Valtakunnansovittelija Minna Helle: Lentolakon sovittelu ei keskeydy talviloman vuoksi

airplane-wing-1467807613npF

Työtaisteluja tai niiden uhkia ei koskaan siirretä valtakunnansovittelijan lomasuunnitelmien tai muunkaan sovittelijan henkilökohtaiseen ajankäyttöön liittyvän syyn vuoksi. Sovittelijan ollessa poissa sivutoiminen sovittelija hoitaa sovittelutehtäviä.

– Kuten suuri osa lapsiperheistä, olin varautunut pitämään koululaisten talvilomaviikolla lomaa. Lomaa olen hakenut jo viime vuoden puolella. Suunnitellun lomani ajaksi on tehty normaalit sijaisjärjestelyt. Sovittelu ei keskeydy hiihtoloman ajaksi, korostaa valtakunnansovittelija Minna Helle.

– Olin varautunut siihen, että ilmailualaa koskevien lakonuhkien vuoksi joudun tekemään muutoksia lomasuunnitelmiini, niin on myös jo käynyt. Muutoksiin varautuminen on työni luonteesta johtuva normaali käytäntö ja koskee kaikkia lomajaksojani vuodenajasta riippumatta.

Lakonuhkien siirron tavoite on saada lisää aikaa sovittelulle, jotta riidat pystytään ratkaisemaan ennen kuin työtaistelut toteutuvat. Kaikkien kannalta olisi ollut paras, mikäli lakonuhat olisi pystytty estämään sopimalla jo tällä viikolla. Tähän ei kuitenkaan ollut riita-asioiden vaikeuden ja lukumäärän takia mahdollisuuksia.

– Lentoliikenteen lakon uhkien sovittelu jatkuu tänään. Sovittelua jatketaan myös ensi viikon ajan minun ja sivutoimisen sovittelijan Jukka Ahtelan toimesta, kertoo Helle.

  • Keskityn nyt sovittelutyöhön ja toivon, että pystyn koululaisen äitinä ja sijaiseni kanssa työt suunnittelemalla pitämään myös hiihtolomaa tyttäreni kanssa.

Finnair-konsernin tilinpäätös1.1.–31.12.2016: Vertailukelpoinen liiketulos koko vuodelta yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna ja viimeiseltä vuosineljännekseltä positiivinen

1200px-Finnair.a320-200.oh-lxf.arp

(LHR/EGLL), Hillingdonin kaupunkipiiri, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta

Vertailukelpoinen liiketulos koko vuodelta yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna ja viimeiseltä vuosineljännekseltä positiivinen

Loka–joulukuu 2016

  •  Liikevaihto kasvoi 0,4 prosenttia vertailukaudesta ja oli 569,9 miljoonaa euroa (567,7)*. Ilman myytyjä matkatoimistoja liikevaihdon kasvu oli 1,2 prosenttia.
  •  Tarjotut matkustajakilometrit (ASK) kasvoivat 3,5 prosenttia.
  •  Vertailukelpoinen liiketulos oli 1,6 miljoonaa euroa (0,8).
  •  Liiketulos oli 18,2 miljoonaa euroa (85,0). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääasiassa valuuttakurssivoittoihin.
  •  Vertailukelpoinen EBITDAR oli 59,4 miljoonaa euroa (59,5).
  •  Liiketoiminnan nettorahavirta oli 30,5 miljoonaa euroa (7,1) ja investointien nettorahavirta -264,7 miljoonaa euroa (-7,8).**
  •  Yksikkötuotto (RASK) laski 3,0 prosenttia vertailukaudesta.**
  •  Yksikkökustannus (CASK) laski 3,2 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK ex fuel at constant currency) laski 1,6 prosenttia vertailukaudesta.
  •  Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 10,3 prosenttia vertailukaudesta ja oli 12,2 euroa matkustajaa kohden.
  •  Osakekohtainen tulos oli 0,08 euroa (0,44).


Tammi–joulukuu 2016

  •  Liikevaihto kasvoi 2,8 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2 316,8 miljoonaa euroa (2 254,5), kun ASK kasvoi 6,5 %. Ilman myytyjä matkatoimistoja liikevaihdon kasvu oli 3,2 prosenttia.
  •  Vertailukelpoinen liiketulos oli 55,2 miljoonaa euroa (23,7).
  •  Liiketulos oli 116,2 miljoonaa euroa (121,7) ja se sisälsi yhden A350-laajarunkokoneen myyntivoiton (vuonna 2015 myyntejä ja takaisinvuokrauksia tehtiin kaksi).
  •  Vertailukelpoinen EBITDAR oli 270,4 miljoonaa euroa (231,2).
  •  Liiketoiminnan nettorahavirta oli 219,7 miljoonaa euroa (171,0) ja investointien nettorahavirta -449,6 miljoonaa euroa (78,6).**
  •  Yksikkötuotto (RASK) laski 3,5 prosenttia vertailukaudesta.***
  •  Yksikkökustannus (CASK) laski 4,8 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK ex fuel at constant currency) kasvoi 0,3 prosenttia vertailukaudesta.
  •  Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 15,2 prosenttia vertailukaudesta 11,6 euroon matkustajaa kohden.
  •  Osakekohtainen tulos oli 0,55 euroa (0,57).
  •  Tulevaisuuden näkymät: Finnair arvioi, että sen kapasiteetti kasvaa 8–10 prosenttia vuonna 2017 painottuen vuoden jälkipuoliskoon. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan kapasiteetin kasvua hitaammin. Liikevaihdon kehitys heijastaa sekä markkinakapasiteetin kasvua että toisaalta yhtiön pyrkimyksiä kasvattaa lisämyyntiä.
  •  Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 jaetaan osinkoa 0,10 euroa osaketta kohden.

* Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.
** Investointien nettorahavirta sisältää yhteensä 168 miljoonaa euroa investointeja rahamarkkinarahastoihin ja muihin rahoitusvaroihin jotka erääntyvät yli kolmen kuukauden päästä. Sijoitukset ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa.
*** Vuoden 2015 liikevaihto sisältää myytyjen tytäryhtiöiden liikevaihdon: Finnair luopui Estravelista joulukuussa 2015 ja SMT:stä lokakuussa 2016.


Tulevaisuuden näkymät

Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin Finnairin päämarkkina-alueilla liittyy edelleen epävarmuutta. Finnair arvioi, että laivaston uusimisen ja uusien lentokoneiden käyttöönoton myötä sen kapasiteetti kasvaa 8–10 prosenttia vuonna 2017 painottuen voimakkaasti vuoden jälkipuoliskoon. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan kapasiteetin kasvua hitaammin heijastaen markkinakapasiteetin kasvua olennaisilla markkinoilla.

Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden toiminnallisen tuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuosikatsauksen yhteydessä heinäkuussa.


Toimitusjohtaja Pekka Vauramo:

Vuosi 2016 oli Finnairille kasvun vuosi. Avasimme onnistuneesti useita uusia kohteita, kuten Fukuokan ja Guangzhoun, sekä lisäsimme vuoroja keskeisille reiteille. Otimme vastaan neljä Airbus A350 -laajarunkokonetta ja kuljetimme yli puoli miljoonaa matkustajaa enemmän kuin edellisvuonna. Digitalisoimme vauhdilla muun muassa tekniikan prosesseja. Kasvun myötä olemme rekrytoineet ja kouluttaneet mittavasti uutta henkilöstöä, lähinnä lentäjiä ja matkustamohenkilökuntaa, kuten aiemmin arvioimmekin. Rakennamme kasvun kulttuuria.

Viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liiketuloksemme oli noin 2 miljoonaa euroa positiivinen ja ylitti vuotta aiemman suorituksemme miljoonalla eurolla. Näin paransimme suoritustamme yhdeksättä vuosineljännestä peräkkäin. Kiihdytettyyn kasvuohjelmaan liittyvät etupainoiset koulutus- ja muut kulut olivat yli 20 miljoonaa euroa vuonna 2016. Viimeisellä vuosineljänneksellä meillä oli yli 100 lentäjää sitoutuneina koulutuksiin.

Kun ottaa huomioon liiketoimintamme kausiluonteisuuden ja loppuvuonna kohtaamamme vastatuulet, voimme olla melko tyytyväisiä tulokseemme. Joidenkin A350-koneidemme toimitusviivästysten vuoksi lentäjiemme tyyppikoulutusohjelma häiriintyi, minkä vuoksi vuokrasimme kapasiteettia voidaksemme minimoida asiakkaillemme aiheutuvan haitan. Tästä aiheutui ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi jouduimme loppuvuonna perumaan useita lentoja.

Finnairin tarjoamiin matkustajakilometreihin suhteutettu liikevaihto (RASK) on laskenut maltillisemmin kuin joillakin kilpailijoillamme. Lisämyynnin reipas kasvu on jatkunut, ja myös suunnitelmamme lisätä Lapin turistilentokapasiteettia on ollut menestyksekäs. Esimerkkinä voisi mainita, että tällä hetkellä Ivalo ja Rovaniemi yhdessä ovat matkustajamäärässä suurin kohteemme kiinalaisille matkustajillemme.

Olemme määritelleet tavoitteeksemme kasvattaa liikevaihtoa 500 miljoonaa euroa vuoden 2019 loppuun mennessä. Lisämyynnillä ja muilla uusilla liikevaihdon lähteillä on tärkeä asema tämän tavoitteen saavuttamisessa. Odotamme myös uuden rahtiterminaalin valmistuvan kuluvana vuonna, mikä osaltaan tukee liikevaihdon kasvua, kun saamme erikoistuotteiden premium-kuljetusten käsittelyyn paremmat tilat.

Tämä vuosi tulee olemaan meille merkittävä kasvun vuosi. Lisäämme kapasiteettia tuntuvasti, saamme neljä uutta A350-konetta ja rekrytoimme aktiivisesti. Samalla panostamme asiakaskokemuksen ja henkilöstökokemuksen kehittämiseen. Uskon, että tämä antaa hyvät lähtökohdat alkaneeseen vuoteen.

 

Suomen Lentäjäliitto: Malmin lentokenttä säilytettävä

Suomen Lentäjäliitto pitää Malmin lentokentän lopettamista virheenä suomalaisen ilmailun tulevaisuuden kannalta. Liitto tukee Lex Malmi -aloitetta, joka siirtyy torstaina eduskunnan lähetekeskusteluun. Liiton mukaan globalisoituva Suomi tarvitsee liikkuvuutta ja nopeita yhteyksiä, joita voidaan Malmille rakentaa. Nyt lakkauttaminen tukee vain pientä intressiryhmää rakennushankkeessa ja vaatii paljon Helsingin kaupungin taloudellista panostusta.

Ilmailu kuuluu Suomen harvoihin kasvualoihin. Malmin lentokentän rooli lentäjäkoulutuksessa on myös merkittävä. Opetuskäytössä pääkaupunkiseudun suuret liikennemäärät kouluttavat oppilaita toimimaan muun liikenteen seassa, eikä maakunnissa saa vastaavaa oppia. Malmin lentokenttää on kehitettävä liikeilmailun tarpeita ajatellen. Helsinki-Vantaan suuri kapasiteetti ei mahdollista joustavaa yksityiskonelentämistä tai minkäänlaista koulutuksen tarjoamista.

Finavian kannattavuus vahvistui ennätystasolle 2016

459603_373768309310153_720974928_o

Finavia-konsernin liikevaihto ja kannattavuus vahvistuivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2016. Konsernin liikevaihto kasvoi vauhdikkaasti (+7,9 %) ja oli 380,9 miljoonaa euroa (2015: 353,1 M€). Myös yhtiön kannattavuus parani edelleen. Yhtiön vertailukelpoinen käyttökate ilman kertaeriä kasvoi (+9,6 %) 114,8 miljoonaan euroon (104,8 M€). Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaeriä oli 55,1 miljoonaa euroa (55,7 meur), vaikka yhtiön investointiohjelma kasvatti poistoja 59,7 miljoonaan euroon (49,1 M€).

Lentoliikenteen kasvun lisäksi Finavian liikevaihtoa kasvattivat Helsinki-Vantaan kaupallisten palveluiden menestyminen sekä tytäryhtiöiden Airpron ja LAK:n liiketoiminnan kasvu. Liikevaihdon kasvu kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä muun muassa Lapin vahvan matkailusesongin vuoksi.

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kohosivat (+3,5 %) uuteen ennätykseen vuonna 2016. Finavian lentoasemilla oli vuonna 2016 yhteensä 20,8 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaalla matkustajia oli 17,2 miljoonaa.

“Vuosi oli erinomainen, sillä Finavian kannattavuus nousi vuonna 2016 kaikkien aikojen parhaaksi. Yhtiön voimakas panostus myyntityöhön näkyy uusien lentoreittien syntymisessä Suomeen ja liikevaihtomme vauhdikkaana kasvuna. Samalla olemme pitäneet kulumme tiukasti kurissa, mikä ilmenee liiketoimintamme kannattavuuden vahvana parantumisena. Olemme edelleen voineet pitää hintamme lentoyhtiöille alhaisina, mikä tukee vahvasti Suomessa operoivien lentoyhtiöiden kilpailukykyä. Voi sanoa, että suorituksemme on ollut maailmanluokkaa samalla, kun kilpailu on entistä tiukempaa lentoasemayhtiöiden välillä”, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Finavia on toteuttanut vuosina 2014-2016 noin 100 miljoonan euron investointiohjelman alueellisilla lentoasemillaan. Lisäksi vuonna 2014 käynnistetty Helsinki-Vantaan 900 miljoonan euron mittava kehitysohjelma on edennyt suunnitellusti. Vuonna 2016 Finavian investoinnit nousivat yhteensä 182,8 miljoonaan euroon.

”Lapissa tehdyt isot investointimme ajoittuivat juuri oikeaan aikaan ennen Lapin matkailun buumin vauhdittumista. Myös Helsinki-Vantaan kehitysohjelman eteneminen on kriittistä Suomen lentoliikenteen kilpailukyvyn säilymiselle. Vahva tulos antaa meille mahdollisuuden jatkaa palveluidemme määrätietoista kehittämistä ja lentoyhtiö- ja matkustaja-asiakkaidemme entistä parempaa palvelemista. Matkustajien tyytyväisyys palveluitamme kohtaan parantui entisestään viime vuonna niin Helsinki-Vantaalla kuin lentoasemaverkostossakin”, Savolainen toteaa.

Finavia valmistelee parhaillaan lennonvarmistusliiketoiminnan yhtiöittämistä Suomen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan joulukuussa 2016 tekemän linjauksen mukaisesti. Yhtiö tiedottaa hankkeen etenemisestä kevään aikana tarkemmin.

Tässä tiedotteessa kuvatut talousluvut perustuvat tilintarkastamattomiin ennakkotietoihin Finavian vuoden 2016 tuloksesta. Finavia julkaisee varsinaiset tilinpäätöstietonsa kokonaisuudessaan viikolla 10.

Norwegian avaa uuden suoran reittilennon Helsingin ja Varnan välille

zyegjh5mrhayik98wqdc

Norwegianin kansainvälinen kasvu jatkuu ja yhtiö avaa uusia reittejä sekä lisää lähtöjä suosittuihin kohteisiin. Helsingistä Varnaan Bulgariassa avattavan uuden suoran reittilennon lisäksi Norwegian lisää lentoja Osloon ja Kööpenhaminaan.

Heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien matkustajat voivat lentää Norwegianilla suoraan Helsingistä Varnaan Bulgariassa. Varna on Bulgarian kolmanneksi suurin kaupunki, joka sijaitsee Mustanmeren rannalla Pohjois-Bulgariassa. Rantakaupunki tarjoaa kaikkea kilometrien mittaisista hiekkarannoista kauniiseen luontoon ja kulttuuriin.

– Olemme iloisia, että Helsingistä pääsee nyt suorilla lennoillamme Varnaan ja siten matkustajat saavat jälleen lisää valinnanmahdollisuuksia Norwegianilla. Otamme tänä vuonna vastaan yli 30 uutta konetta ja lanseeraamme monia uusia reittejä. Toivotammekin yhä useammat matkustajat tervetulleiksi lennoillemme nykyaikaisiin, mukaviin ja aiempaakin ympäristöystävällisempiin lentokoneisiimme, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Norwegian lentää Helsingin ja Varnan välillä kerran viikossa lauantaisin 1. heinäkuuta alkaen. Helsingin ja Oslon samoin kuin Helsingin ja Kööpenhaminan väliset lennot lisääntyvät 13 viikoittaiseen lähtöön. Kevään aikana alkavat myös syksyllä 2016 lanseeratut suorat lennot Helsingistä Amsterdamiin ja Pristinaan. Lennot Hollannin pääkaupunkiin alkavat huhtikuussa ja Kosovon pääkaupunkiin kesäkuussa.

Norwegian tarjoaa noin 40 suoraa reittiä Helsingistä. Lisäksi hyvillä vaihtoyhteyksillä Skandinavian pääkaupunkien kautta Suomesta lähtevillä matkustajilla on mahdollisuus lentää Norwegianilla kaikkiaan 140 kohteeseen Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Thaimaassa, Yhdysvalloissa ja Karibialla.

Norwegian on tällä hetkellä maailman kuudenneksi suurin halpalentoyhtiö, jonka reittiverkostossa on lähes 450 lentoreittiä. Norwegianin lentolaivaston uudistus jatkuu vuonna 2017, kun yhtiö vastaanottaa yhdeksän Boeing 787-9 Dreamlineria, 17 Boeing 737-800- ja kuusi Boeing 737 MAX -konetta. Norwegianin lentolaivaston keski-ikä on 3,6 vuotta ja se on yksi nykyaikaisimmista ja ympäristöystävällisimmistä maailmassa.

Pro ja IAU vastustavat Airpro-valtionyhtiön halpalentotoimintaa

medium_Plane1

Jos sopua työehtokiistaan ei synny, työtaistelu alkaa kahden viikon päästä perjantaina 17. helmikuuta. – Pahoittelemme suuresti hiihtolomalaisille työtaistelusta aiheutuvaa haittaa. Pro ja IAU olisivat halunneet neuvotella sovinnollisesta ratkaisusta, mutta työnantajapuolen kieltäytyminen ei jättänyt meille muita vaihtoehtoja, pahoittelee johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.

Ammattiliitto Pro ja Ilmailualan Unioni IAU ovat tänään jättäneet valtakunnansovittelijalle lakkovaroituksen Airpro Oy:ssä. Toteutuessaan mahdollinen työtaistelu koskisi Airpro Oy:n matkustamohenkilökuntaa, turvatarkastusta, matkustajapalveluita, Travel Service -asiakaspalvelua sekä aula- ja ramp-toimintoja. Airpro vuokraa matkustamohenkilökuntaa esimerkiksi entiselle Finnmatkoille eli Tuille, ja Tjäreborgille. Lentokenttäpalveluita he tarjoavat esimerkiksi Norwegianille.

Perjantaina 17. helmikuuta Airpron työtaistelun piirissä ovat kello 14–18 turvatarkastus, kello 15–18 matkustajapalvelut ja Travel Service sekä kello 16–19 aula- ja ramp-toiminnot.

Matkustamohenkilökunnan työtaistelu alkaa sunnuntaina 19. helmikuuta kello 00.00 ja päättyy maanantaina 20. helmikuuta kello 23:00. Työtaistelu koskee kaikkia Helsingistä lähteviä Tui Flyn, Thomas Cookin ja Thomsonin lentoja. Kyseiset yhtiöt operoivat esimerkiksi Tuin ja Tjäreborgin lomalentoja. Tukitoimenpiteenä Airpron maapalveluita käyttäville lentoyhtiöille IAU ei tee jäänpoistoa Tuille, Thomas Cookille ja Norwegianille mielenilmauksen aikana.

Mistä on kyse?

Airpro on Finavian tytäryhtiö ja täysin valtio-omisteinen yritys, joka on polkenut työehtoja vuosien ajan. Airprossa noudatetaan omaa halpatyöehtosopimusta.

Sen avulla matkustamo- ja maahenkilöstön palkkoja ja työehtoja on pidetty huomattavasti alan standardeja alempana, kertoo palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.

Airpro vuokraa noin 150 matkustamohenkilökunnan jäsentä suomalaisille lomalennoille ympäri vuoden.

Airprossa on käytössä yrityskohtainen työehtosopimus, jonka ovat allekirjoittaneet JHL, Pardia ja työnantajaliitto Palta. Pro ja IAU irtisanoivat sopimuksensa määräajassa ja sopimus päättyi molempien osalta 31. tammikuuta 2017.

Finavia haluaa jatkaa työehtojen polkemista, ja tästä syystä työnantaja on kategorisesti kieltäytynyt neuvottelemasta Pron tai IAU:n kanssa. Molemmat liitot ovat pyrkineet neuvottelemaan marraskuusta lähtien, jatkaa johtaja Kirvesniemi.

Koko matkustamohenkilökunta on tällä hetkellä järjestäytynyt Prohon, ja maahenkilökunnasta

Rajavartiolaitoksen lentotoiminta jatkuu Turussa ensi kesästä lähtien ilman öistä lennonjohtopalvelua

8be19c88c259bda

Super Puma -helikopteri Kuva: Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen lentotoiminta Turun tukikohdassa jatkuu ilman öistä lennonjohtopalvelua ensi kesästä alkaen.  Tämän ratkaisun taustalla on säästövelvoitteiden lisäksi parantunut kalusto.

Vuonna 2016 Rajavartiolaitoksen Helsingin tukikohdassa otettiin käyttöön kaksi uutta jokasään keskiraskasta Super Puma -meripelastushelikopteria, minkä johdosta meripelastuskyky Etelä-Suomessa myös vaikeissa olosuhteissa kehittyi merkittävästi. Lisäksi Turun tukikohdan kolmen vanhemman Super Puma -helikopterin modernisointihanke on parhaillaan käynnissä.

Rajavartiolaitoksen helikopterikaluston suorituskyvyn olennainen parantuminen on johtanut siihen, että helikopteri voi pääsääntöisesti nousta ilmaan ja lähteä tehtävään riippumatta siitä, onko tukikohdassa lennonjohtoa vai ei. Vaikeimmissa sääolosuhteissa voidaan tehtävästä palatessa joutua tukeutumaan varakenttiin Tukholmassa, Tallinnassa, Tampereella tai Helsingissä. Erittäin huonoissa näkyvyysolosuhteissa lentotoiminta voi joka tapauksessa estyä kokonaan.

Meripelastustoiminta on kokonaisuus, missä lentotoiminta on yksi osa. Monet tehtävät on järkevää hoitaa alus- tai venekalustolla. Turun lentoaseman lennonjohdon öinen aukiolo ei ole kriittinen tekijä meripelastuksen tai sairaankuljetusten kannalta. Vaikka öisestä lennonjohdosta luovutaan, helikopteri lähtee tehtävään lähes kuten ennenkin.

Rajavartiolaitoksen vuosille 2013 – 2017 ajoittuvan ja 28 miljoonan euron suuruisen sopeuttamisohjelman toimeenpano on lähes päätöksessä. Sen lisäksi parhaillaan suunnitellaan uutta noin 15 miljoonan euron sopeuttamisohjelmaa vuoteen 2020 saakka. Turun tukikohdan lennonjohtopalveluista luopuminen on osa näitä välttämättömiä säästötoimenpiteitä.

Sisäministeri Paula Risikon aloitteesta käydään alueellisten toimijoiden kesken keskustelua Turun lentoaseman ja sen palvelujen varmistamiseksi.

Lääkärihelikopterilla tavoitetaan kriittisimmät potilaat yhä paremmin

5_Kopteri_lennossa

FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla oli vuoden 2016 aikana 14 690 hälytystä. Määrä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Samalla kaikista kiireellisimmin apua tarvitsevat potilaat tavoitettiin paremmin kuin koskaan aiemmin.

Hälytysten määrä nousi suhteellisesti eniten Vantaan tukikohdassa. Lääkärihelikopterin käyttöä on tehostettu etenkin toiminta-alueen reuna-alueilla eteläisessä Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä.

– Myös yhteistyö Keravan hätäkeskuksen kanssa on entisestään parantunut, selvittää Vantaan tukikohdan vastuulääkäri, HYKS Akuutin ensihoitolääkäri Susanne Ångerman-Haasmaa .

FinnHEMSin tehtävätietokanta osoittaa, että lääkärihelikopteritoiminta kohdistuu yhä paremmin palvelua kiireellisimmin tarvitseviin potilaisiin. Kriittisimpien potilaiden osuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes yhdeksäntoista prosenttia.

Viime vuonna kriittisen avun sai 1 548 potilasta. 205 potilasta olisi todennäköisesti menehtynyt ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua. Vuonna 2012 tällaisia potilaita oli 103 eli viidessä vuodessa määrä on kaksinkertaistunut.

– Teemme jatkuvasti yhteistyötä yliopistollisten sairaanhoitopiirien ja hätäkeskusten kanssa hälytysohjeiden täsmentämiseksi. Tavoitteenamme on kohdistaa apu potilaille, jotka sitä kriittisimmin tarvitsevat. Tilastot osoittavat, että tässä työssä on onnistuttu, arvioi FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri .

Potilaskuljetusten määrä jatkaa kasvuaan

Potilaskuljetukset lisääntyivät valtakunnallisesti noin kymmenen prosenttia. Merkittävintä kasvu oli eteläisellä toiminta-alueella – esimeriksi Vantaan tukikohdassa lisäystä oli peräti 427 prosenttia.

– Helikopterikuljetuksesta saatava aikasäästö ja potilaan hoitomahdollisuudet lennon aikana ovat prosessien ja teknologian kehityksen myötä parantuneet. Turvallinen helikopterikuljetus sairaalaan vapauttaa myös tapahtumapaikalla olleen ensihoitoyksikön seuraavalle tehtävälle. Nopea kuljetus sairaalaan voi tulevaisuudessa olla kriittinen tekijä yhä useammalle potilaalle, esimerkiksi aivoinfarktien uusien hoitomuotojen myötä, Örri kertoo.

Airbus saavutti tavoitteensa vuonna 2016

csm_a320neo_pw_airbus_neo_livery_v14_f3de2bd9db

Airbus toimitti ennätykselliset 688 liikennelentokonetta ja sai 731 nettotilausta. Tilauskanta sisältää 6 874 lentokonetta.

Vuonna 2016 Airbus toimitti 82 asiakkaalle 688 liikennelentokonetta, joka on yhtiön toimitusennätys. Airbusin toimitukset ovat kasvaneet jo 14 vuotta peräkkäin. Edellinen ennätys on vuodelta 2015, jolloin Airbus toimitti 635 konetta. Kasvua edellisvuodesta oli 8 prosenttia.

Vuonna 2016 Airbus toimitti 545 A320-lentokoneperheen kapearunkokonetta, joista 68 A320neo-koneita. Laajarunkokoneita toimitettiin 66 A330-, 49 A350 XWB- ja 28 A380-tyyppiä. Yli 40 prosenttia toimitetuista kapearunkokoneista oli suuria A321-malleja.

Airbus sai vuoden aikana 731 nettotilausta 51 asiakkaalta, joista kahdeksan on uusia asiakkaita. Tilaukset sisältävät 607 kapearunkokonetta ja 124 laajarunkokonetta. Vuoden 2016 lopussa Airbusin tilauskanta oli 6 874 lentokonetta, joiden arvo listahinnoin on 1 018 miljardia dollaria.

2017-01-11-16_34_18-275f0a25-b656-4f94-97d3-e0d1a41bfb8b-pdf-nitro-reader-3

”Pystyimme toimittamaan koneita haastavassa tilanteessa tavoitteidemme mukaisesti, mikä osoittaa kykyämme pystyä kasvattamaan toimituksia tulevaisuudessakin”, sanoo Airbusin liikennelento­koneet-yksikön pääjohtaja ja toimitusjohtaja Fabrice Brégier.

”Suorituskykymme on hyvä, ja markkina on valmis kaikenkokoisten lentokoneiden tilaamiseen ja käyttöön ottamiseen. Tästä tilanteesta on hyvä edetä: lisätä toimituksia, hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ja laajentaa palveluvalikoimaamme globaalisti.”

Vuoden 2016 tärkeisiin merkkipaaluihin kuuluivat 10 000. Airbus-lentokoneen toimittaminen – joka oli A350 XWB – sekä A350-konemallin suurimman version A350-1000:n onnistunut ensilento. Airbus sai toimituksiin myös kapearunkokoneista parhaimmin myyvät A320neo-koneet, joissa on joko CFM:n tai Pratt & Whitneyn moottorit. Pratt & Whitneyn moottoreita käyttävä A321neo-malli sai tyyppihyväksynnän, ja Airbusin ensimmäinen Yhdysvalloissa kokoonpantu lentokone, A321, toimitettiin Airbusin Mobilen-tehtailta Alabamasta.

Merkkipaaluja olivat myös ensimmäisen A330 Regional -koneen liikennöinnin aloittaminen ja A330-koneiden viimeistely- ja toimituskeskuksen avaaminen Kiinassa. A330neo eteni kokoonpanovaiheeseen.

Airbus esitteli uuden Airspace by Airbus -matkustamokonseptin A330neo- ja A350 XWB -koneiden matkustuskokemuksen viemiseksi uudelle tasolle. Lisäksi avattiin uusi Ifly A380 -verkkosivu, jonka avulla matkustajat voivat varata lentoja haluamilleen A380-lennoille.

Helsinki ja Lappi vetivät Finavian lentoasemaverkoston uuteen matkustajaennätykseen

finavia-750x498

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kohosivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2016. Nousua nähtiin matkailun kasvun imussa niin kotimaan liikenteessä kuin kansainvälisessä lentomatkustuksessa. Yhä useampi kiinalaismatkustaja valitsee Suomen matkakohteekseen.

Finavian lentoasemilla oli vuonna 2016 yhteensä 20 786 846 matkustajaa (20 083 297 vuonna 2015), mikä oli 3,5 % viimevuotista enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista. Uuteen matkustajaennätykseen ylsivät Helsinki-Vantaa (17,2 miljoonaa) ja Rovaniemi (490 000 tuhatta).

Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kaikilla lentoasemalla matkustajia oli yhteensä 5 256 244 (5 057 573 matkustajaa 10–12/2015). Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 3,9 %.

Suosituimmat Euroopan matkakohteet Suomesta olivat Tukholma, Lontoo, Kööpenhamina, Amsterdam, Frankfurt, Munich, Paris, Berlin, Oslo ja Riika. Top 10 kaukokohdetta olivat Tokyo, Bangkok, Hong Kong, Seoul, New York, Shanghai, Osaka, Beijing, Singapore ja Nagoya.

Matkustus Yhdysvaltoihin lisääntyi huikeat 23,4 %. Helsinki-Miami reitillä matkusti viime vuonna yhteensä 71 117 matkustajaa (28 639 vuonna 2015), kasvua edellisvuoteen oli 148,3 %. Matkustajamäärä kasvoi myös Chicagoon 86,8 % (50 107 matkustajaa).

Kansainvälinen lentomatkustus kasvoi vahvasti loppuvuotta kohti

Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2016 aikana 3,6 % ja oli 15,4 miljoonaa (14,9).

Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 4,6 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 17,2 (16,4) miljoonaa. Helsinki-Vantaalla oli siis uusia matkustajia saman verran kuin Helsingissä ja Jyväskylässä on yhteensä asukkaita. Lentoaseman matkustajamäärä kasvoi vahvasti erityisesti joulukuussa, jolloin kasvua oli peräti 8,5 %.

Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 4,2 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 5,7 %.

Helsinki-Vantaan kansainvälisten matkustajien määrä vuonna 2016 nousi 4,9 % ja kotimaan matkustuksessa nähtiin nousua 3,4 %. Kotimaan kasvusta suurin osa tulee kansainvälisiltä lennoilta Lapin reiteille vaihtavista matkustajista.

Vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla kasvoi ollen 2,7 miljoonaa (2,6). Eniten kasvoi kiinalaisten matkustajien määrä, 7,5 %. Kokonaisuudessaan Aasiasta Suomeen suuntautuva matkustus kasvoi 4,7 %.

– Lentoliikenteen kysyntä on edelleen hyvässä nosteessa ja me olemme vahvasti kasvussa mukana, mistä kertoo ennätyksellinen matkustajamäärä. Meille merkittävä askel asemamme vahvistamisessa oli muun muassa Qatar Airwaysin tulo Suomeen syksyllä. Myös Lapin taika näkyy lentoliikenteen luvuissa, ja erityisesti kiinalaiset valitsevat yhä useammin Suomen matkakohteekseen, toteaa johtaja Joni Sundelin .

Kotimaan matkustajamäärät lähteneet nousuun kansainvälisen vaihtoliikenteen ansiosta

Vuonna 2016 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,3 % ja matkustajia oli 5,4 miljoonaa (5,2). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 1,2 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Lapin tenho vahvistui edelleen ja isoilla matkailulentoasemilla (Ivalo, Kuusamo, Rovaniemi ja Kittilä) liikenne kasvoi hyvin jo toista vuotta yltäen ennätykseen 1 085 464 (1 006 958). Kansainvälisten matkustajien määrä nousi Lapissa yli 22,7 % (276 165).

– Kotimaan lentoliikenteen vahvin kasvu tulee kansainvälisiltä reiteiltä Lapin liikenteeseen vaihtavista matkustajista. Myös suorat yhteydet Euroopasta Lappiin nostivat alueen saavutettavuuden ja matkustajamäärät uudelle tasolle. Samaan aikaan kasvukeskuksissa sijaitsevat vilkasliikenteiset lentoasemat saivat lisää matkustajia. Hyvää kasvua nähtiin tänä vuonna Oulun ja Vaasan kotimaan matkailussa. Lentoliikenteelle on kysyntää erityisesti pidemmillä matkoilla, kun taas lyhyemmillä etäisyyksillä muiden liikennemuotojen kilpailukyvyn parantuminen näkyy useiden lentoasemien matkustajamäärissä, Sundelin toteaa.

Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen viime vuonna 110 952 operaatioon, mikä oli 2,1 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät eivät ole vähentyneet suhteutettuna laskeutuneiden koneiden määrään, mikä tarkoittaa että lentoliikenne tehostuu jatkuvasti lentokoneiden korkeiden täyttöasteiden sekä koneiden kasvaneen koon vuoksi.