Lääkärihelikoptereilla kiireinen juhannus – myrkytykset ja vesipelastustehtävät korostuivat

add0933832cea2fa_800x800ar

FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohtiin tuli juhannusviikonlopun aikana yhteensä 191 hälytystä, mikä on yli 40 prosenttia enemmän kuin edeltävinä alkukesän viikonloppuina keskimäärin. Hälytysmäärä oli lähes sama kuin viime juhannuksena, jolloin hälytyksiä oli 199.

FinnHEMSin kuudesta tukikohdasta vilkkainta oli Tampereen tukikohdassa, jossa hälytyksiä vastaanotettiin juhannuspyhien aikana kaikkiaan 41. Se on merkittävästi, 82 prosenttia, enemmän kuin kesän aiempina viikonloppuina.

– Juhannus ja kauniit säät saivat ihmiset liikkeelle, joten tehtävämäärä oli suuri. Lisäksi sydäntapahtumien ja aivoverenkiertohäiriöiden määrä nousee kesähelteiden alkaessa, ja se näkyy heti tehtävissä, kertoo vastuulääkäri Piritta Setälä FinnHEMSin Tampereen tukikohdasta.

– Osa tehtävistä osa oli hyvinkin pitkäkestoisia ja laajalla alueella. Niitä suoritettiin niin Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa kuin Etelä-Pohjanmaallakin.

Seuraavaksi eniten hälytyksiä kirjattiin Kuopiossa, jossa oli 36 hälytystä, ja Turussa, jota hälytettiin 35 kertaa.

Tehtävämäärien perusteella rauhallisinta puolestaan oli pohjoisessa. Oulun tukikohtaan tuli juhannusviikonlopun aikana 23 hälytystä ja Rovaniemelle 25. Myös Oulussa ja Rovaniemellä, kuten muissakin tukikohdissa, juhannus oli kuitenkin selkeästi edeltäviä viikonloppuja vilkkaampi.
Myrkytykset ja vesipelastustehtävät korostuivat tänä juhannuksena

Myrkytystehtäviä kirjattiin yli kaksinkertainen määrä edellisiin juhannuksiin verrattuna, kaikkiaan 23 hälytystä. Niistä suuri osa, yhdeksän hälytystä osui Tampereen tukikohdalle.

– Viime viikonlopun tapahtumissa alkoholi näytteli isoa osaa. Alkoholimyrkytysten lisäksi osa vapaa-ajan tapaturmista johtui selkeästi alkoholista, kertoo Setälä.

Tänä juhannuksena lähdettiin aiempaa useammin myös vesipelastustehtäville, jonne lääkärihelikopteri hälytettiin 11 kertaa. Vesipelastustehtävät työllistivät erityisesti Kuopion tukikohtaa. Rakennuspalot aiheuttivat kuusi hälytystä.

Potilaan tajuttomuus ja elottomuus ovat yleisimpiä syitä FinnHEMS-lääkärihelikoptereiden hälytyksille. Ne olivat yleisiä myös tänä juhannuksena, vaikka vähenivätkin viime vuodesta. Myös liikenneonnettomuuksista johtuvat hälytykset vähenivät.
Juhannuksen (19.–21.6.2020) hälytysmäärät tukikohdittain:

FH10 Vantaa: 31 hälytystä
FH20 Turku: 35 hälytystä
FH30 Tampere: 41 hälytystä
FH50 Oulu: 23 hälytystä
FH51 Rovaniemi: 25 hälytystä
FH60 Kuopio: 36 hälytystä

Hälytyksen yleisimmät syyt:

Tajuttomuus, 36 hälytystä
Myrkytykset, 23 hälytystä
Elottomuus, 22 hälytystä

Lääkärihelikopterien potilas on useimmiten iäkäs mies

FH-pellon-yllä-1536x1022

FinnHEMSin maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen hälytystietokanta parantaa kriittisten ensihoitopotilaiden hoidon tutkimus- ja kehitystyön mahdollisuuksia. Tietokanta kattaa kaikki Suomen lääkärihelikopteri- eli HEMS-tehtävät vuodesta 2012 lähtien.

Suomalaiset saavat lääkärihelikopteritiimin apua useimmiten onnettomuustilanteissa, seuraavaksi suurimmat ryhmät HEMS-hälytyksillä ovat sydänpysähdyspotilaat ja keskushermoston sairauksista kärsivät potilaat. FinnHEMSin lääkäriyksiköiden hoitamista henkilöistä yli 60 prosenttia on miehiä. Potilaiden mediaani-ikä on 57,7 vuotta.

Tiedot löytyvät FinnHEMSissä kootusta tietokannasta, johon on vuodesta 2012 lähtien rekisteröity HEMS-hälytykset Suomessa. Tietokannasta on nyt julkaistu ensimmäinen laaja tieteellinen artikkeli, jossa esitellään aineisto ja sen käyttömahdollisuudet. Tietokantaa hyödynnetään jo useissa käynnissä olevissa ensihoidon tutkimusprojekteissa. 
 

Liki 34 000 rekisteröityä potilaskohtaamista

FinnHEMSin tietokannassa on tilastotietoa yli sadastatuhannesta HEMS-hälytyksestä ja rekisteröinnit 33 844 potilaskohtaamisesta. Tietokanta on kansainvälisestikin katsoen poikkeuksellisen kattava. Sen merkittävin etu on valtakunnallisuus ja yhtenäisyys.

– Suurin hyötyjä tästä tiedonkeruusta ja sitä seuraavasta tutkimustyöstä on ehdottomasti potilas. Tämän tietokannan avulla voidaan entistä paremmin arvioida sitä, millaiset potilaat hyötyvät eniten siitä, että lääkärihelikopteri saadaan paikalle tai vaihtoehtoisesti siitä, että kuljetus sairaalaan hoituu nopeasti, kertoo anestesialääkäri ja väitöskirjatutkija Johannes Björkman.

Tiedot on kerätty FinnHEMSin kuudesta tukikohdasta: Vantaalta, Turusta, Tampereelta, Oulusta, Rovaniemeltä ja Kuopiosta. Tutkimusryhmässä on edustaja jokaisesta HEMS-sairaanhoitopiiristä. Hankejohtaja Jouni Nurmi FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksiköstä muistuttaa, että yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä on ensihoidon tutkimuksen kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. 

– Yksikään sairaanhoitopiiri ei yksin pystyisi tekemään tämänkaltaista tutkimusta. Jos ei olisi kansallista ja keskitettyä FinnHEMS-organisaatiota, joka edistää yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa HEMS-tutkimusta, tätä toimintaa ei pystyttäisi kehittämään, myös HUS Akuutin ensihoitolääkärinä FinnHEMSin Vantaan tukikohdassa toiminut Nurmi sanoo.
 

Tietokannasta apua hälytyskriteerien viilaamiseen

FinnHEMS-tietokanta on erinomainen työkalu hälytyskriteerien kehittämiseen niiden tehtävien osalta, joihin lääkärihelikopteri on hälytetty. Tietoja pystytään jatkossa käyttämään HEMS-hälytysten kohdentamisteen. 

– Nyt meillä on käytettävissämme tarkat tiedot siitä, mitä tapahtui niillä hälytyksillä, joihin FinnHEMS kutsuttiin. Pystymme arvioimaan sitä, missä tehtävissä HEMSin paikallaolo toi lisäarvoa ja millaisissa hälytyksissä lääkärihelikopterin tulo peruutettiin, väitöskirjatutkija Anssi Saviluoto kertoo.

Tavoitteena on, että laajaan tutkimusmateriaaliin perustuvat tutkimukset hyödyttäisivät koko ensihoidon kenttää ja sen kehittämistä. Tietokannan pohjalta saadaan tuloksia, jotka pätevät kriittisesti sairaiden potilaiden kohdalla.

– Tietokannan tilastointi perustuu kansainvälisiin suosituksiin, ja jopa ylittää ne. Suosituksissa on määritelty, mitä tietoja HEMS-rekistereiden tulee sisältää ja millaiseen muotoon tieto on talletettu. Kanta on rakennettu ja tietojen kerääminen on tehty niin, että sitä voidaan käyttää monipuolisesti tutkimustyöhön, Saviluoto lisää.

Tuore tutkimus vahvisti jo aiemminkin esille nousseen tiedon, että suomalaisessa HEMS-toiminnassa peruutettujen hälytysten määrä on kansainvälisesti vertaillen korkea. Tietty etupainotteisuus hälyttämisessä kuuluu lääkärihelikopteritoiminnan luonteeseen. Uuden tutkimusnäytön avulla voidaan jatkossa saada kustannusvaikutuksia, jos järjestelmä pystyy kohdentamaan avun aiempaa tehokkaammin ja siten peruutettujen hälytysten määrää pystytään vähentämään.

Faktoja HEMS-toiminnasta

  • Suurimman potilasryhmän (26 prosenttia) muodostavat traumapotilaat. Seuraavaksi yleisimmät syyt hälytyksille ovat sydänpysähdys (20 prosenttia), neurologiset syyt, pois lukien aivohalvaukset (13 prosenttia) ja myrkytykset (10 prosenttia).
  • Hälytyksistä 54 prosenttiin lähdetään helikopterilla, 45 prosenttiin hälytysajoneuvolla. Yhdessä prosentissa kuljetus hoidetaan muulla keinoin, esimerkiksi Rajavartiolaitoksen kopterilla.
  • HEMS-hälytysten yleisin peruutussyy on hälytyspaikalla tehty uudelleenarviointi, jolloin HEMS-yksikön paikalle saapumista ei enää pidetä tarpeellisena. 
  • HEMS-yksikkö saadaan hälytyspaikalle keskimäärin 19 minuutissa.

Esittelyartikkeli FinnHEMS-tietokannasta The first seven years of nationally organized helicopter emergency medical services in Finland – the data from quality registry julkaistiin Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine -lehdessä toukokuussa. Anssi Saviluodon ja Johannes Björkmanin lisäksi tutkimusryhmään kuuluivat Anna Olkinuora, Ilkka Virkkunen, Hetti Kirves, Piritta Setälä, Ilkka Pulkkinen, Päivi Laukkanen-Nevala, Lasse Raatiniemi, Helena Jäntti, Timo Iirola ja Jouni Nurmi.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315648/13049_2020_Article_739.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lääkärihelikopteritoimintaa harjoittava FinnHEMS Oy valtion omistukseen

5_Kopteri_lennossa

Hallitus valtuuttaa sosiaali- ja terveysministeriön hankkimaan FinnHEMS Oy:n koko osakekannan viideltä yliopistolliselta sairaanhoitopiiriltä valtion omistukseen.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 10.9.2019 järjestelyä, jossa FinnHEMS Oy:n osakkeet hankittaisiin valtiolle ja yhtiö valmistautuisi toteuttamaan lentotoiminnan omana tuotantona kahdeksassa tukikohdassa vuoden 2022 alusta. Tällä hetkellä FinnHEMS Oy hallitsee kuutta lääkärihelikopteritukikohtaa ja on kilpailuttanut niiden lentotoiminnan.

FinnHEMS Oy tulisi sosiaali- ja terveysministeriön omistajaohjaukseen, ja sen toiminta rahoitettaisiin jatkossakin valtion talousarvion määrärahalla.

Lääkärihelikopteritoimintaan myönnettiin lähes 29 miljoonaa euroa avustusta vuodelle 2020

FinnHEMS-FH10-Meilahden-katolla-manipuloitu

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt FinnHEMS Oy:lle yhteensä 28 990 000 euron yleisavustuksen lääkärihelikopteritoimintaan vuodelle 2020. Avustuksella on tarkoitus tuottaa koko maan kattavaa ympärivuorokautista ja välittömässä lähtövalmiudessa olevaa laadukasta ja ilmailun turvallisuusnormiston täyttävää helikopterikuljetuspalvelua yliopistollisten sairaanhoitopiirien käyttöön.

Lääkärihelikopteritoiminta on osa terveydenhuoltolaissa määriteltyä ensihoidon kokonaisuutta. Se koostuu ensihoidosta, lentotoiminnasta, tukikohdista ja maayksiköistä.

Vuodesta 2011 alkaen lentotoiminta, tukikohdat ja maayksiköt ovat olleet yliopistollisten sairaanhoitopiirien omistaman FinnHEMS Oy:n vastuulla, ja toiminta on ollut valtion rahoittamaa. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat ensihoidon henkilöstöstä, välineistä ja lääkkeistä sekä niiden kustannuksista.

Raha-asiainvaliokunta puolsi avustuksen myöntämistä kokouksessaan 30.12.2019.

Selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta on valmistunut

2019-12-17 12_30_35-25d3653c-ea01-cfb7-b1fd-8099c00a94dd

Asiantuntija Jyri Liljan tekemä selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa on valmistunut. Selvityshenkilön tehtävänä oli arvioida, tulisiko sairaanhoitopiirien, FinnHEMS Oy:n ja muiden toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä tai tulisiko sitä muuttaa.

Lisäksi tehtävänä oli arvioida kootusti lääkärihelikopteritoiminnan ja ensihoidon tehtäviä hallitusohjelman tavoitteen toteuttamiseksi. Tavoitteena on turvata lääkärihelikopteritoiminta koko maassa kustannusvaikuttavasti.

Selvityshenkilö teki selvityksen 1.10.-16.12.2019.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luopuu omistuksestaan lääkärikopteriyhtiössä

4_Kopteri_tankkaus

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luovuttaa osuutensa lääkärihelikopteriyhtiö FinnHems Oy:n osakkeista Suomen valtiolle. Luovutuksen edellytys on, että myös muut neljä yliopistosairaanhoitopiiriä luovuttavat valtiolle osakkeensa yhtiöstä yhtäpitävin sopimusehdoin. Piirin hallitus päätti luovutuksesta tänään ja antoi samalla sairaanhoitopiirin vs. johtaja Göran Hongalle valtuudet hyväksyä täytäntöönpanoon liittyvät toimenpiteet ja asiakirjat.

FinnHems Oy:n osakepääoma on 10 000 euroa ja kirjanpitoarvo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin taseessa 2 000 euroa.

Vaikka yhtiö siirtyykin valtion omistukseen, turvataan lääkärihelikopteritoiminnan tarkoituksenmukainen työnjako sairaanhoitopiirien ja yhtiön välillä erillisillä periaatekirjauksilla. Yhtiö vastaa ilmailuun liittyvistä toiminnoista ja niistä aiheutuvista kustannuksista ja sairaanhoitopiirit vastaavat puolestaan ensihoitopalvelun lääketieteellisestä ohjauksesta ja toiminnoista, sekä niiden kehittämisestä ja kustannuksista.

Hallitus pitää tärkeänä että lääkärihelikopteritoiminta turvataan Varsinais-Suomen alueella myös omistusmuutoksen jälkeen.

Uusi järjestelmä nopeuttaa avunsaantia – FinnHEMSin lääkärihelikopterit paikantavat potilaat entistä tarkemmin

a63a3f06cb486e27_800x800ar

FinnHEMSin lääkäri- ja lääkintähelikoptereiden kiireellinen toiminta ja paikannustarkkuus tehostuvat. Rovaniemeläinen ohjelmistotoimisto Mapitare Oy on räätälöinyt viranomaisille reaaliaikaisen järjestelmän, joka nopeuttaa avunsaantia. Järjestelmä toimii Android- ja iOS-laitteissa.

FinnHEMSillä on kuusi tukikohtaa Suomessa, joista pohjoisin on Rovaniemellä ja eteläisin Vantaalla. Tavoitteena on, että 70 prosenttia suomalaisista saisi tarvitessaan avun puolessa tunnissa hälytyksen antamisesta. Mapitaren järjestelmällä apu saadaan aiempaa tarkemmin ja nopeammin juuri oikeaan paikkaan.

Mapitare perustuu luotettavaan ja tarkkaan karttateknologiaan, jota on testattu laajasti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kartta-aineisto ladataan puhelimen muistiin, ja se toimii heikoissakin puhelin- ja datayhteyksissä.

Vastaava ensihoitaja Tero Karvinen FinnHEMS 51:stä Rovaniemeltä on aloittanut oman työuransa lääkintähelikopterissa aikana, jolloin paikannus perustui vielä paperikarttoihin ja kompassiin.

Karvisen mukaan Mapitare on toistaiseksi toimivin järjestelmä, johon on merkitty kaikki helikoptereita palvelevat tiedot. Lentoturvallisuus on kohentunut erityisesti huonoissa olosuhteissa ja silloin, kun lennetään matalalla.

– Korkeat mastot, voima- ja sähkölinjat hälyttävät päätelaitteen tai puhelimen näytöllä siinä vaiheessa, kun niitä lähestytään. Karttaohjelmaan on merkitty myös omat laskupaikat, P-paikat ja levähdyspaikat, joista tiedetään, että ne ovat myös talvella aurattuna.

Ohjelmistoa on kehitetty ja testattu FinnHEMSin tarpeisiin.

– Karttajärjestelmiin erikoistuneiden huippuosaajien kanssa oli helppo tehdä sellainen työkalu, jota me oikeasti helikopterissa tarvitsemme. Karttaohjelma on päätelaitteiden ja työpuhelimien muistissa, joten se ei vaadi nettiyhteyksiä ja eikä kaadu kesken käytön. Lisäksi maastokarttojen tarkkuustaso on vihdoinkin meille riittävä.

Tero Karvinen kertoo, että näitä tietoja lääkäri- ja lääkintähelikoptereissa hyödynnetään päivittäin, kun henkilöstö suunnittelee lentoreittejä ja laskeutumispaikkoja. Ohjelma suunnittelee parhaan mahdollisen reitin oikeaan osoitteeseen.

Hätäkeskus hälyttää Rovaniemen FinnHEMSin yksikön tehtäville keskimäärin viisi kertaa vuorokaudessa ja reilut 1800 kertaa vuodessa.  Yleisimmin lääkintähelikopteri kohtaa potilaan aivohalvauksen, rintakivun tai hengitysvaikeuksien vuoksi.

– Ehkä paras asia uudessa järjestelmässä on se, että me näemme kaikki muut ensihoidon, pelastustoimen ja 3-sektorin yksiköt kartalla liikkuvina yksikköinä reaaliajassa. Jos pelastustoimi on odottamassa meitä alas, me näemme, missä yksikkö on tulossa.

Mittakaavarajattomien karttojen päälle tuodaan ensimmäistä kertaa viranomaisten Virve-laitteiden, kolmannen sektorin ja yritysten reaaliaikaiset paikkatiedot yhtä aikaa. Lapin suurin ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris on FinnHEMSin järjestelmässä mukana.

– Maastopelastustehtävissä, kuten kelkka- tai mönkijäonnettomuuksissa näemme, missä pelastustoimi liikkuu. Voimme myös hyödyntää esimerkiksi Lapin Safarien oppaiden apua tehtävillä.

Joskus ensihoitoyksikkö ajaa kiireellisissä ensihoitotehtävissä osan matkaa kohti Rovaniemeä ja lääkintähelikopteri ottaa kesken matkaa potilaan maakunnasta nopeampaan kuljetukseen.

– Jos ensihoitoyksikkö on tulossa Rovaniemelle satojen kilometrien päästä, meidän on helppo suunnitella kohtaamista, kun näemme, missä ensihoitoyksikkö on tulossa ja missä on hyvä laskupaikka.

Kun Mapitaren karttaohjelma on ladattuna koko henkilöstön puhelimiin ja päätelaitteisiin, yhden laitteen rikkoutuminen tai virran loppuminen siitä kesken pelastustehtävän ei aiheuta ongelmia.

– Lisäksi jos joskus henkilökunta hajaantuu, paikkatieto on aina varma. Joskus ensihoitaja lähtee saattajaksi ensihoitoyksikköön ja helikopteri palaa Rovaniemelle, Tero Karvinen toteaa.

Ei vielä käytössä naapurimaissa

Mapitaren kartat ulottuvat myös yli valtakunnan rajan Ruotsiin ja Norjaan. Aineisto kattaa kokonaisuudessaan Suomen, Ruotsin ja Norjan maa- ja vesialueet. Pohjana käytetään eri viranomaisten lähdeaineistoja ja sisältöä päivitetään säännöllisesti.

FinnHEMS tekee tehtävillään yhteistyötä molempiin maihin, joissa vastaavia ohjelmistoja ei toistaiseksi ole esimerkiksi poliisilla ja pelastuslaitoksella käytettävissä.

– Meitä helpottaa jo se, että karttapohjat ovat olemassa, kun viemme potilaita esimerkiksi Norjan Tromssaan, Tero Karvinen sanoo.

Suomen, Norjan ja Ruotsin rajaseudun sairaanhoitopiirit ovat sopineet kalottialueen yhteistyöstä, jonka kautta pyritään paremmin turvaamaan raja-alueella asuvien ihmisten ja turistien avunsaanti. Sama ohjelmisto tehostaisi kaikkien viranomaisten toimintaa raja-alueen pelastustoimissa.

Lääkärihelikopteritoiminnasta käynnistyy selvitys

8_Kopteri_ambulanssi

Kuva: FinnHEMS

Sosiaali- ja terveysministeriö teettää selvityksen lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa. Selvityksen tekee asiantuntija Jyri Lilja 16.12.2019 mennessä.

Vuodesta 2012 alkaen lääkärihelikopteritoiminnan tukipalvelut ovat olleet yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteenliittymän, FinnHEMS Oy:n, vastuulla ja valtion rahoittamia. Varsinainen lentotoiminta on kilpailutettu ja sitä hoitaa kaksi yritystä vuoden 2021 loppuun asti.

Ensihoidon henkilöstöstä, välineistä ja lääkkeistä sekä niiden kustannuksista vastaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit.

Selvityshenkilön tehtävänä on arvioida, tulisiko sairaanhoitopiirien, FinnHEMS Oy:n ja muiden toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä tai tulisiko sitä muuttaa.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 10.9.2019 järjestelyä, jossa FinnHEMS Oy:n osakkeet hankittaisiin valtiolle ja yhtiö valmistautuisi toteuttamaan lentotoiminnan omana tuotantona kahdeksassa tukikohdassa vuoden 2022 alusta.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi turvata lääkärihelikopteritoiminta koko maassa kustannusvaikuttavasti. Selvityshenkilö arvioi kootusti lääkärihelikopteritoiminnan ja ensihoidon tehtäviä tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kiireellisintä ensihoitoa tarvitseva potilas saa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman tehokasta hoitoa mahdollisimman nopeasti.

Valtio alkaa neuvotella FinnHEMS Oy:n osakkeiden siirtämisestä valtiolle

5_Kopteri_lennossa

Kuva: FinnHEMS Oy

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan, että valtio alkaa neuvotella viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin kanssa FinnHEMS Oy:n osakkeiden siirtämisestä valtion omistukseen. Tavoitteena on, että FinnHEMS Oy ottaa valtionyhtiönä vastuulleen ensihoidon ilmailupalveluiden toteutuksen kahdeksassa tukikohdassa viimeistään vuoden 2022 alusta.

Tällä hetkellä varsinainen lentotoiminta on kilpailutettu ja sitä hoitaa kaksi yritystä. Nykyiset lentopalvelusopimukset päättyvät 2021 lopussa. Tavoitteena on, että FinnHEMS tuottaa lentotoiminnan tulevaisuudessa itse ja hankkii siihen tarkoitukseen omat helikopterit sekä ohjaamomiehistöt.

FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Vaikka lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi siirtyisi valtiolle, sairaanhoitopiirit vastaisivat jatkossakin varsinaisesta ensihoidosta.

Lääkärihelikoptereilla historian kiireisin juhannus

5_Kopteri_lennossa

FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla oli kaikkien aikojen kiireisin juhannus. Ne hälytettiin tehtävälle yhteensä 199 kertaa, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Eniten hälytyksiä kirjattiin Kuopion lääkärihelikopteritukikohdassa.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterit saivat enemmän hälytyksiä juhannuksena kuin kertaakaan aiemmin FinnHEMSin historiassa. Edellinen ennätyslukema on vuodelta 2012, jolloin hälytyksiä oli 196.

Koko maassa juhannuksen kiireisin päivä oli lauantai, jolloin FinnHEMS hälytettiin 86 kertaa.

Kuudesta tukikohdasta vilkkain oli Kuopio, missä lääkärihelikopteri hälytettiin viikonlopun aikana tehtävälle kaikkiaan 52 kertaa. Se on 49 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Seuraavaksi eniten hälytyksiä kirjattiin Turussa (37 hälytystä) sekä Vantaalla ja Tampereella (molemmissa 36 hälytystä). Vantaalla kasvua viime vuodesta oli 44 prosenttia ja Turussa 37 prosenttia.

Suurin osa hälytyksistä koski tajuttomia ja elottomia potilaita, tieliikenneonnettomuuksien uhreja sekä myrkytystapauksia. Juhannuksena oli seitsemän vesipelastustehtävää ja neljä synnytystä.

Uusi hätäkeskusjärjestelmä selittää hälytysmäärän kasvua

FinnHEMSin tutkimusjohtajan Ilkka Virkkusen mukaan hälytysmäärän kasvuun mitä todennäköisimmin vaikuttaa uusi hätäkeskustietojärjestelmä Erica.

– Erican myötä FinnHEMSin hälytysmäärä on noussut noin 1,3-kertaiseksi, mutta samalla kohdattujen potilaiden määrä on – vielä tuntemattomasta syystä – vähentynyt yli 10 prosenttia. Asiaa tutkitaan parhaillaan, Virkkunen sanoo.

Uusi järjestelmä perustuu riskianalyysityökaluun, joka käyttöönottovaiheessa on aiheuttanut ongelmia. Hätäkeskuslaitos parantelee järjestelmää yhteistyössä viranomaisten kanssa, jotta havaitut ongelmat saadaan korjattua.

Juhannuksen (21.–23.6.2019) hälytysmäärät tukikohdittain:

FH10 Vantaa: 36 hälytystä
FH20 Turku: 37 hälytystä
FH30 Tampere: 36 hälytystä
FH50 Oulu: 21hälytystä
FH51 Rovaniemi: 17 hälytystä
FH60 Kuopio: 52 hälytystä