Kuopion alueen kauppakamari: Varkauden lentoliikenne tärkeintä suurille yrityksille

medium_varkauden_terminaali_2

Lentoyhteyksien puuttuessa Varkauden alueen yritykset ovat siirtyneet käyttämään omaa autoa, junaa ja Kuopion lentokenttää. Pidentyneet matka-ajat vaikuttavat kustannuksiin ja henkilöstön hyvinvointiin.

Etelä-Savon ja Kuopion alueen kauppakamareiden lokakuun alussa tekemästä kyselystä käy ilmi, että Varkauden lentojen loppuminen on aiheuttanut monille yrityksille pieniä käytännön vaikeuksia ja heikentänyt yksittäisten yritysten kilpailukykyä sekä lisännyt liiketoiminnan kustannustasoa.

Varkauden lentoliikennettä pidetään edelleen tärkeänä monissa yrityksissä. Noin kolmannes pitää sitä erittäin tai jokseenkin tärkeänä. Suhtautuminen kuitenkin vaihtelee suuresti yritysten välillä. Vaikka yrityksistä lähes 60 % ei koe lentoliikenteen loppumisella olevan vaikutuksia heidän toimintaansa, enemmän lentojen loppumisesta kärsivät yli 100 hengen yritykset. Tämä on huomionarvoista, sillä suurten yritysten rooli on Varkauden alueen viennin kannalta merkittävä. Työpaikkojen määrän kannalta lentoliikenteen loppumisella ei nähdä olevan suurta merkitystä.

Lentoliikenteen lakattua yritykset ovat siirtyneet muihin liikennemuotoihin, erityisesti liikutaan omalla autolla, junalla ja lentäen Kuopiosta. Mikäli lennot Varkaudesta eivät suju toimivilla aikatauluilla, toivovat yritykset mm. panostamista entistä nopeampaan raideliikenteeseen.

Lentoliikenteen taloudellista tukemista ei koeta yritysten tehtäväksi. Pidentyneet matka-ajat ja lisääntyneet yöpymiset vaikuttavat sekä matkakustannuksiin että henkilöstön hyvinvointiin. Lentojen loppuminen on hankaloittanut yhteydenpitoa asiakkaisiin.

Avoimissa kysymyksissä todetaan muun muassa: ”Täältä takamatkalta maailmalle töihin lähteminen pitää saada sujuvaksi, koska maalissa pitää olla samaan aikaan kilpailijoiden kanssa. Muuten emme voi menestyä”. Kysely toteutettiin 3.-17.10.2014 ja suunnattiin Varkauden ja Pieksämäen kauppakamariosastojen jäsenille.

Vastausprosentti oli 37 % ja vastaajamäärä 54. Vastaajat edustivat laajasti erikokoisia ja eri toimialojen yrityksiä. Teollisuusyritykset olivat suurin vastaajaryhmä.

Finavia parantaa Helsinki-Vantaan kykyä toimia huonossakin kelissä

medium_LetkaTakaapäin2

Finavia Oyj

Finavia Oyj kohentaa Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintavarmuutta huonoissa keliolosuhteissa. Helsinki-Vantaan huonon näkyvyyden toimintamenetelmiä parannetaan ja yksi kentän kiitoteistä päivitetään tarkkuuslähestymisjärjestelmän luokkaan CAT III.

– Helsinki-Vantaa on kehittynyt keskeiseksi solmukohdaksi Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Siksi kentän toimivuus kaikissa oloissa on ensiarvoisen tärkeää, jotta Suomi voi säilyttää asemansa lentoliikenteen kilpailussa, toteaa lennonvarmistuksen johtaja Raine Luojus Finaviasta.

Helsinki-Vantaalla on ollut vuositasolla huonojen keliolosuhteiden takia noin 15 tuntia tilanteita, joissa lasku ei ole onnistunut CAT II –luokassa. Kun tilanne sattuu tuloruuhka-aikaan, joutuu ilma-alus joko odottamaan parempaa keliä tai laskeutumaan varakentille.

– Toimintaa kehittämällä haluamme mahdollistaa Helsinki-Vantaan käytön entistä vaikeammissa keliolosuhteissa, jotta lentoliikenteelle ei aiheutuisi viiveitä ja turhia kustannuksia esimerkiksi varakenttien käytöstä. Siksi yhden kiitotien päivittäminen ILS:n eli tarkkuuslähestymisjärjestelmän CAT III –luokkaan otettiin tavoitteeksi muutama vuosi sitten, Luojus perustelee tehtyä uudistusta.

Päivityksen kohteena on kiitotie 3 (04 vasen) Espoon suunnasta, joka on ensisijainen lähestymissuunta pohjois- tai koillistuulen puhaltaessa.

– Toimintavarmuus huonoissa näkyvyysolosuhteissa tulee paranemaan, sillä CAT III on tarkoitettu operointiin alle 30 metrin ratkaisukorkeuksilla. Jos lentokoneen ohjaaja ei siihen mennessä saa näkyviin kiitotien valoja, se tekee ylösvedon. Fysiikan lakien mukaan liike jatkuu vielä alaspäin ylösvetopäätöksen jälkeen, jolloin on mahdollista, että koneen pyörät käyvät kiitotiessä ennen kuin liike jatkuu ylöspäin. Ja se on vielä täysin turvallista, vakuuttaa Luojus.

CAT III –luokka koneen kiitotielle ohjaavassa järjestelmässä on ollut myös lentoyhtiöiden toiveena. Tilastojen mukaan Helsinki-Vantaalla ei päivityksen jälkeen pitäisi olla enää niin huonoa näkyvyystilannetta, ettei kentälle sen takia päästä laskuun.

Finavian tavoitteena on saada uusi toimintatapa käyttöön vuoden 2015 alkupuolella.

Finaviassa on panostettu vahvasti toimintamenetelmien kehittämiseen myös talvikunnossapidossa. Kiitoteiden puhdistamiseen on kymmeniä kelinmukaisia menetelmiä, jotta lentokoneet voivat turvallisesti lähteä ja saapua talvisissa olosuhteissa.

Finavian lentoasemilla kiitoteiden keliä mittaa reaaliaikaisesti tietoa välittävä kiitotieraportointijärjestelmä, joka on tärkeä osa lentoasemien lumiosaamista. Järjestelmän avulla tieto kiitoteiden olosuhteista välittyy lennonjohtoon ja lentokoneen miehistölle. Vuonna 2012 käyttöön otettu järjestelmä on räätälöity Suomen lentoasemille ensimmäisenä maailmassa.

Helsinki-Vantaa maailman 3. paras kenttä lentoaan odottaville matkustajille

medium_check-in_200

Kansainvälinen lentoasemien lepo- ja nukkumismahdollisuuksia arvioiva SleepingInAirports.com-sivusto on valinnut Helsinki-Vantaan maailman kolmanneksi ”uniystävällisimmäksi” lentoasemaksi heti Singapore Changin ja Soulin Incheonin jälkeen.

Helsinki-Vantaa on sijoittunut tällä lentoasemien mukavuutta ja viihtyisyyttä mittaavalla listalla kärkikastiin aiemminkin. Viime vuoteen verrattuna sijoitus on jälleen noussut.

– Olemme Finaviassa tehneet pitkäjänteisesti työtä sen eteen, että vastapainoksi suurten eurooppalaisten kenttien kiireelle ja hälinälle Helsinki-Vantaan matkustajilla olisi mahdollisuus mahdollisimman stressittömään ja rauhalliseen matkustukseen, sanoo tuoreista tutkimustuloksista iloitseva lentoasemajohtaja Ville Haapasaari .

Hänen mukaansa 1/3 lentomatkustajista valitsee vaihtokentän sen maineen tai omien aikaisempien kokemuksiensa perusteella.

Vaakakupissa painavat koneen vaihtamisen helppouden ja luotettavuuden lisäksi monipuoliset palvelut kuten ilmainen wifi, rauhalliset lepo- ja työskentelyalueet sekä monipuoliset ravintola- ja kahvilapalvelut.

SleepinginAirports kehuu Helsinki-Vantaata innovatiiviseksi ja vaihtomatkustajaystävälliseksi lentoasemaksi. Hyvien lepomahdollisuuksien ja monipuolisten palveluiden lisäksi sivusto nostaa esille viime kesänä toteutetun TravelLabin.

– Tavoitteenamme on parantaa asiakaskokemusta. Tätä työtä olemme tehneet yhdessä matkustajien kanssa ottamalla heidät mukaan kehitystyöhön ja hyödyntämällä sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia, Haapasaari sanoo

Uusia konsepteja on ideoitu ja testattu yhdessä matkustajien kanssa Quality Hunters ja TravelLab -hankkeissa. Ne ovat poikineet uusia palveluita kuten joogastudion, Kainuu-lepotilan, kirjanvaihtopisteen ja taidegallerian, jotka myös sivusto mainitsee perusteluissaan.

SleepingInAirports.com -sivustolla on 18 vuoden ajan arvioitu lentoasemien palveluita ja mukavuutta lentoaan odottavan matkustajan näkökulmasta.

Suomalainen helikopteriosasto EU:n taisteluosaston harjoitukseen Ruotsiin

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona osallistuu 3. – 15. marraskuuta Ruotsissa järjestettävään Euroopan unionin taisteluosaston harjoitukseen. Suomalaiseen harjoitusosastoon kuuluu kolme NH90-kuljetushelikopteria ja noin 70 henkilöä. Helikopteriosaston harjoitusta edeltää rakentajaosaston valmisteluharjoitus 26. – 31. lokakuuta. Rakentajaosaston vahvuus on 21 henkilöä. 

Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuonna 2015. Ruotsin johtamaan NBG15-osastoon (Nordic Battle Group 2015) kuuluvat lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. 

EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon osallistuu Suomesta helikopteriosasto, johon kuuluu 51 sotilasta ja neljä NH90-helikopteria. Lisäksi valmiusvuoroon osallistuu Suomesta esikuntaupseereita, sotilaspoliiseja sekä huollon edustajia, yhteensä hieman alle 70 henkilöä. Helikopteriosaston on tarkoitus tuottaa taisteluosaston käyttöön lääkinnällinen evakuointikyky. 

Taisteluosaston valmius arvioidaan harjoituksessa 

Marraskuussa Ruotsissa järjestettävä Joint Action 14 –harjoitus on EU:n taisteluosaston valmistautumisvaiheen tärkein harjoitus, jossa testataan taisteluosaston suoritus- ja yhteistoimintakyky ennen valmiusvuoron alkamista tammikuun 2015 alussa. Harjoitukseen osallistuu yli 2400 henkilöä seitsemästä maasta. 

– Tarkoituksemme on harjoitella ja toimia siten, kuin varsinaiseen operaatioon lähtiessä tekisimme. Huolellisen suunnittelu- ja valmistelutyön lisäksi testaamme joukon keskittämisen toimialueelle sekä yhteistoimintakyvyn muiden kansallisuuksien asettamien joukkojen kanssa, sanoo suomalaisen harjoitusosaston johtaja, Helikopteripataljoonan komentaja everstiluutnantti Jaro Kesänen. 

NBG15-taisteluosastoon kuuluvan suomalaisen helikopteriosaston suorituskykyä mitattiin Nato-standardien mukaisesti kesäkuussa 2014, jolloin osasto läpäisi arvioinnin ensimmäisen vaiheen. 

Ruotsin johtama NBG15-taisteluosasto on valmiusvuorossa 1.1. – 30.6.2015. 

:KATSO VIDEO: Marimekko ja Finnair jatkavat yhteistyötään uudella Unikko-lentokoneella

972135c3a5ef52f4_org

Marimekon ja Finnairin designyhteistyö saa jatkoa, kun Finnairin Airbus 330 -lentokone verhoillaan Marimekon klassiseen Unikko-kuvioon uudessa, aiemmin ennennäkemättömässä sinisävyisessä värissä. Kone lentää Helsingistä Finnairin kaikkiin kaukoliikennekohteisiin, ja liittyy siten vuonna 2012 maalatun Unikko-kuosisen Airbus 340-koneen seuraan. Uuden Unikko-koneen lennot alkavat vuoden 2014 lopussa.

”Olemme juhlineet tänä vuonna kaikkien aikojen suosituimman kuviomme, Unikon 50-vuotisjuhlaa eri puolilla maailmaa. Samalla olemme halunneet kertoa Unikon syntytarinaa, joka on voimallaan innoittanut ihmisiä ympäri maailman kulkemaan rohkeasti omia polkujaan. Olemme innoissamme siitä, että designyhteistyömme Finnairin kanssa jatkuu nyt Anniversary Unikko -nimityksen saaneella kuosilla, joka koristaa Finnairin Airbus 330 -lentokonetta, tuoden iloa ihmisille ympäri maailmaa”, kertoo Marimekon operatiivinen johtaja Tiina Alahuhta-Kasko. ”Juhlavuoden ja yhteistyömme kunniaksi Unikko nähdään nyt uudessa sinisävyisessä värityksessä, joka on saanut inspiraationsa Suomen tuhansista järvistä ja kauniista, puhtaasta luonnosta.”

“Olemme iloisia yhteistyömme laajenemisesta Marimekon kanssa”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. “Kaksi Unikko-kuosista laajarunkokonettamme lentävät suomalaisen osaamisen, positiivisuuden ja luovuuden lähettiläinä maailmalla ja erityisesti Aasiassa, jossa sekä Finnairilla että Marimekolla on vahva kasvustrategia.”

Marimekon ja Finnairin yhteistyö alkoi vuonna 2012, ja Marimekko for Finnair -astiat ja tekstiilit otettiin käyttöön kaikissa Finnairin lentokoneissa vuonna 2013. Marimekon suunnittelijan Sami Ruotsalaisen erityisesti lentokoneympäristöön suunnittelemassa mallistossa näkyvät Maija Isolan klassikkokuosit. Malliston siniset, vihreät ja harmaat värit sekä klassikkokuviot kertovat tarinaa suomalaisesta luonnosta ja näkymästä, joka avautuu lentokoneen ikkunasta.

Finavia vuokraa tiloja Rajavartiolaitokselle Helsinki-Vantaalta

medium_Helsinki_Malmi

Finavia Oyj ja Rajavartiolaitos valmistelevat Rajavartiolaitoksen helikopteritoimintojen aloittamista Helsinki-Vantaalla.

Finavia Oyj ja Rajavartiolaitos ovat tehneet sopimuksen toimitilaratkaisusta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Finavialla on sopimuksen mukaan valmius rakentaa kiitotie 2:n lähistölle Helsinki-Vantaalla tukikohta, jonka Rajavartiolaitos vuokraisi 20 vuodeksi. Sopimus mahdollistaa Rajavartiolaitoksen ilma-alustoimintojen siirron Malmin lentoasemalta Helsinki-Vantaalle.

Finavia arvioi, että Rajavartiolaitoksen lentotoiminta ei muodosta ongelmaa kaupalliselle lentoliikenteelle Helsinki-Vantaalla. Helikoptereiden ei-kiireelliset lennot ohjataan muu lentoliikenne ja asutus huomioiden kohti itää ja etelää.

Finavia voi aloittaa tukikohdan rakennustyöt keväällä 2015, jolloin ne valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä.

Hanke vaatii toteutuakseen Valtioneuvoston ja eri ministeriöiden sekä Finavia Oyj:n hallituksen hyväksynnän.

Valtio vetäytyy Helsinki-Malmin lentoasemalta 2016

2014-10-23 12_20_06-Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentoken

Valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta syyskuussa 2016. Alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön viimeistään 1.1.2017. Helsingin kaupunki on suunnitellut ottavansa Helsinki-Malmin lentoaseman alueen asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. 

Hallitus teki päätöksen toimintojen lakkauttamisesta Helsinki-Malmin lentoasemalla maaliskuussa 2014 sopiessaan budjettikehyksistä ja julkisen talouden suunnitelmasta. 

Valtion ja Helsingin seudun kunnat pääsivät elokuussa 2014 sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asumisen edistämisestä. Neuvottelutulokseen kirjattiin, että valtio lopettaa toimintonsa Malmin lentoasemalla vuoden 2016 mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. 

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut hallituksen tekemää päätöstä ja selvittänyt Helsinki-Malmin käyttäjäryhmien toiminnan jatkumista ja sijoittumista. 

Rajavartiolaitoksen tukikohta siirtyy Helsinki-Vantaalle syksyllä 2016. 

Koulutusyritykset siirtyvät arvion mukaan pois Helsinki-Malmilta syyskuussa 2016 ja hakeutuvat niille kentille, joiden olosuhteet ja asiakasvirrat mahdollistavat liiketoiminnan. 

Lentoaseman alueelle suunnitellaan asuinalue 

Lentoaseman toiminnasta vastaava Finavia päättää Helsinki-Malmilla Helsingin kaupungin kanssa tekemänsä käyttöoikeussopimukset. Kaupungin tarkoituksena on myös ostaa Finavian Malmilla omistamat maa-alueet ja alueella sijaitsevat valtion rakennukset. 

http://www.lvm.fi/julkaisu/4422798/malmin-harrasteilmailun-sijoittumismahdollisuudet-nummelan-ja-hyvinkaan-lentokentille-selvitys

Kaupungin, Finavian ja valtion valmistelemien kauppojen arvo on yhteensä 12 miljoonaa euroa. Noin 18 hehtaarin maa- ja kiinteistökaupat vaativat vielä Helsingin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Sitä ennen asiaa käsittelee kiinteistölautakunta torstaina 30. lokakuuta. 

Helsingin kaupungin alustavan arvion mukaan Malmin lentokentän alueelle on mahdollista kaavoittaa asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Työpaikkoja sinne tulisi 2000–3000. 

Harrasteilmailijat useammalle kentälle 

Harrasteilmailijat voivat jatkaa toimintaa Helsinki-Malmin lentoasemalla elokuuhun 2016 asti. Tämän jälkeen Helsinki-Malmilla ei ole enää tarjolla lennonvarmistuspalveluja. Ministeriö pyytää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafia tekemään marraskuun loppuun mennessä riskianalyysin siitä, voisiko harrasteilmailua jatkaa Helsinki-Malmilla elokuusta 2016 vuoden 2018 loppuun asti ja millaisin edellytyksin ja rajoituksin se tapahtuisi. 

Harrasteilmailijat siirtynevät jatkossa nykyistä laajemmalle joukolle lentoasemia. Ministeriö on selvittänyt Helsinki-Malmin lentoasemalla toimivan harrasteilmailun sijoittumismahdollisuuksia Nummelan ja Hyvinkään lentokentille. Nämä kentät ovat aktiivisessa harrasteilmailun käytössä ja sijaitsevat alle tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Selvityksen mukaan harrasteilmailulla on kohtuulliset toimintamahdollisuudet näillä lentokentillä. Harrasteilmailun siirtyminen nykyisessä laajuudessaan joko Nummelaan tai Hyvinkäälle ei kuitenkaan ympäristösyistä ole mahdollista. 

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo tavata harrasteilmailijoita kuluvan syksyn aikana. Tarkoitus on yhdessä harrasteilmailijoiden kanssa pohtia jatkotoimia ja keskustella siitä, miten valtio voisi omalta osaltaan helpottaa ilmailuharrastuksen jatkamista muilla kentillä Helsinki-Malmin sulkemisen jälkeen. 

Norwegianilla merkittävää kasvua ja korkea käyttöaste kolmannella vuosineljänneksellä

wptcd64zmby4t8sgcxho

Norwegian kasvoi merkittävästi kaikilla Euroopan markkinoilla kolmannella vuosineljänneksellä. Yhtiön kapasiteetti kasvoi 36 prosenttia ja käyttöaste oli 85 prosenttia. Tulos ennen veroja (EBT) oli 505 miljoonaa Norjan kruunua, kun se vuonna 2013 samalla vuosineljänneksellä oli 604 miljoonaa Norjan kruunua. Kolmannen vuosineljänneksen tulokseen vaikuttivat merkittävästi korvaavista lennoista aiheutuneet kustannukset ja heikko Norjan kruunu.

Merkittävästä kapasiteetin kasvusta huolimatta Norwegianin koneet täyttyivät huomattavasti paremmin kuin samaan aikaan viime vuonna. Käyttöaste oli kolmannella vuosineljänneksellä 85 prosenttia, kasvua kolme prosenttiyksikköä. Yhteensä 7,1 miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla kolmannella vuosineljänneksellä. Eniten Norwegianin matkustajamäärä kasvoi Lontoon Gatwickissä.

Tulos ennen veroja (EBT) oli 505 miljoonaa Norjan kruunua, kun se vuonna 2013 samalla vuosineljänneksellä oli 604 miljoonaa Norjan kruunua. Heikko Norjan kruunu (NOK), Yhdysvaltojen liikenneviranomaisten viivästynyt hyväksyntä Norwegianin irlantilaisen tytäryhtiön luvalle lentää Yhdysvaltoihin sekä lentojen myöhästymisistä johtuneet kustannukset aiheuttivat yhdessä ylimääräisiä kustannuksia ja vaikuttivat kolmannen vuosineljänneksen tulokseen. Lentojen myöhästymisistä aiheutuneet koneiden vuokrat, ylimääräinen polttoaine samoin kuin matkustajille tarjottu majoitus, ruoka ja juoma aiheuttivat niin ikään lisäkustannuksia. Myös Yhdysvaltojen liikenneviranomaisten viivästynyt käsittely Norwegianin tytäryhtiö Norwegian Air Internationalin lentoluvalle Yhdysvaltoihin aiheutti lisäkustannuksia. Yhtiöllä on oikeus lupaan EU:n ja Yhdysvaltojen välisen Open Skies -sopimuksen perusteella.

– Myönteistä on, että olemme saaneet monia uusia asiakkaita koko reittiverkostossamme ja käyttöasteemme on vahva. Olemme vastaanottaneet useita kansainvälisiä tunnustuksia ja voittaneet jo toistamiseen Paras eurooppalainen halpalentoyhtiö -palkinnon. Samalla meillä on ollut useita haasteita muun muassa siitä syystä, että tytäryhtiömme Dublinissa ei ole saanut vielä lupaa lentää Yhdysvaltoihin. Tästä johtuen laivastomme ei ole ollut optimaalisessa käytössä. Tekniset haasteet kaukoliikenteessä ovat myös aiheuttaneet lisäkustannuksia. Nyt meillä on kuitenkin vakaampi kaukolentotoiminta ja aiempaa enemmän koneita laivastossamme. Vuosi 2015 tulee olemaan konsolidaation aikaa, jolloin kasvu ei ole yhtä suurta. Ensi vuonna lyhyen matkan laivastossamme on vain Boeing 737-800 -koneita, kun vanhemmat Boeing 737-300 -koneet poistuvat laivastostamme, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Lisätietoja liitteenä olevasta pdf-tiedostosta.

Norwegian Q3 Interim report(pdf)

Turun lentoaseman öljyvahingon puhdistustyöt jatkuvat

Turun lentoasemalla 24.9. havaitun öljyvahingon takia pidettiin tänään 22.10. viranomaispalaveri, jossa päivitettiin tilannetiedot puhdistustöiden etenemisestä ja sovittiin jatkotoimista.

Viimeisen viikon aikana on otettu näytteitä T2-rakennuksen lattian alla olevasta maa-alueesta sekä terminaalin ympäristöstä. T2-rakennuksen alta otetuista näytteistä löydettiin jäämiä öljystä. Selvitykset öljyisen maan poistamiseksi on käynnistetty ja öljyinen maa pyritään poistamaan mahdollisimman pian. Rakennuksen ulkopuolelta öljyinen maa on saatu poistettua.

Tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella todettiin, että T2:n läheisissä laskuojissa on havaittavissa enää vähäisiä öljyjäämiä. Jäämistä ei ole merkittävää haittaa ympäristölle tai asukkaille. Pinta- ja pohjaveden tarkkailua jatketaan terminaalirakennuksen ympäristössä ja lähialueella.

Turun lentoasemalla havaittiin 24.9. öljyvahinko. Lentoaseman 2-terminaalin huoltorakennuksen säiliöstä oli vuotanut maaperään arviolta 14 000 litraa kevyttä polttoöljyä inhimillisestä erehdyksestä johtuen. Vahinkopaikka sijaitsee pohjavesimuodostuman reuna-alueella, hyvin vettä läpäisevän pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella, jossa kallionpinta nousee lähelle maanpintaa eikä pohjavettä ole todettu.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi: Liikennöintilupa Suomen ja Israelin väliseen lentoliikenteeseen haettavana

Liikenteen turvallisuusvirasto ilmoittaa Suomen ja Israelin väliseen lentoliikenteeseen oikeuttavan liikennöintiluvan haettavaksi.

Määräaika

Liikennöintilupahakemus on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastoon 3.11.2014 klo 16.15 mennessä.

Hakemus on laadittava 24.6.2004 annetun Ilmailulaitoksen päätöksen liikennöinnistä reitillä, johon kohdistuu käyttörajoituksia (Ilmailulaitoksen normisarja 2/2004) 3 kohdan mukaisesti. Lisätietoja saa Liikenteen turvallisuusviraston yhteyshenkilöltä.