Finavia nostaa lentomatkustajien palvelut Oulussa uudelle tasolle

Finavia panostaa Oulun lentoaseman palveluvalikoimaan ja matkustusviihtyvyyteen lokakuussa käynnistyvillä uudistustöillä. Uudistukset ovat osa Finavian laajaa verkostolentoasemien kehitysohjelmaa.

Oulussa uudistuksissa keskitytään kolmeen kokonaisuuteen: matkustajien palveluihin, pysäköintialueiden toimivuuteen sekä terminaalitilojen yleiseen viihtyvyyteen.

– Oulun lentoasema on isossa roolissa, kun mietitään vaikkapa pohjoisen Suomen liike-elämän ja matkailun toimintamahdollisuuksia. Sen vuoksi on tärkeää panostaa sujuvaan matkustamiseen ja lentoaseman toimivuuteen, sanoo Finavian verkostolentoasemista vastaava johtaja Joni Sundelin .

Uudistustyöt alkavat viikolla 43. Suunnitelmien mukaan uudistukset ovat valmiina marraskuun loppuun mennessä.

Lentoaseman palveluiden parantaminen

Palvelu-uudistukset näkyvät sekä porttialueella että yleisöpuolella sijaitsevissa kahvila- ja ravintolatiloissa, joita operoi nykyisin Finavian pitkäaikainen yhteistyökumppani SSP Finland.

Tiloja ja valikoimia päivitetään vastaamaan paremmin matkustajien toiveita. Esimerkiksi porttialueen ravintolaan SSP tuo uuden konseptin, jonka myötä tarjolle tuodaan muun muassa lämmintä ruokaa. Uudistetussa ilmeessä näkyy skandinaavisuus ja myös suomalainen design. Myymälässä on jatkossa helppo tehdä ostokset kahvila- ja ravintolaostosten yhteydessä.

Loka-marraskuussa muutostöiden aikana palvelut ovat avoinna melko normaalisti, mutta pienemmällä valikoimalla.

Lisäksi Finavia panostaa lähtöselvitystoimintojen sujuvuuteen tuomalla lentomatkustajien käyttöön matkatavara-automaatteja. Bag drop -automaatilla matkustaja voi itse jättää matkatavarat ruumassa kuljetettaviksi, kun lähtöselvitys on tehty lähtöselvitysautomaatilla tai internetissä.

Pysäköintialueiden parannukset ja joukkoliikenteen toimivuus

Lentoaseman parkkialueita uudistetaan. Oulun pysäköintialueille asennetaan etäohjattavia lämpötolppa- ja sähköautojen latauspisteitä. Asennusten jälkeen Oulussa on Pohjois-Euroopan suurin kestävän latauksen latausalue, lähes 300 latauspaikkaa.

Lisäksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa on käynnistetty selvitystyö, jonka tavoitteena on saada toimivampi bussiliikenne lentoasemalta kaupunkiin.

Viihtyisyyden lisääminen lentoasemalla

Lentomatkustajien viihtyvyyteen satsataan lentoasemalla useassa eri paikassa. Sisustus muuttuu paitsi porttialueella, myös yleisöpuolen aulatiloissa. Luvassa on muun muassa uutta kalustusta ja valaistusta sekä tiloja oman ajankäytön optimointiin. Suunnittelussa on otettu huomioon myös kotimaisuus ja paikallisuus.

Finavian kehitysohjelma verkostolentoasemilla

Finavia käynnisti verkostolentoasemien kehitysohjelman vuoden 2014 alussa. Investointiohjelman suurimmat hankkeet käynnistyvät Turussa, Ivalossa ja Tampereella, mutta uudistuksia toteutetaan myös muilla verkostolentoasemilla. Yhteensä verkostolentoasemilla on investoitu noin 35 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Finaviassa pidämme huolen siitä, että matkustaminen on mahdollisimman sujuvaa myös muutostöiden aikana. Pahoittelemme kuitenkin muutostöiden matkustajille aiheuttamaa haittaa.

Flybe parantaa Maarianhaminan-reitin aikatauluja

olaskadn1cm0vmeksqdq

Maarianhaminan ja Helsingin välisen lentoreitin aikataulut muuttuvat 3. marraskuuta. Aikataulumuutokseen päädyttiin ahvenanmaalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.

Uusi aikataulu mahdollistaa pidemmän työpäivän Ahvenanmaalta pääkaupunkiseudulle matkustaville. Aamulento Helsinkiin lähtee jatkossa aiempaa varhaisemmin ja alkuillan lento takaisin Maarianhaminaan aiempaa myöhemmin. Aikataulu on suunniteltu niin, että se palvelee myös Helsingistä Ahvenanmaalle suuntaavia.

”Reitin matkustajamäärät ovat kasvaneet hienosti koko kesä- ja syyskauden ajan. Reitille tarvitaan kuitenkin edelleen lisää matkustajia. Pyrimme tekemään kaiken mahdollisen saariyhteisön toimivan lentoliikenteen varmistamisen eteen. Toivottavasti saamme tällä parannuksella myös alueen liikematkustajat käyttämään alueelle tärkeää lentoyhteyttä entistä enemmän”, toteaa Flyben myyntipäällikkö Elina Boman. 

Liikennöinti Maarianhaminan ja Helsingin välisellä reitillä on sujunut erinomaisesti vuoden 2014 aikana. Lennot on lennetty 99,9 prosentin varmuudella ja 88 prosentin täsmällisyydellä, eli ne ovat lähteneet 15 minuutin sisällä aikataulun osoittamasta ajasta.

Uusi aikataulu

3. marraskuuta alkaen Maarianhaminasta Helsinkiin:

Lähtee 08.55, saapuu 09.45 (ma–to)

Lähtee 17.35, saapuu 18.25 (ma–pe)

Lähtee 18.45, saapuu 19.35 (su)

Helsingistä Maarianhaminaan

Lähtee 07.40, saapuu 08.35 (ma–to)

Lähtee 16.20, saapuu 17.15 (ma–pe)

Lähtee 17.30, saapuu 18.25 (su)

Vanha aikataulu

Maarianhaminasta Helsinkiin
Lähtee 09.55, saapuu 10.45 (ma–to)

Lähtee 16.35, saapuu 17.25 (ma–pe)

Lähtee 18.45, saapuu 19.35 (su)

Helsingistä Maarianhaminaan

Lähtee 08.40, saapuu 09.35 (ma–to)

Lähtee 15.20, saapuu 16.15 (ma–pe)

Lähtee 17.30, saapuu 18.25 (su)

Uuden aikataulun mukaiset lennot ovat varattavissa Flyben uusituilla verkkosivuilla osoitteessawww.flybe.fi.

Finavian lentoasemainvestoinneilla merkittävä työllisyysvaikutus maakunnissa vuonna 2014

Finavia Oyj:n investoinnit yltävät yhtiön ennusteen mukaan 153 miljoonaan euroon vuonna 2014. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämisen rinnalla Finavia investoi keskeisten verkostolentoasemien uudistamiseen ja ylläpitoon. Vuonna 2014 Finavian lentoasemainvestointien ennustettu työllisyysvaikutus on yhteensä noin 1 650 henkilötyövuotta, ja kotimaisen työn osuus eri puolille maata sijoittuvissa hankkeissa huomattavan korkea.

Finavian investointiohjelma vuodelle 2014 on yhteensä noin 153 miljoonaa euroa. Tästä muun muassa Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelmaan sekä verkostolentoasemien ja matkustajapalveluiden korjaus- ja kehitysinvestointeihin suunnataan kaikkiaan 134 miljoonaa euroa. Finavian vuoden 2014 investointien ennustettu kotimaisuusaste on 85 prosenttia ja työllisyysvaikutus noin 1 660 henkilötyövuotta.

Huomattavat työllisyysvaikutukset eri puolilla Suomea

Osana Finavian vuoteen 2020 ulottuvaa kehitysohjelmaa yhtiö julkisti verkostolentoasemilleen noin 100 miljoonan euron investointiohjelman vuosille 2013-2015. Verkostokentille kohdennettujen investointien rahoitus on mahdollista Finavian taloudellisen tehokkuuden parantumisen sekä valtion Helsinki-Vantaan kehittämiseen korvamerkityn pääomituksen ansiosta.

– Investoinnit tuovat yhteensä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran työtä maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristöön. Verkostolentoasemilla ennustetusta työllisyysvaikutuksesta toteutuu noin 1 400 henkilötyövuotta vuonna 2014. Työpaikkojen syntymisen lisäksi varmistamme sen, että Suomessa on kilpailukykyinen lentoasemaverkosto, joka kykenee palvelemaan kustannustehokkaalla, laadukkaalla ja kysynnänmukaisella tavalla lentoyhtiöitä ja lentomatkustajia myös tulevina vuosina. Voi siis sanoa, että lentoasemien kapasiteetista ja kilpailukyvystä Suomen lentoliikenteen kehittyminen ei jää kiinni, toimitusjohtaja Kari Savolainen kuvailee.

Verkostokenttien investointityöt ovat työllistäneet tänä vuonna maakunnissa esimerkiksi konepaja-, suunnittelu- ja rakennuspalveluyhtiöitä sekä asentajia.

Helsinki-Vantaan kehitys tuo lähivuosina työtä tuhansille

Helsinki-Vantaan kehitysohjelman tavoitteena on tehdä lentoasemasta entistäkin tehokkaampi, houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi.

– Helsinki-Vantaalla kehitysohjelma on käynnistynyt vuonna 2014 lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen kapasiteetin kasvattamisella. Työllisyysvaikutukset alkavat näkyä entistä selvemmin loppuvuodesta lähtien, kun valmistelutyöt tuleville vuosille suunnitellun uudisrakentamisen pohjustamiseksi käynnistyvät. Kun pääsemme kehitysohjelmassa rakentamisvaiheeseen Aasian-vaihtoliikenteen sujuvoittamisen osalta, työtä syntyy vuosittain runsaasti. Vuonna 2014 Helsinki-Vantaan kehitysohjelman työllisyysvaikutus on noin 260 henkilötyövuotta, tekninen johtaja Henri Hansson toteaa.

Finavia tavoittelee Helsinki-Vantaan matkustajamäärän kasvattamista 20 miljoonaan vuosittaiseen matkustajaan vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen työllistävä vaikutus rakennusaikana on yhteensä noin 14 000 henkilötyövuotta. Lentoliikenne ja sen tarvitsemat palvelut työllistävät suomessa tällä hetkellä noin 100 000 henkilöä ja lentoliikenteen osuus bkt:stä on yli 3 %.

– Arviomme mukaan matkustajamäärän kasvu synnyttää seuraavan kymmenen vuoden aikana eri yrityksiin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Vaihtomatkustuksen kasvaminen hyödyttää suomalaisia myös sitä kautta, että käytössämme on maamme kokoon nähden ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa. Helsinki-Vantaalta lennetään noin 130 kohteeseen, kertoo Savolainen.

– Kaikkiaan investointimme eri lentoasemiin tähtäävät siihen, että voimme palvella lentoliikennettä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti eri puolilla Suomea. Viime kädessä lentoyhteyksien määrä riippuu kuitenkin lentoyhtiöiden reittipäätöksistä, joihin vaikuttaa puolestaan lentoliikenteen palveluiden kysyntä, Savolainen päättää.

Investoinnit verkostoasemilla 2014

Investointiohjelman suurimmat hankkeet toteutuvat Tampereella sekä Turun ja Ivalon lentoasemilla, joilla tehdään remontit terminaaleissa ja liikennealueilla. Tampereella on käynnissä terminaali 2:n kunnostus ja laajennus. Investointeja tehdään myös ympäristöhankkeisiin ja matkustusprosessien sujuvoittamiseen.

Usealla lentoasemalla tehdään lisäksi pienempiä muutoksia viihtyvyyden ja palvelutarjonnan lisäämiseksi. Asiakaskokemuksen parantamiseen tähtäävät uudistukset ovat jo valmistuneet Kuopion, Oulun ja Vaasan terminaaleissa. Tulevana talvena työt aloitetaan Rovaniemellä ja Kittilässä, jossa myös kiitotie remontoidaan ensi kesän aikana.

Retkeilijöiden ja metsästäjien ABC: näin pakkaat lentomatkalle

Finavia on koonnut syysmatkustajan avuksi muistilistan, josta voi tarkistaa aseiden; patruunoiden; trangian ja tulitikkujen pakkausohjeet. Nämä ovat kaikki esineitä, joiden kuljettamista lentokoneessa on turvallisuussyistä rajoitettu. 

Jotta lentomatka metsästys- tai eräretkikohteeseen sujuisi suunnitellusti, kannattaa matkatavaroiden pakkausohjeet kerrata Finavian verkkosivuilta.

– Kun laukut on pakattu oikein jo kotona, matka sujuu jouhevammin. Jos mukaan unohtuu kiellettyjä tavaroita tai ne on väärin pakattu, joutuu turvatarkastaja poistamaan ne matkatavaroista, sanoo Finavian turva-asiantuntija Jari Amnell.

Hyvä nyrkkisääntö on, että kaikki metsästys-, kalastus-, urheilu- ja vaellustarvikkeet kannattaa pakata ruumamatkatavaraan. Näin varusteet tulevat varmimmin perille, ja matkustaja välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

Aseiden, patruunoiden, retkikeittimien ja tulitikkujen sekä erilaisten sytyttimien kohdalla Amnell neuvoo olemaan erityisen tarkkana.

– Muun muassa patruunoiden enimmäismääristä ja luokista sekä aseiden ja trangioiden pakkaamisesta on annettu yksityiskohtaisia ohjeita, jotka on hyvä tarkistaa ennen pakkaamista, hän sanoo.

Kuljetusrajoitteiden lisäksi osa varusteista on sellaisia, että niitä ei lainkaan saa ottaa mukaan lentokoneeseen. Tällaisia ovat kaikki palo- tai räjähdysvaaralliset aineet tai esineet kuten polttoaineet ja -nesteet, “strike anywhere” -tulitikut, sytyttimet ja niiden varasäiliöt sekä räjähtäviä tai sytyttäviä luoteja sisältäviä patruunat.

Erävarusteita pakatessa myös nesteohjeet kannattaa muistaa. Yli sadan millilitran kokoiset hygieniatuotteet, säilykkeet ja kalanmäti on mahdollista kuljettaa vain ruumamatkatavaroissa.

Tarkemmat pakkausohjeet ja muistilista ovat saatavilla Finavian verkkosivuilta osoitteesta:

http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2014/metsastajan-ja-syysretkeijan-muistilista/.

Finavia-konsernin osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014

Tammi–kesäkuu 2014 lyhyesti

  • Kansainvälinen vaihtomatkustus Helsingin kautta kasvoi edelleen
  • Kotimaan matkustuksessa positiivinen kehityssuunta
  • Liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla
  • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä parani edellisestä vuodesta
  • Matkustajapalveluiden liikevaihto laski johtuen liiketoimintarakenteen muutoksesta sekä kuluttajien varovaisesta ostokäyttäytymisestä
  • Kehitys- ja investointiohjelmat käynnistyivät Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla

Konsernin avainluvut:

594564375676576439

Toimitusjohtaja Kari Savolainen: 

– Finavian lentoliikenteelle tarjoamien palveluiden markkinatilanne on säilynyt kahtiajakautuneena. Kysyntää kasvattaa matkustajamäärien voimakas lisääntyminen etenkin kansainvälisessä vaihtoliikenteessä. Kotimaan liikenteessä kysyntä on edelleen melko alhaisella tasolla, joskin alkuvuonna matkustajamäärät ovat kääntyneet muutaman heikomman vuoden jälkeen kasvuun joidenkin reittien hyvän kehityksen ansiosta. Matkustajamäärien kasvusta huolimatta Finavian lentoasemilla käyvien lentokoneiden määrät ovat supistuneet alkuvuonna.

Finavia on onnistunut parantamaan perusliiketoiminnan tehokkuutta. Toimintatapojen jatkuva uudistaminen ja tiukka kulukuri ovat tehostaneet konsernin toimintaa viime vuosina sekä vieneet meitä askeleen kohti entistä parempaa palveluyritystä. Lentoliikenteessä kysynnän ja tarjonnan vaihtelut ovat jatkuvia, joten olemme panostaneet toimintamme joustavuuteen ja tehokkaisiin toimintatapoihin. Sopeutuminen nopeasti muuttuvaan markkinatilanteeseen
on kilpailukykymme edellytys.

Finavian strategia nojaa vaihtomatkustuksen kasvattamiseen kansainvälisessä liikenteessä. Nyt käynnissä olevan kehitysohjelman päätavoitteena on edelleen varmistaa vahva kilpailuasemamme erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä kasvavassa vaihtoliikenteessä. Meillä on hyvät edellytykset muun muassa viime aikojen toiminnan tehostumisen ansiosta ottaa kansainvälisessä kilpailussa seuraava askel ja kehittää Helsinki-Vantaan lentoasemaa johtavana vaihtokenttänä. Tavoitteemme on se, että matkustaja lentoa ostaessaan valitsee vaihtoasemakseen yhä useammin Helsinki-Vantaan.

Finavia seuraa lentoliikenteen toimintaympäristön kehittymistä tarkasti. Uskomme vaihtoliikenteen kasvun jatkuvan tulevina vuosina, ja Suomella on hyvät mahdollisuudet saada tästä kasvusta tuntuva osa. Arvioimme kuitenkin, että mahdolliset muutokset kansainvälisessä poliittisessa tilanteessa, esimerkiksi EU:n ja Venäjän väliset talouspakotteet, voivat ainakin lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa vaihtoliikenteen kehitykseen ja Finavian liikevaihtoon ja tulokseen.

Finavian osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 

Kiitotieremontti valmis – Lentoliikenne Ivalon lentoasemalle jatkuu

Finavia saa kiitotien päällystystyöt valmiiksi Ivalon lentoasemalla viikonloppuna. Lentoliikenne jatkuu Ivaloon normaalisti jälleen maanantaina 25. elokuuta.

Kiitotien kunnostustyöt sujuivat hyvin. Kiitotieremontti oli osa Finavian laajaa investointia, jonka arvo on kokonaisuudessaan 13,5 miljoonaa euroa. Kyse on Finavian verkostolentoasemien merkittävimmästä investointikokonaisuudesta tänä vuonna.

Kesän aikana Ivalossa on myös rakennettu pysäköintialuetta ja terminaalin laajennusosaa.

Terminaalin uudistamisessa keskitytään erityisesti turvatarkastuslinjastoon, porttialueen odotustiloihin, kahvila- ja myymäläalueeseen sekä tulli- ja passintarkastustiloihin. Lentoaseman uudistustöiden jälkeen matkustuskokemus on entistä sujuvampi ja mukavampi varsinkin sesonkiaikoina. Uudistuksilla Finavia myös valmistautuu kasvaviin liikennemääriin.

Muutostyöt tehdään vuosina 2014–15. Finavia pitää huolen siitä, että matkustaminen Ivalon lentoaseman kautta on mahdollisimman helppoa ja sujuvaa myös muutostöiden aikana.

Osa Finavian laajaa kehitysohjelmaa

Ivalon lentoaseman lisäksi Finavian verkostolentoasemainvestointien kohteina ovat tänä vuonna Tampere, Turku ja Rovaniemi. Lisäksi lukuisilla lentoasemilla tehdään pienempiä muutoksia viihtyvyyden ja palvelutarjonnan parantamiseksi. Verkostolentoasemiin investoidaan kuluvana vuonna noin 35 miljoonaa euroa.

Finavia pahoittelee kunnostustöistä matkustajille ja yhteistyökumppaneille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Finavian johtamien ylilentojen määrä kasvoi alkuvuonna

aviation

Finavia Oyj johti tammi−heinäkuussa 8,5 prosenttia enemmän ylilentoja Suomen ilmatilassa kuin viime vuoden vastaavana aikana. Ylilentojen määrä on kääntynyt nousuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Kehitys parantaa Finavian mahdollisuuksia saavuttaa Euroopan ilmatilan yhtenäistämiseen liittyvät lennonvarmistuksen suorituskykytavoitteet.

Finavian operoiman Suomen aluelennonjohdon johtamien ylilentojen määrä Suomen ilmatilassa kasvoi tammi−heinäkuussa 8,5 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Aluelennonjohdon johtamia ylilentoja oli yhteensä 19 246 kun niitä edellisvuoden tammi−heinäkuussa oli 17 744.

-Ylilentojen määrä on nyt lähtenyt nousuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Positiivinen kehitys voi kertoa orastavasta kansainvälisen talouden piristymisestä. Lentoyhtiöt ottavat kuitenkin lentoreittejä suunnitellessaan yhä enemmän huomioon kunkin maan ilmatilan käytöstä perimät palvelumaksut. Tavoitteenamme on tarjota Suomessa lennonvarmistuspalveluita kustannustehokkaasti, jotta myös ylilentomaksut lentoyhtiöille säilyvät kilpailukykyisinä ja tukevat näin Suomen asemaa kansainvälisessä lentoliikenteessä. Emme halua ajaa lentokoneita pois Suomen ilmatilasta nousevilla maksuilla, ja siksi jatkamme kustannustehokkuuden parantamista myös lähitulevaisuudessa, sanoo Raine Luojus , Finavian lennonvarmistuksesta vastaava johtaja.

Lennonvarmistusliiketoiminta on Finavian liiketoiminnasta tappiollisinta. Tehokkaasta ja laadukkaasta palvelutuotannosta huolimatta Suomen vähäiset liikennemäärät tekevät lennonvarmistuksen taloudellisen yhtälön haastavaksi. Tappiot katetaan Finavian sisäisellä subventiolla. Lennonvarmistusliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2013 putosi 3,6 % edellisestä vuodesta ollen 63,7 miljoonaa euroa.

– Ylilentojen määrän kasvu tukee oman liiketoimintamme ohella myös suomalaisen lentoliikenteen toimintaedellytyksiä ja lentolippujen kuluttajahintojen maltillista kehittymistä. Ylilennot muodostavat noin neljänneksen Finavian ylläpitämän Suomen lennonvarmistusjärjestelmän liikevaihdosta. Kuluvana vuonna kaikista Suomen ilmatilassa lentävistä ylilennoista syntyy Finavialle noin 17 miljoonan euron liikevaihto, toteaa Luojus.

Suomen ilmatila sopii hyvin ylilennoille Suomen suotuisan maatieteellisen sijainnin sekä ilmatilan mahdollistamien lyhyiden ja suorien lentoreittien ansiosta. Suomen ilmatilassa on myös hyvin tilaa ylilennoille. Finavia on ylilentoja lisätäkseen tarjonnut joulukuusta 2012 lähtien lentoyhtiöille mahdollisuuden lentää yöaikaan Suomen ilmatilassa suorinta ja lennon kannalta optimoitua reittiä, joka ei välttämättä kulje lentoväylien kautta. Lentoyhtiöt ovatkin tarttuneet mahdollisuuteen ja se näkyy kasvavana ylilentojen määränä.

Lennonvarmistuksen toimintoympäristössä tapahtuu isoja muutoksia, kun yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan muodostaminen etenee. Single European Sky (SES) -sääntely tuo tiukkoja suorituskykyvaatimuksia ja tiivistää yhteistyötä naapurivaltioiden kanssa. Vuonna 2015 ilmatilan käyttö Pohjois-Euroopassa tehostuu entisestään kun NEFAB maiden (Suomi, Viro, Latvia ja Norja) sekä Ruotsin ja Tanskan ilmatilassa otetaan käyttöön yhteinen vapaa reitityksen (Free Route Airspace) ilmatila.

Finavia valmistelee Helsinki-Vantaan terminaalilaajennusta

medium_Helsinki_Airport_A350_Airbus_12_jpg

Helsinki-Vantaa on valmis ottamaan vastaan uusia konetyyppejä. Tämä todettiin tiistaina, kun Airbusin uusin laajarunkomalli A350 saapui lentoasemalle vierailulle

– Airbus A350:n vierailu oli meille paitsi iloinen tapahtuma, myös hyödyllinen testin paikka. Visiitti vahvisti, että olemme valmiita uusille laajarunkokoneille. Liikennöinti A350:llä käynnistyy ensi vuonna, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Finavian vuosille 2014–2020 ajoittuvan kehitysohjelman yhtenä päätavoitteena on kehittää Helsinki-Vantaan vaihtoliikennekapasiteettia. Tarkoituksena on rakentaa muun muassa lisää laajarunkokoneiden pysäköintipaikkoja.

Haapasaaren mukaan kehitysohjelma etenee aikataulussa. Nyt on käynnissä laaja suunnitteluvaihe. Terminaali- ja liikennealueiden laajennuksia valmistelevat purkutyöt käynnistyvät elo-syyskuussa. Varsinaisten uudisrakennustöiden on suunniteltu alkavan vuonna 2016.

Ensimmäisinä purkutyöt kohdistuvat muun muassa entiseen lämpövoimalaan ja vesitorniin. Syksyn aikana aloitetaan louhintatyöt, jotka purkutöiden tavoin luovat pohjaa alueen uudisrakentamiselle.

– Kehitysohjelma toteutetaan vaiheittain, mikä mahdollistaa joustavan reagoinnin mahdollisiin markkinatilanteen muutoksiin, Haapasaari toteaa.

Finavian kehitysohjelman tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Matkustajamäärät Helsingin ja Aasian välillä ovat kasvaneet tasaisesti jo vuosia.

– Helsinki-Vantaa on jo nyt yksi merkittävimmistä vaihtokentistä Euroopassa. Esimerkiksi Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä se on neljänneksi tärkein, Haapasaari sanoo.

Seitsemän vuoden mittainen kehitysohjelma kohdistuu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamisen lisäksi Helsinki-Vantaan lähtöselvityksen kehittämiseen ja maaliikennejärjestelyjen parantamiseen. Ratkaisut ja aikataulut terminaalilaajennuksen osalta selviävät vuoden 2014 aikana.

Kehitysohjelman ensimmäinen vaihe on valmistunut

Kehitysohjelman ensimmäisessä, toukokuussa 2014 valmistuneessa vaiheessa Helsinki-Vantaan turvatarkastus- ja lähtöselvityskapasiteettia kasvatettiin merkittävästi. Terminaali 2:n turvatarkastuskapasiteetti nousi 40 prosenttia. Uudet lähtöselvitys- ja bag drop -automaatit tuovat joustavuutta lähtöselvitysaikoihin, tasoittavat ruuhkahuippuja ja kasvattavat terminaalin kapasiteettia.

Finavia toteuttaa Helsinki-Vantaalla myös kaikkien aikojen laajinta kerralla tehtyä palvelu-uudistusta, jonka myötä lentoasemalla avataan lähivuosina lähes 70 uutta tai uudistuvaa palvelupistettä.

Finavian kehitysohjelma tähtää kilpailukyvyn vahvistamiseen

Finavian käynnistämä liki miljardin euron kehitysohjelma valmistaa Helsinki-Vantaata palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Sen arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran, ja matkustajamäärän nousun tuovan alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Finavia investoi myös verkostolentoasemiinsa. Merkittäviä kunnostus- ja laajennustöitä toteutetaan tänä vuonna Turun, Tampereen, Ivalon ja Rovaniemen lentoasemilla. Verkostolentoasemiin investoidaan tänä vuonna yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.

Kehitysohjelman tavoitteena on säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja parantaa Helsinki-Vantaan kilpailukykyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, etenkin Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä.

Helsinki-Vantaalla otetaan käyttöön uutta teknologiaa matkustuskokemuksen parantamiseksi

Helsinki-Vantaan lentoasema on ensimmäinen lentoasema maailmassa, joka ottaa käyttöön uutta teknologiaa matkustajavirtojen seurantaan. Uusi järjestelmä toimii lentoasemalla kaikkialla missä matkustajia liikkuu. Lentoasemaoperaattori Finavia Oyj hyödyntää järjestelmän tuottamia tietoja kehittäessään matkustuskokemusta ja lentoaseman palveluja. Teknologia mahdollistaa erittäin tarkan paikannuksen tallentamatta mitään yksittäisen käyttäjän tietoja.

Järjestelmän on kehittänyt suomalainen teknologiayhtiö Walkbase, jonka ratkaisua käyttävät muun muassa suuret kauppaketjut ympäri Eurooppaa. Walkbasen ratkaisu perustuu sisätilapaikannukseen hyödyntäen kannettavien laitteiden päällä olevia Wi-Fi-signaaleja – tavoittaen tällä hetkellä arviolta 60-70% lentokentän matkustajista.

Uudet innovaatiot korostavat Helsinki-Vantaan mainetta edistyksellisenä ja asiakaslähtöisenä liikennekeskuksena: “Walkbasen ratkaisu on osa strategiaamme älykkäästä lentoasemasta, joka tarjoaa mutkattoman palvelukokemuksen ja vaivattoman matkustamisen Euroopan ja Aasian välillä. Helsinki-Vantaa ottaa käyttöön teknologian matkustajavirtojen hallintaan ensimmäisenä maailmassa, kattaen koko lentokenttäkokemuksen aina pysäköintialueista lähtöporteille asti,” kertoo Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heikki Koski .

Kerättyä paikkatietoja hyödynnetään saapuvien ja lähtevien matkustajavirtojen seurantaan, sekä asiakaskokemuksen parantamiseen, esimerkiksi ruuhkien ja pullonkaulojen löytämiseen turvatarkastuksessa tai myymälöissä. Lähiaikoina myös matkustajat voivat halutessaan ottaa uusia järjestelmän mahdollistavia palveluita käyttöönsä, kuten tietoja lähtöaikojen tai -porttien muutoksista sekä nopeimmista reiteistä eri lentoaseman alueille. “Kuvittele, että älypuhelimesi kertoisi lentoasemalla paljonko sinulla on täsmälleen aikaa syödä tai tehdä ostoksia, ja koska sinun pitäisi lähteä kävelemään kohti lähtöporttiasi. Tämä on jo mahdollista Helsinki-Vantaalla Walkbasen teknologian ansiosta,” kertoo Walkbasen toimitusjohtaja ja perustajajäsen Tuomas Wuoti .

“Yhteistyömme Finavian kanssa osoittaa myös, kuinka perinteinen palveluntarjoaja kuten lentoasema voi innovoida ja parantaa liiketoimintaansa jatkuvasti kehittymällä ja olemalla avoin uusille ideoille, jotka kumpuavat startup-kulttuurista,” Wuoti sanoo
Järjestelmän tekninen toteutus sisältää jopa 300:n iBeacon-laitteen ja Wi-Fi-reitittimen asentamisen lentoasemalle tämän vuoden aikana. Ne seuraavat hienovaraisesti matkapuhelimien ja muiden kannettavien laitteiden lähettämiä signaaleja joko passiivisesti tai applikaatio-pohjaisen opt-in-toiminnon kautta. Matkapuhelimien ja muiden kannettavien laitteiden lähettämien Wi-Fi-signaalien tietoturva on järjestelmässä huipputasolla. “Koko vuosia kestänyt kehitystyömme on perustunut erittäin tarkkaan yksityisyydensuojaan, ja se on teknologiamme ydin,” Wuoti jatkaa. “Emme tallenna, emmekä edes näe yksittäiseen henkilöön liittyviä tietoja,” hän painottaa.

Helsinki-Vantaalla voi pian vaihtaa valuuttaa automaatilla

10484729_779804175373229_1197725609654435470_n

Finavia Oyj on jatkanut sopimustaan valuutanvaihtopalveluja tarjoavan ChangeGroupin kanssa. Sopimuksen ansiosta ChangeGroupin palvelut Helsinki-Vantaalla lisääntyvät, ja valuutanvaihto onnistuu lentoasemalla pian myös automaatilla. Itsepalvelupisteet tukevat Finavian käynnistämää Helsinki-Vantaan palvelu-uudistusta ja jatkuvaa asiakaskokemuksen kehittämistä.

Finavia on kilpailuttanut Helsinki-Vantaan lentoaseman valuutanvaihtopalvelut. Yhtiö jatkoi sopimustaan ChangeGroupin kanssa. Uusi sopimus tulee voimaan 1.1.2015.

Vuoden 2015 aikana lentoaseman valuutanvaihtopalvelut laajenevat ja monipuolistuvat lukuisilla ChangeGroupin itsepalveluautomaateilla. Uusien valuutanvaihtoautomaattien ansiosta matkustajat voivat jatkossa vaihtaa valuuttaa ympäri vuorokauden. Lisäksi lentoaseman palvelutarjonta kasvaa ChangeGroupin käteisnostoautomaateilla.

Automaatit eivät syrjäytä Helsinki-Vantaan seitsemää ChangeGroupin palvelupistettä. Matkustajat voivat jatkossa valita, haluavatko asioida palvelupisteellä vai automaatilla. Lähivuosina osa palvelupisteistä tulee saamaan uuden ilmeen.

Itsepalvelu tuo joustoa matkustamiseen

Finavia haluaa tehdä matkustamisesta mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä mittava palvelu-uudistus, jonka tavoitteena on kehittää lentoaseman palveluita yhä monipuolisemmiksi ja matkustajien tarpeita paremmin vastaaviksi.

Uudet valuutanvaihto- ja käteisautomaatit tukevat palvelu-uudistusta. Automaatio luo matkustajalle uuden tavan asioida, ja se tuo matkustamiseen joustavuutta – automaattien ansiosta valuuttaa voi vaihtaa vaikka keskellä yötä. Pohjois-Euroopan johtavana vaihtolentoasemana ja merkittävänä Euroopan ja Aasian välisen liikenteen solmukohtana valuutanvaihto on Helsinki-Vantaalle tärkeä palvelukokonaisuus.

“Olemme todella iloisia päästessämme palvelemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman yhä kansainvälistyvää matkustajakuntaa entistä monipuolisemmin yhtiömme perusarvojen – luotettavuus, helppous, saatavuus ja innovatiivisuus – mukaisesti”, ChangeGroupin toimitusjohtaja Sacha Zackariya sanoo.

Johtaviin valuutanvaihtopalveluntarjoajiin lukeutuvalla ChangeGroupilla on yhteensä yli sata toimipistettä 12 maassa ja yli 20 vuoden kokemus valuutanvaihtotoiminnasta Suomessa. Yhtiö laajentaa toimintaansa erityisesti Euroopan ja Pohjois-Amerikan johtavilla lentoasemilla.