Lentoasemat hiljenivät vuonna 2020 – matkustajamäärä supistui 20 miljoonalla

medium_FinaviaPRINT_0001.jpg

Finavian lentoasemien matkustajamäärä jäi vuonna 2020 ennätyksellisen pieneksi koronaepidemian takia. Lentoasemilla oli vuoden 2020 aikana yhteensä 6 400 583 matkustajaa, mikä on lähes 20 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Määrä laski 75 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

−Vuosi 2020 alkoi lentomatkailussa normaaliin tapaan hyvinkin vilkkaana. Tammi-helmikuussa näimme matkailijoiden määrissä vielä kahden prosentin nousua. Maaliskuussa maailmanlaajuinen koronapandemia keskeytti lentomatkustuksen kasvun ja matkustusmäärät romahtivat. Vuoden mittaan kävi selväksi, että tilanne ei tule muuttumaan kovin nopeasti, kertoo Finavian myynnistä ja reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.

Vuonna 2020 Helsinki-Vantaalta matkusti yhteensä 5 miljoonaa (vuonna 2019: 21,9) matkustajaa, joista 4 miljoonaa oli kansainvälisiä matkailijoita. Matkustajamäärä Helsinki-Vantaalla putosi edellisvuodesta yhteensä 77 prosenttia. Lentoaseman viimevuosien nopean kasvun mahdollistanut kansainvälinen vaihtomatkustus laski 80 prosenttia. Kansainväliselle lennolle vaihtavien matkustajien määrä jäi 713 000 (3 571 900) matkustajaan. Viimeksi Helsinki-Vantaalla on ollut yhtä vähän matkustajia 1980-luvulla.

Maakuntalentoasemilla matkustajamäärä laski kokonaisuudessaan 68 prosenttia ja oli 1,3 miljoonaa. Suorat kansainväliset lentoreitit maakuntiin keskeytyvät monelta lentoasemalta, minkä vuoksi kansainvälisten matkustajien osuus väheni 72 prosenttia ja oli 334 650. Lapin lentoasemilla kotimaan matkustus hieman piristi muuten heikkoa vuotta. Kajaanin, Kokkola-Pietarsaaren, Kemi-Tornion, Jyväskylän ja Joensuun lentoasemat olivat suljettuna koronan vuoksi osan vuotta.

−Vuosi 2020 oli lentomatkailussa erittäin poikkeuksellinen matkustajamäärien romahdettua eikä tilanne ole vielä helpottamassa. Uskomme kuitenkin vahvasti, että matkustaminen lähtee jälleen nousuun, kun korona saadaan maailmanlaajuisesti hallintaan. Tässä tilanteessa keskitymme turvallisen ja sujuvan matkustamisen varmistamiseen sekä Helsinki-Vantaan investointiohjelman loppuunsaattamiseen, kertoo Vuori.

Tilastoyhteenveto ja matkustajien määrien kehitys vuonna 2020

Matkustajia Finavian lentoasemilla yhteensä 6 400 583 -75%
Matkustajia Helsinki-Vantaalla 5 053 134 -77%
Kansainvälisiä vaihtomatkustajia Helsinki-Vantaalla 713 626 -80%
Rahdin määrä Finavian lentoasemilla yhteensä 145 548 -38%
Rahdin määrä Helsinki-Vantaalla 141 332 -38%
Kaupallisten lentojen määrä Finavian lentoasemilla yhteensä 93 649 -63%
Kaupallisten lentojen määrä Helsinki-Vantaalla 69 287 -64%

Finavia Oyj

Finavian lokakuun tilastot: Matkustajamäärien väheneminen jatkui

medium_FinaviaPRINT_0001

Kuva: Finavia

Finavian lentoasemien ahdinko syvenee. Matkustajia oli nyt 91 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Lentojen määrä laski 77 prosenttia ja rahdin määrä 51 prosenttia.

−Tilanne on erittäin huolestuttava Helsinki-Vantaan osalta, joka elää kansainvälisestä vaihtoliikenteestä ja jonka kautta myös maakuntalentoasemat menestyvät. Vaihtomatkustajien määrä laski 95 prosenttia viime vuoteen verrattuna, sanoo lentoasemayhtiö Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Kun Helsinki-Vantaa menestyy, myös Finavian maakuntalentoasemat pärjäävät. Ennen koronakriisiä Helsingistä oli Pohjois-Euroopan parhaat yhteydet edelleen ympäri maailmaa, ja Helsinki-Vantaan tuotoilla oli mahdollista pitää yllä vähäliikenteisiä verkostolentoasemia.

−Kun Helsinki-Vantaan kansainvälinen liikenne on pysähdyksissä, ovat myös maakuntakenttien lennot tyrehtyneet. Normaalisti kun iso osa Helsinkiin lentävistä jatkaa matkaansa ulkomaille, Mäki toteaa.

Finavia on määrätietoisesti tavoitellut Helsinki-Vantaalle johtoasemaa vaihtolentokenttien kansainvälisessä kilpailussa. Helsinki-Vantaan kehitysohjelma on strateginen ja pitkäjänteinen investointi. Se tukee koko lentokenttäverkoston menestymistä ja omalta osaltaan myös Suomen taloutta, sillä jokainen vaihtomatkustaja tuo tuloja ja tuhansia työpaikkoja.

−Koronakriisin aiheuttamista taloudellisista vaikeuksista huolimatta päätimme jatkaa investointiohjelmaamme, koska haluamme olla valmiina viruksen hellittäessä ja maailman avautuessa. Kun pystymme viemään Helsinki-Vantaan kehitysohjelman loppuun, meillä voi olla etulyöntiasema muihin kilpailijoihimme nähden, Mäki sanoo.

Vuonna 2019 Helsinki-Vantaan vajaasta 22 miljoonasta matkustajasta puolet oli ulkomaalaisia, puolet suomalaisia. Kansainvälisten vaihtomatkustajien osuus oli merkittävä. Kaikkiaan Finavian lentoasemien kautta kulki viime vuonna 26 miljoonaa matkustajaa, kun tänä vuonna kokonaismatkustajamäärän ennustetaan jäävän noin neljäsosaan siitä.

Tilastoyhteenveto ja matkustajien määrien kehitys vuonna 2020

Lokakuu 2020 Tammi-lokakuu 2020
Matkustajia Finavian lentoasemilla yhteensä 195 066-91 % 6 033 311-72 %
Matkustajia Helsinki-Vantaalla 146 937 -92 % 4 784 211 -74 %
Kansainvälisiä vaihtomatkustajia Helsinki-Vantaalla 13 785 -95 % 695 200 -77 %
Rahdin määrä Finavian lentoasemilla yhteensä 11 162 t  -51 % 115 703 t -41 %
Rahdin määrä Helsinki-Vantaalla 11 132 t -50 % 112 349 t -41 %
Kaupallisten lentojen määrä Finavian lentoasemilla yhteensä 5 011 -77 % 83 652 -60 %
Kaupallisten lentojen määrä Helsinki-Vantaalla 3 672 -78 % 62 079-61 %

Rovaniemen lentoasema täyttää 80 vuotta

medium_rovaniemi_airport

Kuva: Finavia

Rovaniemen lentoasema täyttää pyöreät 80 vuotta kesäkuun 21. päivänä. Vain puoli vuotta sitten uudistetulla ja laajennetulla lentoasemalla on tärkeä rooli Lapin matkailun ja Suomen saavutettavuuden mahdollistamisessa.

Rovaniemen lentoaseman rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1939. Jo seuraavan vuoden kesäkuussa Aero Oy käynnisti säännöllisen reittiliikenteen Rovaniemelle Helsingistä. Lento kesti useita tunteja, sillä välilaskut tehtiin Tampereella, Vaasassa, Kokkolassa, Oulussa ja Kemissä ennen Rovaniemelle laskeutumista. Sieltä kone jatkoi edelleen Sodankylään ja Petsamoon.

Lentoasema perustettiin toisen maailmansodan aikana. Sodassa tuhoutuneen kentän jälleenrakennustyöt käynnistyivät vuonna 1948, ja samana vuonna säännöllinen reittiliikenne aloitettiin uudelleen.

– Lentoaseman kehitys on ollut huikeaa. Matkustajamäärät ovat kasvaneet vuosien varrella valtavasti, kertoo Rovaniemen lentoaseman päällikkö Johan Juujärvi Finaviasta.

Rovaniemi on matkustajamääriltään yksi Suomen vilkkaimmista lentoasemista, jonne lennetään tiheään etenkin talvisaikaan. Rovaniemen lentoasema palveli vuonna 2019 yli 660 000 matkustajaa, ja matkustajamäärät ovat olleet viimeisen vuosikymmenen ajan nousussa.

– Lapin luonto ja eksotiikka kiinnostavat ihmisiä ympäri maailman. Esimerkiksi joulupukki, napapiiri ja revontulet ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä Rovaniemelle ja koko Lapin alueelle. Rovaniemen lentoasema tunnetaan Joulupukin virallisena lentoasemana, jonka kautta pääsee Lapin ainutlaatuisten elämysten pariin, sanoo Juujärvi.

Finavia on kehittänyt ja laajentanut Rovaniemen lentoasemaa viime vuosien aikana merkittävästi. Uutta tilaa on saatu yhteensä 5 000 neliötä. Kapasiteettia on kasvatettu ja tehokkuutta parannettu lisäämällä uusia passintarkastus-, lähtöselvitys- ja turvatarkastuslinjoja ja lähtöportteja sekä laajentamalla matkatavarajärjestelmää. Myös palvelut ovat parantuneet, ja kentälle on avattu uusia myymälöitä ja ravintoloita.

Rovaniemen lentoaseman laajennus oli osa Finavian mittavaa 55 miljoonan euron kehitysohjelmaa Lapin lentoasemilla. Rovaniemen osuus oli vajaat puolet koko investoinnista eli 25 miljoonaa euroa.

Koronaviruspandemian vuoksi Rovaniemen lentoasemalta operoidaan tällä hetkellä vain Suomen sisäisiä lentoja.

– Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa muistelemme lämmöllä Rovaniemen lentoaseman merkittävää historiaa sekä katsomme kiinnostuneina tulevaan. Haluan kiittää kaikkia entisiä ja nykyisiä Rovaniemen lentoaseman työntekijöitä heidän ammattitaidostaan ja sitoutumisestaan työhönsä palvellakseen asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka lentoasemalla on hetkellisesti hiljaista, maailmanlaajuisen lentomatkustamisen arvioidaan palautuvan koronatilanteen edetessä hiljalleen, kertoo Juujärvi.

Helsinki-Vantaalle lentoalan arvostettu palkinto: Pohjois-Euroopan paras lentoasema

medium_2019_10_29_op_finavia_0363

Matkustajat ovat valinneet Helsinki-Vantaan lentoaseman Pohjois-Euroopan parhaaksi kentäksi jo neljättä kertaa Skytraxin kansainvälisessä lentokenttien palvelututkimuksessa.

Sijoitus on erinomainen myös maailmanlaajuisesti tarkasteltuna, sillä Helsinki-Vantaa nousee koko vertailussa toiselle sijalle omassa kokoluokassaan (20-30 miljoonaa matkustajaa).

Toimitusjohtaja Edward Plaisted toteaa Skytraxin tiedotteessa, että Helsinki-Vantaa on vuosi toisensa perään säilyttänyt vahvan asemansa maailman parhaimpien lentoasemien joukossa.

− Olemme erittäin iloisia Skytraxin myöntämästä tunnustuksesta, sillä se on hyvä osoitus Helsinki-Vantaan kyvystä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja antaa meille vahvan pohjan ponnistaa kohti tulevaisuutta lentoliikenteen elpyessä koronakriisistä, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ulla Lettijeff Finaviasta.

Lettijeff kiittää koko lentoaseman henkilökuntaa, jonka ansiosta tunnustus on saatu.

− Helsinki-Vantaalla toimii noin 1 500 yritystä ja organisaatiota, joiden palveluksessa työskentelee yhteensä yli 20 000 ihmistä.  He kaikki yhdessä ovat olleet mukana luomassa lentoasemalle asiakkaiden arvostamaa sujuvaa palvelua, joka on yksi Helsinki-Vantaan vahvimmista kilpailutekijöistä ja jonka avulla lentoasema erottuu edukseen muista maailman lentoasemista. Tästä on hyvä jatkaa, hän sanoo.

Finavia on parin viimeisen vuoden aikana panostanut merkittävästi asiakaskokemuksen kehittämiseen ja tehnyt tiivistä yhteistyötä lentoasemalla toimivien yritysten ja viranomaisten kanssa asiakaspalvelun laadun kehittämiseksi.

Esimerkkinä Lettijeff mainitsee laajan Finavia Academy -valmennusohjelman, jonka tavoitteena on tarjota yhtenäinen matkustuskokemus läpi koko lentoaseman palvelupolun. Valmennuksella tähdätään eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen ja hyvän yhteishengen luomiseen. Henkilöstön sitoutuminen on yksi tärkeimmistä menetystekijöistä.

– Skytraxin palkinto ei siis ole ihan pelkkää sattumaa. Asiakaskokemuksen kehittäminen on Finavian strategian keskiössä, ja sen lisäksi kaikilla Helsinki-Vantaalla työskentelevillä on yhteinen kunnianhimoinen tavoite tarjota maailmanluokan palveluita, Lettijeff kertoo.

Skytraxin tutkimus on globaali lentoasemien palvelutasoa mittaava matkustajatutkimus, jossa on mukana yli 550 lentoasemaa ympäri maailmaa. Matkustajat arvioivat lentoasemien palveluiden ja tuotteiden tasoa laajasti läpi koko matkustajapolun aina terminaalin sisäänkäynniltä koneen istuimelle asti.  Nyt julkaistu tutkimus on toteutettu kuusi kuukautta kestävän jakson aikana syyskuusta 2019 alkaen helmikuulle 2020 asti.

Lisää tietoa tutkimuksesta saa Skytraxin verkkosivuilta: https://www.worldairportawards.com/about-us/

Finavian tammi-maaliskuun tilastot osoittavat koronaviruspandemian merkittävät vaikutukset lentoliikenteeseen

medium_helsinki_airport_apron_and_air_traffic_control_tower

Finavian uusimmat lentoliikennetilastot kertovat koronavirusepidemian huomattavista vaikutuksista lentoliikenteeseen ja lentoasemien toimintaan. Yhteensä lentomatkustajien määrä väheni kaikilla Finavian lentoasemilla tammi-maaliskuussa 20,1 %. Maaliskuussa Helsinki-Vantaalla oli peräti 57,2 prosenttia vähemmän matkustajia kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

”Huoli matkustajiemme ja työntekijöidemme hyvinvoinnista koskettaa meitä syvästi. Koronaviruspandemia on konkretisoitunut monella tavalla Finavian lentoasemilla. Viikoissa maailmanlaajuiseksi pandemiaksi muuttuneen epidemian vaikutukset koko toimialaan ovat olleet todella merkittäviä ja laaja-alaisia. Tilanne on vaikuttanut myös lentoyhtiöihin, lentoasemilla toimiviin yrityksiin, työpaikkoihin ja investointeihin.

Tämän hetkisen ennusteen mukaan arvioimme lentoliikenteen vähentymisellä olevan yli 100 miljoonan euron vaikutus Finavian liikevaihtoon vuonna 2020. Kokonaismatkustajamäärän arvioimme jäävän tänä vuonna jopa kolmanneksen viime vuodesta. Tämä on huomattavasti rajumpi pudotus, kuin mikään lentoliikenteen aikaisemmin kokema muutos.

Jotta voimme päästä tämän vaativan tilanteen yli yhdessä lentoasemayhteisön kanssa, olemme antaneet helpotuksia vuokralaistemme ja kumppaneidemme suuntaan. Myös Helsinki-Vantaan meneillään olevaa kehitysohjelmaa on toistaiseksi päätetty jatkaa taataksemme Suomen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa.” Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki kertoo.

Vielä tammikuussa 2020 matkustajien määrä noudatti viime vuotiseen tapaan maltillista kasvua. Koronavirusepidemian levittyä ensin Aasiassa, väheni matkustajien määrä merkittävästi helmikuussa varsinkin Kiinan reiteillä. Eniten vaikutukset näkyvät maaliskuun tilastoissa, jolloin Kiinan reiteillä matkusti 95,8 % vähemmän matkustajia kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

Epidemian levitessä Eurooppaan lentoyhtiöiden kysyntä laski merkittävästi viranomaisten asettamista rajoituksista ja vähentyneestä matkustamisesta johtuen. Maaliskuussa Italian reiteillä matkusti noin 4000 matkustajaa (-89,5 %) ja Espanjan reiteillä 84 000 matkustajaa (-56,3 %). Kotimaan lennoilla matkusti 298 000 matkustajaa maaliskuussa (-55,0 %) ja määrä väheni maaliskuun loppua kohden voimakkaasti viranomaisten matkustusrajoitusten astuttua voimaan. Verkostolentoasemien matkustajamäärä laski tammi‒maaliskuussa yhteensä 18,7 prosenttia. Suuremmista lentoasemista matkustajien määrä laski eniten Oulussa (-26,0 %), Kittilässä (-13,5%) ja Rovaniemellä (-12,0%).

Tilastoissa huomioitavaa on, että Finavian ei tilastoi matkustajien kansalaisuutta, vaan matkustajien lukumääriä reiteittäin ja maittain. Kotimaan matkustaja ei toisin sanoen ole välttämättä Suomen kansalainen, vaan kotimaan sisäisellä reitillä matkustava henkilö.

Helsinki-Vantaan tilanne tällä hetkellä

Normaalina päivänä Helsinki-Vantaalta matkustaa keskimäärin 57 000 matkustajaa. Tällä hetkellä matkustajia on reilu tuhat ja määrä vähenee edelleen. 19. maaliskuuta Finavia sulki Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 1:n lähtöselvitykset ja matkatavaroiden luovutuspisteet sekä auloissa sijaitsevat palvelut. Tämä tarkoittaa, että kaikki toteutuvat lennot operoidaan toistaiseksi terminaali 2:n kautta. Myös muita terminaaliosia on suljettu sekä Schengen että non-Schengen-alueella. Kiitotie 3 suljettiin lentoliikenteeltä toistaiseksi 1. huhtikuuta.

Tällä hetkellä kaikki maahan saapuvat ja maasta lähtevät henkilöt kulkevat rajatarkastuksen kautta, ja kaikki Suomeen saapuvat matkustajat kulkevat terveysviranomaisten ylläpitämän terveystarkastuspisteen kautta. Finavia tukee viranomaisia mm. ohjeistamalla matkustajia sekä muuttamalla matkustajien ohjausta ja matkustajaprosesseja terminaaleissa ja asematasolla. Finavia on myös toteuttanut useita toimenpiteitä, jotka lisäävät väljyyttä terminaalitiloissa ja vähentävät tartuntariskiä.

Vaikka iso osa palvelupisteistä on kiinni myös muualla kuin suljetuissa terminaalitiloissa, lentoasemalla pyritään pitämään avoinna joitakin pisteitä, kuten apteekki-, kioski- ja kahvilapalveluita. Aukioloajat ovat kuitenkin tavanomaista suppeammat. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on avoinna muutamia ravintoloita, jotka myyvät ruokaa mukaan take away -annoksina.

Finavian toimista koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi kerrotaan lisää täällä.

Suurin osa verkostolentoasemista on tilapäisesti suljettu

Kansainvälisiä lentoja operoidaan vain Helsinki-Vantaalta, Turusta ja Maarianhaminasta. Tämän hetkisen tilanteen mukaan kotimaanlentoja operoidaan Helsinki-Vantaan ohella seuraavilla lentoasemilla:

  • Kuopio
  • Maarianhamina
  • Oulu
  • Rovaniemi
  • Savonlinna

Verkostolentoasemien tilanne voi kuitenkin muuttua tilanteen jatkuessa. Kotimaan matkustajaliikenteen vähentyessä tilapäisesti Tampere-Pirkkala ja Jyväskylä ovat auki ulko- ja kotimaan rahtia, huoltovarmuutta, ambulanssilentoja ja Puolustusvoimien toimintaa varten.  Myös verkostolentoasemillamme varmistetaan, että poikkeustilanteesta huolimatta yhteiskunnalle kriittiset toiminnot voivat jatkua eri puolilla Suomea.

Finavia visioi: Sähköistetyt kotimaanlennot mahdollisia jo 2020-luvun lopussa

clipart-0-28-13-48-39

Finavia on liittynyt sähkölentämistä edistävän pohjoismaisen Network for Electric Aviation (NEA) -verkoston jäseneksi. Verkoston tavoitteena on vauhdittaa sähkölentämisen käyttöönottoa Pohjoismaissa.

– Sähkölentäminen on yksi merkittävistä tulevaisuuden ratkaisuista, joilla voidaan vähentää lentämisen ympäristövaikutuksia. Lentoasemayhtiönä haluamme selvittää, millaista kehitystyötä sähköilmailu vaatii lentoasemillamme, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.

Finavia on vuodesta 2018 ollut mukana rahoittamassa Suomen ensimmäistä sähkölentokonetta, joka teki pari vuotta sitten onnistuneen testilennon Malmilla. Liittyminen NEA-verkostoon on lisäpanostus sähkölentämisen kehittämiseen ja osa yhtiön ilmasto-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä lentoasemilla.

– Uskon, että Suomessa sähköinen matkustajakone lentää kotimaan reiteillä jo 2020-luvun lopulla. Jos sähkö tuotetaan puhtaasti esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla, sähköllä kulkeva lentokone voisi kulkea jopa täysin päästöttömästi. Sähkölentokoneet tulevat sopimaan erityisesti lyhyen matkan liikenteeseen, Hansson toteaa.

NEA-verkosto kokoontuu tällä viikolla Helsingissä. Finavian ja Finnairin isännöimässä tapaamisessa 28.–29.1.2020 pohjoismaiset lentoalan toimijat pureutuvat sähkölentämisen kysymyksiin. Aiheina ovat sähkölentämisen edellyttämän infrastruktuurin standardisointi sekä lentokoneteknologian kehittäminen pohjoisiin sääolosuhteisiin.

– NEA on pohjoismainen verkosto, joka työskentelee sekä infrastruktuurin, alakohtaisten kysymysten sekä uusien liiketoimintamallien parissa. Verkoston tavoitteena on luoda yhteinen näkemys toimenpiteistä, joiden avulla sähkölentäminen voi olla tulevaisuutta Pohjoismaissa, kertoo NEA-verkoston projektipäällikkö Maria Fiskerud.

NEA-verkostoon kuuluvat pohjoismaisten lentoasemayhtiöiden lisäksi pohjoismaisia lentoyhtiöitä sekä sähkölentämiseen erikoistuneita start-up-yrityksiä. Verkoston aloitustapaaminen pidettiin joulukuussa 2019 Ruotsin Östersundissa. Verkoston toimintaa rahoittaa Pohjoismaiden neuvoston alainen Nordic Innovation.

Finavia investoi Joensuun lentoaseman kiitotien päällystystyöhön kesällä 2020

joensuun-lentokenttä-0013

Joensuun lentoasemalla tehdään päällystystöitä kesällä 2020. Remontissa kiitotie ja toinen kahdesta rullaustiestä päällystetään uudella asfalttipinnalla. Nyt tehtävä uudelleenpinnoitus pidentää kiitotien ja rullaustien elinkaarta ja takaa sujuvan operoinnin myös jatkossa.

Lentoaseman kiitotien päällystystyön suurimmat työvaiheet ajoitetaan kesälle, jolloin lentoasemalla on muita ajankohtia vähemmän lentoliikennettä. Joensuun lentoasema on remontin vuoksi suljettuna 22.6.–9.7.2020 välisen ajan. Hiljaisena ajankohtana korjaustöistä toivotaan aiheutuvan mahdollisimman vähän haittaa matkustajille ja operaattoreille.

Päällystystyön yhteydessä laajennetaan lisäksi kiitoteiden päissä olevia turva-alueita. Nyt tehtävän remontin kokonaiskustannus on noin 1,1 miljoonaa euroa.

Joensuun lentoasemalta on säännöllistä reittiliikennettä Helsinkiin, minkä lisäksi lentoasemalta lennetään tilauslentoja erityisesti Euroopan lomakohteisiin. Vuonna 2019 Joensuun lentoaseman kautta matkusti yli 126 000 matkustajaa, mikä tekee siitä matkustajamäärässä mitattuna Finavian kymmenenneksi vilkkaimman lentoaseman.

Finavian lentoasemilla 26 miljoonaa matkustajaa vuonna 2019 – lentoliikenteessä oli maltillisen kasvun vuosi

67812039_2489155731104723_2899432950087024640_o

Vuosi 2019 oli Finavian lentoasemilla vilkas, vaikka lentoliikenteen kasvu oli aiempia vuosia maltillisempi. Reitti- ja tilauslennoilla lensi yhteensä 26,0 miljoonaa matkustajaa (+4,2 %).

Suomen suurimman kansainvälisen lentoaseman, Helsinki-Vantaan, kautta matkusti viime vuonna 21,9 miljoonaa matkustajaa (+4,9 %). Muiden lentoasemien matkustajamäärä nousi kokonaisuudessaan 4,2 miljoonaan (+0,6 %). Matkustajien määrä kasvoi suuremmista lentoasemista eniten Turussa (+22,6 %), Helsinki-Vantaalla (+4,9 %) ja Rovaniemellä (+2,6 %). Lapin lentoasemilla matkusti vuonna 2019 yhteensä 1,5 miljoonaa matkustajaa (+1,5 %). Liikennemäärät laskivat hieman Oulussa (-3,6%) ja Tampereella (-2,5 %) vähentyneiden lentomäärien vuoksi.

Vaihtomatkustajien määrä jatkoi kasvuaan Helsinki-Vantaalla

Kansainväliseltä lennolta Helsinki-Vantaalla toiselle kansainväliselle lennolle jatkavien matkustajien määrä kasvoi 16,7 prosenttia. Eniten kansainvälisiä vaihtomatkustajia Helsinki-Vantaalla on Japanin, Saksan, Kiinan ja Ruotsin reiteillä. Yhteensä kansainvälisten vaihtomatkustajien osuus kaikista matkustajista oli Helsinki-Vantaalla viime vuonna 38,6 prosenttia.

Kiinan reiteillä matkustajia oli viime vuonna 659 000 (+18,1 %), ja Japanin reiteillä 837 000 (+11,2 %). Tällä hetkellä Kiinaan lennetään Helsinki-Vantaalta yhdeksään eri kohteeseen. Japaniin lennetään Suomesta viiteen kohteeseen, mikä on enemmän kuin muualta Euroopasta. Syksyllä aloitettiin myös kolme viikoittaista lentoa Pekingiin uudelle Daxingin kansainväliselle lentoasemalle. Joulukuussa avautui ainoa suora yhteys koko Euroopasta Japanin Sapporoon.

Lähinaapurimaista Helsinki-Vantaan kautta matkusti Ruotsin reiteillä 1 644 000 matkustajaa (-1,6 %), Venäjän reiteillä 594 000 matkustajaa (+15,2 %) ja Viron 323 000 (+9,4 %) matkustajaa.

”Helsinki-Vantaan vetovoima on edelleen erinomainen. Aasialaiset vaihtomatkustajat ovat merkittävässä roolissa Helsinki-Vantaalla, sillä maantieteellinen sijaintimme Aasian ja Euroopan välillä on ihanteellinen. Kesäkaudella 2020 Helsinki-Vantaalta on viikoittain 53 lentoa Kiinaan ja 45 lentoa Japaniin. Matkustuksen sujuvuus ja asiakaspalvelu ovat kilpailuetujamme. Esimerkiksi kiinalaisille matkustajille on saatavilla lukuisia palveluita kiinaksi niin lentoasemalla kuin digiympäristöissämme”, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori kertoo.

Pohjois-Amerikkaan matkusti Helsinki-Vantaalta viime vuonna yhteensä noin 439 000 matkustajaa, mikä on noin 103 000 matkustajaa vuotta 2018 enemmän (+30,5 %). Pohjois-Amerikan tarjonta on kasvanut viime vuoteen verrattuna muun muassa maaliskuussa avatun uuden Los Angelesin reitin vuoksi.

Verkostolentoasemien yhteydet laajenivat – Lapin vetovoima edelleen vahva

Suosituimmat lentoreitit kaikilta lentoasemilta oli viime vuotiseen tapaan Saksaan, Ruotsiin ja Espanjaan. Verkostolentoasemilta eniten ulkomaanlentojen matkustajia oli Ruotsiin, Helsinki-Vantaalta Saksaan.

Turun lentoaseman hyvä kehitys jatkui edelleen ja lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 453 000 matkustajaan (+ 22,6 %). Turusta eniten matkustajia lensi viime vuonna Turusta Puolan Gdanskiin. Turun suorat yhteydet Eurooppaan laajenivat viime vuonna merkittävästi. Ensi kesänä 2020 Turusta avautuu uusin reitti Georgian Kutaisiin.

Oulussa rikottiin neljännen kerran miljoonan matkustajan raja joulukuussa. Kokonaisuudessaan Oulun lentoasemalla oli 1,1 miljoonaa matkustajaa, mikä on hieman edeltävää vuotta vähemmän (-3,6 %).

Rovaniemen lentoasemalla oli viime vuonna 661 000 matkustajaa (+2,6 %). Eniten suorilla ulkomaanlennoilla lensi matkustajia Rovaniemeltä Lontooseen. Meneillään olevan talvikauden ajan Rovaniemeltä voi lentää myös Manchesteriin. Talvikauden merkittävin reittiavaus oli joulukuussa suoran yhteyden avautuminen Rovaniemeltä Istanbuliin talvikauden ajaksi.

Pohjoisen vetovoima on edelleen voimakas – Lapin lentoasemien matkustajamäärä oli vuonna 2019 yhteensä 1,5 miljoonaa (+1,5 %). Tilauslennoilla matkusti viime vuonna 309 000 matkustajaa (- 8,0 %), ja Lapin lentoasemille saapui 1374 tilauslentoa (-6,3 %). Tilauslentojen määrään vaikutti viime vuonna muun muassa Thomas Cookin konkurssi ja osan lennoista luokittelu reittilennoiksi.  Eniten tilauslentoja lennettiin viime vuonna Lappiin Iso-Britanniasta, ja suurin osa tilauslennoista lennettiin Kittilään, Rovaniemelle ja Ivaloon.

Finavian toteuttama Lapin lentoasemien kehitysohjelma asiakaskokemuksen parantamiseksi ja palvelutason nostamiseksi valmistui suunnitellusti ennen joulusesongin 2019 alkua. Kehitysohjelma käsitti kaikkiaan 55 miljoonan euron investoinnit Ivalon, Kittilän ja Rovaniemen lentoasemien asiakaskokemuksen parantamiseksi ja palvelutason nostamiseksi.

Lentomatkustajien palvelut monipuolistuivat lentoasemilla

”Vuosi 2019 oli maltillisemman kasvun vuosi ja hyvä vuosi kaikin puolin, lentoliikenne kasvoi edelleen yli pidemmän ajan keskiarvon. Avasimme Helsinki-Vantaalle viime vuonna elämyksellisen vaihtomatkustuksen sydämen eli Aukion ja uuden Länsisiiven, jotka palvelevat erityisesti kaukomatkustajia ja laajarunkokoneita.

Matkustajiemme ensiluokkainen asiakaskokemus on Finavialle tärkeää. Lapissa saimme Rovaniemen ja Kittilän lentoasemien laajennukset asiakaskäyttöön suunnitellusti ennen kiireisintä joulusesonkia.

Huomion arvoista on myös se, että olemme kasvaneet ja kehittyneet koko ajan vastuullisesti. Olemme edelläkävijöitä vastuullisemman lentoasematoiminnan kehittämisessä – muun muassa kaikki Finavian 21 lentoasemaa ovat hiilineutraaleja” Petri Vuori kertoo.

Helsinki-Vantaan halutaan olevan sekä palveluiltaan että tunnelmaltaan yksi maailman parhaimmista lentoasemista. Alkanut vuosi 2020 on Helsinki-Vantaalla rakentamisen aikaa. Lähes harjakorkeudessa oleva uusi pysäköintitalo P1/P2 saadaan käyttöön syksyyn 2020 mennessä. Lentoaseman uuden näyttävän sisäänkäynnin sekä tulo- ja lähtöhallin rakennustyöt ovat päässeet suunnitellusti vauhtiin. Lentoaseman palvelutaso monipuolistuu edelleen, kun uusia liikkeitä ja ravintoloita avataan porttialueelle kevään mittaan.

Vilkas sesonki luvassa – Finavia palkkaa kymmeniä talvityöntekijöitä Lapin lentoasemille

helsinki_airpor_summer_2013_1

Kun muu Suomi huhkii kesätöissä tai lekottelee lomalla, Lapin lentoasemilla suunnataan jo katseet tulevaan talveen. Finavia etsii nyt Rovaniemen, Kittilän, Enontekiön, Ivalon ja Kuusamon lentoasemille palveluneuvojia ja kunnossapidon ammattilaisia vuoden tärkeimpään sesonkiin, talvikaudelle 2019–2020. Haku on avoinna 28.7. asti.

– Lentoasemat ovat matkustajalle usein ensikosketus Lappiin, ja haluamme sen olevan paras mahdollinen. Olemme investoineet Lapin lentoasemiin, joilla matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Nyt palkkaamme talvikaudelle kymmeniä lisätyöntekijöitä pitämään huolta siitä, että matkustaminen sujuu tulevanakin sesonkina mahdollisimman jouhevasti, Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen kertoo.

Rekrytointi talvikauden tehtäviin on käynnissä 28.7. asti Finavian verkkosivuilla. Palveluneuvojan ja kunnossapidon moniosaajan työt pitävät sisällään monipuolisia tehtäviä ainutlaatuisessa työympäristössä. Finavian lentoasemien työntekijöiltä odotetaan erinomaista palveluasennetta sekä tiimityötaitoja, jotta matkustajan kokemus lentoasemalla on mahdollisimman sujuva.

Kausityöläisille on tarjolla mukava työporukka, lentoasemien kansainvälinen syke ja ympärillä levittäytyvä upea Lapin luonto.

– Talven sesonkityöt houkuttelevat niin paikallisia kuin kauempaakin tulevia, Jolkkonen sanoo.

Lentoasemat hyödyttävät koko Lapin taloutta

Matkustajamäärät Lapin lentoasemilla ovat kasvaneet jo vuosia, ja etenkin aasialaisten matkustajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Finavia on uudistanut turismille keskeisiä Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemia 55 miljoonan euron investointiohjelmalla kahden viime vuoden aikana.

Nyt loppusuoralla olevien uudistusten tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta, nostaa palvelutasoa ja kapasiteettia sekä varmistaa turvallinen liikennöinti lentojen ja matkustajamäärien yhä kasvaessa.

Investointien myötä Lapin lentoasemat ovat valmiita palvelemaan yhteensä kahta miljoonaa vuosittaista matkustajaa. Rovaniemen lentoasemalla matkustajia oli viime vuonna 644 144, ja kuluvana vuonna matkustajamäärät Rovaniemellä ovat kasvaneet Finavian lentoasemista suhteessa eniten. Parhaillaan lentoasemalla viimeistellään matkustajaterminaalin mittavaa laajennusta, jonka on määrä valmistua ennen joulusesonkia.

– Sekä kasvavat matkustajamäärät että lentoasemien laajennustyöt ovat tarjonneet työmahdollisuuksia Lapin asukkaille ja yrityksille. Matkailubuumi näkyy paikallisissa yrityksissä, ja kaikki palvelusektorin toimijat hotelleista takseihin ja ravintoloista safariyrittäjiin ovat saaneet osansa turismin kasvusta, Jolkkonen kertoo.

Katso tästä avoimet talvisesongin työpaikat Lapin lentoasemilla
https://www.finavia.fi/fi/ura-finaviassa/sesonkityontekijat

Finavia on lentoasemayhtiö, jonka tavoitteena on tehdä matkustamisesta sujuvaa ja mutkatonta. Mahdollistamme suomalaisille Pohjois-Euroopan parhaat yhteydet maailmalle sekä edistämme Suomen saavutettavuutta houkuttelevana matkakohteena. Lentokenttäverkostoomme kuluu 21 lentoasemaa eri puolilla Suomea. Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan johtava kauko- ja vaihtoliikenteen lentokenttä. Lapin lentoasemat ovat osaltaan mahdollistaneet Suomen matkailun ja turismin kehityksen ja nousun maailman maineeseen. Toimintamme kulmakiviä ovat vastuullisuus, turvallisuus, asiakaskokemus ja uudistuminen. Vuoden 2018 liikevaihto oli 377 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2 850.

Oulun lentoaseman pysäköintialue laajenee kesällä 2019

9df9480820c76a19_800x800ar

Kuva: Finavia.

Oulun lentoasemalla on aloitettu uuden pysäköintialueen rakentaminen, jonka tarkoituksena on tarjota matkustajille entistä paremmat mahdollisuudet lentoasemalla asiointiin. Uusia pysäköintipaikkoja rakennetaan noin 300, minkä lisäksi pysäköinti- ja liikennejärjestelyitä sujuvoitetaan.

Investoinnilla lisätään pysäköintikapasiteettia nykytilannetta ja tulevia vuosia ajatellen sekä varmistetaan vaivaton pysäköinti asiakkaille. Rakennustyöt valmistuvat syyskuun lopussa 2019.

–Haluamme autolle paikan löytämisen olevan asiakkaalle mahdollisimman yksinkertaista, myös ruuhkaisina loma-aikoina. Uusien paikkojen lisäksi aluetta selkiytetään muodostamalla kaksi pysäköintivyöhykettä nykyisten P1-, P2, P3- ja pikaparkkialueiden sijaan, kertoo Oulun lentoaseman päällikkö Liisa Sallinen.

Lähellä terminaalia sijaitsevilla pysäköintialueilla on paikkoja yhteensä noin 1300, joten kesän jälkeen valmistuvat 300 uutta paikkaa helpottavat merkittävästi pysäköintiä. Uudet autopaikat rakennetaan nykyisen pysäköintialueen eteläiseen päähän. Uusille paikoille saadaan myös noin 100 uutta lämmitystolppaa. Sähköautoa on tällä hetkellä mahdollista ladata P1-alueella. Lämmitys- ja latauspalvelut kuuluvat pysäköintimaksun hintaan. Pikaparkki- ja P2-alueilla on puolestaan 20 minuuttia ilmaista pysäköintiaikaa matkustajien saattajia ja vastaanottajia varten.

Oulun lentoasema on tällä hetkellä matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin. Noin miljoona matkustajaa lentää aseman kautta vuosittain. Finavia on tehnyt suuria panostuksia Oulun lentoasemalle tällä vuosisadalla ja mahdollistanut osaltaan liikenteen kehittymisen Oulussa.