Norwegian avaa uuden kaukolentotoiminnan tukikohdan Lontoon Gatwickiin

print_uky4jWJpW7

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan. Yhtiö on päättänyt perustaa uuden kaukolentotoiminnan tukikohdan Lontoon Gatwickin kentälle, jonne tulee sekä lentäjien että matkustamohenkilökunnan tukikohta. Norwegianista on tullut merkittävä toimija Gatwickin kentällä. Yhtiö on tällä hetkellä ainoa Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen välillä halpalentoja tarjoava yhtiö.

– Rekrytointimme Isossa-Britanniassa on saanut hyvän vastaanoton. Monet lentäjät ovat tyytyväisiä saadessaan työskennellä asemapaikkanaan Lontoo innovatiivisen ja tulevaisuuteen katsovan yhtiön palveluksessa, joka tarjoaa kilpailukyiset palkat ja työehdot sekä mahdollisuuden lentää tämän hetken teknologisesti kaikkein edistyksellisempää lentokonetta, 787 Dreamlineria, sanoo Norwegianin lentotoimintojen johtaja Torstein Hoås.

Gatwickin tukikohdan matkustamohenkilökunnan rekrytointi käynnistyy ensi vuoden alkupuolella. Norwegian rekrytoi lentäjiä myös New Yorkin JFK:n tukikohtaan, jossa on jo matkustamohenkilökunnan tukikohta.

Merkittävä toimija Lontoon Gatwickissä

Norwegianista on tullut nopeasti merkittävä toimija Lontoon Gatwickissä, josta yhtiö tarjoaa suoria lentoja suosittuihin kohteisiin. Aiemmin tänä vuonna Sky Scanner valitsi Norwegianin Isossa-Britanniassa“Best Value for Money” -lentoyhtiöksi. Tämän vuoden heinäkuussa Norwegian otti vastaan arvostelulta SKYTRAXiltä Euroopan paras halpalentoyhtiö -tunnustuksen jo toisena vuotena peräkkäin.

Norwegian avasi miehistön tukikohdan Lontoossa vuonna 2013. Yhtiöllä on tällä hetkellä lyhyen matkan reiteille 90 lentäjää ja 200 matkustamohenkilökunnan jäsentä Lontoon Gatwickissa. Norwegian kuljettaa vuoden 2014 aikana yli kolme miljoonaa matkustajaa Lontoon Gatwickin kautta. Yhtiö operoi tällä hetkellä 400 viikoittaista lentoa 41 eri reitillä Gatwickin kentällä.

Tämän vuoden heinäkuussa Norwegian juhli ensimmäistä lentoaan Lontoon Gatwickin kentältä kolmeen kaupunkiin Yhdysvalloissa; Los Angelesiin, New Yorkiin ja Fort Lauderdaleen. Kaukoreittien lanseeraaminen Lontoon Gatwickin ja Yhdysvaltojen välillä on myös tärkeä osa Norwegianin kansainvälistymisstrategiaa ja aseman vahvistamista globaaleilla markkinoilla.

Norwegianilla on tällä hetkellä seitsemän 787 Deamlinerin kaukolentolaivasto ja kymmenen 787 Dreamlineria tilauksessa.

Trafi seuraa Islannin Bardarbunga-tulivuoren tilannetta

Islannissa Bardarbunga-tulivuori osoittaa aktivoitumisen merkkejä. Purkauksella ja siitä mahdollisesti seuraavalla tuhkapilvellä voi olla vaikutusta myös Suomen lentoliikenteeseen. Trafi seuraa Bardarbunga -tulivuoren tilannetta ja tiedottaa asiasta tarvittaessa.

Vuoden 2010 tuhkakriisin, joka käytännössä pysäytti koko Euroopan lentoliikenteen, jälkeen lentoyhtiöiden riskinarviointimenettely on kehittynyt eikä Suomen, kuten ei muidenkaan valtioiden, ilmatilaa todennäköisesti enää suljeta mahdollisen tuhkapilven takia. Ennustekarttojen pohjalta määritellään tarvittaessa vaara-alueita, joilla tuhkapitoisuus on niin suuri, että lentoyhtiöiden tulee ottaa se huomioon lentoreittejä suunniteltaessa. Lentoyhtiöt tekevät omalta osaltaan turvallisuusarvion, jonka perusteella päätökset lentoreiteistä tehdään.

Trafi käsittelee suomalaisten lentoyhtiöiden turvallisuusarviot ja lentotoiminnan ohjeistukset. Tuhkapilvi ei vaaranna lentoturvallisuutta, kun riskit tunnetaan ja arvioidaan jo etukäteen ja toimintaa ohjataan tilanteen mukaisesti.

Trafi valvoo Suomen lentoliikenteen turvallisuutta.

Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry VaLa ry:n jäseneksi ja osaksi sen laajaa yhteistyöverkostoa

Vastuullinen Lahjoittaminen (VaLa) ry:n hallitus on hyväksynyt Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry:n jäsenekseen. VaLa on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto. VaLan missiona on määritellä ja edistää hyvän hallinnon ja hyvän varainhankinnan periaatteita suomalaisessa yhteiskunnassa sekä auttaa jäsenjärjestöjään oppimaan yhdessä osana kansainvälistä verkostoa. 

Vastuullinen Lahjoittaminen – Ansvarsfullt Donerande rf perustava kokous pidettiin toukokuussa 2004. 
Suomalaisten varainhankintaa harjoittavien järjestöjen keskuudessa tunnistettiin tarve yhteistoiminnan lisäämisestä 2000-luvun alkupuolella. Yhteisöjen edustajat järjestivät vuoden 2003 aikana aiheen ympärillä tapaamisia, joiden pohjalta muodostui perustamistyöryhmä. Työryhmään tuli jäseniä 11 yleishyödyllisestä järjestöstä. Ryhmä valmisteli yhteistyöelimen perustamista sekä linjausta varainhankinnan eettisiksi säännöiksi. Tämän työn tuloksena oli keväällä 2004 käytettävissä Valan toimintasuunnitelma, talousarvio, säännöt, koulutussuunnitelma, yhteiset pelisäännöt ja eettiset ohjeet sekä suunnitelma varainhankinnan toimintaedellytysten parantamiseksi. 

Vastuullinen Lahjoittaminen ry VaLa on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhteistyöverkosto, joka edustaa yleishyödyllisiä yhteisöjä. VaLan visio on olla Suomen kolmannen sektorin yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on, että: 

– yleishyödylliset yhteisöt noudattavat hyvän hallinnon periaatteita 

– varainhankinnan ammattikunnan osaaminen on erinomaista 

– Suomessa on kehittynyt lahjoituskulttuuri ja yhteiskunnan eri toimijoiden roolit on määritetty kestävällä ja selkeällä tavalla. 

VaLa:n jäsenyhdistyksiä ovat muun muassa Maailman luonnonsäätiö Suomen rahasto, SOS-lapsikyläsäätiö, Suomen lasten ja nuorten säätiö, Suomen Sydänliitto ry, Kirkon Ulkomaanavun Säätiö, Plan Suomi Säätiö, Liikunnan Kehitysyhteistyö Liike ry, Suomen Eläin suojeluyhdistysten liitto sekä lukuisia muita kansalaisjärjestöjä. 

Tutustu VaLa ry:n kotisivuihin www.vala.fi 

Kysely: Malmi halutaan säilyttää lentokenttänä

Vain 15 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista haluaa Malmille asuntoja.
Tulos ilmenee Malmin lentokentän ystävien TNS Gallupilla teettämästä kyselystä.
Yli puolet pääkaupunkiseutulaisista haluaa säilyttää Malmin lentokenttänä.
Mikäli asuntorakentamisen tarpeet pystyttäisiin ratkaisemaan muutoin,
67 prosenttia vastaajista puoltaisi Malmilla lentämistä jatkossakin.
Kysely toteutettiin 23.6.–8.8. välisenä aikana ja siihen vastasi 1038 kansalaista Uudeltamaalta.

– Valtiovalta ajaa lentokentän muuttamista asuinalueeksi. Teetimme kyselyn kansalaisten päinvastaisen mielipiteen todistamiseksi.
Kysely kertoo sen minkä tiesimmekin: suurin osa pääkaupunkiseudun kansalaisista haluaa Malmin lentotoiminnan jatkuvan,
toteaa Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen.

– Helsingissä on sekä kaavoitettua että kaavoittamatonta varantoa moninkertaisesti Malmin alueen verran,
joten tilasta ei ole pulaa. Näyttää siltä, että päättäjät ovatkin toimineet virheellisten tietojen varassa, Hyvönen jatkaa.

Malmi on tapahtumien kenttä ja arvokas kulttuuriympäristö

Helsinki-Malmi on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema. Toiminnasta 80 prosenttia on koulutusta,
suurin osa ammattilentäjille suunnattuna. Lentoasema on myös Rajavartioston Helsingin vartiolentolaivueen
tukikohta sekä yleisilmailun monipuolinen keskus. Elokuun puolivälissä järjestetyssä ilmailutapahtumassa
Malmille kokoontui yli 51 000 maksanutta katsojaa.

– Malmin lentokenttä on kohtauspaikka, johon ilmailuharrastajien ja koulutettavien lisäksi kokoontuu kansalaisia
pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakin. Lentokentän suosiosta kertoo osaltaan myös se, että Malmin lentokentän
säilyttämisen tueksi perustetun kansalaisadressin on allekirjoittanut jo 64 000 henkilöä, Hyvönen kertoo.

Vuonna 2009 Malmin kenttäkokonaisuus on luetteloitu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Lisäksi kenttä on valittu kaksi kertaa maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle (World Monuments Fund 2004 ja 2006).

– Lentoaseman tilanne on nyt arvioitava uudelleen. Pääkaupunkiseudun liikelentojen palveleminen vapaalla aikataululla ei enää ole mahdollista,
jos Malmi suljetaan. Valtiovalta on toimimassa yleisen mielipiteen vastaisesti, ilmeisesti virheellisen tietojen pohjalta ja ilman todellista tarvetta
lentoaseman lakkauttamiselle. Kentän toimintojen siirtäminen muualle ei ole suurelta osin mahdollista, vaan toiminta loppuu, Timo Hyvönen sanoo.

Malmin lentoaseman ystävät ry:n TNS Gallupilta tilaama kysely toteutettiin osana puhelinomnibus­tutkimusta 23.6.-8.8.2014 välisenä aikana.
Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville 15–79-vuotiaille vastaajille. Yhteensä tehtiin 1038 haastattelua.
Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Finavian johtamien ylilentojen määrä kasvoi alkuvuonna

aviation

Finavia Oyj johti tammi−heinäkuussa 8,5 prosenttia enemmän ylilentoja Suomen ilmatilassa kuin viime vuoden vastaavana aikana. Ylilentojen määrä on kääntynyt nousuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Kehitys parantaa Finavian mahdollisuuksia saavuttaa Euroopan ilmatilan yhtenäistämiseen liittyvät lennonvarmistuksen suorituskykytavoitteet.

Finavian operoiman Suomen aluelennonjohdon johtamien ylilentojen määrä Suomen ilmatilassa kasvoi tammi−heinäkuussa 8,5 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Aluelennonjohdon johtamia ylilentoja oli yhteensä 19 246 kun niitä edellisvuoden tammi−heinäkuussa oli 17 744.

-Ylilentojen määrä on nyt lähtenyt nousuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Positiivinen kehitys voi kertoa orastavasta kansainvälisen talouden piristymisestä. Lentoyhtiöt ottavat kuitenkin lentoreittejä suunnitellessaan yhä enemmän huomioon kunkin maan ilmatilan käytöstä perimät palvelumaksut. Tavoitteenamme on tarjota Suomessa lennonvarmistuspalveluita kustannustehokkaasti, jotta myös ylilentomaksut lentoyhtiöille säilyvät kilpailukykyisinä ja tukevat näin Suomen asemaa kansainvälisessä lentoliikenteessä. Emme halua ajaa lentokoneita pois Suomen ilmatilasta nousevilla maksuilla, ja siksi jatkamme kustannustehokkuuden parantamista myös lähitulevaisuudessa, sanoo Raine Luojus , Finavian lennonvarmistuksesta vastaava johtaja.

Lennonvarmistusliiketoiminta on Finavian liiketoiminnasta tappiollisinta. Tehokkaasta ja laadukkaasta palvelutuotannosta huolimatta Suomen vähäiset liikennemäärät tekevät lennonvarmistuksen taloudellisen yhtälön haastavaksi. Tappiot katetaan Finavian sisäisellä subventiolla. Lennonvarmistusliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2013 putosi 3,6 % edellisestä vuodesta ollen 63,7 miljoonaa euroa.

– Ylilentojen määrän kasvu tukee oman liiketoimintamme ohella myös suomalaisen lentoliikenteen toimintaedellytyksiä ja lentolippujen kuluttajahintojen maltillista kehittymistä. Ylilennot muodostavat noin neljänneksen Finavian ylläpitämän Suomen lennonvarmistusjärjestelmän liikevaihdosta. Kuluvana vuonna kaikista Suomen ilmatilassa lentävistä ylilennoista syntyy Finavialle noin 17 miljoonan euron liikevaihto, toteaa Luojus.

Suomen ilmatila sopii hyvin ylilennoille Suomen suotuisan maatieteellisen sijainnin sekä ilmatilan mahdollistamien lyhyiden ja suorien lentoreittien ansiosta. Suomen ilmatilassa on myös hyvin tilaa ylilennoille. Finavia on ylilentoja lisätäkseen tarjonnut joulukuusta 2012 lähtien lentoyhtiöille mahdollisuuden lentää yöaikaan Suomen ilmatilassa suorinta ja lennon kannalta optimoitua reittiä, joka ei välttämättä kulje lentoväylien kautta. Lentoyhtiöt ovatkin tarttuneet mahdollisuuteen ja se näkyy kasvavana ylilentojen määränä.

Lennonvarmistuksen toimintoympäristössä tapahtuu isoja muutoksia, kun yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan muodostaminen etenee. Single European Sky (SES) -sääntely tuo tiukkoja suorituskykyvaatimuksia ja tiivistää yhteistyötä naapurivaltioiden kanssa. Vuonna 2015 ilmatilan käyttö Pohjois-Euroopassa tehostuu entisestään kun NEFAB maiden (Suomi, Viro, Latvia ja Norja) sekä Ruotsin ja Tanskan ilmatilassa otetaan käyttöön yhteinen vapaa reitityksen (Free Route Airspace) ilmatila.

SNOWBIRD SUUNNITTELEE ENERGIAKLUSTERIA PALVELEVIA LENTOYHTEYKSIÄ

1048690_577467889012925_551686998_o

Uuden, käynnistysvaiheessa olevan tilauslehtoyhtiö Snowbirdin edustajat vierailivat Vaasassa 19.8. tapaamassa Vaasan seudun matkailun, logistiikkakehittämisen ja elinkeinoelämän edustajia. Snowbird tarjoaa päätoimialansa tilauslentoliikenteen lisäksi säännöllisen epäsäännöllistä reittiliikennettä.

Yhtiö on aloittamassa syksyllä lentoja Suomen eri maakuntakentiltä esimerkiksi Malagaan, Alicanteen ja Manner-Eurooppaan, ja nyt Pohjoismaiden energiakeskittymän ytimessä käydyissä keskusteluissa suunniteltiin, mitkä yhteydet palvelisivat Vaasan seutua ja sen energiaklusteria parhaiten.

VASEKin viestintäpäällikkö Suvi Markko esitteli Snowbirdin edustajille Vaasan seutua, ja logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim Vaasan seudun lentoliikenteen nykytilannetta ja kehitystä sekä tulevaisuuden suunnitelmia.

– Lentoliikenne on ollut kovassa murroksessa ja sen muutos jatkuu edelleen. Nykyään matkustajat tekevät matkapäätöksensä nopeasti erityisesti vapaa-ajan matkustuksessa. Vaasan seudun lukuisat liikematkustajat ja korkeakoulukaupungin opiskelijamäärät tarjoavat Snowbirdille hyvän matkustajapotentiaalin, joka on tottunut nopeisiin käänteisiin ja edullisiin hintoihin, Björkenheim toteaa.

Snowbird on toimitusjohtajansa Marja Aallon mukaan seuraavan sukupolven lentoyhtiö, joka nojaa uuteen teknologiaan ja jättää hallinnon osuuden työntekijämäärästään pienemmäksi kuin perinteisemmät lentoyhtiöt.

– Pärjäämme matalalla organisaatiolla tehokkaiden sähköisten työkalujen avulla, Aalto kertoo.

– Haemme vankkaa alueellista yhteistyötä paikallisten matkanjärjestäjien, matkatoimistojen ja matkailuyrittäjien kanssa.

– Seudun asukkaat ensisijaisesti haluavat pois alueelta, mutta jotta lentoyhteys voi kestävästi kasvaa, tarvitaan myös alueelle tuleville syy tulla tänne. Eli paketoituja palveluja, esimerkiksi juuri ainutlaatuiseen luonnonperintökohteeseen, Aalto jatkaa.

Snowbird pitää alueiden kanssa tehtävää markkinointiyhteistyötä todella tärkeänä ja kuuntelee tarkasti seutujen toiveita kohteista.

Aallon vastaus Björkenheimin kysymykseen siitä, mitä Snowbird seuraavaksi toivoo ja odottaa Vaasan seudulta, saa tyytyväisen hymyn tapaamisen osallistujien huulille:

– Voisimme selvittää mahdollisuuksia avata reitit Zürichin ja Müncheniin, siihen tarvitsisimme hieman tilastoja. Ehkä myös osa suunnittelemistamme syksyn Malagan lennoista voidaan lentää Vaasan kautta, Aalto listaa.

Elinkeinoelämän edustajat ovat tyytyväisiä: energiaklusterin kansainväliset yhtiöt hyötyvät, vapaa-ajanmatkustajat hyötyvät.

:KATSO VIDEO: 4×4 Aviation: Brittiyhtiö kehittää hirviömäistä rahtikonetta: 16 turbiinia, 30 tonnin hyötykuorma

1511298_1498661830379238_3642773873021818809_n

Brittiyhtiö 4×4 Aviation kehittää VTOL-tavarankuljetuslentokonetta, joka pystyy kuljettamaan rekkakuorman verran lastia 320 kilometrin tuntivauhdilla.

Yhtiön mukaan uusi kone kuljettaa lastia kustannustehokkaammin kuin nykyiset tätä tehtävää varten suunnitellut moottoriajoneuvot. Lisäksi sen uskotaan helpottavan tavarankuljetuksia kehitysmaissa, joissa ei ole kattavia tieverkostoa tai se on huonossa kunnossa.

Kone nousee ilmaan 16 turbiinia pyörittävän polttomoottorin voimalla.

Kone pystyy muuttamaan turbiinien suuntaa, jolloin se voi nousta ilmaan helikopterin tavoin ilman vaakasuuntaan tapahtuvaa kiihdytystä. Lähtiessään liikkeelle se kääntää turbiinit vaakatasoon.Yhtiö kertoo patentoineensa turbiineita liikuttavan keinuripustinteknologian.

10497434_1496906000554821_5819021882958035946_o

Lentokoneen siipienväli on 15 metriä, ja se pystyy nostamaan jopa 30 tonnia painavan kuorman. Kone on suunniteltu kuljettamaan TEU-kokoisia standardikontteja, jotta se voi suoraan kilpailla tämän kokoluokan tiekuljetusten kanssa.

4×4 Aviation kertoo tällä hetkellä etsivänsä rahoitusta koneen jatkokehitykselle.

Lähde: Gizmag

Helsinki-Vantaalta voi varata pysäköintipaikan etukäteen netissä

Finavia on avannut uuden verkkopalvelun, jonka kautta matkustaja voi varata parkkipaikan lentoaseman pysäköintialueilta.

Kyseessä on Finavian ensimmäinen verkkomaksamispalvelu, jossa asiakas saa sähköisesti palvelua varauksesta aina maksamiseen asti verkkopankin kautta tai luottokortilla.

– Pysäköinnin varausjärjestelmä liittyy Finavian digitaalisten palveluiden strategiaan ja uudistuneen verkkopalvelumme kehittämiseen, sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Palvelulla halutaan helpottaa matkalle lähtöä. Sen sijaan että matkustaja pohtisi parkkipaikan valintaa vasta lentokentälle saavuttuaan, hän voi nyt halutessaan ennakkoon varmistaa sopivan pysäköintipaikan.

Haapasaari kannustaa esimerkiksi lomamatkustajia hyödyntämään Finavian uutta verkkokauppaa. Verkkosivuilta voi varata parkkipaikan Helsinki-Vantaalta ennen lähtöä myös lomasesonkeina, jolloin paikat ovat kysyttyjä.

Ennakkovaraus on ollut mahdollista toukokuusta lähtien. Jo ensimmäiset neljä kuukautta ovat osoittaneet, että palvelu on tarpeellinen ja haluttu.

– Kesän aikana olemme saaneet matkustajilta useita kymmeniä varauksia päivässä. Palvelun suosio on jo käynnistysvaiheessa ylittänyt odotuksemme, Haapasaari sanoo.

Kuten Finavian verkkosivut, myös pysäköinnin online-varausjärjestelmä toimii responsiivisisesti. Palvelu on näin käytettävissä paitsi pöytätietokoneilla myös tableteilla ja älypuhelimilla.

Varausjärjestelmässä on mukana kaikkiaan 7 000 pysäköintipaikkaa lentoaseman 10 000 asiakaspaikasta. Paikkoja voi varata alueilta P1, P3 ja P4a ja P4b.

Näin online-varaus toimii

Kun varaus on tehty ja pysäköinti maksettu netissä, asiakas saa sähköpostiinsa ja matkapuhelimeensa QR-koodin. Sillä pääsee ajamaan sisään pysäköintialueelle.

Matkan jälkeen parkkialueelta ajetaan ulos syöttämällä parkkilippu puomilaitteeseen.

Palveluun pääsee Finavian verkkosivuilta tai suoralla nettiosoitteella https://pysakointi.helsinki-vantaa.fi . Myös Helsinki-Vantaan älypuhelinsovelluksista pääsee varaamaan parkkipaikan lentoasemalta.

Palveluiden sähköistämistä kehitetään edelleen

– Pysäköintipaikan varaaminen ja maksaminen Finavian nettisivujen kautta on ensimmäinen merkittävä etappi kohti sähköistä liiketoimintaa ja asiakasprosessien sähköistämistä, Haapasaari sanoo.

Lähiaikoina on tarkoitus tuoda lisää palveluja verkkoon. Tällaisia ovat esimerkiksi lentoesteiden pystyttämiseen liittyvien lausuntopyyntöjen sekä ilmailuharrastajien kausikorttien tilaus- ja maksupalvelut.

Toisen maailmansodan lentäjäveteraani Max Lagoda vierailee Suomessa 27.9.2014

3952111005175802p

Toisen maailmansodan lentäjäveteraani, ylivääpeli Max Lagoda vierailee Suomessa. Hän puhuu Suomen Ilmailumuseolla lauantaina 27.9.2014 klo 14 alkavassa tilaisuudessa.

Vuonna 1920 syntynyt Max Lagoda toimi radistina Saksan ilmavoimissa vuosina 1940-1945. Hän toimi vuodesta 1941 Luftwaffen ylipäällikön tiedustelulaivueen 2. kaukotiedustelulentueessa Baltiassa, Ukrainassa ja Etelä-Venäjällä. Vuonna 1943 hän siirtyi koulutustehtäviin Ilmavoimien viestikoulu 5:n toiseen radistikoulutuskomppaniaan Erfurthiin ja vuonna 1944 Vogelsandin linnoitukseen Eifel-vuoristoon kouluttamaan Hitler-nuorten 15-17 vuotiaita poikia it-miehiksi. Sodan päättyessä hän oli joukkoineen Ruhrin alueella ja jäi amerikkalaisten sotavangiksi vapautuen jo heinäkuussa 1945.

Max Lagoda ehti lentää 340 lentoa, joista 154 sotalentoja. Sodan jälkeen Lagoda työskenteli vanginvartijana vuoteen 1980 saakka, jolloin jäi eläkkeelle.

Lagoda esiintyy Suomen Ilmailumuseolla järjestettävässä tilaisuudessa saksaksi ja puhe käännetään suomeksi. Auditoriossa järjestettävään tilaisuuteen mahtuu 200 henkilöä saapumisjärjestyksessä. Ei varauksia, ei pääsymaksua. Museolla on samaan aikaan syksyn lennokkipäivä. Lisätietoja lennokkipäivän ohjelmasta museon verkkosivuilta.

Lisätietoja: Ilmailumuseoyhdistys
Lisätietoja: Raimo Malkamäen kokoama Max Lagodan elämänkerta (PDF)
Lisätietoja: http://www.ilmailumuseo.fi/index.php?page=tapahtumat

Patria mukana Finland International Airshow 2014 -tapahtumassa

412961_373387736042214_99886499_o

Patria osallistuu 16.-17.8.2014 Helsinki-Malmin lentoasemalla järjestettävään Finland International Airshow  -tapahtumaan. Patria esittelee tapahtumassa yksityis- ja harrastelentäjäkoulutustaan. Patrian esittelypisteessä voi tutustua Malmilla sijaitsevan Patria Pilot Training –lentokoulun koulutustarjontaan ja opettajiin sekä moderneihin lentokoneisiin. Tapahtuma-alue on auki lauantaina klo 10.00-23.00 ja sunnuntaina klo 10.00-18.00.

Lauantaina 16.8. klo 11.00–15.00 yleisöllä on paikan päällä mahdollisuus osallistua veloituksetta ammattilentäjäkoulutuksen valintakokeiden ensimmäiseen osioon, joka sisältää englannin kielen sekä matematiikan ja fysiikan kokeet. Osallistuminen valintakokeeseen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Valintakokeet tähtäävät ensisijaisesti marraskuussa alkavalle ammattilentäjäkurssille, mutta valintakokeeseen voivat osallistua myös muut hakijat.

Korkeatasoinen koulukonekalusto

Patrialla on käytössään yksi Euroopan moderneimmista koulukonelaivastoista. Helsinki-Malmin lentoasemalla toimivalla koululla on yhdeksän peruslentokoulutukseen käytettävää Tecnam P2002 JF -lentokonetta sekä kolme Cirrus SR22-mittarikoulutuskonetta. Lisäksi käytössä on kaksi monimoottorista Diamond DA-42NG -lentokonetta.

Perusvaatimuksena ammattiopinnoille on normaali terveys, ylioppilas- tai vastaava peruskoulutus sekä miehillä asevelvollisuuslain mukaisesti suoritettu palvelus. Perusvaatimukset täyttävät hakijat kutsutaan valintakokeisiin, joissa pääpaino on ammattiin liittyvissä soveltuvuustesteissä. Kurssien aloituspäivämäärät, hakuohjeet ja muut lisätiedot löytyvät osoitteesta www.patria.fi. Patria Pilot Training on osa Patria-konsernia.

Tutustu Finland International Airshow’n ohjelmaan osoitteessa www.finlandairshow.fi