Kiina tilaa 184 Airbusia 13 lentoyhtiön käyttöön

Airbus-Tianjin-FAL-2

Kiina tilaa 184 Airbus A320 -konetta, jotka toimitetaan 13 lentoyhtiölle. Koneet on määrä toimittaa vuosina 2019 ja 2020.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Kiinan johtaja Xi Jinping tapasivat tiistaina Pekingissä. Macron kertoi keskiviikkona, että Xi vahvisti Kiinan tekevän tilauksen. Sopimus on määrä viimeistellä lähiaikoina.

Sopimuksen arvoa ei paljastettu. Yhtiön listahintojen perusteella se voisi olla ainakin 18 miljardia dollaria.

Airbus kertoi jo tiistaina sopineensa A320:n tuotannon lisäämisestä Kiinassa.

Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili marraskuussa Pekingissä, Kiina sopi ostavansa 300 Boeing-konetta.

Yhdysvaltalainen lentokonejätti on arvioinut, että Kiina tarvitsee seuraavien 20 vuoden aikana yli 7 000 kaupallista lentokonetta.

Lääkärihelikopterit kuljettavat yhä enemmän potilaita

FinnHEMS-FH10-Meilahden-katolla-manipuloitu

FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla kuljetettiin ennätysmäärä potilaita vuonna 2017. Helikopterilla kuljetettujen potilaiden määrä on viimeisten kuuden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Syynä kasvuun on muun muassa aivoinfarktipotilaiden entistä tehokkaampi hoito.

Lääkärihelikopterien ensisijaisena tehtävänä on kuljettaa lääkäri mahdollisimman nopeasti ensihoitoa tarvitsevan potilaan luokse. Yleensä potilas kuljetetaan tehtäväpaikalta sairaalaan ambulanssilla, mutta helikopterilla kuljetettavien potilaiden osuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna 2017 keskimäärin lähes joka kymmenes FinnHEMSin kohtaama potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan.

Kun vuonna 2012 helikopterikyydin saaneita potilaita oli 209, viime vuonna määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin, 436. Viimeisen vuoden aikana kasvu on ollut voimakkainta Kuopiossa ja Rovaniemellä sekä erityisesti Oulussa, missä kuljetusmäärät lisääntyivät edellisvuodesta 44 prosentilla.

Raju nousu Oulussa johtuu pääasiassa aivoinfarktipotilaiden hoidon tehostumisesta.

– Lähdemme helikopterilla yhä useammin toiminta-alueen reunalta tulevaa ambulanssia vastaan, jos siten pystytään säästämään potilaan aivojen kannalta arvokasta aikaa. Tällöin potilas siirretään kopteriin, jolla hänet kuljetetaan sairaalaan jatkohoitoon, kertoo FinnHEMSin Oulun tukikohdan vastuulääkäri Heini Nal .

Liuotushoidon lisäksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) käynnistettiin vuonna 2017 aivoinfarktin uusi hoitomuoto, aivovaltimotukoksen mekaaninen avaus eli trombektomia. Sen aloittamiseksi potilas on saatava mahdollisimman pian sairaalaan.

Tieliikenneonnettomuuksia viime vuotta vähemmän

Kuudessa tukikohdassa toimivat FinnHEMSin lääkärihelikopterit saivat vuonna 2017 yhteensä 14 288 hälytystä.

– Hälytysmäärä kokonaisuudessaan jäi hieman viime vuotta pienemmäksi. Kriittistä apua tarvitsevat potilaat kuitenkin tavoitettiin yhä paremmin. Kriittisen avun sai viime vuonna 1 586 potilasta, sanoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen .

141 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua.

FinnHEMSin tehtävätilastot mukailevat Liikenneturvan joulukuun lopussa antamaa ennakkoarviota, jonka mukaan vuosi 2017 oli tieliikenteessä edeltäjäänsä turvallisempi. Lääkärihelikoptereilla oli tieliikenneonnettomuuksiin liittyviä hälytyksiä 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Lääkärihelikopteritoimintaan myönnettiin lähes 29 miljoonaa euroa avustusta

3_Kopteri_kaupunki

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt FinnHEMS Oy:lle yhteensä 28 990 000 euron yleisavustuksen lääkärihelikopteritoimintaan vuodelle 2018. Lääkärihelikopteritoimintaa on rahoitettu nyt seitsemän vuotta valtion talousarviosta.

Lääkärihelikopteritoiminta on osa terveydenhuoltolaissa määriteltyä ensihoidon kokonaisuutta. Se koostuu ensihoidosta, lentotoiminnasta, tukikohdista ja maayksiköistä.

Vuodesta 2011 alkaen lentotoiminta, tukikohdat ja maayksiköt ovat olleet yliopistollisten sairaanhoitopiirien omistaman FinnHEMS Oy:n vastuulla, ja toiminta on ollut valtion rahoittamaa. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat ensihoidon henkilöstöstä, välineistä ja lääkkeistä sekä niiden kustannuksista.

Vuonna 2017 FinnHEMSin lääkärihelikopterit saivat yhteensä lähes 15 000 hälytystä. Keskimääräinen potilaan tavoittamisaika oli noin 20 minuuttia. Palvelulla tavoitetaan 70 prosenttia Suomen väestöstä 30 minuutissa. Erityisen tärkeää palvelu on haja-asutusalueilla. Helikoptereiden avulla saadaan vuosittain pelastettua noin 150-170 henkeä.

Norwegianin kansainvälinen kasvu jatkuu: neljä uutta kaukoreittiä

dooonhtwhdinunl4iptv

Norwegian Boeing 787 Dreamliner Kuva: David Peacock

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan ja lanseeraa neljä uutta transatlanttista reittiä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Norwegian aloittaa kaikkien aikojen ensimmäiset kaukoreitit Amsterdamista, Milanosta ja Madridista kesällä 2018.

Norwegian lanseeraa tänään neljä täysin uutta transatlanttista reittiä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Uudet reitit ovat: Amsterdam – New York, Milano – Los Angeles, Madrid – New York ja Madrid – Los Angeles.

– Olemme iloisia, että voimme tarjota matkustajille Atlantin molemmin puolin lisää suoria reittejä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Mannertenvälisten reittien lisääminen myötävaikuttaa matkustushalukkuuteen, edistää paikallisen talouden ja matkailun kasvua sekä uusien työpaikkojen syntymistä. Meillä on suuret odotukset uusia reittejä kohtaan ja toivotamme yhä useammat matkustajat Atlantin molemmin puolin tervetulleiksi lennoille uusiin Dreamliner-koneisiimme, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Bjørn Kjos.

Ensi vuoden toukokuusta lähtien Norwegian liikennöi Amsterdamin ja New Yorkin sekä kesäkuusta lähtien Milanon ja Los Angelesin välistä yhteyttä neljä kertaa viikossa. Heinäkuussa Norwegian aloittaa lennot Madridin ja New Yorkin välillä kolme kertaa viikossa sekä Madridin ja Los Angelesin välillä neljä kertaa viikossa. Liput uusille reiteille ovat nyt myynnissä.

Uudet reitit tarjoavat lisää yhteyksiä Yhdysvaltoihin Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähteville matkustajille Norwegianin olemassa olevien hyvien vaihtoyhteyksien lisäksi.

Paikallisesta yhtiöstä globaaliksi yhtiöksi
Norwegian aloitti kaukolentotoiminnan vuonna 2013, kun ensimmäiset kaukoreitit Tukholmasta ja Oslosta New Yorkiin käynnistyivät. Sen jälkeen Norwegian on avannut kaukoreittejä Skandinavian pääkaupunkien ja Bangkokin samoin kuin Tukholman, Kööpenhaminan, Oslon, Lontoon, Pariisin, Barcelonan sekä Rooman ja useiden yhdysvaltalaisten kohteiden välillä. Norwegian tarjoaa nykyisin enemmän reittejä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä kuin mikään muu eurooppalainen lentoyhtiö.

Aiemmin tänä vuonna Norwegian lanseerasi uudet reitit Lontoon ja Singaporen sekä Lontoon ja Buenos Airesin välillä.

Viime kesänä Norwegian valittiin kolmannen kerran peräkkäin maailman parhaaksi halpalentoyhtiöksi kaukoreiteillä. Tunnustettu The International Council on Clean Transportation (ICCT) on lisäksi nimennyt Norwegian lentoyhtiöksi, joka lentää polttoainetehokkaimmin ja ympäristöystävällisimmin Atlantin yli.

Norwegianin uudet kaukoreitit
Vuoden 2018 toukokuusta lähtien Norwegian lentää Amsterdamin (AMS) ja New Yorkin (JFK) välillä neljä kertaa viikossa.
Vuoden 2018 kesäkuusta lähtien Norwegian lentää Milanon (MPX) ja Los Angelesin (LAX) välillä neljä kertaa viikossa.
Vuoden 2018 heinäkuusta lähtien Norwegian lentää Madridin (MAD) ja New Yorkin (JFK) välillä kolme kertaa viikossa.
Vuoden 2018 heinäkuusta lähtien Norwegian lentää Madridin (MAD) ja Los Angelesin (LAX) välillä neljä kertaa viikossa.

Finnair: huonon sään kerrannaisvaikutuksiin varauduttava vielä lähipäivinä

1008770_540999812604477_1143623349_o

Maanantainen myrsky Keski-Euroopassa ja eilisen sankan lumipyryn aiheuttamat Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotierajoitteet ruuhkauttivat pahoin Helsinki-Vantaan lentoaseman tiistain ja keskiviikon vastaisena yönä. Osaltaan tilanteeseen vaikutti myös Ilmailualan unionin ylityökielto. Finnair joutui perumaan yli 60 yhdensuuntaista lentoa ja lisäksi useat lennot myöhästelivät.

– Olemme äärimmäisen pahoillamme myöhästymisistä ja lentojen peruuntumisista. Pyydämme häiriöitä anteeksi kaikilta asiakkailtamme. Asiakaspalvelumme pääsi ruuhkautumaan pahasti, eikä Etelä-Suomesta löytynyt majoitustilaa kaikille asiakkaillemme, joiden vaihtoyhteys katkesi Helsinki-Vantaalla, sanoo Finnairin asiakaskokemusjohtaja Piia Karhu .

– Toimitimme asiakkaillemme illan ja yön aikana ruokaa, juomista ja huopia lentoasemalle kaiken saatavilla olleen määrän. Etsimme lepotiloja ensimmäiseksi lapsiperheille, vanhuksille sekä muille akuuttia lepoa tarvitseville matkustajille. Poikkeusjärjestelyt eivät nyt kuitenkaan olleet riittäviä, mistä olemme todella pahoillamme.

Korvaavia yhteyksiä on etsitty ja viestitty asiakkaille läpi yön. Työ jatkuu vielä tänään keskiviikkona. Kun asiakkaalle on saatu tehty uusi varaus, se näkyy Finnairin mobiilisovelluksessa tai verkkosivuilla kohdassa Varaukseni.

Liikenteessä kerrannaisvaikutusten vuoksi häiriöitä vielä lähipäivinä

Finnair on suunnitellut yön aikana miten liikenne saadaan normalisoitua mahdollisimman pian. Paluu normaaliin liikennekiertoon ja uudelleenreititys vie kuitenkin aikaa. Tämän hetkisen arvion mukaan kotimaan ja Euroopan liikenteessä viivästykset ovat todennäköisiä tänään keskiviikkona, mutta suurimmalta osin liikenne palautuu normaaliksi torstain aikana. Kaukoliikenne palautuu normaaliksi suurimmalta osin torstaina.

Finnair tiedottaa mahdollisista peruutuksista ja myöhästymisistä suoraan asiakkaille tekstiviestein ja lisäksi se jakaa tietoa Twitterissä ja asiakaspalvelusivullaan finnair.fi/info.

Lentoliikenteen sujuvuutta vaikeutti voimakas sivutuuli

20171208_081918973_iOS

Kuva: Markku Hietavuori

Voimakas sivutuuli vaikeutti tiistaina 12.12.2017 Helsinki-Vantaan lentoliikenteen sujumista. Kentällä voitiin käyttää vain yhtä kiitotietä normaalin kolmen sijaan.

Runsaan lumentulon vuoksi yhtä kiitotietä jouduttiin puhdistamaan, mikä osaltaan aiheutti viiveitä, kun muita kiitoteitä ei kovan sivutuulen vuoksi ollut käytössä .

Lentokoneet voivat nousta ja laskeutua vain vastatuuleen, ja kun tuulen suunta kääntyy, joudutaan myös vaihtamaan kiitotietä. Tämän takia Helsinki-Vantaalla oli käytössä vain yksi kiitotie, jota eilen käytettiin sekä nousuihin että laskeutumisiin.

Helsinki-Vantaalla siirryttiin yhden poikittaiskiitotien käyttöön kello 12. Tuulen suunnan käännyttyä täysi kapasiteetti oli uudelleen käytössä kello 19.20. Lentoasema oli koko ajan auki. Lentoja pystyttiin sekä vastaanottamaan että lähettämään vaikkakin normaalia hitaammalla tahdilla.

Kello 17 alkanut Ilmailualan Unionin (IAU) ylityökielto haittasi lentoyhtiöiden maahuolintaa, esimerkiksi matkatavaran purkua ja kuormausta, matkustajasiltojen ajoa sekä jäänpoistoa.

Helsinki-Vantaalla on normaalisti keskimäärin 500 lentoa vuorokaudessa. Eilen myöhästyi 151 lentoa, joista yli puolet kiitotierajoitusten aikana. Lentoyhtiöt peruivat kaikkiaan 83 Helsinki-Vantaalta lähtevää lentoa, joista 43 peruttiin kiitotierajoitusten aikana.

–   Pahoittelemme matkustajille aiheutuneita viiveitä ja odotusaikoja. Tällä kertaa sääolosuhteet olivat poikkeuksellisen hankalat. Kunnossapitomme toimi lumimyrskyn aikaan täydellä teholla ja teki kaikkensa, jotta käytössä oleva kiitotie saatiin pidettyä auki ja että lennot pääsivät lähtemään ja saapumaan Helsinki-Vantaalle, sanoo apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola Finaviasta.

Lentoyhtiöt palauttavat liikennettään tällä hetkellä normaaliksi, mutta viiveitä on vielä odotettavissa.

Tietoja matkatavaroista ja lentojen uusista aikatauluista saa omalta lentoyhtiöltä. Lentojen ajantasaiset tiedot saa Finavian verkkosivuilta www.finavia.fi

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi pystytetyn lentoaseman maamerkin nimi julkistettiin

medium_Helsinki_Airport_Stefan_Lindfors_sculpture_001

Helsinki-Vantaan lentoaseman sisäänajotien varteen noussut suurikokoinen veistos on saanut nimen. Finavia tilasi taideteoksen sisustusarkkitehti ja kuvanveistäjä Stefan Lindforsilta Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

Lentoaseman uuden maamerkin nimi löytyi Finavian järjestämällä avoimella kilpailulla, johon tuli yhteensä 1 347 ehdotusta. Taideteoksen nimi on Skydreamer .

Nimiehdotuksia lähetettiin yllättävän paljon, enemmän kuin mitä osattiin odottaa. Tuomariston jäsen kirjailijaKari Hotakaisen mukaan se kertoo siitä, että Lindforsin suunnittelema veistos ja sen nimi kiinnostivat ihmisiä

– Skydreamer on osuva ja sopiva nimi Lindforsin sympaattiselle veistokselle. Nimi on vähän villi kuten teoskin, Hotakainen jatkaa.

medium_Helsinki_Airport_Stefan_Lindfors_sculpture_003

medium_Helsinki_Airport_Stefan_Lindfors_sculpture_006

– Nimi tuo mieleen matkustamisen, lentämisen, haaveilun ja kaukokaipuun. Se assosioi ajatukset ainutlaatuiseen lähdön ja tulon tunnelmaan, jonka pystyy tavoittamaan vain lentoasemalla, perustelee valintaa Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari .

Skydreamer-nimiehdotuksen lähetti Ulla Madetoja . Hän saa palkinnoksi lentosimulaattorielämyksen. Tuomaristo oli päätöksessään yksimielinen.

Lindforsin 16 metriä korkea veistos liikkuu tuulen voimalla kuin jättimäinen tuuliviiri. Teoksen valtava purje toimii paitsi energianlähteenä myös valkokankaana. Lennokkaan otuksen siipiin kiinnitetyt projektorit heijastavat viestejä lentoasemalle saapuville vieraille.

– Veistokseni on lentävä fantasia. Se liikkuu ikuisesti ja arvaamattomasti tuulen voimalla ylpeänä meidän yläpuolellamme. Teoksen toinen ulottuvuus paljastuu, kun se puhuu meille heijastetun kuvan kautta uutta asiaa ja tietoa päivästä toiseen, vuodesta seuraavaan, kertoo Lindfors.

Lindforsin mukaan siivekäs veistos muistuttaa lintua, joka symboloi ilmailua ja kansoja yhdistävää kommunikaatiota. Se sopii hyvin lentoasemalle varsinkin nyt, kun Helsinki-Vantaa uudistuu ja laajenee Finavian merkittävän investointiohjelman myötä.

Skydreamer-veistos lentoaseman tunnisteena on jatkumo Finavian Art Port -taidelentoasemakonseptille, jonkatavoitteena on tarjota matkustajille uudenlaisia ja yllätyksellisiä palveluita. Lentokenttäelämykset ovat hyvä keino erottautua muista kansainvälisistä vaihtokentistä. Taide vaikuttaa myönteisesti matkustajien tyytyväisyyteen ja on siksi myös osa Finavian asiakaskokemuksen kehittämistä.

Helsinki-Vantaalla on käynnissä Finavian 900 miljoonan euron kehitysohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa sekä kansainvälisessä lentoasemien kilpailussa että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja sen avulla voidaan säilyttää suomalaisten hyvät lentoyhteydet ympäri maailmaa. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan palvella 30 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Nimikilpailun raatiin kuuluivat lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari, kirjailija Kari Hotakainen, sisustusarkkitehti ja kuvanveistäjä Stefan Lindfors sekä markkinointi- ja viestintäjohtaja Katja Siberg ja kehityspäällikkö Merja Haapanen Finaviasta.

Uusi verkkopalvelu aurinkomyrskyjen säteilystä lentomatkustajille

pexels-photo-615060

Suomen Akatemian Auringon pitkäaikaisen muutoksen ja vaikutusten tutkimuksen huippuyksikkö ReSoLVE on kehittänyt verkkopalvelun, jolla voi selata ja tutkia Auringon hiukkasmyrskyjen ominaisuuksia. Aineistoa voi selata interaktiivisesti ja tutkia jokaisen havaitun hiukkasmyrskyn ominaisuuksia, esimerkiksi sen aiheuttamia säteilyannoksia lentoliikenteen korkeudella. Verkkopalvelun avulla voi helposti arvioida viime vuosikymmenien aikana tapahtuneiden hiukkasmyrskyjen säteilyannokset. Palvelu on englanninkielinen.

Tätä varten huippuyksikkö on tuottanut aineistoa syvälle ilmakehään tunkeutuvista Auringon suurista hiukkasmyrskyistä ja niiden ominaisuuksista. Auringon energeettiset purkaukset, erityisesti roihupurkaukset ja koronan massapurkaukset voivat aiheuttaa hiukkasmyrskyjä, jotka tuottavat suuria määriä varattuja energeettisiä hiukkasia Maan lähiympäristöön. Tällaiset hiukkasmyrskyt ovat merkittävä riskitekijä etenkin modernille avaruusteknologialle. Maan pinnalla ilmakehä suojaa näiltä hiukkasmyrskyiltä.

Joskus hiukkasryöpyt voivat olla niin energeettisiä ja voimakkaita, että merkittävä määrä hiukkasia tunkeutuu syvälle ilmakehään, jopa napa-alueita ylittävien lentoliikennereittien korkeudelle. Tällaisten lentojen matkustajat ja henkilökunta saattavat silloin altistua merkittävästi taustasäteilyä suuremmille säteilyannoksille. Säteilyaltistus on kansainvälisesti tunnistettu ammatillinen riskitekijä lentoliikenteen työntekijöille ja siksi sitä on syytä seurata. Taustasäteilyä seurataan nykyään, mutta Auringon hiukkasmyrskyjen aiheuttamien säteilyannosten arviointi on huomattavasti haasteellisempaa, koska niitä tapahtuu satunnaisesti ja niiden ominaisuudet poikkeavat suuresti toisistaan.

ReSoLVE-huippuyksikkö sai SCOSTEPin (ICSUn Scientific Committee on Solar-Terrestrial Physics -järjestön) rahoituksen, jonka turvin aineistoa on kehitetty.

– verkkopalvelu http://gle.oulu.fi/#/dose

Itämeren lentoturvallisuussuosituksista ICAOn tiedote

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO on 1.12.2017 julkaissut ns. EUR OPS Bulletin -tiedotteen, jossa annetaan suosituksia toiminnasta kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren alueella. Suositukset on valmisteltu Suomen johtamassa Itämeren lentoturvallisuustyöryhmässä, jonka puheenjohtajana on johtava asiantuntija Kari Siekkinen Trafista.

Tiedotteeseen on koottu periaatteet ja hyvät käytännöt, joita tulisi noudattaa ilmatilassa, jota käyttävät sekä siviili- että sotilasilmailu. Näiden nyt julkaistujen käytäntöjen noudattamisella pyritään edelleen parantamaan lentoturvallisuutta.

Trafin Kari Siekkinen on tyytyväinen julkaistuun tiedotteeseen. Myös ICAO, NATO, Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA ja Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrol sekä lentoturvallisuustyöryhmän työskentelyyn osallistuneet Itämeren valtiot ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä saavutettuun tulokseen.

ICAOn tiedote: Principles and best practices in case of air encounters, especially in the High Seas airspace commonly shared by civil & military aviation over the Baltic Sea

Ryanair lisää jälleen lentoja Lappeenrannasta

lappeenranta_plane_kuva-ryanair

Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair lisää uuden viikkovuoron Lappeenrannasta Milanoon Bergamon kentälle. Maaliskuusta 2018 alkaen Milano Bergamoon lennetään keskiviikkoisin ja lauantaisin. Lokakuussa Ryanair kertoi myös aloittavansa lennot Lappeenrannasta Ateenaan. Ateenan reitti avataan toukokuussa.

Bergamo sijaitsee vain alle 50 kilometriä Milanosta ja sinne on lennetty Lappeenrannasta jo muutamia vuosia sitten. Tuolloin reitti oli erittäin suosittu.  Ryanairilla on myös kattavat ja edulliset jatkoyhteydet Bergamosta useisiin muihin Euroopan kohteisiin.

– Olemme todella iloisia, että Ryanair lisää uuden viikkovuoron Lappeenrantaan, Suomen hienoimman järviseudun sydämeen”, kommentoi Eija Joro, Lappeenrannan lentokentän toimitusjohtaja.

– Toinen viikkovuoro tarjoaa matkustajille mahdollisuuden suunnitella matkoja joustavammin ja nyt upeaan Pohjois-Italiaan voi piipahtaa edullisesti vaikka vain muutamaksi päiväksi. Uusi viikkovuoro mahdollistaa myös entistä sujuvamman yhteyden Pietarin ja Italian välillä”, Eija Joro jatkaa.
Ryanairin erityishintaiset lennot myynnissä

– Ryanair on iloinen voidessaan kaksinkertaistaa tarjonnan Lappeenrannan ja Milano Bergamon välillä suuren kysynnän johdosta. Uudet lennot tulevat myyntiin Ryanair.com sivuilla tänään torstaina 30. marraskuuta, kommentoi Pohjoismaiden ja Baltian markkinointi- ja myyntijohtaja Chris Lundshøj.