Lakialoite suojelee Malmin lentokentän niityt ja edistää sähköistä lentämistä

EFHF_RWY_36_20160918_4Y1A0991

– Eduskunnan lähetekeskustelu tiistaina 19.10.2021 klo 14.00 alkavassa täysistunnossa

Malmin lentokentän yli 80 vuotta vanhojen niittyjen arvo on kiistämätön. Niittyjen ekosysteemi on poikkeuksellisen runsas. Biologi ja hyönteistutkija Jaakko Kullberg toteaakin perhostutkimukseensa perustuen Malmin lentokentän niityistä: “En ole missään muualla Suomessa nähnyt niin suuria perhosmääriä”

Toisin kuin Ruotsissa Suomesta puuttuvat laajat alueet, joilla suojellaan niittyluontotyyppejä, jotka ovat kaikkien uhanalaisimpia luontotyyppejä Suomessa. Malmin lentokentän uhanalaisia eläinlajeja ovat muun muassa erittäin uhanalainen viheryökkönen ja erityisesti suojeltu heinäkurppa sekä kaikki alueella tavattavat lepakkolajit. Ne kaikki ovat alueella laajan niittyluontotyypin myötä. Lakialoite esittää, että Malmin noin 100 hehtaarin niittyalueet liitettäisiin lähimmillään vain 5 km päässä sijaitsevaan Sipoonkorven kansallispuistoon, jolla myös sijaitsee pienempiä niittyalueita.

On mielenkiintoista nähdä, millaisen kannan lakialoitteeseen ottavat ne kansanedustajat ja puolueet, jotka ovat aiemmin ajaneet Malmin lentokentän ottamista kokonaan rakennuskäyttöön. Tämä tarkoittaisi käytännössä uhanalaisen niittyluontotyypin tuhoamista Malmin lentokentän alueella. Vain vähäisiä osia voitaisiin säästää. Lisäksi rakennustyö uhkaa aiheuttaa käsittämättömät yli 350.000 tonnin ylimääräiset hiilidioksidipäästöt. Tämä johtuu siitä, että Malmin lentokentän alla olevan Tattarisuon pehmeän savimaaperän rakentaminen edellyttää poikkeuksellisen suurta ja laajaa betonipaalutusta tai muuta massiivista maa-aineksen stabilointia.

Lakialoitteeseen liittyy myös esitys tukea sähköisen ilmailun kehittymistä Suomessa. Perusajatus on, että sama pienlentokonetoiminta, joka niityt on synnyttänyt ja niitä ylläpitänyt vuosikymmenten ajan, säästää parhaiten ja kustannustehokkaimmin uhanalaiset niittyalueet. Lakialoitteessa esitetään, että siirtymäajan jälkeen Malmin lentokentällä saa operoida vain sähkölentokoneilla tai uusiutuvilla ilmailupolttoaineilla toimivilla lentokoneilla. Hiljaisten sähkölentokoneiden ennakoidaan aloittavat matkustajankuljetusoperaatiot tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä eli alle viiden vuoden sisällä. Aiempaa erittäin paljon hiljaisemmiksi suunnitellut sähköiset lentokoneet voisivat parhaiten hyödyntää lähellä asustuskeskuksia sijaitsevia lentopaikkoja.

Kehittyvissä maissa avustuslentotyötä tekevä MAF Suomi tukee niittyjen suojelua Malmin lentokentällä ja tukee kentän säilyttämistä sähköisille lentokoneille. MAF Suomi on yhdessä Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen kanssa järjestänyt kansainvälisen konferenssin Helsingissä liittyen ekologisen ja sähköisen lentämisen kehittymiseen jo kolmena vuonna peräkkäin. Myös Suomen Luonnonsuojeluliitto on ottanut kantaa 24.3.2021 Malmin lentokentän luontoarvojen suojelemiseksi.

Toivottavasti kansanedustajat ymmärtävät säilyttää Malmin niityt ja pienlentokentän, jotta luonto ja ilmasto voittaisivat myös sähköisen ilmailun kehityksen myötä. Lakialoitteen ensimmäisenä allekirjoittajana on kansanedustaja Eva Biaudet ja, sen on allekirjoittanut yhteensä 56 kansanedustajaa. Lakialoitteen lähetekeskustelu käydään tiistaina 19.10.2021 klo 14.00 alkavassa täysistunnossa.

Lakialoite eduskunnan sivuilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_22+2021.aspx

MAF eli Mission Aviation Fellowship on 1945 perustettu kristillinen järjestö, joka operoi noin 130 lentokonetta kehitysmaissa alueilla, missä etäisyydet ovat pitkiä, maantiet puuttuvat tai ne ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia. Maailmanlaajuisesti MAF toteuttaa yli 50.000 avustuslento-operaatiota vuosittain. Suomen Lähetyslentäjät (MAF Suomi) ovat olleet mukana tekemässä totta näistä lennoista jo vuodesta 1976. Suomessa järjestämme muun muassa nuorten ilmailuleirejä, lentokoulutusta Malmin lentoasemalla sekä tuemme MAF:n lento-operaatiota sekä niissä palvelevia suomalaisia työntekijöitä. MAF:n työ auttaa ilmastonmuutoksesta kaikkein eniten kärsivien alueiden ihmisiä kehittyvissä maissa. Myös Suomessa MAF on aktiivinen ilmastokysymyksissä ja on toiminut ekologisen ja sähköisen lentämisen konferenssin pääjärjestäjänä Helsingissä vuosina 2019, 2020 ja 2021. Lisätietoja MAF Suomesta www.maf.fi

 

OTKES: Lentokoulujen onnettomuustilanteiden toimintaohjeissa sekä koulutusohjelmien minimivaatimuksissa vielä kehitettävää

cessna-172-4891321_960_720

Oppilas oli koululennolla harjoittelemassa laskeutumista lennonopettajan kanssa Cessna 150 -lentokoneella Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla 7.2.2021. Ilma oli pilvinen ja kiitotie lumen peitossa, minkä vuoksi kiitotien reunoja oli vaikea erottaa. Sekä oppilaan että opettajan huomio oli laskeutumisen jälkeen kiinnittynyt muihin toimenpiteisiin, eikä kumpikaan huomannut lentokoneen ajautumista oikealle. Kone osui kiitotien oikean laidan lumivalliin ja pyörähti ylösalaisin. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta lentokone vaurioitui lentokelvottomaksi.

Onnettomuuden tapahduttua kiitotielle ajettiin autoja ja onnettomuuspaikkaa alettiin raivaamaan ilman asianmukaisten ilmoitusten tekemistä. Raivaustoiminnan ollessa kesken lentopaikkaa lähestyi kaksi lentokonetta. Ensimmäisen lentokoneen ohjaaja laskeutui arvioituaan, että se oli mahdollista ja turvallista.  Toinen lähestyvä lentokone odotti ilmassa kiitotien vapautumista ennen laskeutumista.

Lentokoulun onnettomuustilanteiden toimintaohjeet (EPR, Emergency Response Plan) eivät olleet ajan tasalla, eikä niitä noudatettu. Ilmaliikennepalveluun tai OTKESille ei tehty välittömästi ilmoitusta onnettomuudesta ja paikkaa alettiin raivaamaan omatoimisesti. Nyt vielä raivauksen ollessa kesken yksi kone laskeutui samalle kiitoradalle ja toinen odotteli laskua ilmassa. Onneksi muilta onnettomuuksilta vältyttiin, mutta tässä tarvitaan nyt parempaa ohjeiden noudattamista ja tilannetiedon ylläpitämistä, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi

Itse onnettomuuden tapahtumiseen vaikuttivat erityisesti muutamat seikat: lennätysjärjestyksestä poikettiin lennolla ja oppilaan teoriaosaaminen sekä lentokokemus olivat vaatimattomia suhteessa koulutuksessa harjoiteltaviin asioihin. Koululento toteutettiin myös oppilaan osaamistasoon nähden haasteellisissa talviolosuhteissa kapealla ja lyhyehköllä kiitotiellä, kertoo tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

Onnettomuustutkintakeskus kohdentaa neljästä turvallisuussuosituksesta kolme Liikenne- ja viestintävirastolle. Nämä kolme liittyvät juuri ilmailijoiden onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden jälkeisiin ilmoitusmenettelyihin, ohjeistukseen tapahtumapaikan raivaamisesta sekä riskianalyyseihin talviolosuhteissa – eri toimenpiteiden tulisi näkyä koulutusorganisaatioiden käsikirjoissa ja toiminnassa.  Neljäs turvallisuussuositus on kohdennettu Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:lle, jota kehotetaan määrittämään koulutusohjelmiin minimivaatimukset oppilaiden teoriaopiskelulle ennen lentokoulutuksen aloittamista. Lentokoulutusorganisaatioiden tulee myös kirjata selkeät riskinarviointiin pohjautuvat perustelut lennätysjärjestyksestä poikkeamiselle ennen yksinlentovaihetta.

Linkki tiivistelmään ja tutkintaselostukseen

Finnair jatkaa rahoitussuunnitelmansa toteutusta: neljä A350-lentokonetta kattavalla myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella yli 400 MUSD:n kassavaikutus

finnair_a350_detail_nose_and_wing-1024x768

Finnair jatkaa koronakriisistä selviytymisen varmistamiseksi laaditun rahoitussuunnitelmansa toimeenpanoa ja on solminut myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen, joka kattaa neljä Airbus A350 -lentokonetta. Järjestelyssä Finnair myi lentokoneet, jotka on toimitettu kesäkuun 2017 ja helmikuun 2019 välisenä aikana, ja takaisinvuokrasi ne käyttöönsä. Vuokrakausi on keskimäärin 12 vuotta, ja sopimuksen vastapuolina ovat GE Capital Aviation Services ja Pacific Investment Management Company LLC:n vuokranantajina sekä GECAS järjestelijänä.

Järjestelyllä ei ole Finnairin vuoden 2021 kolmannen vuosineljänneksen liiketulokseen merkittävää vaikutusta. Sillä on kuitenkin Finnairille välitön yli 400 miljoonan Yhdysvaltain dollarin positiivinen kassavaikutus. Finnair tulee käyttämään saadut varat olemassa olevien velkojensa uudelleenrahoitukseen ja yhtiö tulee myös luopumaan käyttämättömästä 175 miljoonan euron valmiusluottolimiitistään.

”Tämä on yhtiömme historian suurin yksittäinen lentokonerahoitustransaktio”, sanoo Finnairin talousjohtaja Mika Stirkkinen. ”Se on merkittävä osa ahkerasti toimeenpanemaamme pandemia-ajan rahoitussuunnitelmaa ja parantaa pääomarakennettamme entisestään.”

Finnair on tilannut yhteensä 19 Airbus A350-900 XWB -lentokonetta Airbusilta, ja se on vastaanottanut niistä 16. Kolme jäljellä olevaa A350-lentokonetta on tarkoitus toimittaa vuoden 2022 toisella neljänneksellä, vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

Finnairin operoimien ja/tai omistamien koneiden luettelo löytyy yhtiön internetsivuilta https://www.finnair.com/fi/fi/flights/fleet

Finnairin ja Turkish Airlinesin codeshare-yhteistyö tarjoaa matkustajille lisää valinnanvaraa

image

Finnair ja Turkish Airlines aloittavat lennoillaan codeshare-yhteistyön tarjoten asiakkailleen siten lisää valinnanvaraa. Syyskuun 29. päivästä alkaen Finnairin AY-lentokoodi lisätään Turkish Airlinesin Helsingin ja Istanbulin välisille lennoille sekä lennoille Istanbulista Ateenaan, Sofiaan, Thessalonikiin, Ammaniin, Sharm El Sheikhiin, Hurghadaan, Luxoriin, Antalyaan ja Gazipasaan. Vastaavasti Turkish Airlinesin TK-lentokoodi lisätään Finnairin lennoille Helsingistä Kuopioon, Vaasaan, Ouluun, Rovaniemelle, Reykjavikiin, Tallinnaan, Tarttoon, Riikaan, Vilnaan, Antalyaan ja Gazipasaan.

”Olemme iloisia voidessamme tarjota asiakkaillemme enemmän vaihtoehtoja nyt kun matkustus elpyy ja asiakkaamme voivat taas toteuttaa matkustushaaveitaan”, sanoo Ole Orvér, Finnairin kaupallinen johtaja. ”Toivotamme myös Turkish Airlinesin asiakkaat lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan pohjoisen Euroopan kauniisiin kohteisiin, joihin Finnair Helsingin kotikentältään lentää”.

”Olemme iloisia voidessamme tiivistää yhteistyötämme Finnairin kanssa. Asiakkaat saavat entistä enemmän reittivaihtoehtoja kohteisiimme Suomessa, Turkissa, Baltiassa, Islannissa, Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä”, sanoo Ahmet Bolat, Turkish Airlinesin pääomasijoitus- ja teknologiajohtaja.

Turkish Airlines lentää useampaan kohteeseen kuin mikään muu lentoyhtiö maailmassa. Tällä hetkellä Turkish Airlines operoi matkustaja- ja cargolentoja yli 300 kohteeseen 127 maassa.

Osanna ACI Finland Oy vetäytyy Lakeside Airpark Finland -hankkeesta

koko_alue_havainnekuva.1308x0-is

Mänttä-Vilppulan ilmailupuistossa pienkoneen voisi parkkeerata oman talon lähistölle. Kuva: Airpark Lakeside Finland

Rahoittajana toimiva Osanna ACI Finland Oy on vetäytynyt Mänttä-Vilppulaan suunnitellusta Lakeside Airpark Finland -hankkeesta. Osanna ACI Finland oli hankkinut ilmailupuistohankkeelle rahoituksen kansainvälisistä lähteistä.

Rahoittajan edustajana toimiva Francesco Osanna kertoo kaupungin johdolle 22.9. lähettämässään kirjeessä, että syyt projektista luopumiseen johtuivat korona-ajan tuomista haasteista, hallinto-oikeudessa olevien valitusten pitkästä käsittelyajasta ja julkisesta paineesta, joka kohdistui häneen ja projektiin. Osanna myös korostaa, ettei hänen edustamallaan yrityksellä ole mitään vaateita Mänttä-Vilppulan kaupunkia tai sen kehitysyhtiötä Yrke Kiinteistöt Oy:tä kohtaan.

Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen kertoo, että Sassi-projekti palaa nyt kaupungin ja kiinteistöyhtiön käsiteltäväksi puhtaalta pöydältä. Aiemmin tehdyt päätökset, joissa Osanna ACI Finlandin rahoitusjärjestely oli mukana, kumoutunevat.  -Olemme tehneet alueen kehittämiseksi paljon töitä ja se työ jatkuu tavalla tai toisella, Huttunen toteaa.

Mänttä-Vilppulan kaupunki on edistänyt Sassin alueen kehittämistä kaavoituksella ja maahankinnoin. 1990-luvulta alkaen useissa julkisesti rahoitetuissa kehittämishankkeissa on vahvistettu ilmailukeskuksen ja ilmailualan koulutuksen toimintaa. Osanna ACI Finland Oy:n tarjoaman kansainvälisen rahoituksen avulla oli tarkoitus toteuttaa lentopuistosta kansainvälisille yritys- ja yksityisasiakkaille suunnattu matkailun, koulutuksen ja yritystoiminnan kokonaisuus.

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto hyväksyi hankeen toteutuksen osaltaan tammikuussa 2020 selvällä enemmistöllä. Hankkeesta jätettiin kolme valitusta hallinto-oikeuteen ja oikeus langetti käsittelyn ajaksi toimenpidekiellon. Osanna ACI Finland Oy:n vetäytymisilmoituksen saavuttua hallinto-oikeuden käsittely oli yhä kesken.

Finnair lisää lentoja ja kohteita Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan verkostoonsa

finnair-aircraft-flyer-sky

Rokotekattavuuden parantuessa ja maiden avautuessa myös matkustus piristyy nyt monilla markkinoilla. Finnair vastaa kasvaneeseen kysyntään lisäämällä Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan verkostoonsa lentoja ja kohteita tulevalle talvikaudelle.

Finnair tarjoaa edelleen yhteydet tärkeimpiin Aasian kohteisiinsa lentämällä päivittäin Tokioon, Souliin ja Bangkokiin. Lisäksi Finnair lentää useita kertoja viikossa Singaporeen ja Hongkongiin. Finnair vahvistaa läsnäoloaan Japanin markkinoilla ja palauttaa verkostoonsa Osakan reitin lokakuussa ja Nagoyan reitin helmikuussa. Finnair aloittaa myös Dubain reittinsä operoinnin laajarunkoisella A350-koneella.

Finnair vahvistaa yhteyksiään Pohjois-Amerikkaan ja jatkaa lentojaan talvikaudella Chicagoon, jonne on aiemmin lennetty vain kesäkaudella. Finnair jatkaa myös päivittäisiä lentojaan New Yorkiin ja operoi kolme kertaa viikossa Miamiin ja Los Angelesiin.Helsingistä lennettävien lentojen lisäksi Finnair aloittaa suorat lennot Tukholmasta Los Angelesiin ja New Yorkiin. Jo aiemmin Finnair on kertonut avaavansa reitit Tukholmasta Miamiin, Phuketiin ja Bangkokiin.

Finnair kasvattaa talvikauden aikana lentojen määrää nopealla tahdilla ja yhtiö lentää kahdesti päivässä moniin Euroopan keskeisiin kohteisiin, kuten Amsterdamiin, Müncheniin, Düsseldorfiin, Berliiniin ja Frankfurtiin. Lontooseen ja Pariisiin Finnair lentää kolmesti päivässä. Myös Pietarin viikkovuoroja lisätään talvikaudella. Finnair tarjoaa useita päivittäisiä yhteyksiä Pohjoismaiden pääkaupunkeihin ja avaa talvikaudella lennot myös Krakovaan ja Gdanskiin. Talvikaudelle Finnair lisää lentoja Espanjan suosittuihin lomakohteisiin ja tarjoaa useita viikkovuoroja Malagaan, Kanariansaarille, Madridiin ja Barcelonaan.

Kotimaassa Lappi houkuttelee edelleen talvimatkailijoita, ja Finnair mahdollistaa sujuvat yhteydet pohjoiseen lentämällä neljä kertaa päivässä Rovaniemelle, Ivaloon ja Kittilään, sekä kaksi kertaa päivässä Kuusamoon.

”Olemme iloisia voidessamme taas laajentaa verkostoamme ja mahdollistaa paremmat yhteydet asiakkaillemme,” sanoo Ole Orvér, Finnairin kaupallinen johtaja. ”Asiakasmäärien kasvaessa palautamme myös asiakkaille tärkeitä palveluitamme: avasimme Schengen-puolen Finnair Loungen jo elokuussa, ja Finnairin non-Schengen-puolen Lounge aukeaa lokakuun alussa. Olemme myös uudistaneet lentojen ruoka- ja juomatarjoilua.”

Finnairin verkkosivuilta ja mobiilisovelluksesta löytyvät parhaat hinnat ja lentotarjoukset.

Lääkärihelikopterin sijoittuminen Uttiin on yhdenvertaisuusasia

214705339_2941525079423249_1199148450021457259_n

Kuva: FinHems

Lääkärihelikopterien tukikohdan sijoittaminen Uttiin parantaa ensihoitopalvelujen kattavuutta. Kouvolan kaupunki korostaa, että tehdyt päätökset sijoittumisesta perustuvat perusteellisiin selvityksiin ja palvelujen saatavuuteen yhdenvertaisemmin.

Hallituksen reformiministerityöryhmä linjasi 20.12.2018, että lääkärihelikopterien uudet tukikohdat perustetaan Kouvolaan ja Seinäjoelle. Maaliskuussa 2019 eduskunnan oikeusasiamies on vahvistanut koptereiden sijoittumisen Uttiin.

Utin toimintasäteellä jopa kaksi miljoonaa ihmistä

HUS on toteuttanut Tilastokeskuksen väestöruutuaineistolla selvityksen, jossa Lappeenrannan ja Utin saavuttamisalueita on verrattu toisiinsa. Selvityksen mukaan esimerkiksi 100 kilometrin alueella voidaan Lappeenrannasta tavoittaa 370 000 asukasta ja Utista vastaavasti 613 000 asukasta. 150 kilometrin säteellä Lappeenrannasta on 680 000 asukasta ja Utista peräti 2 170 000 asukasta

”Tarkastelen tätä asiaa nimenomaan ensihoitopalvelujen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Hätätilassa on kyse ihmishengistä. Utista helikopterin toimintasäteellä tavoitetaan merkittävästi enemmän ihmisiä kuin Lappeenrannasta. Tästä nimenomaan on kyse, tarjotaan apua mahdollisimman monelle hädän hetkellä sitä tarvitsevalle”, sanoo kansanedustaja Paula Werning.

Sosiaali- ja terveysministeriön perustelumuistion mukaan Kouvolaan sijoittuva tukikohta voi tarvittaessa hoitaa myös Helsinki-Vantaan tukikohdan tehtäviä esimerkiksi samaan aikaan tulevissa hälytyksissä tai muissa tehtävissä. Tällä voi olla tulevaisuudessa nykyistä enemmän merkitystä, kun potilaiden kiireelliset siirrot helikoptereilla yleistyvät.

Kaupungin tietojen mukaan asia etenee

Kouvolan kaupungin saamien tietojen mukaan asia etenee suunnitellusti vaikkakin on vienyt odotettua enemmän aikaa. Kaupunginjohtaja Marita Toikka korostaa, että kaupunki on ollut valmistelun edetessä luonnollisesti yhteydessä asiaan osallisena oleviin tahoihin kuten Puolustusvoimiin, Kymsoteen, FinnHEMSiin sekä sosiaali- ja terveysministeriöön ja eteenpäin mennään.

Myös Kymsoten ensihoidon ylilääkäri Petri Loikas vahvistaa saman viestin. Lentotoiminnan valmisteluvastuu on FinnHEMS Oy:llä. Kymsote on valmistelussa tehnyt yhteistyötä FinnHEMSin kanssa ja edistänyt yhteisiä toimintarakenteita. ”Kymsotelle ei ole tullut signaaleja esteistä lentotoiminnalle”, hän kertoo. Kymsoten roolina tulevassa lääkärihelikopteritoiminnassa on lääkintätoiminnan tuottaminen. ”Tähän olemme valmistautuneet mm. rakentamalla 24/7 valmiudessa olevan lääkäriyksikön Kouvolaan”.

Maavoimien esikunnan lausunnon mukaan Maavoimat ei näe estettä hankkeen toteuttamiseksi. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaavan FinnHEMSin mukaan toiminnalle löytyy Utista tontti. ”Tontin saatavuus ei ole Utissa toiminnan rajoitteena” vahvistaa FinnHEMSin toimitusjohtaja Jari Huhtinen.

Lääkärihelikopteriyksikön rakentuminen Kouvolaan on merkittävää koko Kaakkois-Suomelle ja eri tahot ja viranomaiset tekevät töitä asian pikaisen toteuttamisen eteen.

Valtio on hankkinut enemmistön Suomen Ilmailuopisto Oy:stä

jet-engine-2961298297129jnv

Suomen valtio on tänään 1.7.2021 ostanut 48,5 prosenttia Suomen Ilmailuopisto Oy:n osakekannasta Finnair Oyj:ltä ja omistaa yhtiöstä nyt 98 prosenttia. Aiemmin Finnair ilmoitti osakassopimukseen perustuen haluavansa luopua omistuksestaan. Valtion maksama kauppahinta oli 8,15 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston yleisistunto päätti asiasta 10.6.2021.

Ennen osakekauppaa valtio omisti Suomen Ilmailuopisto Oy:stä 49,5 prosenttia, Finnair 49,5 prosenttia ja Porin kaupunki yhden prosentin. Kaupan yhteydessä Porin kaupunki nosti omistusosuutensa kahteen prosenttiin. Omistusjärjestelyllä ei ole suoria vaikutuksia yhtiön operatiiviseen koulutustoimintaan.

Suomen Ilmailuopisto kouluttaa ammattitaitoisia liikennelentäjiä sekä helikopterilentäjiä. Suomen kaupalle ja taloudelle lentoyhteyksien häiriötön toimivuus on elintärkeää ja ammattitaitoisten liikennelentäjien saatavuuden varmistaminen on olennaista. Yhtiön rahoitus muodostuu pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön maksamasta valtionosuudesta, mikä on vuodelle 2021 noin 6,8 miljoonaa euroa. Suomen Ilmailuopisto aloitti toimintansa Porissa vuonna 2002.

Jouni Makkonen teki varjoliidon Euroopan ennätyksen

paragliding-hi

Lahtelainen Jouni Makkonen (50) teki Euroopan ennätyksen 11.6.2021 moottorittomalla varjoliitimellä. Ennätyslento tehtiin Suomessa. Etelä-Euroopassa ja useissa muissa maissa maailmalla olosuhteet tällaisille lennoille ovat huomattavasti Suomea paremmat.

Ennätyslennon pituudeksi tuli 500,86 kilometriä. Nousu tapahtui Lahden Ultra Teamin lentopaikalta Isolähteeltä Lahden itäpuolelta aamupäivällä kello 11.38 ja lento päättyi Pudasjärvelle kello 21.39. Ennätyslennon lentoaika oli 10 tuntia ja 1 minuutti.

Aikaisempi Suomen ennätys on myöskin Jouni Makkosen vuonna 2020 lentämä 384,7 kilometrin lento. Aiempi Euroopan ennätys on vuodelta 2015 ja sillä oli pituutta 429,2 kilometriä.

Nyt tehtyä ennätyslentoa on ihmetelty maailmalla, miten pohjoisessa maassa voi lentää noin pitkiä matkoja.

Ennätyslennon tietoja, kuten reitti ja lennon korkeuskäyrä löytyy tästä linkistä: https://www.xcontest.org/finland/lennot/tiedot:jmakko/11.06.2021/08:38?fbclid=IwAR3-1f9xd8KnbaPgJWRt-mlJ1-ZQo7tLcmrh0YahIa6QxQVxHnfKt1RFl0s#fd=photos

Ennätys on vastaanotettu kansainvälisessä ilmailuliitossa, FAI:ssa (Fédération Aéronautique Internationale):

Pitkien matkojen erikoismies Jouni Makkonen, Ilmailu-lehti 2.10.2020:

https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailu-lehti/pitkien-matkojen-erikoismies-jouni-makkonen/

 

Traficom on peruuttanut lentoyhtiö Belavian liikennöintiluvan Suomeen

media_16

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on peruuttanut Valko-Venäjän valtiollisen lentoyhtiön Belavian liikennöintiluvan Suomeen.

Luvan peruttamisen perusteena on Traficom arvio siitä, että Valko-Venäjä ei voi varmistaa lentoliikenteen ja matkustajien turvallisuutta alueellaan. Päätös on annettu tänään, ja se on tullut voimaan välittömästi.

Eurooppa-neuvosto suosittaa unionin alueelle sijoittuneita lentoyhtiöitä välttämään lentämistä Valko-Venäjän ilmatilassa toistaiseks (Ulkoinen linkki)