Finnair Cargo saa IATA:n PHARMA-sertifioinnin ensimmäisten lentoyhtiöiden joukossa

5b8381e052525c5a8479bef7bc752e01

Finnair Cargo on mukana Brysselin lentokentän ja IATA:n Center of Excellence for Independent Validators in Pharmaceutical Handling programme (CEIV Pharma) -sertifiointiohjelmassa.Ohjelman myötä Finnair saa IATA:n Pharma-sertifioinnin vuoden 2015 alkupuolella yhtenä kahdesta ensimmäisestä lentoyhtiöstä maailmassa.

Lääketeollisuudentuotteet, kuten rokotteet ja biotech-lääkkeet, kuuluvat herkimmin pilaantuvien lentorahtina kuljettavien tuotteiden joukkoon. On tärkeää turvata niiden kuljetus tarkkojen lämpötilavaatimusten mukaisesti. ”Lääketeollisuuden tuotteet ovat yksi lentorahtimarkkinoiden nopeiten kasvavista tuotesegmenteistä, joten haluamme olla niiden kuljetusten osalta kehityksen kärjessä”, sanoo Finnair Cargon toimitusjohtaja Juha Järvinen. Lääketeollisuuden tuotteiden lähettäjille lähtökentän, välilaskukentän ja kuljettavan lentoyhtiön sertifiointi on tärkeää riskien minimoinnin ja reittihyväksynnän näkökulmasta.

“Finnair Cargo perusti toisen rahtikeskuksensa Brysseliin huhtikuussa 2013. Lääketuotteiden kuljetusprosesseihin liittyvä kehitystyö on luonnollinen seuraava askel yhteistyössämme. Meillä on kunnia olla toinen kahdesta ensimmäisestä lentoyhtiöstä, jotka osallistuvat IATA:n sertifiointiohjelmaan”, Järvinen jatkaa.

Lisätietoja CEIV Pharma -ohjelmasta: http://www.iata.org/whatwedo/cargo/pharma/Pages/index.aspx

Finavian lentoasemainvestoinneilla merkittävä työllisyysvaikutus maakunnissa vuonna 2014

Finavia Oyj:n investoinnit yltävät yhtiön ennusteen mukaan 153 miljoonaan euroon vuonna 2014. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämisen rinnalla Finavia investoi keskeisten verkostolentoasemien uudistamiseen ja ylläpitoon. Vuonna 2014 Finavian lentoasemainvestointien ennustettu työllisyysvaikutus on yhteensä noin 1 650 henkilötyövuotta, ja kotimaisen työn osuus eri puolille maata sijoittuvissa hankkeissa huomattavan korkea.

Finavian investointiohjelma vuodelle 2014 on yhteensä noin 153 miljoonaa euroa. Tästä muun muassa Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelmaan sekä verkostolentoasemien ja matkustajapalveluiden korjaus- ja kehitysinvestointeihin suunnataan kaikkiaan 134 miljoonaa euroa. Finavian vuoden 2014 investointien ennustettu kotimaisuusaste on 85 prosenttia ja työllisyysvaikutus noin 1 660 henkilötyövuotta.

Huomattavat työllisyysvaikutukset eri puolilla Suomea

Osana Finavian vuoteen 2020 ulottuvaa kehitysohjelmaa yhtiö julkisti verkostolentoasemilleen noin 100 miljoonan euron investointiohjelman vuosille 2013-2015. Verkostokentille kohdennettujen investointien rahoitus on mahdollista Finavian taloudellisen tehokkuuden parantumisen sekä valtion Helsinki-Vantaan kehittämiseen korvamerkityn pääomituksen ansiosta.

– Investoinnit tuovat yhteensä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran työtä maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristöön. Verkostolentoasemilla ennustetusta työllisyysvaikutuksesta toteutuu noin 1 400 henkilötyövuotta vuonna 2014. Työpaikkojen syntymisen lisäksi varmistamme sen, että Suomessa on kilpailukykyinen lentoasemaverkosto, joka kykenee palvelemaan kustannustehokkaalla, laadukkaalla ja kysynnänmukaisella tavalla lentoyhtiöitä ja lentomatkustajia myös tulevina vuosina. Voi siis sanoa, että lentoasemien kapasiteetista ja kilpailukyvystä Suomen lentoliikenteen kehittyminen ei jää kiinni, toimitusjohtaja Kari Savolainen kuvailee.

Verkostokenttien investointityöt ovat työllistäneet tänä vuonna maakunnissa esimerkiksi konepaja-, suunnittelu- ja rakennuspalveluyhtiöitä sekä asentajia.

Helsinki-Vantaan kehitys tuo lähivuosina työtä tuhansille

Helsinki-Vantaan kehitysohjelman tavoitteena on tehdä lentoasemasta entistäkin tehokkaampi, houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi.

– Helsinki-Vantaalla kehitysohjelma on käynnistynyt vuonna 2014 lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen kapasiteetin kasvattamisella. Työllisyysvaikutukset alkavat näkyä entistä selvemmin loppuvuodesta lähtien, kun valmistelutyöt tuleville vuosille suunnitellun uudisrakentamisen pohjustamiseksi käynnistyvät. Kun pääsemme kehitysohjelmassa rakentamisvaiheeseen Aasian-vaihtoliikenteen sujuvoittamisen osalta, työtä syntyy vuosittain runsaasti. Vuonna 2014 Helsinki-Vantaan kehitysohjelman työllisyysvaikutus on noin 260 henkilötyövuotta, tekninen johtaja Henri Hansson toteaa.

Finavia tavoittelee Helsinki-Vantaan matkustajamäärän kasvattamista 20 miljoonaan vuosittaiseen matkustajaan vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen työllistävä vaikutus rakennusaikana on yhteensä noin 14 000 henkilötyövuotta. Lentoliikenne ja sen tarvitsemat palvelut työllistävät suomessa tällä hetkellä noin 100 000 henkilöä ja lentoliikenteen osuus bkt:stä on yli 3 %.

– Arviomme mukaan matkustajamäärän kasvu synnyttää seuraavan kymmenen vuoden aikana eri yrityksiin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Vaihtomatkustuksen kasvaminen hyödyttää suomalaisia myös sitä kautta, että käytössämme on maamme kokoon nähden ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa. Helsinki-Vantaalta lennetään noin 130 kohteeseen, kertoo Savolainen.

– Kaikkiaan investointimme eri lentoasemiin tähtäävät siihen, että voimme palvella lentoliikennettä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti eri puolilla Suomea. Viime kädessä lentoyhteyksien määrä riippuu kuitenkin lentoyhtiöiden reittipäätöksistä, joihin vaikuttaa puolestaan lentoliikenteen palveluiden kysyntä, Savolainen päättää.

Investoinnit verkostoasemilla 2014

Investointiohjelman suurimmat hankkeet toteutuvat Tampereella sekä Turun ja Ivalon lentoasemilla, joilla tehdään remontit terminaaleissa ja liikennealueilla. Tampereella on käynnissä terminaali 2:n kunnostus ja laajennus. Investointeja tehdään myös ympäristöhankkeisiin ja matkustusprosessien sujuvoittamiseen.

Usealla lentoasemalla tehdään lisäksi pienempiä muutoksia viihtyvyyden ja palvelutarjonnan lisäämiseksi. Asiakaskokemuksen parantamiseen tähtäävät uudistukset ovat jo valmistuneet Kuopion, Oulun ja Vaasan terminaaleissa. Tulevana talvena työt aloitetaan Rovaniemellä ja Kittilässä, jossa myös kiitotie remontoidaan ensi kesän aikana.

Arctic Airlink -lentoreitti Oulun, Luulajan ja Tromssan välillä avautuu tammikuussa

1185068_217771295088955_1359198630_n

Pohjois-Norjan, Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin yhdistävä lentoreitti Arctic Airlink aloittaa toiminnan tammikuussa 2015. Uusi reitti avaa suoran yhteyden kolmen pohjoisen yliopistokaupungin välille. Arctic Airlink on kokonaan uusi reitti, joka yhdistää Oulun, Luulajan ja Tromssan, joilla on kasvavaa suoraa yhteistyötä elinkeinojen, korkeakoulujen, kaupunkien, hallinnon ja turismin parissa.

– Pohjoinen tarjoaa kasvua. Arktisilla alueilla sijaitsevat koko Euroopan kannalta merkittävät myönteiset kasvunäkymät. Arctic Airlink yhdistää tämän Euroopan HotSpot alueen tärkeimmät kaupungit, katsovat oululaisen teollisuuden palveluyritys Kymppi Group Oy:n toimitusjohtaja Johanna Koskelainen ja myyntijohtaja Janne Koskelainen.

Koskelaisen mukaan Oulun seudun elinkeinoelämä uskoo vahvasti lentoreitin alkuvaiheen satsausten tuottavan nopeasti panokset takaisin kaupungin kassaan niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassa.

– Oulun talousalueen yritykset tarvitsevat tätä mahdollisuutta, että voimme saada lisää vientieuroja alueelle. Mahdollisuudet erityisesti Pohjois-Norjassa ja Ruotsin Malmfälttenissa ovat todella suuret alueemme yrityksille, Janne Koskelainen vakuuttaa.

Lentoyhteys poistaa paljon haasteita matkustuksen osalta. Nyt Oulusta Pohjois-Norjaan kuluu melkein sama aika kuin matkustaminen toiselle puolelle maapalloa. Oulun kaupunki, Tromssan Fylkeskommune ja Norrbottenin maakunta tekevät kovasti työtä rahoituksen turvaamiseksi tälle kokonaan uudelle lentoreitille viideksi vuodeksi, kuten on sovittu.

– Kolmen maakunnan maakuntahallinnon pääasiallisena roolina tulee olla turvata tehokkaan toiminnan infrastruktuuri pohjoisessa Skandinaviassa, jossa elämme tiiviissä yhteistyössä, sanoo Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Viiden vuoden julkisen takuuajan jälkeen reitin on kyettävä toimimana kaupallisella pohjalla, korostaa Pennanen.

– On tärkeää, että itä-länsi suuntainen liikenne toimii naapurimaiden välillä pohjoisessa, jatkaa Pennanen.

– Haluamme kiittää Oulun, Luulajan ja Tromssan kaupunkeja ja maakuntia tästä tärkeästä panostuksesta alueemme yritysten ulkomaan vientitoimintoihin, Janne Koskelainen kiittää.

Uusi reitti edistää elinkeinoelämän yhteistyötä ja luo ja lisää edellytyksiä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten väliselle yhteistyölle kolmen maan välillä. Oulun ja Oulun seudun markkinointi aktiivisena matkailukohteena on erittäin tärkeää reitin toiminnan jatkumiselle vielä viiden vuoden takuuajan jälkeenkin.
Reitillä liikennöidään viitenä päivänä viikossa. Aikataulut on laadittu mahdollistamaan jatkolennot Helsingistä, Arlandasta ja Oslosta, mutta myös pienemmiltä kentiltä Ruotsista ja Norjasta. Ruotsissa näitä ovat lennot esimerkiksi Uumajasta, Östersundista, Sundsvallista ja Pajalasta; Norjassa yhteydet Hammerfestista, Kirkkoniemeltä, Bodøhöstä ja Huippuvuorilta. Myös matkustajien jatkoyhteystarpeet Venäjälle, Murmanskiin ja Arkangeliin on huomioitu. Oulusta on mahdollisuus aamulla tulla lentäen Helsingistä ja palata illalla edelleen lentäen Helsinkiin. Reittiä lennetään Saab 340 lentokoneella, jossa on tilaa 33 matkustajalle.

Lipunmyynti alkaa ja tarkat hinta- ja aikataulutiedot julkistetaan marraskuussa 2014.

Retkeilijöiden ja metsästäjien ABC: näin pakkaat lentomatkalle

Finavia on koonnut syysmatkustajan avuksi muistilistan, josta voi tarkistaa aseiden; patruunoiden; trangian ja tulitikkujen pakkausohjeet. Nämä ovat kaikki esineitä, joiden kuljettamista lentokoneessa on turvallisuussyistä rajoitettu. 

Jotta lentomatka metsästys- tai eräretkikohteeseen sujuisi suunnitellusti, kannattaa matkatavaroiden pakkausohjeet kerrata Finavian verkkosivuilta.

– Kun laukut on pakattu oikein jo kotona, matka sujuu jouhevammin. Jos mukaan unohtuu kiellettyjä tavaroita tai ne on väärin pakattu, joutuu turvatarkastaja poistamaan ne matkatavaroista, sanoo Finavian turva-asiantuntija Jari Amnell.

Hyvä nyrkkisääntö on, että kaikki metsästys-, kalastus-, urheilu- ja vaellustarvikkeet kannattaa pakata ruumamatkatavaraan. Näin varusteet tulevat varmimmin perille, ja matkustaja välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

Aseiden, patruunoiden, retkikeittimien ja tulitikkujen sekä erilaisten sytyttimien kohdalla Amnell neuvoo olemaan erityisen tarkkana.

– Muun muassa patruunoiden enimmäismääristä ja luokista sekä aseiden ja trangioiden pakkaamisesta on annettu yksityiskohtaisia ohjeita, jotka on hyvä tarkistaa ennen pakkaamista, hän sanoo.

Kuljetusrajoitteiden lisäksi osa varusteista on sellaisia, että niitä ei lainkaan saa ottaa mukaan lentokoneeseen. Tällaisia ovat kaikki palo- tai räjähdysvaaralliset aineet tai esineet kuten polttoaineet ja -nesteet, “strike anywhere” -tulitikut, sytyttimet ja niiden varasäiliöt sekä räjähtäviä tai sytyttäviä luoteja sisältäviä patruunat.

Erävarusteita pakatessa myös nesteohjeet kannattaa muistaa. Yli sadan millilitran kokoiset hygieniatuotteet, säilykkeet ja kalanmäti on mahdollista kuljettaa vain ruumamatkatavaroissa.

Tarkemmat pakkausohjeet ja muistilista ovat saatavilla Finavian verkkosivuilta osoitteesta:

http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2014/metsastajan-ja-syysretkeijan-muistilista/.

Norwegian voitti kolme palkintoa arvostetussa Passenger Choice Awardsissa – myös Euroopan paras lentoyhtiö -palkinnon

vofac9azkp7mw6ilyxdw

Norwegian pokkasi kolme arvostettua ilmailualan palkintoa Passenger Choice Awards 2014 -tilaisuudessa eilisiltana Kaliforniassa. Yhtiö voitti Paras lentoyhtiö Euroopassa ja Parhaat yhteydet lennon aikana -palkinnot sekä Avion Award -palkinnon Paras yksittäinen matkustajakokemus -sarjassa yhtiön Dreamliner-koneissa olevasta karttapalvelusta.

Norwegian voitti kolme palkintoa arvostetussa Passenger Choice Awards 2014 -tilaisuudessa eilisiltana Kaliforniassa. Yhtiö voitti Paras lentoyhtiö Euroopassa (Best in Region: Europe) -palkinnon sekä kolmantena vuonna peräkkäin Parhaat yhteydet lennon aikana (Best in Inflight Connectivity & Communications) -palkinnon ilmaisesta lennonaikaisesta WiFi-yhteydestään. Norwegian voitti myös Avion Award -palkinnon Paras yksittäinen matkustajakokemus (Best Single Achievement in Passenger Experience) -sarjassa yhtiön Dreamliner-koneissa olevasta karttapalvelusta.

Yhtiön kilpakumppanit Paras lentoyhtiö Euroopassa -kategoriassa olivat Austrian Airlines, Iberia, Turkish Airlines ja Virgin Atlantic sekä Parhaat yhteydet lennon aikana -kategoriassa Alaska Airways, Emirates, Jet Blue ja Virgin America. Paras yksittäinen matkustajakokemus -sarjassa Norwegian päihitti Air Canadan, Air France/KLM:n, Virgin American ja Delta Airlinesin.

– Olemme erittäin kiitollisia ja ylpeitä näistä tunnustuksista erityisesti siksi, että palkinnot perustuvat matkustajien itsensä Norwegianille antamiin ääniin. Haluan kiittää matkustajiamme siitä, että he ovat valinneet Norwegianin. Kiitos kuuluu myös ympäri maailmaa työskentelevälle henkilöstöllemme, joka on valmis tekemään parhaansa työlleen omistautuneesti vuoden jokaisena päivänä matkustajien erinomaisen matkustuskokemuksen puolesta, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos.

– Passenger Choice Awards on selvästi yksi vaikuttavimmista ja monipuolisimmista matkustajatutkimuksista, sillä se on käytettävissä ympäri maailmaa 13 kielellä, sanoo APEX Events & EXPOn puheenjohtaja Dominic Green.

Ilmailualalle on suuri hyöty tämänkaltaisesta suorasta palautteesta, josta viime kädessä hyötyvät myös matkustajat itse.

Passenger Choice Awards
Airline Passenger Experience Association (APEX) perusti Passenger Choice Awardsin antaakseen äänen lentomatkustajille. Lentomatkustajat valitsevat nettiäänestyksessä voittajat eri kategorioissa.

Air Francea uhkaa kaaos lentäjien suunnitteleman lakon vuoksi

1176232_10153172150135526_1179479055_n

Lentoyhtiö Air Francen liikennettä uhkaa huomenna kaaos, jos sen lentäjien uhkaama lakko toteutuu. Yhtiön mukaan noin puolet lennoista pystyttäisiin tällöin lentämään.

Lentäjäyhdistys on kehottanut lentäjiä viikon lakkoon. Uhkaus liittyy kiistaan halpalennoista.

Air Francen mukaan neuvotteluja lentäjien kanssa jatketaan iltaan asti.

AIR FRANCE: STRIKE ACTION ON MONDAY, SEPTEMBER 15: FORECAST OF AIR FRANCE TRAFFIC

Airbus juhlii Belugaa ‒ lentokoneiden osien kuljetuksia jo 20 vuotta

a0cb567be499b204_800x800ar

Airbusin Beluga-rahtilentokone lähti ensilennolleen 13. syyskuuta 1994 eli se viettää nyt 20-vuotisjuhlaansa. Nimensä kone sai maitovalaasta, jota se muistuttaa muodoltaan. Konetta käytetään Airbusin lentokoneiden osien kuljetukseen eri tuotantopaikkakuntien välillä.

Viisi Beluga-konetta lentää joka viikko yli 60 lentoa 11 paikkakunnan välillä. Koska uuden A350 XWB -koneen tuotanto alkaa ja nykyisten tuotteiden tuotantoa lisätään, Beluga-lentojen määrä nousee merkittävästi seuraavan viiden vuoden aikana.

a9e0a853d7f507b3_800x800ar

Tämän takia Airbus aloitti vuonna 2011 Fly 10 000 -hankkeen. Sen tavoitteena on nostaa Beluga-kaluston vuotuiset lentomäärät 5 000 tunnista 10 000 tuntiin vuoteen 2017 mennessä. Tämä saadaan aikaan muun muassa optimoimalla lastausmenetelmiä. Uudet lastaustilat on otettu käyttöön jo Hampurissa ja Bremenissä Saksassa sekä Saint-Nazairessa Ranskassa.

Beluga perustuu kahden moottorin A300-600R-koneeseen, jota arvostetaan sen luotettavuuden ja kustannustehokkuuden takia. Kone on 56 metriä pitkä, 17 metriä korkea ja sen rungon läpimitta on 7,71 metriä. Rahtitilaa on 1 400 kuutiometriä. Beluga pystyy kantamaan 47 tonnia rahtia 1 660 kilometrin matkan.

Käyttötarkoitus määrittää lennokin ja miehittämättömän ilma-aluksen eron

Uusi, miehittämättömien ilma-alusten hyötykäyttöön tähtäävä lainsäädäntö on tarkoitettu mahdollistamaan Suomessa miehittämättömien ilma-alusten käytön ympärille kehittyneen teollisuuden innovaatiot sekä miehittämättömien ilma-alusten käyttö kaupallisiin ja yhteiskunnan tehtäviin. Saman tyyppinen kehitys on samanaikaisesti käynnissä sekä Euroopassa että globaalisti.

Loppuvuoden aikana voimaantulevat säädösmuutokset koskevat siis miehittämättömiä ilma-aluksia, joita käytetään ammatti- tai muussa työkäytössä jonkin tehtävän hoitamiseen. Maksimissaan lennokkitarkoituksessa tarkoitettu väline voi painaa 25 kg, tätä isommat ovat aina käytöstään huolimatta uusien säännösten alaisia.

Lennokki ja miehittämätön ilma-alus voivat olla saman näköisiä, mutta käyttötarkoituksesta selviää, kumpaan ryhmään se kuuluu.

Miehittämättömät ilma-alukset ovat usein varustettu jotain tarkoitusta, kuten kuvaamista tai mittaamista varten, lennokkeja käytetään vain harraste ja hupitoimintaan.

Harrastajien lennokkitoiminta jatkuu entiseen tapaan. Lennokkiharrastajien perinteiseen toimintaan ei olla puuttumassa, mutta lennokkien lennättäminen vaatii siis tietenkin aina varovaisuutta.

Yksi ilmailulainsäädännön keskeisimmistä tavoitteista on aina turvata kolmatta osapuolta eli tässä tapauksessa muita ilmassa liikkuvia ja etenkin maassa olevia ihmisiä.

Muutoksia Finnairin johtoryhmässä

a7786dcd08fbfad4_800x800ar

 

Juha Järvisestä kaupallisen yksikön johtaja

Juha Järvisestä kaupallisen yksikön johtaja – Allister Paterson siirtyy uusiin tehtäviin Finnairin ulkopuolelle, Greg Kaldahl jättää Finnairin nelivuotiskautensa loppuessa

Finnairin kaupallisen yksikön johtajaksi ja Finnairin johtoryhmän jäseneksi on nimitetty 1.11.2014 alkaen Juha Järvinen , s. 1976, MBA. Järvinen toimii tällä hetkellä Finnair Cargon toimitusjohtajana, ja hän on jatkossakin vastuussa Finnair Cargosta. Juha Järvinen seuraa tehtävässään Allister Patersonia , joka siirtyy uusiin tehtäviin Finnairin ulkopuolella. Paterson jättää Finnairin 31.12.2014, mikä varmistaa sujuvan johtajavaihdoksen.

Gregory Kaldahl , Resource Management -yksikön vetäjä, jättää Finnairin vuoden 2014 lopussa nelivuotisen kautensa jälkeen. Resource Management -yksikön seuraajaratkaisuista tiedotetaan myöhemmin.

– Toivotan lämpimästi Juhan tervetulleeksi johtoryhmään ja kaupallisen yksikön vetäjäksi. Juha on parin viime vuoden aikana uudistanut Finnair Cargon toimintaa ja strategiaa, ja hänellä on erittäin kattavaa kokemusta myös matkustajaliikenteen kaupallisista toiminnoista. Finnair on nyt toteuttamassa uutta kaupallista strategiaansa ja rakentamassa uutta, digitaalista Finnairia. Uskon Juhan tiimeineen ottavan tämän haasteen vastaan innostuneena ja jatkavan Finnairin kaupallisten toimintojen uudistamista Allisterin viitoittamalla tiellä, sanoo Finnairin toimitusjohtajaPekka Vauramo.

– Haluan lausua lämpimät kiitokseni Allisterille siitä työstä, jota hän on tehnyt vauhdittaakseen Finnairin rakennemuutosta, Vauramo jatkaa. –Allister on luonut Finnairille uuden kaupallisen strategian, joka toimii pohjana meneillään oleville kaupallisille kehityshankkeille. Tämä antaa Juhalle hyvän lähtökohdan.

Gregory Kaldahl jättää Finnairin rakennettuaan Finnairille resurssienhallinnan huipputiimin maailmanluokan prosesseineen ja työkaluineen. Hänen kautenaan Finnairin kansainvälinen reittiverkosto laajeni entisestään, laivaston käyttöaste parani merkittävästi ja Finnair aloitti tärkeän yhteistyön Japanissa, Atlantin ylittävillä lennoilla ja Flybe Finlandin kanssa.

– Greg jättää jälkeensä tiimin ammattilaisia, jotka ovat valmiita kohtaamaan Finnairia tulevaisuudessa kohtaavat haasteet ja hyödyntämään mahdollisuudet, Vauramo toteaa. – Olen kiitollinen hänen suuresta panostuksestaan verkoston ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

– Toivotan onnea Allisterille ja Gregille heidän uusissa tehtävissään, Vauramo toteaa. – Jatkamme rakennemuutoksen toteuttamista ja kehitämme kilpailukykyämme strategiamme mukaisesti ja sen perustan varaan, jonka olemme yhdessä luoneet.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto saa suomalaisen puheenjohtajan

henttu_pekka

Trafin ilmailujohtaja, ylijohta Pekka Henttu on valittu ensimmäisenä suomalaisena Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Kausi kestää kolme vuotta. Henttu jatkaa työtään myös Trafissa.

EASAn hallintoneuvosto määrittää toiminnalliset suuntaviivat virastolle ja näin ollen myös koko Euroopan lentoturvallisuustyölle. Neuvosto vastaa johtotason nimityksistä, tekee viraston budjettiin ja toimintasuunnitelmaan liittyvät päätökset sekä määrittää kehityssuunnat. Hallintoneuvostossa ovat edustettuna jäsenvaltiot, komissio ja keskeisimmät ilmailuteollisuuden edustajat.

Henttu on tullut tunnetuksi myös suurelle yleisölle kommentoidessaan ilmailuun ja lentoturvallisuutteen liittyviä asioita mediassa laajasti mm. erilaisten onnettomuuksien yhteydessä.

Henttu on toiminut ylijohtajana Trafissa ja Suomen ilmailujohtajana vuodesta 2011. Ennen Trafia Henttu työskenteli Finnairilla yli 30 vuotta. Hänellä on diplomi-insinöörin ja liikennelentäjän koulutus. Tämän lisäksi Hentulla on keskeisiä lentoturvallisuustehtäviä Euroopan siviili-ilmailukonferenssissa ECACissa ja kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestön ICAOn alueellisessa Eurooppa-organisaatiossa.

EASA on EU:n erillisvirasto, jolle on annettu tehtäväksi hoitaa erityisiä toimeenpano- ja sääntelytehtäviä lentoturvallisuuden alalla www.easa.eu