Lappiin talveksi ennätysmäärä uusia lentoyhteyksiä

Finavian lentoasemilta on talvikaudella yhteys suorilla reittilennoilla 130 kohteeseen. Erityisen vilkasta liikenne on Finavian matkailuvetoisilla Lapin lentoasemilla, joille on saatu neuvoteltua yhteensä ennätykselliset 24 uutta lentoyhteyttä. Maailmanlaajuinen lentoliikenteen talvikausi alkoi 27. lokakuuta 2024 ja päättyy 29. maaliskuuta 2025.

”Vapaa-ajanmatkustamisen kasvu ja vastaavasti liikematkustamisen väheneminen ovat kansainvälinen trendi, joka näkyy myös Finavian lentoasemilla. Erityisesti vapaa-ajanmatkustus Suomeen kasvaa, ja odotettavissa onkin todella vilkas talvikausi. Tänä talvena Lapin lentoasemille lennetään ennätyksellinen määrä suoria kansainvälisiä lentoja, ja myös Helsinki-Vantaalla matkustajapaikkoja lisätään useilla jo olemassa olevilla lentoyhteyksillä”, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori sanoo.

Lapin lentoasemille Rovaniemelle, Ivaloon, Kittilään ja Kuusamoon avautuu talvikaudella yhteensä 24 uutta lentoyhteyttä. Reittilentojen lisäksi talvikaudella lennetään paljon kansainvälisiä tilauslentoja.

“Suomen matkailualan yhteisenä tavoitteena on kehittää Lapin matkailua myös suositun talvisesongin ulkopuolella. Lapin ympärivuotisen saavutettavuuden mahdollistavat säännölliset reittilentoyhteydet, joista neuvottelemme lentoyhtiöiden ja kumppaneidemme kanssa”, Vuori sanoo.

Lapin lentoasemilta alkaa kolme kansainvälistä reittiä, jotka jatkuvat talvikauden jälkeen ympärivuotisina. Lentoyhtiö Ryanair aloittaa reittilennot Milanosta Rovaniemelle ja Lufthansa-konserniin kuuluvat Discover Airlines ja Edelweiss Air Kittilän lentoasemalle: Discover Frankfurtista ja Edelweiss Zürichistä.

Uusien lentoreittien lisäksi ennätystalvi näkyy Lapin lentoasemilla myös lentoreittikohtaisten matkustajapaikkojen lisäyksinä. Koko Lapin matkustajamäärien odotetaan kasvavan noin 10 % edellisvuodesta.

RÄYSKÄLÄN ILMAILUONNETTOMUUS: Räyskälän lento-onnettomuudessa menehtyi kaksi saksalaismiestä

Onnettomuuskone on kuvankaltainen toisen maailmansodan aikainen amerikkalaisvalmisteinen lentokone T-6 Texan,

Keskiviikkona Räyskälän lentokentällä tapahtui lento-onnettomuus, jossa menehtyi kaksi koneessa ollutta saksalaismiestä. Onnettomuuden syystä ei vielä tässä vaiheessa ole tietoa.

Poliisi sai keskiviikkona 16.10.2024 puolen päivän aikaan hälytyksen Räyskälän lentokentälle pienlentokoneonnettomuudesta. Lento-onnettomuudessa menehtyi kaksi koneessa ollutta miestä. Molemmat lentäjät olivat noin 60-vuotiaita Saksan kansalaisia.  Poliisin käsityksen mukaan molemmat miehet olivat kokeneita lentäjiä.

Poliisilla ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa onnettomuuden syystä. Turman syyn tutkintaan menee useita viikkoja ja poliisi tekee sitä yhteistyössä Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) kanssa. OTKES suorittaa tutkinnan lento-onnettomuudesta yhteistoiminnassa poliisin kanssa siinä laajuudessa kuin tutkintaryhmä katsoo sen olevan tarkoituksenmukaista turvallisuustutkinnan kannalta.

Tällä hetkellä tiedetään, että pienlentokone putosi pian nousun jälkeen maahan ja syttyi palamaan.

OTKES:n tietojen mukaan on melko varmaa, että koneen moottori oli putoamishetkellä pysähdyksissä.

Onnettomuuskone on toisen maailmansodan aikainen amerikkalaisvalmisteinen lentokone T-6 Texan, joka on saksalaisomistuksessa. Poliisin käsityksen mukaan kone oli testilennolla ennen siirtolentoa Saksaan.

Poliisi pyrkii nyt muodostamaan onnettomuudesta kokonaiskuvan tekemällä tapahtumapaikalla teknistä tutkintaa, kuulemalla silminnäkijöitä sekä henkilöitä, jotka liittyvät asiaan. Tutkintaa jatketaan kuolemansyyn selvittämisellä sekä lento-onnettomuustutkintana. Tällä hetkellä poliisi ei epäile tapahtumaan liittyvän rikosta.

 

 

Kittilän lentoasemalle historiallinen kesäreitti: Lapin saavutettavuus paranee entisestään

Lufthansa-konserniin kuuluva lomalentoyhtiö Discover Airlines aloittaa ympärivuotiset reittilennot Saksan Frankfurtista Kittilän lentoasemalle joulukuussa 2024. Avaus on historiallinen, sillä kansainvälisiä reittilentoja ei ole kesäkaudella lennetty Kittilään useaan vuosikymmeneen.

Lapin ympärivuotisen matkailun kehittäminen on koko Suomen matkailualan yhteinen ponnistus. Teemme kumppaneidemme kanssa aktiivisesti töitä reittien kehittämiseksi ja ympärivuotinen yhteys Kittilään vuosikymmenien odotuksen jälkeen on merkittävä saavutus, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori sanoo.

Discover Airlines (ent. Eurowings Discover) liikennöi reittiä Frankfurtin ja Kittilän välillä kahdesti viikossa 17.12. alkaen talvikaudella 2024–2025. Myös huhti-lokakuussa 2025 reittiä liikennöidään kaksi kertaa viikossa, lukuun ottamatta toukokuuta, jolloin reittiä liikennöidään kerran viikossa. Reittiä lennetään 180-paikkaisella Airbus A320−200 -lentokoneella.

Säännölliset reittilentoyhteydet ovat erittäin tärkeitä sekä Lapin että koko Suomen saavutettavuudelle. Kittilän lentoasema on yksi neljästä Lapin portistamme, joka yhdistää Suomen Lapin maailmaan. Kentältä on sujuvat jatkoyhteydet alueen suosituimpiin kohteisiin, kuten Levin ja Ylläksen hiihto- ja lomakeskuksiin. On myös hienoa, että paikalliset asukkaat voivat hyödyntää uutta reittiä nyt kesälläkin, Vuori jatkaa.

Discover Airlines on Lufthansa-konserniin kuuluva saksalainen lomalentoyhtiö. Yhtiön reittiavauksen myötä matkustajille avautuu kattavat jatkoyhteydet Lufthansan kansainväliseen reittiverkostoon. Frankfurtin lentoasema on Euroopan suurin, joten lentoyhteys Kittilän ja Frankfurtin välillä mahdollistaa laajat jatkoyhteydet ympäri maailmaa.

Lappi on tulevallakin talvikaudella kansainvälisesti erittäin haluttu matkakohde. Tällä hetkellä lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet lentävänsä jopa 55 suoraa kansainvälistä reittiyhteyttä Finavian Lapin lentoasemille Kittilässä, Ivalossa, Kuusamossa ja Rovaniemellä. Voit tutustua Lapin lentoasemiin Finavian verkkosivuilta.

Finavia on kestävän kehityksen edelläkävijä Suomessa ja toimialallaan. Finavian kaikki 20 lentoasemaa ovat hiilineutraaleja ja Lapin lentoasemat saavuttivat tänä vuonna hiilipäästöjen nettonollatason.

Yhdysvaltain ja Norjan F-35-hävittäjät osallistuvat koulutustapahtumaan Suomessa

Ilmavoimat järjestää 19.‒22.8.2024 koulutustapahtuman, jossa tutkitaan ja kehitetään liittolaisten F-35-hävittäjien yhteistoimintakykyä Maa- ja Merivoimien asejärjestelmien kanssa.

Koulutustapahtumaan osallistuu Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjien lisäksi kaksi yhdysvaltalaista ja kaksi norjalaista F-35A Lightning II -hävittäjää sekä Maa- ja Merivoimien kalustoa. Yhdysvaltalaiset ja norjalaiset F-35-hävittäjät tukeutuvat Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohtaan.

‒ F-35-hävittäjät tuottavat tulevaisuudessa merkittävää uutta suorituskykyä Suomen koko puolustusjärjestelmälle. Hävittäjän tutka ja muut sensorit mahdollistavat maa- ja meritaistelun tehokkaan tukemisen ilmasta käsin, joten Ilmavoimat tekee F-35-hankkeessa tiivistä yhteistyötä muiden puolustushaarojen ja Nato-liittolaisten kanssa. Nyt järjestettävän koulutustapahtuman tavoitteena on todentaa liittolaisten F-35-hävittäjien maalinosoituskyky Maa- ja Merivoimien asejärjestelmien tulenkäytölle, kertoo Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Tommi Heikkala.

Suomalaiset F/A-18 Hornet -hävittäjät lentävät koulutustapahtuman yhteydessä yhdysvaltalaisten ja norjalaisten F-35-hävittäjien kanssa myös Fighter Integration (FI) -lentokierroksia, joiden tavoitteena on kehittää neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjien yhteistoimintaa. FI-toiminnassa pyritään optimoimaan kahden eri sukupolvia edustavan hävittäjätyypin suorituskyvyt molempien vahvuuksia hyödyntäen.

Koulutustapahtuman lentotoiminta suuntautuu Pirkkalan tukikohdasta Keski-Suomessa ja Suomenlahdella sijaitseville harjoitusalueille.

Rajavartiolaitoksen monitoimilentokoneiden toimittajaksi on valittu Sierra Nevada Corporation

Rajavartiolaitoksen Dornier 228 -valvontalentokoneet ovat tulossa elinkaarensa päähän. Koneet korvataan kahdella uudella monitoimilentokoneella, joiden toimittaja on nyt valittu. Valvontalentokoneet toimittaa yhdysvaltalainen Sierra Nevada Corporation.

Rajavartiolaitoksen seuraavien monitoimilentokoneiden toimittajaksi on valittu Sierra Nevada Corporation. Hankintaan kuuluu kaksi Bombardierin Challenger 650 -liikelentokoneeseen pohjautuvaa ilma-alusratkaisua, jotka Sierra Nevada Corporation modifioi Rajavartiolaitoksen operatiivisiin tarpeisiin soveltuviksi. Toimitussopimus allekirjoitettiin Helsingissä 27.6.2024. Koneet on tarkoitus saada käyttöön vuosien 2026 ja 2027 aikana.

Tarjouskilpailun viimeisessä vaiheessa tarjouksen jätti määräaikaan mennessä kaksi Prime-kandidaattia. MVX-hankkeen tarjouskilpailun arvioinnissa Sierra Nevada Corporationin ratkaisu täytti Rajavartiolaitoksen asettamat suorituskykyvaatimukset. Valinta perustui toimittajan kokemukseen ja osoitettuun kykyyn toteuttaa monimutkaisia ilma-alusten modifiointeja sekä kykyyn toimittaa koneet määräajassa.

”Uudet valvontalentokoneet lisäävät Suomen suorituskykyä rajaturvallisuus- ja meriturvallisuustehtävissä merkittävästi, mikä on tärkeää vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössämme ”, toteaa Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston päällikkö, kenraalimajuri Matti Sarasmaa.

MVX-hankkeen johtaja, prikaatikenraali Jari Tolppanen on luottavainen, kun hanke etenee tuotantovaiheeseen. ”Asetetut suorituskykytavoitteet saavutetaan määrärahojen puitteissa. Sopimus on tasapainoinen. Sierra Nevada Corporation on erittäin kyvykäs ja kokenut valvontalentokonetoimittaja”, toteaa Tolppanen.

Uudet CL650-koneet maalataan sinivalkoisiksi, ja ne saavat rekisteritunnuksikseen OH-MVX ja OH-MVY.

Moderni, kustannustehokas suorituskyky

Rajavartiolaitoksen Dornier 228 -valvontalentokoneet lähestyvät käyttöikänsä loppua. Nyt hankittavilla uusilla ilma-aluksilla paitsi korvataan käytöstä poistuvat koneet, myös saavutetaan merkittäviä parannuksia Rajavartiolaitoksen käytössä olevaan suorituskykyyn. Uusilla koneilla saadaan merkittävä parannus toiminta-aikaan sekä suurempi kuljetuskapasiteetti. Lisäksi koneet varustetaan kehittyneillä teknisillä järjestelmillä ja moderneilla valvontasensoreilla. Uudet koneet takaavat korkealuokkaisen toimintakyvyn ja ne on suunniteltu suoriutumaan lukuisista eri tehtävistä ja olosuhteista.

”Rajavartiolaitos on saamassa käyttöönsä kyvykkyyden, jonka suorituskyky ja laaja sensorivalikoima on kansainvälisestikin vertailtuna huippuluokkaa. Kyseessä on maailmanluokan monitoimilentokone, joka kykenee operoimaan Rajavartiolaitoksen vaativassa tehtäväkentässä”, toteaa MVX-hankkeen päällikkö, everstiluutnantti Kenneth Rosenqvist.

Rajavartiolaitos evaluoi itse hankittavat laitteet ja järjestelmät mittavassa arviointivaiheessa vuonna 2023. Näin hankkeessa on voitu varmistua siitä, että hankittava kokonaisuus täyttää vaatimukset ja soveltuu käyttötarkoitukseensa.

Hankinnan kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 163 miljoonaa euroa. Eduskunta osoitti rahoituksen hankintaan vuonna 2023 talousarviossa. Rahoitus kattaa kaksi ilma-alusta järjestelmineen sekä tarvittavan henkilöstön koulutuksen, käyttöönoton teknisen tuen sekä varaosia. Tarjouskilpailu monine eri vaiheineen osoitti Sierra Nevada Corporationin tarjoaman ratkaisun olevan kustannustehokas ja kyvykäs.

Koneet jatkossakin muiden viranomaisten tukena

Rajavartiolaitoksen lentokoneiden tärkeimpiä tehtäviä ovat maa- ja merirajojen valvonta, etsintä ja pelastus, Itämerellä liikkuvien alusten tunnistaminen sekä merellisten ympäristövahinkojen havaitseminen ja niiden torjuntaoperaatioiden johtaminen.

Lentokoneilla myös tuetaan muita viranomaisia Itämeren tilan ja tilanteen seurannassa sekä Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnassa. Koneisiin integroidaan Puolustusvoimien järjestelmiä sekä sosiaali- ja terveysministeriön potilaskuljetuskyky. Lisäksi lentokoneilla voidaan osallistua myös kansainväliseen yhteistyöhön.

Uudet lentokoneet parantavat merkittävästi Suomen rajaturvallisuutta. Rajavartiolaitoksen operatiivisiin tarpeisiin ja toimintaympäristön olosuhteisiin mukautettu moderni järjestelmäkokonaisuus on muuntautumiskykyinen ja ketterä. MVX-kokonaisuus on strateginen suorituskyky Rajavartiolaitokselle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle seuraavaksi 30 vuodeksi.

Monivaiheinen hanke on yhdistelmä historiaa ja tulevaisuutta

MVX-hanke käynnistyi esiselvityksillä vuonna 2019. Hanke sai rahoituspäätöksen 2022. Alun perin tarjouskilpailuun kutsuttiin yhdeksän toimittajaa. Hankkeen edetessä prime-kandidaattien määrä karsiutui alustavien tarjottujen ratkaisuiden perusteella yhdeksästä neljään. Rajavartiolaitos asiantuntijoineen evaluoi tarjotut ratkaisut ja järjestelmät, ja tulosten perusteella tarjouskilpailun viimeiseen vaiheeseen kutsuttiin kaksi konetoimittajaa. Viimeisen neuvotteluvaiheen ja kokonaisharkinnan jälkeen konetoimittajaksi valittiin Sierra Nevada Corporation.

Rajavartiolaitoksen ilma-alukset on vuosien saatossa rekisteröity lähes poikkeuksetta aakkosjärjestyksessä. Ensimmäinen valvontalentokone, VL Sääski II, oli tunnukseltaan OH-MVA. Nykyiset Dornierit ovat rekisteritunnuksiltaan OH-MVN ja OH-MVO. Koska uudet suihkumoottorilliset Challenger-koneet edustavat suurta edistysaskelta ja uutta aikakautta Rajavartiolaitoksen ilmailussa, on myös rekisteritunnuksissa päätetty ottaa aiempaa suurempi loikka eteenpäin. Niinpä ensimmäinen käyttöön otettava uusi kone saa rekisteritunnuksen OH-MVX ja sen sisarkone tunnuksen OH-MVY.

Iso-Britannian helikoptereita osallistuu Utin jääkärirykmentin lentotoimintaan

Iso-Britannian lento-osastoon kuuluu kolme AH-64E Apache-taisteluhelikopteria Kuva: Tim Felce (Airwolfhound) – commons file, CC BY-SA 4.0,

Iso-Britannian maavoimien helikopteriosasto osallistuu Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan lentotoimintaan 29. huhtikuuta – 1. kesäkuuta 2024 järjestettävässä harjoituksessa.

Utin jääkärirykmentin harjoitukseen osallistuvaan Iso-Britannian lento-osastoon kuuluu kolme AH-64E Apache-taisteluhelikopteria sekä lentotoiminnan vaatimaa henkilöstöä, yhteensä alle 100 henkilöä.

Harjoituksen tavoitteena on kehittää yhteensopivuutta ja yhteistoimintaa Suomen ja Iso-Britannian helikopteriosastojen välillä, sekä harjoituttaa joukko-osastoja yhteistoimintaan helikoptereiden kanssa Maavoimien kevään kokonaisharjoitteluun liittyen.

Helikopteripataljoonasta harjoitukseen osallistuu NH90- ja MD500-helikoptereita.

Utin jääkärirykmentin harjoituksen helikopteritoiminta painottuu Etelä-Suomeen, mutta lentotoimintaa saattaa olla myös muualla Suomessa. Tavoitteena on harjoitella vaihtelevissa maasto- ja valaistusolosuhteissa, kaikkina vuorokauden aikoina.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa.

Harjoitus on osa vuodelle 2024 hyväksyttyä Puolustusvoimien kansainvälistä harjoitusyhteistyötä.

Taivaalla viipyilevä kone kuvaa rakennukset ja tiet – Maanmittauslaitoksen ilmakuvaus- ja laserkeilauskausi käynnistyi

Maanmittauslaitos

Keväällä taivaalla saattaa nähdä edestakaisin pidemmän aikaa lentelevän lentokoneen. Todennäköisesti kone suorittaa ilmakuvausta: Maanmittauslaitoksen ilmakuvaus- ja laserkeilauskausi on käynnistynyt. Kuvauskoneen voi nähdä lentävän taivaalla mm. Merikarvialla, Ilomantsissa, ja Sodankylässä.

Ensimmäisenä kuvauskoneet voi bongata Inkoon ja Kotkan alueilla. Kevätkauden kuvausten käynnistyminen edellyttää, että lumet ovat sulaneet, että ilmakuvauksissa ja laserkeilauksissa päästään havaitsemaan paljasta maanpintaa. Tämän takia kuvaukset aloitetaan etelästä. Kaikki kuvauspaikat ja kuvausten etenemisen voi katsoa Tuotannon tilannekartasta.

Tänä vuonna ilmakuvataan 128 000 km², josta Maanmittauslaitos kuvaa itse puolet ja alihankkijoina toimivat ilmakuvauskonsultit AVT Airborne Sensing GmbH ja Field Finland Oy puolet. Ilmakuvausta varten suoritetaan kuvausalueilla signalointi eli maastoon viedään valkoisia rasteja, joita kutsutaan signaaleiksi.

Tänä vuonna laserkeilataan 62 000 km², joista Maanmittauslaitos keilaa itse kymmenesosan. 90 % keilauksista tekevät Maanmittauslaitoksen toimeksiantona Leica Geosystems Technology AS, BSF Swissphoto AG ja Field Finland Oy.

– Edellinen kausi oli haastava mm. sääolosuhteiden ja lentokonerikkojen takia. Viime vuonna kuvaamatta ja keilaamatta jääneet alueet kuvataan ja keilataan tänä vuonna, sanoo kartastopäällikkö Juha Kareinen Maanmittauslaitokselta.

Välttämätöntä tietoa yhteiskunnallisten toimintojen takaamiseksi

Ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ovat kriittisen tärkeitä useille yhteiskunnan toiminnoille. Aineistoja tarvitsevat ja sen keräämistä rahoittavat Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Ruokavirasto ja Suomen ympäristökeskus. Ilmakuva-aineistoja hyödynnetään esimerkiksi EU:n peltovalvonnassa.

Suomen maapinta-alasta laserkeilataan vuosittain pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta noin kuudesosa ja ilmakuvataan kolmannes kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman mukaisesti.

–  Nyt käynnistyi viides vuosi kuudesta tällä ohjelmalla. Vuonna 2026 käynnistyviä uusia ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmia suunnitellaan parhaillaan, Kareinen kertoo.

Ilmakuvat julkaistaan avoimena aineistona

Kuvausten jälkeen aineistot käsitellään julkaisukelpoiseksi. Loppuvuoteen mennessä koko aineisto on asiakkaiden käytettävissä. Aineistoja voi katsella kuka tahansa Karttapaikalla. Karttapaikka on kaikille avoin verkkopalvelu, jossa voi katsella karttoja ja ilmakuvia. Palvelussa voi myös ostaa painettuja karttoja ja tulosteita.

Vuosittain kerätyn laserkeilausaineiston tarkkuus rajoittaa aineiston saatavuutta. Aineiston käyttöön saaminen edellyttää käyttölupaa ja käyttäjän tunnistautumista. Alkuperäisestä laserkeilausaineistosta tehdään pistetiheydeltään harvennettu versio, joka on kaikkien saatavilla avoimena datana. Lue lisää laserkeilausaineistojen hankinnasta.

Finnair päivittää talven 2024 ja kesän 2025 tarjontaansa – lisää viikkovuoroja Japaniin ja Dallasiin; uusi reitti Norjan Kirkkoniemeen

Finnair on päivittänyt tarjontaansa kesäkaudelle 2025. Finnair lisää uuden viikkovuoron Tokion Naritaan, ja tarjoaa kesäkaudesta 2025 lähtien päivittäiset lennot sekä Tokion Hanedan että Tokion Naritan lentokentille. Myös Nagoya saa kolmannen viikkovuoron.

Lisäksi Finnair avaa kesäkaudella 2025 uuden reitin Pohjois-Norjan Kirkkoniemeen (Kirkenes), jonne yhtiö lentää Helsingistä Ivalon kautta kolme kertaa viikossa. Lento operoidaan 68-paikkaisella ATR-koneella. Uusi reitti palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä matkailijoita, jotka haluavat vierailla Suomen Lapin lisäksi Pohjois-Norjassa ja kokea esimerkiksi kuuluisan Hurtigrutenin lauttareitin, jonka päätepiste on Kirkkoniemen kylä.

“Kirkkoniemen reitti vahvistaa jo ennestään laajaa verkostoamme pohjoisessa, ja mahdollistaa nopean ja sujuvan yhteyden Helsingistä Pohjois-Norjaan matkustaville asiakkaillemme”, kertoo Finnairin kaupallinen johtaja Ole Orvér.

Finnair lisää lentoja kesäkaudella 2025 myös Tallinnaan, Riikaan ja Vilnaan. Tallinna ja Riika saavat viisi uutta viikkovuoroa ja Vilna kaksi.

Finnair päivittää lisäksi Malagan reitin aikatauluja. Kesäkaudella 2025 päivän ensimmäinen lento Helsingistä Malagaan lähtee klo 13.10 ja saapuu klo 16.55, ja paluulento Malagasta lähtee klo 17.40 ja saapuu Helsinkiin klo 23.15. Päivitetty aikataulu tarjoaa matkustajille miellyttävämmät matka-ajat ja mahdollistaa sujuvat yhteydet esimerkiksi muualle Suomeen. Päivitetyt lentoajat koskevat kaikkia muita viikonpäiviä paitsi lauantaita.

Finnair on lisäksi päivittänyt talven 2024 liikenneohjelmaansa ja lentää lokakuun 2024 lopulta alkaen Dallasiin päivittäin. Dallas on Finnairin kumppanin American Airlinesin kotikentttä, ja Finnairin Dallasin lennot tarjoavat sujuvan yhteyden American Airlinesin laajaan verkostoon Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

*Talvikausi 2024: 27.10.2024-29.3.2025; kesäkausi 2025: 30.3.2025-25.10.2025 

Lentoliikenteen matkustajamäärä kasvoi vuonna 2023 viidenneksen, Pohjois-Suomen lentokentillä vilkasta

Suomen lentokenttien kautta matkusti vuonna 2023 yhteensä 18,5 miljoonaa matkustajaa. Matkustajia oli 2,9 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2022, mutta yhä 7,8 miljoonaa vähemmän kuin ennen koronapandemiaa 2019.

Muutamilla Pohjois-Suomen lentokentillä matkustajamäärät ohittivat kuitenkin jo koronapandemiaa edeltävät luvut, selviää ilmaliikenne-tilaston tiedoista.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta lensi 15,4 miljoonaa ja muiden kotimaan lentoasemien kautta yhteensä noin 3,1 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan matkustajamäärä kasvoi edellisvuodesta 19 % ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä 17 %.

”Koronapandemiasta palautuminen on näkynyt kotimaan lentoasemista erityisesti Pohjois-Suomessa, kuten Enontekiön, Kuusamon ja Rovaniemen lentoasemilla, joiden kautta on talvikuukausina lentänyt jopa puolet enemmän matkustajia kuin vuonna 2019”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kiia Lempinen.

Valtaosa eli 15 miljoonaa matkustajaa matkasi viime vuonna ulkomaanlennoilla. Ulkomaanlentojen matkustajamäärä myös kasvoi selvästi kotimaanlentoja enemmän, 22 % vuoteen 2022 verrattuna. Kotimaanlentojen kasvu jäi 6 %:iin.

”Viime vuosina ulkomaanlentojen osuus on ollut kasvusuuntainen, ja ne kattoivat viime vuonna jo yli 80 % kaikista lennoista. Kotimaanlentojen osuus taas on laskenut. Matkustajamäärät ulko- ja kotimaanlennoilla vaihtelevat kuitenkin vuodenaikojen mukaan niin, että talvikuukausina matkustajien määrä kotimaanlennoilla kasvaa ja vastaavasti ulkomaanlennoilla laskee”, Lempinen sanoo.

Vuotta 2019 käytetään tilastossa vertailuvuotena kuvaamaan ilmaliikenteen matkustajamääriä ennen pandemiaa.

”Jos tarkastellaan muuttunutta maailmantilannetta, esimerkiksi etätyön lisääntymistä sekä Suomesta Aasiaan suuntautuvien lentoaikojen pidentymistä, voidaan arvioida, etteivät lentoliikenteen matkustajamäärät mahdollisesti palaudu ennalleen lähiaikoina”, toteaa Lempinen.

Finnair jatkaa ostoliikennettä Kajaaniin, Kokkolaan, Kemiin, Jyväskylään ja Joensuuhun 28.3.2026 saakka

Finnair voitti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin järjestämän julkisen tarjouskilpailun valtion tukemasta reittilentoliikenteestä Helsingin ja Kajaanin, Kokkolan, Kemin, Jyväskylän ja Joensuun välillä ja liikennöi näitä reittejä 29.4.2024–28.3.2026. Lennot ovat nyt ostettavissa Finnairin verkkosivuilta.

”Olemme iloisia, että voimme jatkaa ostoliikenneoperaattorina yhteyksien tarjoamista näistä viidestä kaupungista Helsinkiin ja Helsingistä sujuvasti eteenpäin kattavaan kansainväliseen verkostoomme”, Finnairin verkostosta vastaava johtaja Perttu Jolma sanoo.

Reitit lennetään Norran operoimilla ATR 72 -koneilla, joissa on 68/70 matkustajapaikkaa. Tyypillisellä viikolla Kajaaniin lennetään 10 viikkovuoroa, Jyväskylään, Joensuuhun ja Kokkolaan 11 viikkovuoroa ja Kemiin on 12 lentoa viikossa. Lentojen aikataulut voi tarkastaa Finnairin verkkosivuilta.

Finnair on liikennöinyt ostoliikennettä näillä viidellä reitillä syksystä 2022 alkaen.