Ilmavoimat osallistuu Luftförsvarsövning 22 -harjoitukseen Ruotsissa

F/A-18 Hornet ja kolme JAS 39 Gripen -hävittäjää (Kuva: Ilmavoimat)

Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä on mukana Ruotsin ilmavoimien Luftförsvarsövning 22 (LFÖ 22) -harjoituksessa 18.–25.5.2022.

Etelä- ja Keski-Ruotsissa järjestettävä Luftförsvarsövning 22 on Ruotsin ilmavoimien vuoden 2022 pääsotaharjoitus, johon osallistuu yhteensä noin 2 500 henkilöä. Suomesta harjoituksessa on mukana kuusi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, yksi Pilatus PC-12NG -yhteyskone ja noin 80 henkilöä.

Suomen ilmavoimien osalta tavoitteena on harjoitella ilmaoperaatioiden suunnittelua ja toteutusta sekä tukikohta- ja johtokeskustoimintaa yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa. Såtenäsin tukikohtaan tukeutuvat Lapin lennoston Hornetit osallistuvat ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon ilmaoperaatioihin ruotsalaisten JAS 39 Gripen -hävittäjien kanssa. Lento-osaston lisäksi harjoituksessa on mukana suomalaisia taistelunjohtajia ja yhteysupseereja.

‒ Toimimme Luftförsvarsövning 22 -harjoituksessa osana Ruotsin ilmapuolustusta. Ilmaoperaatioiden lisäksi harjoittelemme isäntämaatuen vastaanottamista Skaraborgin lennostolta ja integroitumista Såtenäsin tukikohdan toimintoihin, kertoo suomalaisen Hornet-osaston johtajana toimiva majuri Markus Paukkeri Lapin lennostosta.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisiin pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä Suomen ja Ruotsin puolustuksen vahvistamiseen. Ilmavoimien osallistuminen Luftförsvarsövning 22 -harjoitukseen on osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien vuoden 2022 kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa.

Neljä yhdysvaltalaislentokonetta tankkaa Suomen ilmatilassa

A-10 Lentokone

Neljä Yhdysvaltain A-10-lentokonetta ja KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone lentävät Suomen ilmatilassa perjantaina 13. toukokuuta 2022.

A-10-koneet tankataan Suomen ilmatilassa, mutta ne eivät laskeudu Suomen maaperälle. Ylilento Suomen ilmatilassa on osa koneiden reittisuunnitelmaa.

KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone

Vieraan valtion valtionilma-alus saa tulla Suomen alueelle luvan perusteella. Aluevalvontalain (755/2000: 5 ja 10 §) perusteella Pääesikunta käsittelee ja ratkaisee lupa-asian. Pääesikunta on käsitellyt ja hyväksynyt ylilennon Suomen ilmatilassa osaksi lentosuunnitelmaa.

Mikkelin lentoasemaselvitys: asemaa ei pitäisi lakkauttaa, vaan sitä pitäisi kehittää

Mikkelin lentoasema on Suomen vanhimpiin kuuluva kunnallisesti ylläpidetty lentoasema

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n tuoreessa selvityksessä todetaan, että Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta vastaavaa alustaa, josta ilman huomattavaa uusinvestointia olisi lunastettavissa yhtä laaja-alainen aluetalousvaikutus. Lentoasema rakentaa elinvoimaa pitkällä tähtäimellä ja toiminnasta olisi mahdollista saada sekä työllisyysvaikutuksia että välillisiä tuloja kaupunkiin.

Kehitysyhtiö uskoo saavansa tuloksia lentoyhteyksien aktiivisesta edistämisestä tämän valtuustokauden aikana. Kehittämistä on tehtävä pitkällä tähtäimellä, mutta aktiivinen lentoyhteyksien hankinta olisi aloitettava heti. Tavoitteeksi on asetettava markkinaehtoisen lentoliikenteen saaminen.

-Mikkelin kaupunki on juuri hyväksynyt strategian, jossa on asetettu kaupungin taloudelle merkittävä kasvutavoite: 2500 työpaikkaa ja 90 miljoonaa euroa lisää vuotuista palkkatuloa. Poliittisesti on paljon puhuttu kasvusta, mutta kasvua ei synny ilman elinkeinopoliittisia investointeja. Lentoliikenne on onnistuessaan teko, joka hyödyttää koko alueen elinkeinoelämää ja joka on päätöksenä täysin Mikkelin kaupungin omissa käsissä, Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen toteaa.

Tutkimusten mukaan 58 % kansainvälisistä matkailijoista saapuu kohteeseensa lentäen. Etelä-Savoon ollaan parhaillaan tekemässä uusia matkailuinvestointeja mm. Sahanlahteen, Pistohiekalle ja Heimariin. Myös Joroisiin on tulossa uusi luksuslomakohde.

-Meneillään olevat investoinnit heijastavat sijoittajien uskoa alueen tulevaisuuteen. Kaikki tavat, joilla Mikkeli voi osaltaan auttaa näiden investointien onnistumista, ovat nyt tervetulleita, matkailujohtaja Maisa Häkkinen kertoo.

Laajemmin katsottuna toimivat lentoyhteydet ovat elinkeinoelämän kehittymisen kannalta tutkittu tapa, jolla kasvua voidaan ruokkia. Kauppakamari arvioi, että lentoasemalla on sekä onnistumisen että lakkauttamisen tilanteessa vaikutus alueen saavutettavuusmielikuvaan ja tätä myötä yritysten ja henkilöstön sijoittumiseen.

-Taannoin toteutetussa kyselyssä Mikkelin seudun kansainvälistyneet yritykset arvioivat lentoliikenteen merkityksen 2–4 kertaa paikallisesti toimivia yrityksiä tärkeämmäksi. Mitä enemmän olemme kansainvälisesti verkottuneita, sitä suurempaan rooliin lentoliikenne nousee, Leinonen jatkaa.

-Lentoliikenne on murroksessa ja sen tulevaisuuteen liittyy merkittävää potentiaalia mm. sähkölentoliikenteen kehittymisen myötä. Finnair on investoimassa sähkölentokoneisiin ja erilaisia kokeiluja on vireillä maailmanlaajuisesti. Lakkauttamalla lentoaseman Mikkeli sulkee ovet tältä kehitykseltä, toteaa Leinonen.

Selvityksessä arvioidaan lentoaseman myynti- ja kehitystoiminnon olleen aliresursoitu viimeisen 14 vuoden ajan. Jos lentoasemalle saataisiin yksikin säännöllinen kansainvälinen lentoyhteys, kansainvälisten yöpymisten määrä Mikkelin seudulla kasvaisi 30–60 prosenttia ja työllisyys kasvaisi saman 30–60 henkilötyövuotta. Alueen kokonaistalouteen virtaisi uutta rahaa 3,9–7,7 miljoonaa euroa, josta kaksi kolmannesta kohdistuisi matkailusektoriin. Elinkeinoelämän käytettävissä olevat liikenneyhteydet paranisivat.

-Ymmärryksemme on, että Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta vastaavaa alustaa, josta olisi lunastettavissa tällainen laajasti eri sektoreita hyödyttävä aluetalousvaikutus ilman huomattavaa uusinvestointia. Kysymys on olemassa olevan potentiaalin ottamisesta tehokkaaseen käyttöön, selvitystä tekemässä ollut Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä toteaa.

-Meillä on valmis lentoasema. Nyt tarvitaan lentoasematoiminnan uudelleenorganisoitumista ja myyntiä, myös selvityshenkilönä toiminut Olli Marjalaakso jatkaa.

Lentoliikennettä ei tule asettaa kilpailuun tie- ja ratayhteyksien kanssa

Selvityksessä todetaan, että lentoliikennettä ei tulisi asettaa kilpailuun tie- ja ratayhteyksien kehittämisen kanssa, sillä liikennemuotojen ominaisuudet ovat erilaisia. Lentoliikenne soveltuu paremmin pidemmille ja maastoesteitä ylittäville matkoille. Vanhojen Helsingin-yhteyksien perään ei pitäisi enää haikailla, vaan Mikkelin tulisi havitella kansainvälistä lentoliikennettä esimerkiksi Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Osloon tai Lontooseen. Helsingin ohella toimiva toinen hubi monipuolistaisi lentoyhteyksien valikoimaa.

Mikkelikin on mukana uudessa Itärata-hankkeessa, joka toteutuessaan nopeuttaa merkittävästi yhteyttä Helsinkiin.

-Itärata on hyvä hanke, mutta se ei kilpaile lentoliikenteen kehittämisen kanssa. Lentoliikennettä ei kannata asettaa viitostien ja ratayhteyden kanssa kilpailuun lentämällä Mikkelistä Helsinkiin. Se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa eikä ympäristön kannalta kestävää. Itäradan osalta on huomioitava myös hankeaikataulu. Radan on arvioitu valmistuvan vuosien 2035–2040 välillä, eli 13–18 vuoden päästä. Kysymys onkin, mitä Mikkeli aikoo tehdä radan valmistumista odotellessa, kehitysyhtiön toimitusjohtaja Timo Paakki pohtii.

Miten myyntiä käytännössä tehtäisiin?

-Mielestämme tärkeää olisi nyt myyntiresurssin saaminen työhön. Koko alueen on sitouduttava lentoliikenteen saamiseen ja jo avattuja keskusteluja alettava nyt vakavasti käymään, Paakki summaa keinovalikoimaa.

Ensi vaiheen keinovalikoimassa olisi rahoituspohjan monipuolistaminen, aktiivisen edunvalvonnan aloittaminen ja aktiivisen myyntityön aloittaminen.

Pikavoittoja työhön ei ole saatavilla. Jatkuva lakkauttamisen uhka ei myöskään kehitysyhtiön näkökulmasta muodosta uskottavaa lähtötilannetta keskustelulle, vaan lentoasemalle on saatava selkeä visio ja tulevaisuudennäkymä.

Selvitys löytyy oheisesta linkistä:
https://mikseimikkeli.fi/mikkelin-lentoasemaselvitys-asemaa-ei-pitaisi-lakkauttaa-vaan-sita-pitaisi-kehittaa/ 

Turku Energia suorittaa kaukolämpöverkkonsa teknisen kuntokartoituksen helikopterilla

Turku Energia suorittaa koko kaukolämpöverkkonsa teknisen kuntokartoituksen helikopterilennolla lämpökameroiden avulla lauantain 9.4.– tiistain 12.4.2022 välisenä aikana, säävaraus huomioiden. Helikopterilennosta saattaa aiheutua ajoittaista meluhaittaa etenkin Härkämäen alueelle, jossa sijaitsee helikopterin lähtö- ja nousupaikka.

Kuvaus suoritetaan koko Turku Energian kaukolämpöverkon alueella Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Kuvaus kestää yhteensä muutaman tunnin ja suoritetaan yhden yön aikana edellä mainitulla aikavälillä. Lennon tarkka ajankohta viestitään vielä Turku Energian sosiaalisen median kanavissa heti sen varmistuttua.

Valtaosa Turku Energian kaukolämpöverkostosta kulkee katualueilla. Helikopterilennot tehdään auringonlaskun jälkeen, jolloin maanpinta on tasalämpöinen ja liikennettä kaduilla on vähän.

– Helikopterin ja lämpökameroiden avulla pystymme paikantamaan hyvin mahdolliset kaukolämpöverkon vuotokohdat ja saamme kokonaisvaltaisen kuvan kaukolämpöverkkomme kunnosta ja korjausta vaativista kohdista. Näin varmistamme lämmönjakelun toimitusvarmuuden reagoimalla etukäteen mahdollisiin ongelmakohtiin, sanoo verkko-omaisuuspäällikkö Jani Uitti Turku Energiasta.

Lennon aikana otettujen lämpökamerakuvien sekä tietokoneanalyysien avulla tutkitaan maanpinnan lämpötilaeroja mahdollisten lämpövuoto- ja eristevauriokohtien paikantamiseksi

Edellisen kerran Turku Energia kartoitti kaukolämpöverkkonsa kuntoa helikopterin ja lämpökameroiden avulla vuosi sitten keväällä 2021.

Norwegianilla oli 940 000 matkustajaa maaliskuussa

Norwegianin maaliskuun liikennetiedot osoittavat positiivisen kehityksen, jonka mukaan matkustajamäärä kasvoi ja käyttöaste oli yli 80 prosenttia. Yhtiö on viime aikoina avannut uudelleen useita tukikohtia ja suoria reittejä Euroopassa. Kapasiteetin kasvu jatkuu kesään saakka.

– Olemme erityisen iloisia, että käyttöaste on pysynyt yli 80 prosentissa huolimatta merkittävästä kapasiteetin lisäyksestä maaliskuussa. Varausmäärät ovat kasvaneet koko viime kauden ajan ja on ilo nähdä, että markkinoiden kasvutrendi jatkuu. Matkustaminen on vilkasta pääsiäisenä ja kapasiteettimme vastaa kasvanutta kysyntää. Asiakkaamme voivat valita nyt lähes 280 kesään mennessä uudelleen avattavasta tai uudesta reitistä Euroopassa, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Geir Karlsen.

Norwegianilla oli 940 149 matkustajaa maaliskuussa, kun maaliskuussa 2021 matkustajia oli 71 399. Käyttöaste oli 80,3 prosenttia. Kapasiteetti (ASK) oli 1 485 miljoonaa istuinkilometriä ja todellinen myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) oli 1 193 miljoonaa istuinkilometriä. Maaliskuussa Norwegianin laivastossa oli keskimäärin 48 lentokonetta. Lennoista liikennöitiin 99,4 prosenttia. Täsmällisyys oli 90,1 prosenttia.

Norwegianin kesäaikataulussa on lähes 280 reittiä suosittuihin kohteisiin Euroopassa ja laivastossa tulee olemaan 70 lentokonetta. Yhtiö poisti aiemmin tällä viikolla kaikilta lennoilta vaatimuksen käyttää kasvomaskia.

Rajavartiolaitos lähettää tietopyynnön mahdollisille lentokonetoimittajille

Dornier 228 -koneiden korvaajat olisi tarkoitus ottaa käyttöön vuosikymmenen puolivälissä. /Rajavartiolaitos handout/

Rajavartiolaitoksen päätehtäviä ovat rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden
ylläpitäminen sekä sotilaallinen maanpuolustus. Rajaturvallisuuden toimintaympäristö on ollut voimakkaassa muutoksessa koronapandemian aikaan ja varsinkin nyt Euroopan turvallisuustilanteen järkyttyä.

Rajavartiolaitoksessa on vuodesta 2019 alkaen ollut käynnissä MVX-hanke, jonka tavoitteena on korvata Rajavartiolaitoksen käytössä olevat kaksi Dornier 228 -valvontalentokonetta. Vanhenevan kaluston tekninen kunto heikkenee ja keskeytysajat lisääntyvät. Koneiden uusiminen on välttämätöntä, jotta Suomen toimintakyky merellä ihmisten, ympäristön ja valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi voidaan säilyttää.

Laajan selvityksen perusteella, missä selvitettiin myös mahdollisuudet miehittämättömän ilmailun osalta, on Dornier 228 -koneet päätetty korvata uusilla miehitetyillä ilma-aluksilla. Uusien koneiden tehtävät on suunniteltu nykyisten koneiden tehtävien kaltaisiksi, mutta niiden kykyä vastata myös toimintaympäristön aiheuttamiin jatkuviin muutoksiin tullaan suunnitelmien mukaan parantamaan. Uusien koneiden suunnittelussa huomioidaan myös kasvava tarve itärajan valvonnan ja sen yhteydessä tehtävän Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnan tehostamiseen.

Hankkeessa toteutettiin laaja tietopyyntö 2020, jonka tulosten perusteella on kyetty analysoimaan ja tarkentamaan tarjolla olevia vaihtoehtoja. Nyt hanke on edennyt vaiheeseen, jossa mahdollisilta toimittajaehdokkailta pyydetään tarkentavia lisätietoja. Lisätiedoilla varmistetaan hankkeen jatkaminen suunnitellusti.

Valvontalentokoneiden tärkeimmät tehtävät ovat rajojen valvonta maalla ja merellä, merihätään joutuneiden pelastaminen, merellisten ympäristövahinkojen havaitseminen ja niiden torjuntaoperaatioissa tukeminen. Lisäksi lentokoneilla osallistutaan Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja tuetaan ympäristöviranomaisia Itämeren tilan seurannassa.

Suomen turvallisuusympäristön muutokset ovat olleet viime vuosina yllätyksellisiä ja nopeita. On tärkeää, että vanhentuneet ja käytöstä poistuvat Dornier-valvontalentokoneet saadaan viimein korvattua. Uusien valvontakoneiden hankinnassa painotamme kyvykkyyttä tuottaa luotettava ja kattava tilannekuva itärajalta, jotta Suomi pystyy vastaamaan muuttuviin tilanteisiin oikea-aikaisesti ja tehokkaasti, toteaa hankejohtaja prikaatikenraali Jari Tolppanen.

Hallitus päätti 5.4.2022 pidetyssä kehysriihessä osoittaa 163 miljoonaa euroa valvontalentokoneiden Dornierit korvaavien monitoimilentokoneiden hankintaan. Hankintaprosessi toimeenpannaan mahdollisimman nopeasti tavoitteena hankintasopimuksen tekeminen vuoden 2023 aikana, jolloin uudet suorituskyvyt voisivat olla käytössä vuonna 2026. Dornierien elinkaarta jatketaan alun perin suunnitellusta vuodesta 2025 vuoteen 2027, jotta kriittiset suorituskyvyt olisivat käytettävissä jatkuvasti. Nyt julkaistaan tarkennettu tietopyyntö mahdollisille toimittajille.

Rajan lentokonetoiminta

Lentokoneet suorittavat rajojen valvontaa maalla ja merellä sekä valvovat Suomen alueellista koskemattomuutta. Tämän lisäksi ne

  • osallistuvat meripelastustehtäviin sekä etsivät kadonneita maalla ja merellä,
  • havaitsevat öljypäästöjä merellä ja dokumentoivat todistusaineistoa seuraamusmenettelyä varten,
  • osoittavat merellisten ympäristöonnettomuuksien torjuntatehtävissä öljylauttojen sijainnin öljyntorjunta-aluksille,
  • osallistuvat Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin johtamiin rajaturvallisuusoperaatioihin Välimerellä tehtävänään mm. laittoman maahantulon paljastaminen, ympäristön- ja kalastuksenvalvonta sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjunta.

Mitä MVX tarkoittaa?

  • Rajavartiolaitoksen edeltäjän Merivartiolaitoksen lentotoiminta käynnistyi 14.8.1930 VL Sääski II -lentokoneella.
  • Kone sai siviilirekisteritunnuksekseen OH-MVA. Lähes kaikki Rajan lentokoneet on siitä lähtien rekisteröity aakkosjärjestyksessä.
  • Nykyiset Dornierit ovat OH-MVN ja OH-MVO, eli ilmailukielellä “Mike Victor November” ja “Mike Victor Oscar”.
  • Tulevien koneiden tyyppi ja rekisteritunnukset ovat luonnollisesti arvoitus tässä vaiheessa ja siksi hanke on nimetty MVX-hankkeeksi.

Norwegian avaa uudelleen viisi reittiä Helsingistä

Norwegian avaa tällä viikolla uudelleen viisi uutta reittiä Helsingistä suosittuihin kohteisiin Euroopassa. Nyt avattavat reitit saavat jatkoa kevään aikana ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta liikennöitävien reittien kokonaismäärä tulee olemaan 27 kesäkuukausina.

Tällä viikolla uudelleen avattavat suorat reitit ovat Helsingin sekä Hanian, Larnakan, Palma de Mallorcan, Nizzan ja Splitin välillä.

– Olemme iloisia, että voimme kertoa, että lennämme tästä viikosta eteenpäin viiteen uuteen kohteeseen Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Tämä nostaa viikoittaisten lentojemme määrää ja meidän on mahdollista palvella entistäkin paremmin matkustajiamme, jotka haluavat lentää suorilla lennoilla Helsingistä suosittuihin kohteisiin Euroopassa, sanoo Norwegianin Suomen viestintäjohtaja Andreas Hjørnholm.

Norwegian jatkaa myös kotimaan lentoja Helsingin ja Oulun sekä Helsingin ja Rovaniemen välillä ympäri vuoden.

Viime viikolla Norwegian kertoi, että yhtiö avaa tukikohtansa Helsinki-Vantaalla ja palkkaa lentohenkilöstöönsä 150 henkilöä – 100 matkustamoon ja 50 lentäjää. Tämä vahvistaa Norwegianin läsnäoloa Suomessa merkittävästi. Norwegian on jälleen toiseksi suurin lentoyhtiö Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Uusi suora lentoyhteys Yhdysvaltain toiseksi suurimpaan osavaltioon Teksasiin mahdollistaa uutta kasvua suomalaisille yrityksille

Energia-ja teknologiateollisuudestaan tunnettu Teksas on suomalaisille yrityksille lupaava vientimarkkina. Kasvupotentiaalista kertoo myös Finnairin uudet suorat lentoyhteydet Dallasiin. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee suomalaisen yritysvaltuuskunnan kanssa Teksasissa ja Washingtonissa 27.3.-1.4.2022.

Teksasin lähes 30 miljoonan asukkaan osavaltio tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Dallasista löytyy useita merkittäviä teknologiayrityksiä. Houston on tunnettu energiateollisuudestaan sekä maailman suurimpiin kuuluvasta satamastaan. Austinin yliopistokaupungista löytyy elinvoimainen start-upien, uusien teknologioiden ja osaamisen keskittymä. Matkan aikana Skinnarin johtama valtuuskunta tapaa mm. Teksasin kuvernöörin Greg Abottin, Dallasin pormestari Eric Johnsonin ja Austinin pormestari Steve Adlerin.       

“Teksas on kasvava markkina suomalaisyrityksille. Tavoitteemme on luoda yhdessä Teksasissa kunnianhimoinen tiekartta erityisesti vihreän teknologian, energiasektorin, digitaalisten ratkaisujen, liikenteen sähköistämisen, meriteollisuuden sekä satamien älykkäiden ratkaisujen toteuttamiseen, josta esimerkkinä Nokian 5G-teknologia. Lisäksi Finnairin uusi yhteys Dallasiin tarjoaa jatkossa suoran reitin Teksasiin”, toteaa ministeri Skinnari.

Vierailun aikana ministeri Skinnari keskustelee myös EU:n ja Yhdysvaltain kauppasuhteista ja globaaleista kauppakysymyksistä Yhdysvaltain kauppaedustaja Katherine Tain kanssa. Lisäksi hän tapaa muita presidentti Joe Bidenin hallinnon edustajia ja kongressiedustajia. Asialistalla ovat erityisesti telekommunikaatioon ja huipputeknologian liittyvät kysymykset.

Ministeri Skinnarin Washingtonin-vierailu tarjoaa tilaisuuden käydä keskusteluja Yhdysvaltain hallinnon kanssa ja vahvistaa maidemme kauppa- ja taloussuhteita sekä edistää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia Yhdysvaltain markkinoilla. Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Huomioitaessa viennin ja tuonnin lisäksi myös investoinnit ja innovaatioyhteistyö, Yhdysvaltojen taloudellinen painoarvo on yksittäisistä maista Suomelle kaikkein tärkein.

Ministeri Skinnarin vierailulle osallistuu Suomesta kymmenen yritystä sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Suomen lentokenttien matkustajamäärä edelliskuun tasolla helmikuussa 2022

ilma_2022_02_2022-03-24_tie_001_fi_001

Suomen lentokenttien matkustajamäärä kuukausittain 2020–2022

Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 829 174 matkustajaa helmikuussa 2022. Matkustajamäärä oli lähes sama kuin tammikuussa. Matkustajia oli moninkertainen määrä viime vuoteen verrattuna, mutta kuitenkin vain hieman yli 40 prosenttia vuoden 2020 helmikuun matkustajamäärästä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia kertyi 614 427 ja muilla kotimaan lentoasemilla matkustajia oli yhteensä 214 747. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 74 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamäärästä.

Helmikuussa 2022 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 59 prosenttia ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä oli 49 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 2020 helmikuussa. Vuoden 2021 helmikuuhun verrattuna matkustajamäärä oli sekä Helsinki-Vantaalla että muilla kotimaan lentoasemilla moninkertainen. Matkustajamäärän poikkeuksellisen suuri suhteellinen kasvu verrattuna viime vuoteen johtuu COVID-19-pandemian aiheuttamasta lentoliikenteen romahtamisesta vuoden 2020 maaliskuusta alkaen.

Lentoliikenteen matkustajista 67 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 33 prosenttia kotimaan lennoista. Ulkomaan lentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 78 prosenttia ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 37 prosenttia.

Helmikuussa 2022 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 16 990 tonnia, mikä oli 42 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tonneista 98 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 99,7 prosenttia kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 9 463 tonnia oli lähteviä ja 7 527 tonnia saapuvia.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Finnair mukana oneworldin uudessa uusiutuvan lentopolttoaineen yhteisostossa

airbus-2389715_960_720

oneworld-allianssin jäsenet aikovat ostaa vuosittain yli 600 miljoonaa kiloa uusiutuvaa polttoainetta Gevolta, joka valmistaa uusiutuvia lentopolttoaineita Coloradossa Yhdysvalloissa. Polttoainetta toimitetaan viiden vuoden ajan vuodesta 2027 alkaen.

oneworld on ensimmäinen globaali lentoyhtiöallianssi, joka on tehnyt sitoumuksia uusiutuvien lentopolttoaineiden ostosta, ja nyt tehty sopimus on jo toinen laatuaan. Marraskuussa 2021 oneworld ilmoitti sitoumuksesta ostaa yli 1000 miljoonaa kiloa valmiiksi sekoitettua uusiutuvaa lentopolttoainetta Aemetisiltä San Franciscosta ja Finnair oli mukana myös tuossa sopimuksessa.

Finnair on asettanut pitkän aikajänteen tavoitteen lentää hiilineutraalisti vuonna 2045. Uusiutuvilla polttoaineilla (SAF) on tämän tavoitteen saavuttamisessa merkittävä rooli. Finnair toi maaliskuussa asiakkailleen mahdollisuuden hyvittää lentojensa päästöjä yhdistämällä sertifioituja päästövähennysprojekteja ja uusiutuvia lentopolttoaineita. Finnair on tähän mennessä lentänyt yksittäisiä lentoja kestävällä polttoaineella jo vuodesta 2011 lähtien, ja aikoo lisätä uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä lennoillaan.

”Uusiutuvan polttoaineen korkea hinta ja rajallinen saatavuus asettavat edelleen haasteita sen käytön lisäämiselle, joten kysynnän ja tarjonnan kasvattaminen on tärkeää polttoaineen hinnan laskemiseksi ja saatavuuden lisäämiseksi”, sanoo Finnairin vastuullisuusjohtaja Eveliina Huurre. ”Siksi oneworld-jäsenlentoyhtiöiden sopimuksen kaltaiset yhteiset sitoumukset ovat tärkeitä.”

Gevon uusiutuva lentopolttoaine on valmistettu syötäväksi kelpaamattomista maissituotteista, joista tehdään etanolia, joka jatkojalostetaan sitten uusiutuvaksi lentopolttoaineeksi. Gevon uusiutuvaa lentopolttoainetta aiotaan tuottaa kolmessa kehitteillä olevassa tehtaassa USA:n keskilännessä.

Myös Suomessa Finnair ja Neste pyrkivät yhdessä löytämään mahdollisuuksia ja tapoja lisätä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja siten vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasujen päästöjä.