hälytystä.

FinnHEMSin viisivuotisen toimintajakson aikana vappu on kuulunut aina vuoden vilkkaimpiin päiviin. Eniten hälytyksiä on kertynyt Pirkanmaan tukikohdan, FH30 alueelle. Rauhallisinta vapun vietto on tilastojen valossa pohjoisessa, Rovaniemen tukikohdan toiminta-alueella.
Vapun (28.4.–1.5.2017) hälytysmäärät tukikohdittain:

Tukikohta Hälytykset
FH10 Vantaa 44
FH20 Turku 31
FH30 Pirkkala 41
FH50 Oulu 26
FH51 Rovaniemi 28
FH60 Kuopio 27
YHTEENSÄ 197

Lääkärihelikopterin tärkein tehtävä on viedä ensihoitolääkäri ja tehohoitotasoinen ensihoito nopeasti apua tarvitsevan potilaan luo. Näin hoito pystytään aloittamaan välittömästi tapahtumapaikalla. Tilanteen ja paikan mukaan potilas kuljetetaan jatkohoitoon ambulanssilla tai lääkärihelikopterilla.