Nordicflite aloittanut elämyslennot Helsinki-Malmilta, Turusta, Tampereelta ja Lappeenrannasta

616945_447057905334469_1171852521_o

Nordicflite on saanut luvan kaupallisten elämyslentojen lentämiseen ja toiminta on aloitettu viime viikon perjantaina. Lentopaikkoina toimivat Helsinki-Malmin lentoasema, Turku, Tampere ja Lappeenranta.

Lennämme 15, 30 ja 45min lentoja edellä mainituista kaupungeista. Tarjoamme kaikki lennot 2-paikkaisilla Cessna-merkkisillä koneilla jotka ovattyyppihyväksyttyjä erittäin turvallisia ja maailman eniten käytettyjä esimerkiksi lentokoulutuksessa. Jokainen lento on yksilöllinen ja tämän takia käytämme 2-paikkaisia koneita eli jokaiselle asiakkaalle on tarjolla vain parhaita etupenkkipaikkoja. Tarjoamme lisäksi ainoana yleisölento-operaattorina joka kaupungissa vähintään 3 eri lentoreittiä joista asiakas voi valita oman suosikkinsa.

Elämyslentojen varaaminen ja ostaminen onnistuu osoitteesta www.elamyslento.fi. Voit hankkia lennon itsellesi tai elämyslentolahjakortin kaverillesi.

Lisäksi tarjoamme räätälöityjä lentoja, joista kannattaa olla yhteydessä asiakaspalveluumme 0600 10 202 tai info@elamyslento.fi.

Lentojen operaattori on Nordicflite Oy Ltd lentotoimintaluvalla FI-034.

Käytämme lentotoiminnassamme ympäristöystävällistä Hjelmco 91/96UL -lentopolttoainetta jossa ei ole etanolia eikä lyijyä, sillä puhdas ympäristö on meille kunnia-asia.

Tavoitteenamme on tarjota kokonaisvaltaisesti positiivinen kokemus aina lennonvalmistelusta esteettisiin yksityiskohtiin asti.

Tervetuloa elämyslennolle, jossa taivas ei ole rajana.

Lentoliikenteen matkustajamäärät kasvussa

medium_image31_eps

Finavia Oyj:n lentoasemien matkustajamäärät nousivat vuoden 2014 huhti-kesäkuussa 3,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Matkustajamäärät ovat kasvaneet koko alkuvuoden kansainvälisen matkustuksen vahvan kehityksen ansiosta. Myös kotimaan lentomatkustus on alkanut elpyä vähitellen.

Finavian lentoasemilla oli vuoden 2014 huhti-kesäkuussa yhteensä 5,1 miljoonaa matkustajaa (9,7 miljoonaa 1−6/2014). Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kysyntä lähti hyvään nousuun ja matkustajamäärät ovat kasvaneet edelleen myös toisella neljänneksellä, ja koko alkuvuoden kasvu on ollut 4,0 %. Myönteinen kehitys johtuu kansainvälisen lentoliikenteen ja vaihtomatkustuksen matkustajamäärän kasvusta.

Liikenneilmailun laskeutumiset vähenivät alkuvuonna 2,1 %, mikä kertoo yhdessä matkustajamäärien nousun kanssa Suomessa operoivien lentokoneiden täyttöasteiden parantumisesta.

Vaihtomatkustus kasvoi edelleen voimakkaasti toisella neljänneksellä

Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi huhti-kesäkuussa 4,5 %, ja matkustajia oli 4,1 miljoonaa. Kansainvälinen matkustus kasvoi 5,1 % vertailujaksoon nähden. Edelleen voimakkaasti kasvoi kansainväliseltä lennolta toiselle kansainväliselle lennolle vaihtavien matkustajien määrä. Kansainvälisten vaihtomatkustajien kasvu oli toisella vuosineljänneksellä peräti 9,5 %.

Vuoden alusta Helsinki-Vantaan matkustajamäärä on noussut 4,7 %.

– Kansainvälinen vaihtomatkustus Helsinki-Vantaan läpi kasvaa voimakkaasti ja asemamme tärkeänä vaihtokenttänä on edelleen vahvistunut. Voimme olla erittäin tyytyväisiä tähän kehitykseen, sillä se osoittaa Helsinki-Vantaan merkityksen ja kiinnostavuuden Euroopan ja Aasian välisenä lentoliikenteen solmukohtana. Tavoitteemme on yhdessa lentoyhtiöasiakkaidemme kanssa yhä kasvattaa kansainvälistä vaihtomatkustusta Helsinki-Vantaalla, kertoo Joni Sundelin Finavian lentoasemaverkostosta sekä markkinoinnista ja myynnistä vastaava johtaja.

Kotimaan matkustajamäärät kääntyneet nousuun

Matkustajien määrä kotimaanlennoilla jatkoi hienoista nousuaan huhti-kesäkuussa vertailukauteen nähden. Matkustajia oli yhteensä 1,2 miljoonaa, missä oli nousua 1,2 %. Vuoden alusta kotimaan matkustajamäärät ovat nousseet 2,9 % ollen 2,7 miljoonaa matkustajaa.

– Kotimaan matkustajamäärien positiivinen kehityssuunta on alkuvuoden ajan jatkunut. Kotimaan lentolippujen hinnat ovat kuitenkin olleet tietyillä reiteillä selvässä nousussa jo pidempään, joten muun muassa tämä vaikuttaa lentojen kysyntään. On selvää, että lentoliikenteen kilpailukyky on kotimaassa etenkin lyhyillä etäisyyksillä alentunut, ja matkustajat hyödyntävät lentämisen sijaan muita liikennemuotoja, kuten junaa, Sundelin jatkaa.

Verkostolentoasemista matkustajamäärä sisältäen sekä kotimaisen että kansainvälisen liikenteen kasvoi eniten Oulussa (14,3 %) , Savonlinnassa (9,4%) sekä Joensuussa (7,7%). Jyrkimmin matkustajamäärät laskivat tammi−kesäkuussa Kokkola-Pietarsaaressa (-11,3), Kajaanissa (-8,1) ja Tampereella (-10,3).

Kansainvälinen lentoliikenne vahvassa kasvussa

Finavian kaikkien lentoasemien kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärä sisältäen reitti- ja tilausliikenteen kasvoi tammi-kesäkuussa 4,4 % ja oli 7,0 miljoonaa. Toisella neljänneksellä kasvuvauhti noudatteli alkuvuoden vauhtia ja matkustajamäärä kasvoi 4,7 %. Matkustus sekä Eurooppaan että muualle maailmaan kasvoi lähes 5 %.

Aasian merkittävistä kohteista vuoden aikana erittäin vahvasti on kasvanut matkustus Japaniin (matkustajamäärä +24,6 %) sekä Kiinaan (+13,7 %). Euroopan merkittävistä kohteista vahvimmin kasvoivat Espanja (12,0 %) ja Tsekki (19,2 %). Venäjälle suuntautuvat matkat vähenivät ensimmäisellä neljänneksellä -8,1 %, mutta toisella neljänneksellä matkustajamäärät ovat nousseet 3,6 %.

Helsinki-Vantaa valmistautuu palvelmaan 20 miljoonaa matkustajaa 2020-luvun alkupuolella

Kansainvälisen lentoliikenteen ja vaihtomatkustuksen jatkuva kasvu tarvitsee lisäkapasiteettia lentoasemalla. Tänä vuonna aloitettu kehittämisohjelma kohdistuu erityisesti lähtöselvitys- ja vaihtomatkustuskapasiteetin kasvattamiseen sekä liikennejärjestelyjen parantamiseen. Tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä.

Helsinki-Vantaan kehittämisohjelma 2014-2020 on suuruudeltaan noin 900 miljoonaa euroa. Sen työllisyysvaikutus on arviolta 14 000 henkilötyövuotta. Kun lentoaseman matkustajamäärä nousee 20 miljoonaan matkustajaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, syntyy lisäksi eri yrityksiin noin 5000 pysyvää työpaikkaa.

 

Emirates sai Airbusilta viidennenkymmenennen A380-lentokoneensa

A380 50th Emirates

Emirates-lentoyhtiö on vastaanottanut viidennenkymmenennen A380-superjumbonsa. Ensimmäisen A380-koneensa lentoyhtiö sai heinäkuussa 2008. Kaikkiaan Emirates on tilannut 140 A380-matkustajakonetta.

“Emirates on kasvanut suuresti viimeisen neljän vuoden aikana, luultavasti nopeammin kuin yksikään lentoyhtiö aikaisemmin. Olemme lisänneet kapasiteettia joidenkin lentoyhtiöiden koko tuotannon verran, mutta vielä olennaisempaa on se, että olemme pitäneet käyttöasteen ja kannattavuuden korkeana. Tämä kertoo maailmanluokan tuotteemme ja liiketoimintamallimme vahvuudesta”, sanoo Emirates Airlinen toimitusjohtaja Sir Tim Clark .

”A380-konetyyppi on toiminut meillä erittäin hyvin, mikä näkyy asiakkaiden kiinnostuksena ja korkeana käyttöasteena kaikissa koneen kohteissa. Tulevaisuudessa odotamme koneiden toimitustahdin kiihtyvän. Vuoteen 2017 mennessä laivastossamme on noin 90 A380-matkustajakonetta.”

Emiratesin kone on järjestyksessään 136. toimitettu A380. Tällä hetkellä 11 lentoyhtiötä lentää A380-koneita. Yhteensä koneilla on yli 1,4 miljoonaa lentotuntia. Tähän mennessä yli 60 miljoonaa matkustajaa on lentänyt A380-koneella.

Emirates takes delivery of its 50th Airbus A380

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV): Virtuaalilentoyhtiöt rinnastetaan valmismatkaliikelaissa matkanjärjestäjiin

1048690_577467889012925_551686998_o

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kielsi 23.6.2014 tilauslentoyhtiö Snowbird Airlines Oy:tä myymästä lentoja suoraan kuluttajille, ennen kuin yhtiö on rekisteröitynyt KKV:n ylläpitämään matkatoimistorekisteriin – tai vaihtoehtoisesti saanut Trafilta luvan lentoliikenteen harjoittamiseen. Yritys on kuitenkin valittanut päätöksestä, joten se voi jatkaa toistaiseksi myyntiä myös kuluttajille, koska päätös ei ole vielä lainvoimainen.

KKV:n päätös perustuu valmismatkaliikelakiin, jonka säännökset koskevat vain kuluttajille tapahtuvaa myyntiä – matkanjärjestäjille, matkatoimistoille ja muille yrityksille Snowbird Airlines voi myydä lentoja vapaasti.

Valmismatkaliikelaki koskee myös ns. virtuaalilentoyhtiöitä, jotka myyvät lentoja suoraan kuluttajille. Lentoyhtiöt, joilla ei ole lentoliikenteen harjoittajan lupaa rinnastetaan laissa matkanjärjestäjiin ja niillä on siten velvollisuus rekisteröityä KKV:n ylläpitämään matkatoimistorekisteriin. Rekisteröitymisen edellytyksenä on puolestaan se, että matkanjärjestäjä asettaa vakuuden turvaamaan kuluttajien etukäteen maksamia matkoja ja lentoja.

Snowbird Airlines Oy ei ole rekisteröitynyt matkatoimistorekisteriin, eikä ole asettanut KKV:lle vakuutta, jolla kuluttajien saatavat turvattaisiin. Yhtiöltä lippua hankkivan kuluttajan on siksi hyvä huomata, ettei lipun hintaa saa välttämättä takaisin, jos yritys ajautuu maksukyvyttömäksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa lippu on maksettu luottokortilla – maksun palauttamista voi silloin hakea luottokorttiyhtiöltä.

Boeing sai jättitilauksen Emiratesilta

corp_emirates_777x_948x432

Lentokonevalmistaja Boeing on saanut jättitilauksen dubailaiselta lentoyhtiöltä Emirates Airlinelta. Emirates tilaa Boeingilta 150 kappaletta 777X-mallin jumbokonetta.

Koneiden listahinta on yhteensä yli 40 miljardia euroa. Lentoyhtiöt saavat kuitenkin tavallisesti tuntuvia alennuksia lentokonevalmistajilta kauppojen yhteydessä.

090714-Emirates+confirms++777X+order_sm

Boeingin mukaan kauppaan sisältyy mahdollisuus 50 koneen lisätilauksesta.

Boeing, Emirates Finalize Order for 150 777Xs

Jämi Fly In: Hawker Hurricane ei ehdi Jämille

Hawker Hurricanen omistajalta, Phil Lawtonilta hetki sitten saadun tiedon mukaan koneen ensilento on siirtynyt viikolla suunnitellusta, ollen nyt 14. heinäkuuta. Sen jälkeen koelento-ohjelma kestää noin viikon, ellei mitään takaiskuja tule. Näin ollen Hurricane ei missään tapauksessa ehdi Jämille.

Lentonäytöksen ohjelma on kuitenkin siten rakennettu että tällä peruuntumisella ei ole suurta vaikutusta. Toki olisimme koneen mielellämme Jämillä nähneet, mutta toivomme Philille tsemppiä projektin parissa: Leuka pystyyn ja kohti uusia tuulia! Toivottavasti näemme koneen ensi vuonna Jämilläkin.

Näytöksessä Pär Cederqvist & Supermarine Spitfire Mk XVI korvaa Hurricanen.

http://www.jamiflyin.com/

Pelastushelikopteri Aslakin käyttö tehostuu

Pelastushelikopterin kuvia  Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry - Google Chrome_2014-07-08_14-11-01
Lapin sairaanhoitopiiri ja Aslak neuvottelivat yhteistyöstä

Lapin sairaanhoitopiirin, Lapin pelastushelikopteri Aslakin sekä Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen ja FinnHEMS Oy:n edustajat tapasivat perjantaina 4.7.2014 Rovaniemellä. Kokouksessa keskusteltiin pelastushelikopteri Aslakin käytöstä ensihoitotehtävissä. Kokouksen osallistujat tutustuivat myös sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ja kenttäjohdon tiloihin. Siellä todettiin, että Aslak näkyy yksikkönä sairaanhoitopiirin kenttäjohtojärjestelmässä. Lapin sairaanhoitopiiri ja OYS:n erityisvastuualueen ensihoitokeskus ovat täsmentämässä ohjeita pelastushelikopteri Aslakin käytöstä ensihoidon tehtävissä.

Aslakin käyttö tehostuu
Pelastushelikopteri Aslak on Lapin pelastuslaitoksen sopimusyksikkö. Miehistöön kuuluu tarvittaessa myös lääkäri ja sairaanhoitaja. Ensihoitotehtäviä pelastushelikopteri Aslak hoitaa tarvittaessa sairaanhoitopiirin kenttäjohtajan pyynnöstä. Näissä tilanteissa Aslak toimii ensihoidon kenttäjohtajan alaisuudessa. Pelastushelikopterin käytöstä pelastustehtävissä määrää pelastusviranomainen. Sairaanhoitopiirin ensihoidon päivystävä kenttäjohtaja voi pyytää pelastustoiminnan johtajalta helikopteria ensihoidon käyttöön, esim. kiireellisen hätätilapotilaan siirtoon ilmateitse sairaalaan tai lääkärin saamiseksi kohteeseen. Helikopterin käytön tulee olla lääketieteellisesti perusteltua. Aslak ja samalla tehtävällä toimivat ensihoitoyksiköt toimivat Lapin sairaanhoitopiirin ja OYS-erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen sekä muiden viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kela korvaa ensihoitopalvelusta aiheutuneita kustannuksia sairausvakuutuslain mukaisesti.

Neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä.
Jatkossa osapuolet tapaavat säännöllisesti muutamia kertoja vuodessa ja keskustelevat yhteistyön sujumisesta käytännössä. Lapin sairaanhoitopiirin tavoite on käyttää Aslakia mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti myös tulevaisuudessa.

Metsäpalojen tähystyslennot käynnissä – alkukesä rauhallista

Metsäpalojen tähystyslentoja lennetään Ilmatieteenlaitoksen antaman maakunta- tai kuntakohtaisen päivittäisen metsäpaloindeksin perusteella.

Tähystyskausi alkoi pitkästä aikaa poikkeuksellisen aikaisin huhtikuussa viikolla 17 Kaakkois-Suomessa. Viime vuonna tähystyslennot alkoivat vastaavasti erityisen myöhään toukokuun loppupuolella viikolla 21. Vuosittainen vaihtelu tähystyslentojen määrissä, lentojen alueellisessa ja kuukausittaisessa jakautumisessa on ollut viime vuosina hyvin erikoista. Vuonna 2010 ilma-alukset suorittavat pääosan tähystyslennoista heinä-elokuussa, vuosina 2011–2012 alkukesästä ja viime vuonna touko-kesäkuun vaihteessa sekä poikkeuksellisesti syyskuussa. Esimerkiksi viime kesänä eniten lennettiin maan pohjoisimmalla reitillä, joka käsittää lähinnä Inarin kunnan alueen.

Tänä kesänä kesäkuun loppuun mennessä on koko maassa lennetty aikaisesta aloituksesta huolimatta vähän eli 150 tähystyslentoa, joista noin 60 lentoa sekä huhtikuussa että toukokuussa ja 30 lentoa kesäkuussa. Tänä vuonna neljällä eri reitillä ei ole vielä päästy lentämään lainkaan.

Kaiken kaikkiaan tähystyslentokoneet ovat olleet ilmassa noin 300 tuntia. Vuonna 2013 oli kesäkuun loppuun mennessä lennetty 450 lentoa ja 1050 tuntia.

Maastopalojen ensihavaintoja on tähystyskoneista tehty tänä keväänä vain viisi. Pelastusviranomaiset ovat pyytäneet ilma-aluksia seitsemän kertaa erillisille savuhavainnon tarkistuslennolle ja kolme kertaa palopaikan opastuslennolle. Tähystyslennoilla palveluntuottajat ovat käyneet tarkistamassa lähes 100 savuhavaintoa. Pääosa maastopaloista on sattunut tähystyskauden ulkopuolella.

Aikainen kevät enteili maastopalojen ennätysvuotta

Huhtikuun loppuun mennessä maastopaloja sattui koko maassa ennätysmäärä eli hieman yli 1000, joista varsinaisia metsäpaloja noin 300. Huhtikuun loppuun mennessä maastoa oli palanut erittäin paljon noin 930 hehtaaria ja siitä metsää 150 hehtaaria. Lisäksi on huomattava, että ensimmäisen vuosikolmanneksen maastopaloista suurin osa syttyi puolen Suomen alueella eli Oulu-Joensuu linjan eteläpuolella, kun pohjoisimmassa Suomessa oli vielä lumi maassa.

Pelastustoimen 19 vuoden pituisen sähköisen tilastohistorian aikana ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana ei ole koskaan syttynyt näin paljon maastopaloja ja palanut maastoa.

Säännölliset sateet torjuvat maastopaloja

Sateiset touko- ja kesäkuu ovat vaikuttaneen maastopalojen kokonaismäärään siten, että ennätysvauhdista on pudottu normaalitasolle. Maastopaloja on syttynyt kesäkuun loppuun mennessä noin 1800, joka on likimain sama kuin 19 vuoden keskiarvo. Alkuvuoden maastopaloista varsinaisia metsäpaloja on ollut 650. Viime vuonna vastaavana aikana tilastoitiin 1420 maastopaloa, joista varsinaisia metsäpaloja oli 660.

Maastoa tulipaloissa on palanut tänä vuonna paljon eli yli 1200 hehtaaria, ja siitä metsää noin 340 hehtaaria. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla pelastustoimen sähköisen tilastohistorian aikana vain kerran aikaisemmin vuonna 1997 on palanut maastoa enemmän kuin tänä vuonna. Viime vuonna vastaavat paloalat olivat 445 ja 270 hehtaaria. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2012 paloi maastoa kaiken kaikkiaan noin tuhannessa maastopalossa 216 hehtaaria, josta metsää 86 hehtaaria.

Tämän kevään maastopalot ovat aiheutuneet noin 80 prosenttisesti ihmisen toiminnan mm. kulotuksen, roskienpolton ja nuotionpidon seurauksena. Näin ollen ensihavainnot pihapiirissä tai sen välittömässä läheisyydessä syttyneistä tulipaloista ovat tulleet suoraan sytyttäjältä, naapurilta tai muulta ohikulkijalta. Salaman aiheuttamia paloja on ollut vähän eli vain 3,5 prosenttia kaikista maastopaloista.

Myönnetty määräraha riittää

Sisäministeriö on myöntänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 600 000 euroa metsäpalojen tähystystoimintaan ja toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2014. Tällä hetkellä määrärahasta on käytetty noin 80.000 euroa. Vuosina 2010, 2011 ja 2013 tähystystoimintaan on käytetty vuosittain noin 400.000 euroa ja vuonna 2012 sateisesta kesästä johtuen noin 120.000 euroa.

Koko maan metsäpalojen lentotähystystoiminnan hallinnointi- ja ohjausvastuu on ollut vuoden 2010 alusta lukien Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen vastuualueella. Metsäpalojen syttymiä seurataan koko maassa yhteensä 26 lentoreitillä. Tähystyslentoja lentävät Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneet ilmailukerhot ja yritykset pääsääntöisesti touko-elokuun välisenä aikana.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kilpailutti kaikkien reittien tähystyslennot ensi kerran keväällä 2010 ja toisen kerran vuonna 2012. Tänä vuonna kilpailutettiin jälleen kaikki 26 reittiä. Palveluntuottaja vaihtui tänä keväänä kolmella reitillä ja yhdelle reitillä tähystyslentojen suorittamisesta vastaa kahden lentokerhon yhteenliittymä entisen yhden kerhon sijaan. Kesällä 2014 tähystyslentojen tuottamisesta vastaavat lentokerhot 22 reitillä ja yritykset neljällä eri reitillä

Turun lääkärihelikopteritukikohdan rakentaminen käynnistyy

9da0cd74ae0c97ba

Turun uuden lääkärihelikopteritukikohdan rakentaminen käynnistyy heinäkuussa. Turun lentoaseman alueelle sijoittuva tukikohta on suunniteltu vastaamaan ympärivuorokautisen päivystyksen tarpeita. Tavoitteena on päästä muuttamaan uusiin tiloihin kesäkuussa 2015. 

FinnHEMSin uuden FH 20 -lääkärihelikopteritukikohdan rakennustyöt käynnistyvät 28. heinäkuuta.  Tukikohta sijoittuu Turun lentoaseman alueelle Finavialta vuokratulle tontille. Uuden tukikohdan yhteyteen tulee myös oma polttoainesäiliö, mikä parantaa polttoaineen saatavuutta merkittävästi. Tavoitteena on päästä muutamaan uusiin tiloihin kesäkuussa 2015.

– Turun uusi tukikohta on ensimmäinen FinnHEMSin suunnittelema ja rakennuttama pysyvä tukikohta. Saamme tilat, jotka on suunniteltu palvelemaan aiempaa paremmin lääkärihelikopteritoiminnan ja ympärivuorokautisen päivystyksen tarpeita, kertoo FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri .

Uusi tukikohta on 900 neliömetriä ja koostuu kaksikerroksisesta miehistötilasta sekä siihen liittyvästä kalustohallista. Miehistötilassa on päivystys- ja oleskelutilojen lisäksi myös koulutus-, toimisto- ja varastotiloja. Lisäksi tukikohdan yhteyteen rakennetaan polttoainesäiliö. Rakennusprojektin kokonaisarvo on noin 2,4 miljoonaa euroa. Pääurakoitsijana rakennushankkeessa on SRV. Maarakennustyöstä vastaa SalKaTi Oy, LVI-töistä Calto Oy ja sähkötöistä Calto Service Oy. Rakennussuunnittelun on tehnyt Insinööritoimisto Markku Posti Oy.

– Kyseessä on merkittävä ja mielenkiintoinen rakennushanke. Olemme erittäin tyytyväisiä, että saamme olla mukana rakentamassa pysyvää tukikohtaverkostoa lääkärihelikopteritoimintaan, kertoo SRV:n Lounais-Suomen aluejohtaja Heikki Kallio .

Turun FinnHEMS 20 -tukikohta päivystää ympäri vuorokauden ja kussakin päivystysvuorossa on yksi lääkäri, lentäjä ja lentoavustaja. Hälytyksiä tulee keskimäärin yhdeksän vuorokaudessa ja vuodessa noin 3200.

Finnairin Kesäkuun 2014 Liikennetiedot

finnair_a340

Kuva: Finnair Oyj

Finnairin kokonaiskapasiteetti ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna laskivat kesäkuussa 0,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste oli 83,4 prosenttia.

Aasian liikenteen kapasiteetti laski kesäkuussa 1,0 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 1,6 prosenttia edellisvuodesta.

Euroopan liikenne kasvoi myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 12,5 prosenttia ja kapasiteetti 11,1 prosenttia edellisvuodesta.

Matkustajaliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä* laski huhti–kesäkuussa 6,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 5,25 eurosenttiä.

 ”Matkustajaliikenteen yksikkötuotto laski vuoden toisella neljänneksellä, mikä johtui pääasiassa Euroopan ja Aasian-liikenteen vertailukautta heikommasta tuottokehityksestä.”, sanoo Finnairin talousjohtaja Erno Hildén.

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 33,4 prosenttia ja kapasiteetti laski 32,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Rahtiliikenne kasvoi vertailukaudesta 11,4 prosenttia ja kapasiteetti laski 0,7 prosenttia edellisvuodesta. Rahdin kokonaiskäyttöaste nousi 7,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 70,6 prosenttia.

Finnairin reittilennoista 87,3 prosenttia (90,5) ja kaikista lennoista 87,1 prosenttia (90,2) saapui kesäkuussa aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet kesä 2014

Kesäkuu 2014 muutos % Vuoden 2014 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 893,8 4,4 4 729,9 3,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 678,3 -0,6 15 272,9 -1,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 232,4 -0,6 12 081,8 -0,9
Matkustajakäyttöaste % 83,4 0,0 p 79,1 0,2 p
Rahti ja posti tn 12 877,9 -2,3 73 688,5 6,7
Tarjotut tonnikilometrit 405,1 1,1 2 312,5 -0,1
Myydyt tonnikilometrit 278,4 -0,7 1 527,3 0,9
Kokonaiskäyttöaste % 68,7 -1,2 p 66,0 0,7 p
Reittiliikenne yhteensä
Matkustajat 1000 834,2 8,5 4 442,1 7,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 510,0 2,6 13 806,5 2,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 079,4 3,1 10 815,3 4,0
Matkustajakäyttöaste % 82,8 0,4 p 78,3 1,2 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 540,7 12,0 2 645,0 9,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 947,6 11,1 4 983,1 7,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 796,0 12,5 3 854,4 11,3
Matkustajakäyttöaste % 84,0 1,1 p 77,3 2,6 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 22,4 -8,3 91,9 -2,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 157,8 -12,2 705,2 -3,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 148,5 -8,0 608,3 -1,7
Matkustajakäyttöaste % 94,1 4,3 p 86,3 1,6 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 143,1 -2,4 780,7 -0,7
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 318,9 -1,0 7 396,6 -0,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 075,9 -1,6 5 872,8 0,0
Matkustajakäyttöaste % 81,6 -0,5 p 79,4 0,5 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 127,9 11,3 924,5 10,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 85,8 5,7 721,7 6,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 59,1 9,8 479,9 8,9
Matkustajakäyttöaste % 69,0 2,6 p 66,5 1,7 p
Lomaliikenne
Matkustajat 1000 59,6 -31,8 287,8 -30,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 168,3 -32,4 1 466,4 -25,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 152,9 -33,4 1 266,4 -29,5
Matkustajakäyttöaste % 90,9 -1,4 p 86,4 -4,7 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 10 090,4 -1,2 55 509,2 1,5
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 224,9 9,2 11 732,9 5,1
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 663,6 -6,1 3 958,7 3,7
– Asian rahtiliikenne tn 7 064,0 -3,7 38 919,5 0,4
– Kotimaan rahtiliikenne tn 138,0 0,2 898,1 -3,0
Rahti lomaliikenteessä tn 0,1 -73,0 75,3 -61,9
Rahtilento tn** 2 787,4 -5,9 18 104,0 27,7
Kokonaisrahti- ja posti tn 12 877,9 -2,3 73 688,5 6,7
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 111,3 -11,4 661,4 -3,3
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 78,6 -0,7 445,7 5,8
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 70,6 7,6 p 67,4 5,8 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 64,3 5,9 p 59,0 3,9 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 73,3 11,9 p 67,4 6,8 p

Rahdin tarjotut rahtitonnikilometrit vuodelta 2013 on oikaistu laskennassa käyttöönotettujen tarkempien mittareiden vuoksi.

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

Heinäkuun liikennetilasto julkaistaan perjantaina 8.8.2014.