Helsinki ja Lappi vetivät Finavian lentoasemaverkoston uuteen matkustajaennätykseen

finavia-750x498

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kohosivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2016. Nousua nähtiin matkailun kasvun imussa niin kotimaan liikenteessä kuin kansainvälisessä lentomatkustuksessa. Yhä useampi kiinalaismatkustaja valitsee Suomen matkakohteekseen.

Finavian lentoasemilla oli vuonna 2016 yhteensä 20 786 846 matkustajaa (20 083 297 vuonna 2015), mikä oli 3,5 % viimevuotista enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista. Uuteen matkustajaennätykseen ylsivät Helsinki-Vantaa (17,2 miljoonaa) ja Rovaniemi (490 000 tuhatta).

Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kaikilla lentoasemalla matkustajia oli yhteensä 5 256 244 (5 057 573 matkustajaa 10–12/2015). Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 3,9 %.

Suosituimmat Euroopan matkakohteet Suomesta olivat Tukholma, Lontoo, Kööpenhamina, Amsterdam, Frankfurt, Munich, Paris, Berlin, Oslo ja Riika. Top 10 kaukokohdetta olivat Tokyo, Bangkok, Hong Kong, Seoul, New York, Shanghai, Osaka, Beijing, Singapore ja Nagoya.

Matkustus Yhdysvaltoihin lisääntyi huikeat 23,4 %. Helsinki-Miami reitillä matkusti viime vuonna yhteensä 71 117 matkustajaa (28 639 vuonna 2015), kasvua edellisvuoteen oli 148,3 %. Matkustajamäärä kasvoi myös Chicagoon 86,8 % (50 107 matkustajaa).

Kansainvälinen lentomatkustus kasvoi vahvasti loppuvuotta kohti

Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2016 aikana 3,6 % ja oli 15,4 miljoonaa (14,9).

Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 4,6 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 17,2 (16,4) miljoonaa. Helsinki-Vantaalla oli siis uusia matkustajia saman verran kuin Helsingissä ja Jyväskylässä on yhteensä asukkaita. Lentoaseman matkustajamäärä kasvoi vahvasti erityisesti joulukuussa, jolloin kasvua oli peräti 8,5 %.

Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 4,2 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 5,7 %.

Helsinki-Vantaan kansainvälisten matkustajien määrä vuonna 2016 nousi 4,9 % ja kotimaan matkustuksessa nähtiin nousua 3,4 %. Kotimaan kasvusta suurin osa tulee kansainvälisiltä lennoilta Lapin reiteille vaihtavista matkustajista.

Vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla kasvoi ollen 2,7 miljoonaa (2,6). Eniten kasvoi kiinalaisten matkustajien määrä, 7,5 %. Kokonaisuudessaan Aasiasta Suomeen suuntautuva matkustus kasvoi 4,7 %.

– Lentoliikenteen kysyntä on edelleen hyvässä nosteessa ja me olemme vahvasti kasvussa mukana, mistä kertoo ennätyksellinen matkustajamäärä. Meille merkittävä askel asemamme vahvistamisessa oli muun muassa Qatar Airwaysin tulo Suomeen syksyllä. Myös Lapin taika näkyy lentoliikenteen luvuissa, ja erityisesti kiinalaiset valitsevat yhä useammin Suomen matkakohteekseen, toteaa johtaja Joni Sundelin .

Kotimaan matkustajamäärät lähteneet nousuun kansainvälisen vaihtoliikenteen ansiosta

Vuonna 2016 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,3 % ja matkustajia oli 5,4 miljoonaa (5,2). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 1,2 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Lapin tenho vahvistui edelleen ja isoilla matkailulentoasemilla (Ivalo, Kuusamo, Rovaniemi ja Kittilä) liikenne kasvoi hyvin jo toista vuotta yltäen ennätykseen 1 085 464 (1 006 958). Kansainvälisten matkustajien määrä nousi Lapissa yli 22,7 % (276 165).

– Kotimaan lentoliikenteen vahvin kasvu tulee kansainvälisiltä reiteiltä Lapin liikenteeseen vaihtavista matkustajista. Myös suorat yhteydet Euroopasta Lappiin nostivat alueen saavutettavuuden ja matkustajamäärät uudelle tasolle. Samaan aikaan kasvukeskuksissa sijaitsevat vilkasliikenteiset lentoasemat saivat lisää matkustajia. Hyvää kasvua nähtiin tänä vuonna Oulun ja Vaasan kotimaan matkailussa. Lentoliikenteelle on kysyntää erityisesti pidemmillä matkoilla, kun taas lyhyemmillä etäisyyksillä muiden liikennemuotojen kilpailukyvyn parantuminen näkyy useiden lentoasemien matkustajamäärissä, Sundelin toteaa.

Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen viime vuonna 110 952 operaatioon, mikä oli 2,1 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät eivät ole vähentyneet suhteutettuna laskeutuneiden koneiden määrään, mikä tarkoittaa että lentoliikenne tehostuu jatkuvasti lentokoneiden korkeiden täyttöasteiden sekä koneiden kasvaneen koon vuoksi.

Iran Air ja Airbus sinetöivät historiallisen tilauksen

65ce1854-77b8-48ec-8c27-6fd6d8507397-main_image

A320neo take off

Iran Air ja Airbus ovat tehneet sitovan sopimuksen 100 lentokoneen toimituksista. Alustava sopimus kaupasta allekirjoitettiin tämän vuoden tammikuussa. Sopimukseen sisältyy 46 A320-perheen konetta, 38 A330-perheen konetta ja 16 A350 XWB -konetta. Toimitukset alkavat ensi vuoden alkupuolella.

 “Iran Air pitää tätä sopimusta tärkeänä askelena kohti yhtiön entistä vahvempaa roolia siviili-ilmailussa kansainvälisesti. Toivomme tämän osoittavan maailmalle, että Iranin ja vastapuolien kaupalliset tavoitteet saavutetaan kansainvälisellä yhteistyöllä”, sanoo Iran Airin pääjohtaja Farhad Parvaresh.

 ”Sopimukseen sisältyy myös lentäjien koulutusta, lentokenttätoimintoja ja ilmaliikenteen hallintaa, joten se on tärkeä ensiaskel eteenpäin Iranin koko kaupallisen lentotoiminnan modernisoinnissa”, toteaa Airbusin pääjohtaja Fabrice Bregier.

Sopimus kuuluu Yhdysvaltain Office of Foreign Assets Control -viranomaisen (OFAC) vientilisenssien piiriin. Lisenssit myönnettiin syyskuussa ja marraskuussa. Näitä lisenssejä tarvitaan tuotteille, jotka sisältävät vähintään 10 % yhdysvaltalaista teknologiaa. Airbus varmisti EU:n, Yhdysvaltain ja muiden viranomaisten kanssa, että sopimus on yhteisen kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman (Joint Comprehensive Plan Of Action, JCPOA) mukainen. Airbus noudattaa OFAC-lisenssien ehtoja jatkossakin.

Sopimus noudattaa yhteisen kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman toteuttamista ja sen sääntöjä ja ohjeita.

Teollinen yhteistyö tuo HX-hävittäjähankinnalle lisähintaa, mutta on Puolustusvoimien suorituskyvylle välttämätöntä

88b9f7d0-3527-44c2-a6f6-f70bf51a79da-main_image

FA-18 Hornet. Kuva: Ilmavoimat / Derek Bower

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi teollisen yhteistyön nykykäytäntöjä, toimivuutta ja edellytyksiä käynnissä olevassa HX-hävittäjähankkeessa, jonka tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan Hornet-kaluston suorituskyky. Vaikka teollinen yhteistyö tuo hankinnalle lisäkustannuksia, sitä tarvitaan puolustuksen huoltovarmuuden takaamiseksi. Teollista yhteistyötä ei kuitenkaan voida enää edellyttää taloudellisilla perusteilla. Teollista yhteistyötä voidaan perustella säädösten mukaan ja suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä. Myös teollisen yhteistyön markkinavaikutuksiin on syytä kiinnittää huomiota.

”Vaikka teollinen yhteistyö lisää hankintahintaa, se on investointi uskottavaan puolustukseen. Suomen tulevan hävittäjähankinnan arvo on noin 10 miljardia euroa. Asiantuntija-arvioiden mukaan teollinen yhteistyö – aiemmin vastakauppa – lisää hankintakustannuksia noin 10 prosentilla. Teollinen yhteistyö ei tule kaupan päälle, vaan toimittaja laskee sille oman hinnan”, projektiasiantuntija Susanna-Sofia Keskinarkaus taustoittaa.

Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla. ”Lainsäädännön muutos ja sen vaikutukset on huomioitu HX-hankkeen valmistelussa, mutta kompensaatiotoiminnan prosesseja ei ole vielä käytännössä päivitetty”, Keskinarkaus kertoo.

Teollisen yhteistyön markkinavaikutukset tulisi tunnistaa

Teollisen yhteistyön mahdollisia negatiivisia vaikutuksia markkinoihin ei ole huomioitu. Euroopan komissio on kuitenkin katsonut teollisen yhteistyön vääristävän vapaita markkinoita, sillä se suojelee ostajamaan omaa teollisuutta. ”Markkinavääristymien riski pitäisi tunnistaa, sillä taloudellisessa mielessä teollinen yhteistyö on veronmaksajien tuki puolustusteollisuudelle”, sanoo Keskinarkaus. Yhteistyölle asetettujen vaateiden tulisi kohdistua kuitenkin puolustuksen suorituskyvyn turvaamiseen eikä tiettyyn prosenttiosuuteen kauppasummasta.

Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuudessa toimivan kompensaatiotoimikunnan työn sisällöstä ja tuloksista ei raportoida. VTV suosittaa tietojen keräämistä epäsuoran teollisen yhteistyön kohdistumisesta, jotta toiminnan tuloksia voitaisiin seurata nykyistä systemaattisemmin, tuloksista viestiä aktiivisemmin ja kaikesta teollisesta yhteistyöstä muodostaa kokonaiskuva. TEM:ä kehotetaan myös tarkastelemaan toimikunnan toimintaa kriittisesti prosessin läpinäkyvyyden, tehokkuuden ja tietopohjan kannalta. Teollisen yhteistyön avulla tuetaan hankitun suorituskyvyn operointia. Teollinen yhteistyö ei saa olla hankinnan itsetarkoitus.

***
Julkisten puolustus- ja turvallisuushankintojen lainsäädäntö
Vuodesta 2012 eteenpäin vaikuttaneet PUTU-direktiivi (2009/81/EY) ja laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011) estävät puolustusvälinehankinnan yhteydessä solmittavat vastakaupat ellei niitä voida perustella puolustussyillä (SEUT 346).

Teollinen yhteistyö
Teollisella yhteistyöllä (ennen vastakaupat) tarkoitetaan puolustusmateriaalihankintojen yhteydessä solmittavaa sopimusta, jolla puolustusjärjestelmän toimittaja sitoutuu tekemään yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa. Järjestelyllä mahdollistetaan teollisuudelle ulkoistettujen toimintojen käyttö poikkeusoloissa ja huoltovarmuuden takaava teknologia ja osaaminen.

Suomessa puolustusministeriö solmii teollisen yhteistyön sopimukset ja puolustushallinto seuraa suoraa teollista yhteistyötä. Sopimuksia hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö, jonka alaisuudessa toimii kompen-saatiotoimikunta. Se antaa työ- ja elinkeinoministerille kerran vuodessa yhteenvedon kompensaatio-kertymän täyttymisestä.

Selvitys: Teollinen yhteistyö HX-hävittäjähankkeessa

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa Finavian lennonvarmistustoiminnan yhtiöittämistä

finavia1

Kuva: Finavia

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa liikenne- ja viestintäministeriön esitystä, jonka mukaan Finavia Oyj:n lennonvarmistustoiminta eriytetään omaksi erityistehtäväyhtiöksi vuoden 2017 kevään aikana. Yhtiö vastaisi Suomen aluelennonjohdosta ja lähi- ja lähestymislennonjohdon palveluista.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli lennonvarmistustoiminnan yhtiöittämistä 20. joulukuuta 2016.

Kokonaan valtion omistama yhtiö vastaisi jatkossa nyt Finavia Oyj:n vastuulla olevista lennonvarmistukseen liittyvistä erityistehtävistä, kuten ilmatilan hallinnasta, aluevalvonnasta, palveluista valtion ilmailulle ja lentopelastuspalvelusta.

Yhtiöön siirtyisi valtakunnallisen lentoreittipalvelun tuottamiseksi vaadittavat järjestelmät, kuten lennonjohtojärjestelmä, tutkat ja puheyhteysjärjestelmät. Lentoasemien lennonvarmistuslaitteet, esimerkiksi lennonjohtotornit varusteineen, jäisivät edelleen Finavialle.

– Lennonvarmistus hoidetaan jo nyt yhtiömuotoisena toimintana Finaviassa eli palvelun tuottamismalli ei muutu. Lennonvarmistusliiketoiminnan eriyttämisellä omaksi yhtiökseen valmistaudutaan toimialan muutoksiin Euroopassa ja Suomessa, taustoittaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

– Alan kansainvälistyminen sekä tekninen kehitys tulevat muokkaamaan toimialaa voimakkaasti. Tulevaisuudessa esimerkiksi etätornit mahdollistavat sen, että lentoaseman operatiiviset lennonvarmistuspalvelut voidaan hoitaa keskitetystä etälennonjohdosta. Itsenäisenä osakeyhtiönä lennonvarmistusyhtiö voi paremmin vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin sekä sen tarjoamiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, ministeri Berner jatkaa.

Yhtiöittämisen tavoitteena on myös parantaa lennonvarmistusliiketoiminnan taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta sekä toiminnan ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä.

Kaikki henkilöt, jotka työskentelevät Finavia Oyj:n lennonvarmistusliiketoiminnan palveluksessa siirtyvät perustettavan yhtiöön ns. vanhoina työntekijöinä.

Yhtiöittämisen yhteydessä huolehditaan, että lennonvarmistuspalveluiden laatu ja saatavuus eivät vaarannu.

Valtion kokonaan omistaman perustettavan erityistehtäväyhtiön omistajaohjaus on liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla.

P&W-moottoreilla varustettu Airbus A321neo saa tyyppihyväksynnän

9cfdcac0-2f54-4333-8baf-13e4274e54c4-main_image

Kattavan testiohjelman jälkeen Airbusin Pratt & Whitney PurePower PW1100G-JM -moottoreilla varustettu A321neo-lentokone sai tyyppihyväksynnän sekä Euroopan että Yhdysvaltain ilmailuviranomaisilta (EASA ja FAA).

”Kaikista kapearunkokoneiden toimituksistamme jo nyt noin 40 % on A321-koneita, ja osuus on kasvussa edelleen. Mallin avulla lentoyhtiöt voivat kasvattaa laivastoaan lyömättömän taloudellisuuden ja mukavuuden yhdistelmällä”, sanoo Airbusin pääjohtaja Fabrice Brégier.

A320-koneperheen suurin jäsen A321neo kävi läpi sertifiointiohjelman, jonka aikana sille kertyi yli 350 lentotuntia yli 130 lennolla. Näin varmistettiin, että runko ja järjestelmät kestävät niiden mitoitusarvot ylittävät olosuhteet ja lentokone on siis lentokelpoinen.

Sertifiointiohjelmassa varmistettiin myös, että lentokone saavuttaa sille asetetut tavoitteet polttoaineen kulutuksessa ja kantamassa.

Pratt & Whitney -moottorilla varustettu kone on ensimmäinen A321neo-malli, joka on saanut EASAn ja FAA:n tyyppihyväksynnän. CFM Internationalin LEAP-1A-moottoreilla varustettu malli sertifioidaan tulevina kuukausina.

A320neo on maailman parhaimmin myyvä kapearunkokoneiden tuoteperhe, josta Airbus on saanut yli 4 800 tilausta 89 asiakkaalta. Näin tuoteperheen markkinaosuus on noussut 60 %:iin. Konemallin leveään matkustamoon mahtuvat turistiluokassakin 18-tuumaiset istuimet, mikä parantaa matkustuskokemusta.

Miljoona, miljoona, miljoona matkustajaa: Finavian vuosi päättyy ennätyslukemiin!

acb38e05b1ae43b7_800x800ar

Oulun lentoaseman päällikkö Liisa Sallinen ja lentoaseman vuoden miljoonas matkustaja Anna-Maria Virtanen

Merkittäviä matkustajaennätyksiä tehdään vuonna 2016 niin kansainvälisen liikenteen ansiosta kehittyvällä Helsinki-Vantaalla, liikematkustajien suosimassa Oulussa kuin turismin nosteessa kasvavilla Lapin lentoasemilla.

Matkustajamäärät Finavia lentoasemilla nousevat tänä vuonna ennätyksellisiksi. Vahvasti kasvaneella Helsinki-Vantaan lentoasemalla päästään ensimmäistä kertaa sen 64-vuotisen olemassa olon aikana yli 17 miljoonaan matkustajaan, joista merkittävä osa on Finavialle strategisesti tärkeitä kansainvälisiä vaihtomatkustajia.

Suomen oloissa huomattava miljoonan matkustajan raja ylittyy puolestaan Oulun lentoasemalla sekä Lapin kentillä yhteenlaskettuna.

”Ennätystuloksia ei synny ilman kovaa työtä. Sitä olemme tehneet ennen kaikkea yhdessä lentoyhtiöasiakkaidemme sekä henkilöstömme kanssa. Isossa roolissa on myös monien eri toimijoiden kanssa Suomen matkailun edistämiseksi tehty työ. Suomen kasvanut vetovoima matkailukohteena näkyy erityisen selvästi Lapin luvuissa. Kiitos kuuluu myös kaikille matkustajillemme, jotka olette kulkeneet lentoasemiemme kautta. ”, Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo.

Helsinki-Vantaa kasvaa kansainvälisen lentoliikenteen solmukohtana

Helsinki-Vantaan lentoaseman yli 17 miljoonaa matkustajaa kertovat vahvasta ja Finavian strategian mukaisesta kasvusta Euroopan ja Aasian välisenä solmukohtana. Kasvua ovat ruokkineet osaltaan uudet lentoyhtiöt ja reitit. Helsinki-Vantaalta on nyt yhteensä 135 suoraa lentokohdetta. Kesällä 2016 Helsinki-Vantaasta tuli Euroopan suurin lentoasema Japanin-reittien määrässä mitattuna, kun reitti Fukuokaan avautui. Muita merkittäviä kaukoliikenteen avauksia tänä vuonna ovat olleet suorat reitit Qatarin Dohaan, Yhdysvaltojen Miamiin ja Kiinan Guangzhouhun. Vaihtoliikenteen kasvun myötä myös Euroopan lentotarjonta on vahvistunut entisestään.

”Laajentamisen lisäksi panostamme palveluiden kehittämiseen. Sykähdyttävä asiakaskokemus tuo matkustajan toistekin lentoasemalle ja saa hänet suosittelemaan kenttää myös muille, mikä on äärimmäisen tärkeää erityisesti vaihtomatkustajista kilpailevalle Helsinki-Vantaalle. Myös tämä työ on tuottanut hedelmää. Useat kansainväliset tahot ovat tänäkin vuonna antaneet tunnustusta lentoaseman hyvistä palveluista”, Savolainen sanoo.

Oulun lentoasema palaa miljoonaluokkaan

Torstaina 15.12. Oulussa otetaan juhlavasti vastaan vuoden miljoonas matkustaja. Suomen toiseksi vilkkaimpana lentoasemana tunnettu Oulun lentoasema palaa näin miljoonakerhoon, johon se ylsi edellisen kerran vuonna 2012. Miljoonan matkustajan rajapyykki saavutettiin tuolloin Oulussa ensimmäistä kertaa.

Lentoliikenteen tärkeyttä Oulun alueen elinkeinoelämälle kuvastaa se, että Oulun lentoaseman matkustajista merkittävä osa on liikematkustajia. Vuoden 2014 matkustajakokemusta parantaneiden uudistusten jälkeen Oulun lentoasema on arvioitu toistuvasti parhaiden lentoasemien joukkoon erinomaisella asiakastyytyväisyydellä.

Lapin matkailuelinkeinot korjaavat yhteistyön satoa

Lapin matkailun suosio on vuonna 2016 noussut edelleen. Lapissa alueellinen yhteistyö kantaa hedelmää, ja houkuttelevan matkailutuotteen lisäksi kasvua ovat ruokkineet uudet reittiavaukset. Tällä talvikaudella Lappiin lennetään yhteensä kahdeksan suoraa kansainvälistä reittiä Britanniasta, Saksasta ja Sveitsistä.

”Jos kasvulle etsii vertauskuvia, voidaan lämmittävän rakovalkean sijaan puhua jo kunnon roihusta. Lapin lentojen määrät ovat tänä talvena ennätysluokkaa. Koska kansainvälisillä tilaus- ja reittilennoilla on suuri merkitys alueen lentoasemille ja matkailuelinkeinolle, Finavian tavoitteena on määrätietoisesti kasvattaa lentoliikennettä Lapissa. Miljoonan matkustajan rajapyykin saavuttaminen asettaa myös riman sopivalle korkeudelle ensi vuodelle, kun tavoittelemme kumppaneidemme kanssa uutta ennätystä”, Kari Savolainen kuvailee.

Norwegian avaa uusia reittejä Saksasta

b787-lnh-full-res-6110

Norwegianin kansainvälinen kasvu jatkuu. Yhtiö avaa viisi uutta reittiä Düsseldorfista ja kolme uutta reittiä Hannoverista.

Norwegian on tänään lanseerannut kahdeksan uutta reittiä Saksan ja Espanjan välillä. Tulevalla kesäkaudella yhtiö tarjoaa lähes 170 000 lippua Düsseldorfista ja yli 50 000 lippua Hannoverista. Saksasta matkustavat voivat siten jatkossa lentää suorilla lennoilla Malagaan, Alicanteen, Barcelonaan, Palma de Mallorcalle ja Teneriffalle.

– Euroopan väkirikkaimpana maana Saksan markkinat ovat tärkeät Norwegianille ja jatkuvalle kansainväliselle kasvullemme. Odotamme, että jatkossa saamme toivottaa yhä useampia saksalaisia matkustajia lennoillemme nykyaikaisilla, mukavilla ja entistäkin ympäristöystävällisemmillä koneilla, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Norwegianilla on ennestään lentoja Hampurista, Münchenistä, Berlinistä ja Kölnistä.

Finnairin marraskuun 2016 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 2,2 prosenttia vertailukaudesta

1008770_540999812604477_1143623349_o

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi marraskuussa 1,7 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 1,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste laski 0,2 prosenttiyksikköä viimevuotisesta ja oli 76,0 prosenttia.

Finnairin suurimman liikennealueen Aasian kapasiteetti kasvoi marraskuussa 2,3 prosenttia, ja liikenne kasvoi hieman enemmän eli 3,9 prosenttia käyttöasteen paranemisen ansiosta. Uudet Fukuokan ja Guangzhoun reitit jäivät lokakuussa talvitauolle, joten kohdevalikoima oli marraskuussa vastaava kuin vertailukaudella ja kapasiteetin kasvu johtui A350-koneiden tuomasta lisäkapasiteetista.

Amerikan-liikenteen kapasiteetti supistui vuodentakaisesta 4,2 prosenttia ja myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenne väheni 10,3 prosenttia. Kapasiteetin supistuminen johtui ennakoimattoman lentokonehuollon vuoksi perutuista neljästä meno–paluulennosta New Yorkin reitillä, jota operoitiin kuukauden aikana tilapäisellä vuokrakalustolla ja -miehistöllä.

Euroopan-liikenteen muutokset olivat vähäisiä: kapasiteetti kasvoi 1,4 prosenttia ja liikenne väheni 0,3 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 6,2 prosenttia ja liikenne kasvoi 6,6 prosenttia, kun lentäminen erityisesti Pohjois-Suomeen lisääntyi.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi marraskuussa 2,2 prosenttia, ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 5,8 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyi viikoittain kolme DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä.

Marraskuussa Finnairin lennoista 75,9 prosenttia (92,1) saapui aikataulussa.

Joulukuun 2016 liikennetilasto julkaistaan tiistaina 10.1.2017.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet marraskuu 2016

marraskuu 2016 muutos % vuoden 2016 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat   1000 825,4 2,2 10 025,1 5,5
Tarjotut   henkilökilometrit milj. 2 570,2 1,7 31 188,7 6,7
Myydyt   henkilökilometrit milj. 1 953,6 1,5 24 915,0 5,6
Matkustajakäyttöaste   % 76,0 -0,2 p 79,9 -0,8 p
Rahti ja   posti tn 12 497,5 2,8 135 671,5 12,9
Tarjotut   tonnikilometrit 385,4 5,3 4 613,3 8,4
Myydyt   tonnikilometrit 249,5 2,2 3 049,1 7,6
Kokonaiskäyttöaste   % 64,7 -2,0 p 66,1 -0,5 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat   1000 481,4 1,6 6 210,4 4,4
Tarjotut   henkilökilometrit milj. 998,8 1,4 12 270,9 2,6
Myydyt   henkilökilometrit milj. 737,5 -0,3 9 663,9 2,8
Matkustajakäyttöaste   % 73,8 -1,2 p 78,8 0,1 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat   1000 16,1 -13,5 272,1 11,4
Tarjotut   henkilökilometrit milj. 164,7 -4,2 2 460,5 22,3
Myydyt   henkilökilometrit milj. 118,4 -10,3 1 958,7 16,0
Matkustajakäyttöaste   % 71,9 -4,9 p 79,6 -4,3 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat   1000 133,0 3,8 1 636,7 5,6
Tarjotut   henkilökilometrit milj. 1 260,1 2,3 15 072,3 7,9
Myydyt   henkilökilometrit milj. 1 001,0 3,9 12 340,0 6,1
Matkustajakäyttöaste   % 79,4 1,2 p 81,9 -1,4 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat   1000 194,9 4,3 1 905,9 8,2
Tarjotut   henkilökilometrit milj. 146,6 6,2 1 385,0 6,6
Myydyt   henkilökilometrit milj. 96,6 6,6 952,4 8,5
Matkustajakäyttöaste   % 65,9 0,2 p 68,8 1,2 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä   yhteensä 10 993,0 5,3 119 764,7 14,2
– Euroopan   rahtiliikenne tn 2 342,3 6,2 24 079,6 20,2
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne   tn 507,5 -30,0 8 309,2 12,3
– Asian   rahtiliikenne tn 7 979,3 8,4 85 771,5 13,1
– Kotimaan   rahtiliikenne tn 163,9 9,6 1 604,5 1,6
Rahtilento   tn** 1 504,5 -12,6 15 906,8 3,6
Kokonaisrahti-   ja posti tn 12 497,5 2,8 135 671,5 12,9
Tarjotut   rahtitonnikilometrit* milj. 112,2 2,5 1346,0 5,8
Myydyt   rahtitonnikilometrit milj. 74,8 3,9 820,3 13,3
Tarjotut reittiliikenteen   rahtitonnikilometrit* milj. 104,1 2,2 1258,5 5,9
Myydyt reittiliikenteen   rahtitonnikilometrit milj. 67,3 5,8 738,5 14,0
Rahtiliikenteen   kokonaiskäyttöaste* % 66,6 0,9 p 60,9 4,0 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 34,8 -4,5 p 40,1 0,6 p
– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* % 71,0 0,8 p 64,0 5,0 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 64,7 2,2 p 58,7 4,2 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Norwegian otti vastaan ensimmäisen Airbus 320neon

a320neo-pw-v10

Norwegianin kokonaan omistama tytäryhtiö Arctic Aviation Assets Ltd (AAA) on ottanut vastaan ensimmäisen Airbus 320neo -lentokoneen. Se on yhtiön kaikkien aikojen ensimmäinen Airbus-kone ja ensimmäinen kaikkiaan 70 A320neosta, jotka Norwegian on tilannut. Se on myös ensimmäinen 12 lentokoneesta, jotka yhtiö vuokraa HK Express -lentoyhtiölle Hong Kongiin.

– Olemme saavuttaneet tänään tärkeän merkkipaalun. Nyt vastaanottamamme Airbus-kone on ensimmäinen tilaamistamme Airbuseista, joita vastaanotamme monia lisää tulevina vuosina. On ilo tehdä yhteistyöstä HK Expressin kanssa ja toimitta heille nykyaikaisia ja polttoainetehokkaita A320neo-koneita, sanoo AAA:n johtaja Tore Jenssen.

Norwegian aikoo lentää suurempia Airbus-koneita
Norwegian suunnittelee myös käyttävänsä Airbus-koneita toiminnassaan. Aiemmin tänä vuonna yhtiö allekirjoitti sopimuksen 30 A320neoa suuremman ja merkittävästi pidemmän kantaman mallin A321 Long Range -koneen toimituksesta. Nämä 30 konetta ovat osa 100 lentokoneen suurtilausta, jonka yhtiö teki alun perin vuonna 2012. Silloin tilatuista koneista 30 muutettiin A321 Long Range -koneiksi aiemmin tänä vuonna. Kahdeksan näistä koneista toimitetaan AAA:lle vuonna 2019 ja loput 22 sitä seuraavien vuosien aikana.

A321 Long Range on kapearunkokone, jolla on maailman pisin kantama. Koneeseen mahtuu noin 220 matkustajaa. Se on erittäin polttoainetehokas lentokone, jossa on korkea matkustajamukavuus. A321 Long Range sopii hyvin Norwegianin laajenemissuunnitelmiin, koska koneen kantama antaa mahdollisuuden avata uusia reittejä esimerkiksi Yhdysvaltojen itärannikon ja useiden Pohjoismaiden ja muun Euroopan välillä. A321 Long Range -koneella on mahdollista lentää myös Pohjoismaiden ja osan Aasian kohteiden välillä samoin kuin Euroopan ja uusien Etelä-Amerikan markkinoiden välillä.

Finnair vuokraa A330-koneen oneworld-kumppaniltaan Iberialta Miamin reitille

iberia-a330-200

Finnair vuokraa A330-lentokoneen miehistöineen oneworld-kumppaniltaan Iberialta Miamin reitilleen ajalle 10.1 – 31.1.2017. Koneen vuokrauksella varmistetaan Finnairin lentäjien A350-tyyppikoulutus, jota tarvitaan, kun Finnair vuoden 2017 aikana saa lisää uusia Airbus A350-koneita. On mahdollista, että Finnair jatkaa koneen ja miehistön vuokrausta Miamin reitillä tammikuun jälkeen, sillä käynnissä olevat, uusien koneiden käyttöönottoon liittyvät lentäjien A350-koulutukset jatkuvat keväällä.

“Lentäjäkoulutukset ovat osa valmistautumistamme Finnairin liikenteen kasvattamiseen. Vuokrakone ja -miehistö Miamin reitillämme tukee lentojen operoinnin täsmällisyyttä, tilanteessa, jossa suuri osa lentäjistä on koko ajan kiinni koulutuksissa”, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt.

Iberian kolme vuotta vanhassa A330-koneessa on 36 kokonaan makuuasentoon liukuvaa Business-luokan istuinta ja 242 Economy-luokan istuinta. Kaikilla matkustajilla on lennon aikana käytössään henkilökohtainen viihdejärjestelmä. Miehistö tulee Iberialta, ja lennoilla on mukana myös kaksi Finnairin matkustamohenkilön jäsentä tukemassa Finnairin palvelukonseptin toteutusta.

Finnair lentää Miamiin kolme kertaa viikossa. Finnair viestii operoivan lentoyhtiön muutoksesta suoraan asiakkaille, joilla on varaus näille lennoille.