Finavia käynnistää 55 miljoonan euron investointiohjelman Lapin lentoasemilla

HyperFocal: 0
Kuva: FINAVIA

Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille tehdään tuntuvat laajennukset ja palveluja lisätään vastaamaan voimakkaasti kasvavia matkustajamääriä. Työt alkavat toukokuun alussa.

– Finavian noin 55 miljoonan euron suurinvestointi mahdollistaa Lapin matkailun kasvun ja edistää Suomen saavutettavuutta ja kilpailukykyä. Finavian lähivuosien investoinnit Lapin turismin eteen nousevat nyt käynnistyvän kehitysohjelman myötä lähes sataan miljoonaan euroon, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Matkustajamäärien kasvu Lapin lentoasemilla on ollut ennätyksellistä, ja viime vuonna saavutettiin 1,3 miljoonan matkustajan raja. Kasvua edelliseen vuoteen oli 23 prosenttia. Eniten kasvoivat Rovaniemen (+19 %), Kittilän (+26 %) ja Ivalon (+17 %) lentoasemat.

Nyt käynnistyvän Finavian investointiohjelman myötä Lapin lentoasemat ovat valmiita palvelemaan kahta miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Mäen mukaan Lapin lentoasemien kehitysohjelman tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta, nostaa palvelutasoa ja kapasiteettiä sekä varmistaa turvallinen liikennöinti lentojen ja matkustajamäärien kasvaessa.

Samalla investoidaan myös ympäristönsuojeluun. Finavia tehostaa lentokoneiden jäänpoistossa käytettävän glykolin keräystä ja kierrätystä ja vähentää näin lentoliikenteen vesistövaikutuksia.

Rovaniemen lentoaseman matkustajaterminaali laajenee yli 75 %

Rovaniemelle Finavia tekee jättilaajennuksen. Matkustajatilat kasvavat nykyisestä 6 000 neliömetristä noin 10 500 neliömetriin. Uudet tilat lisäävät terminaalin avaruutta ja viihtyisyyttä. Lentoaseman tuntikapasiteetti nousee nykyisestä kolmesta koneesta viiteen.

Nykyaikaista matkustajatilaa saadaan muun muassa matkatavaran luovutusaulaan, ja esimerkiksi kahvilatila laajenee nelinkertaiseksi. Terminaaliin asennetaan uusi koneeseen nousua nopeuttava matkustajasilta. Rovaniemen lentoasemalla on tämän jälkeen käytössä kolme siltaa.

Kokonaisuudessaan Rovaniemen lentoaseman laajennus valmistuu joulusesonkiin 2019.

Kittilään kaksi uutta rullaustietä ja terminaalilaajennus

Kittilän lentoasemalla Finavia laajentaa reippaasti sekä terminaalia että lentoliikenteen infrastruktuuria.

Palvelutaso nousee jo joulusesongiksi 2018, kun lähtevien matkustajien laajennus avataan. Alueelle tulee muun muassa toinen kahvila. Lisäksi saapuvien matkustajien passintarkastukseen saadaan lisää tilaa. Yhteensä laajennus käsittää uutta tilaa noin 2 000 neliömetriä.

Lentoliikenteen kapasiteettia ja sujuvuutta Finavia parantaa rakentamalla kaksi uutta rullaustietä: lyhyen ja pitkän. Lisäksi lentokoneiden pysäköintipaikkojen määrä nostetaan 13:een. Iso osa lentoliikenteen uudesta infrastruktuurista valmistuu talvikaudelle 2018–2019 ja loput seuraavaksi talvikaudeksi.

Ivalon lentoasemalle uusia konepaikkoja ja lisää tilaa saapuville matkustajille

Ivalossa Finavia rakentaa lisää konepaikkoja, mikä lähes tuplaa lentokoneiden paikoituskapasiteetin ja lisää näin lentoliikenteen sujuvuutta. Määrä nousee neljästä seitsemään jo talveksi 2018.

Matkustajatilat laajenevat 1 000 neliömetriä. Uusi saapuvien matkustajien matkatavara-aula vapauttaa tilaa koko terminaalille ja lisää näin viihtyisyyttä ja parantaa asiakaskokemusta. Terminaalin laajennusosa valmistuu talveksi 2019.

Lapin lentoasemien kehitysohjelma kestää kaksi vuotta

– Laajennustyöt alkavat kaikilla lentoasemilla toukokuun alussa 2018. Suunnitelmissa on saada kaikki valmiiksi joulukuuhun 2019 mennessä, kertoo Mäki.

Työt tehdään vaiheittain, jotta tarvittaessa voidaan reagoida markkinatilanteen muutoksiin joustavasti.

Lapin lentoasemien laajennus- ja parannustyöt voidaan tehdä siten, ettei niillä ole vaikutuksia lento- tai matkustajaliikenteeseen eikä käyttökatkoja ei ole tiedossa.

Norwegian lisää lähtöjä Bangkokiin ja New Yorkiin

qoa6m4liomkhabpkpqxw

Norwegian 787 Dreamliner (Kuva: David Peacock)

Ensi talvena on aiempaakin enemmän valinnanmahdollisuuksia lentää Norwegianilla edullisesti Bangkokiin ja New Yorkiin. Lokakuun lopusta lähtien Norwegian lisää lentoja Bangkokiin Tukholmasta, Oslosta ja Kööpenhaminasta 14 lähtöön viikossa. Lentoja Lontoon Gatwickistä New Yorkiin lisätään jopa kolmeen päivittäiseen lähtöön. Lennoille on hyvät yhteydet myös Helsingistä lähtevillä lennoilla.

Thaimaa on yksi suomalaisten suosikkikohteista ja talvikaudella 2018–2019 Norwegian lisää lentoja Bangkokiin Tukholmasta, Kööpenhaminasta ja Oslosta. Lennoille on hyvät vaihtoyhteydet Helsingistä lähtevillä matkustajilla. Lisäys tarkoittaa, että 29. lokakuuta alkaen lähtöjen määrä Tukholmasta nousee neljästä viiteen viikoittaiseen suoraan lentoon, Kööpenhaminasta kahdesta neljään viikoittaiseen suoraan lentoon ja Oslosta kolmesta viiteen viikoittaiseen suoraan lentoon. Kaikkiaan Bangkokin lentojen määrä nousee 14 lähtöön viikossa, mikä on 56 prosentin lisäys kapasiteettiin.

– Suorat lentomme Skandinavian ja Bangkokin välillä ovat erittäin suosittuja. Jotta pystymme vastaamaan suureen kysyntään, olemme iloisia, että voimme tarjota matkustajillemme aiempaakin useampia lähtöjä. Yhä useammat varaavat lentonsa Premium-matkustamostamme, joka tarjoaa kilpailukykyiseen hintaan lisämukavuutta lentomatkaan leveämmillä istumilla ja hintaan sisältyvillä palveluilla, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Kolme päivittäistä lähtöä Lontoosta New Yorkiin

Norwegianin suorat lennot Lontoon Gatwickin (LGW) ja New Yorkin (JFK) välillä ovat erittäin suosittuja. Siitä syystä yhtiö lisääkin lentoja kahdesta kolmeen päivittäiseen lähtöön näiden kahden maailman metropolin välillä kaikkina muina päivinä paitsi lauantaisin, jolloin lähtöjä on kaksi. Helsingistä on erittäin hyvät yhteydet Norwegianin lennoilla Lontoon Gatwickiin.

Lisälähdöt Bangkokiin
Tulevalla talvikaudella, 29.10.2018–31.3.2019, lähtöjen määrä Bangkokiin kasvaa 14 viikoittaiseen lähtöön.

Tukholma (ARN) – Bangkok (BKK)
Viisi lähtöä viikossa: tiistaisin, torstaisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

Kööpenhamina (CPH) – Bangkok (BKK)
Neljä viikoittaista lähtöä: keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.

Oslo (OSL) – Bangkok (BKK)
Viisi viikoittaista lähtöä: maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

Finnair lisää kapasiteettia Välimeren kohteisiin kesälle 2018 suuren kysynnän siivittämänä

OH-LXH_landing_at_Schiphol_(AMS_-_EHAM),_The_Netherlands,_pic1

Finnairin Airbus A320

Finnair lisää kapasiteettia useisiin Välimeren kohteisiinsa kesälle 2018 suuren kysynnän vuoksi.

Finnair lisää kaksi lentoa viikossa Turkin Alanyaan, Gazipasan kentälle 17.6.-9.8.2018 väliselle ajalle, pidentää Turkin Dalamanin operointikautta lokakuun loppuun asti ja lentää kohteen lennot isommalla Airbus 320 -koneella. Lisäksi Finnair lentää Pafoksen, Skiathoksen ja Rodoksen lentoja suuremmilla A320-koneilla. Lisäykset palvelevat niin suomalaisten matkanjärjestäjien kuin reittimatkustajienkin kasvanutta kysyntää. Yhteensä Finnair lisää näille reiteille noin 5000 paikkaa kesälle 2018.

”Kesän lennot Välimeren kohteisiin ovat myyneet hyvin niin Finnairilla kuin Aurinkomatkoilla, ja olemme iloisia voidessamme tarjota lisää paikkoja Välimeren lämpöön suomalaisille lomailijoille”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen.

”Kesän 2018 matkat aurinkoon ovat myyneet erittäin hyvin – jo noin 80 % Aurinkomatkojen kesän matkoista on myyty”, kertoo Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa.

Turkki ja Kreikka ovat suomalaisten vahvoja kestosuosikkeja kesälomakohteina.

HX-hankkeen tarjouspyyntö lähetettiin

hornet

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 27.4.2018 Hornetin seuraajahankkeen (HX-hanke) tarjouspyynnön (Request for Quotation, RFQ) Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle yritykselle.

Tarjousta pyydetään seuraavista hävittäjistä: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Perusteet ja ohjaus tarjouspyyntöön ovat valtioneuvoston puolustusselonteossa sekä puolustushallinnon useissa eri suunnitelmissa ja ohjeissa. Tarjouspyynnön lähettämisen valtuutti puolustusministeri Jussi Niinistö. Asiaa puolsi aiemmin valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta.

Hankinnan kohde

HX-hankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky. HX-hankkeen tehtävänä on tuottaa annetuilla resursseilla paras mahdollinen sotilaallinen suorituskyky osaksi puolustusjärjestelmää. Tavoitteena on, että HX-hankkeen myötä saatava suorituskyky ei vain korvaa Hornet-kaluston suorituskykyä, vaan se tuo mahdollisimman suuren lisäarvon koko puolustusjärjestelmälle.

Hankinnan kohteena oleva suorituskyky syntyy kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta ja neuvoteltavasta hankintakokonaisuudesta. Kokonaisuus pitää sisällään 64 lentokoneen lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.

Hankinnassa pyritään pienentämään eri järjestelmien yhteensovittamiseen ja tehokkaaseen yhteistoimintaan liittyvää riskiä pyytämällä toimittajilta kokonaisvaltaisia ratkaisuja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi. Koneen valmistaja on yhdessä maan hallinnon kanssa vastuussa parhaimpien aseiden, sensorien ja erikoisjärjestelmien valinnasta, järjestelmäintegraatiosta ja tehokkaan toiminnan edellyttämien tehtävätukijärjestelmien toimivuudesta.

Päätösalueet

Monitoimihävittäjän valinta perustuu viiteen päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö, elinjaksokustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee ilmavoimien koko taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen kehittämiskyky.

Suorituskyvyn osalta tarkastellaan ehdokkaiden kykyä menestyä viidessä tehtävätyypissä: vastailmatoiminnassa (ilmapuolustus), vastamaatoiminnassa (ilmasta maahan -tulivaikutus), vastameritoiminnassa (ilmasta merelle -tulivaikutus), vaikuttaminen kaukana olevia kohteita vastaan sekä tiedustelu- ja valvontatehtävissä. Lisäksi tarkastellaan ehdokkaiden kykyä sopeutua ilmavoimien liikkuvaan ja hajautettuun taistelutapaan erilaisissa tukikohdissa.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset on pystyttävä kattamaan puolustusbudjetista.

Tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen vain suorituskyvyn perusteella. Muiden päätösalueiden osalta vaaditaan, että tarjous täyttää päätösalueille tarjouspyynnössä määritetyt vaatimukset.

Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ulottuvuus käsitellään erillisenä kokonaisuutena varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella.

Hankintamenettely ja hankinnan vaiheistus

Tarjouspyyntövaihe tuottaa sitovaa tietoa kandidaattien tarjoamista ratkaisuista, jotka HX-hanke arvioi. Hankintamenettely jakautuu useampaan vaiheeseen. Nyt lähetetty alustava tarjouspyyntö käynnistää hävittäjähankinnan tarjouskilpailun ensimmäisen neuvotteluvaiheen, jonka aikana määritellään alustavat kandidaattikohtaiset hankintakokonaisuudet. Vuoden 2019 jälkipuoliskolla lähetetään tarkentava tarjouspyyntö, jonka jälkeen käytävässä toisessa neuvotteluvaiheessa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin kandidaatin kanssa. Toisen vaiheen päätteeksi vuonna 2020 pyydetään lopulliset tarjoukset. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

HX-hankkeen tavoitteena on neuvotella paras mahdollinen ratkaisu jokaisen kandidaatin kanssa.

Teollinen yhteistyö

Puolustusministeri Niinistö on tehnyt päätöksen teollisen yhteistyön velvoitteen asettamisesta HX-hankinnalle. HX-hankintaprosessin teollisen yhteistyön minimiosuudeksi asetetaan 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta. Tällä teollisen yhteistyön määrällä voidaan, huomioiden teollisen yhteistyön sääntöjen määräykset ja kotimainen puolustusteollinen pohja, lähtökohtaisesti varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisessa ja samalla turvata riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan syventämiseen.

Lisätietoa HX-hankkeesta: www.defmin.fi/hx

Finavia käynnistää työt Oulun lentoaseman liikennejärjestelyjen kehittämiseksi

medium_Oulun lentoasema 2013

Kuva: Finavia

Finavia jatkaa Oulun lentoaseman aktiivista kehittämistä ja parantaa nyt autoilijoiden palveluita. Tavoitteena on sujuvoittaa lentoasemalle saapumista ja poistumista sekä selkeyttää pysäköintijärjestelyjä. Työt alkavat 2. toukokuuta 2018. Valmista on elokuun lopussa.

– Merkittävin uudistus on, että lentoaseman sisääntuloväylä muuttuu kaksikaistaiseksi pysäköintialueen kohdalla ja lentoasemalle ajetaan jatkossa kahta kaistaa pitkin, sanoo Oulun lentoaseman päällikkö Liisa Sallinen Finaviasta.

Sallinen kertoo, että lentoaseman sisäänajokaistoista toinen on tarkoitettu terminaalin edustalle saapuvalle taksi- ja bussiliikenteelle ja toinen pysäköijille. Pysäköijien kaistaa pääsee sekä terminaalin edustalle lyhytaikaiseen pysäköintiin jättämään ja vastaanottamaan matkustajia että pidempiaikaiseen pysäköintiin P1-, P2- ja P3-parkkialueille.

Myös poistuminen lentoasema-alueelta muuttuu. Jatkossa pääväylä lentoasemalta ulos on Vanrikintien kautta Lentokentäntielle.

Muutoksia tehdään myös terminaalin edustalla sijaitseville paikallis- ja tilausliikenteen bussipysäkeille. Ne siirtyvät uuteen paikkaan terminaalin jatkeen eteen.

– Maisemoimme myös lentokentän ajoväylien ympäristöä, jotta alueesta saadaan entistä viihtyisämpi. Kiveys- ja vihertyöt terminaalin edustalla alkavat juhannuksesta.

Sallisen mukaan parannustyöt on ajoitettu tehtäväksi kesällä. Näin ne häiritsevät mahdollisimman vähän asiakkaitamme. Työt käynnistyvät purku- ja maanrakennustöillä toukokuun alussa ja kokonaisuus on valmis elokuun loppuun mennessä.

Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema ja viime vuonna sen matkustajamäärä oli 924 000. Vuoden 2018 alusta huhtikuun puoliväliin saakka matkustajamäärä on kasvanut noin kuusi prosenttia viime vuoden alkuun verrattuna.

Liikennejärjestelyjen parantaminen on osa Finavia aktiivista kehittämistyötä Oulun lentoasemalla. Lähivuosien investoinnit ovat nousseet yhteensä noin 17 miljoonaan euroon.

Viime kesänä Finavia teki merkittävän peruskorjauksen ja paransi lentoliikenteen infrastruktuuria. Pari vuotta aikaisemmin uudistettiin terminaalin palvelut ja lisättiin viihtyisyyttä.

Asiakastyytyväisyystutkimuksissa Oulun lentoasema on arvioitu Suomen parhaiden lentoasemien joukkoon erinomaisilla tuloksilla, ja se oli vuoden lentoasema vuosina 2014 ja 2016.

Finavia jatkaa Tampere-Pirkkalan pitkäjänteistä kehittämistä: lentoliikennealueen laajentaminen hyvässä vauhdissa

medium_Tampere_Outside_6.jpg

Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on parhaillaan käynnissä kehityshanke, jonka tavoitteena on nostaa lentokentän kapasiteettia ja varmistaa turvallinen liikennöinti myös lento-operaatioiden kasvaessa. Finavia investoi kehityshankkeeseen 15 miljoonaa euroa.

– Huhtikuussa käynnistyneiden töiden lähtökohtana on lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä ympäristövaikutusten vähentäminen. Saamme kentälle merkittäviä parannuksia sekä nykyisille toimijoille että tulevaisuuden tarpeisiin, sanoo lentoaseman päällikkö Mari Nurminen Finaviasta.

Nurmisen mukaan liikennealueen kehittämisen myötä muun muassa laajarunkokoneiden operointi, kuten Airbus A350 -tyypin, mahdollistuu tarvittaessa Tampere-Pirkkalassa. Uusi rullaustieyhteys ja lentokoneiden leveät kääntöpaikat nostavat kiitotien käyttöastetta ja mahdollistavat lentokoneiden suuremman konekoon.

Peruskorjaustöitä tehdään eri puolilla lentoaseman liikennealueita: asematasoilla, kiitotiellä ja rullaustiellä. Uudistustöitä tehdään kaikkiaan noin 330 000 neliömetrin suuruisella alueella, mikä vastaa lähes 50 jalkapallokenttää.

medium_Tampere-Pirkkalan_kehitysohjelma_2018_148x85_PRINT-FI

Myös muuta infrastruktuuria parannetaan. Finavia uusii hankkeen yhteydessä myös mittarilähestymisjärjestelmän (ILS), joka lisää turvallisuutta huonon näkyvyyden sääolosuhteissa. Jäänestotoiminnan ympäristövaikutuksia vähennetään rakentamalla uudet pumppaamot ja tekemällä maaperäsuojauksia.

Lisäksi parannetaan kenttävalaistusta vaihtamalla rullaustien valaisimet led-teknologiaan. Näin pystytään vähentämään ympäristökuormitusta. Valaisten vaihto on osa Finavian kiihdytettyä ilmasto-ohjelmaa, jonka tavoitteena on painaa Finavian lentoasemien päästöt nollaan.

Lentoliikenteessä tauko 17.7.–12.8.2018

Finavia on suunnitellut työt siten, että ne mahdollisimman vähän haittaisivat lentoliikennettä. Työt käynnistyvät vaiheittain jo huhtikuun aikana lentokenttäalueella. Rakentaminen näkyy tällöin matkustajille mm. asematasoilla.

Kiitotien päällystämisen ajankohdaksi on määritelty lentoliikenteen hiljaisin ajankohta. Lentoliikenteessä on tauko 17.7.–12.8.2018, jolloin lentoasema on kiinni kiitotien päällystämisen ajan.

Tampere-Pirkkalan lentoasema avataan uudistettuna 13. elokuuta 2018, jolloin lennot nousevat lentoon ja laskeutuvat uutuuttaan hohtavan kiitotien kautta.

Finavia on investoinut Tampere-Pirkkalaan yli 21 miljoonaa euroa

Finavia on panostanut Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen viime vuosina yli 21 miljoonaa euroa. Nyt käynnissä olevan kehitystyön lisäksi Finavia on satsannut muun muassa molempien terminaalien matkustajatilojen ja -palvelujen parantamiseen sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Tampere-Pirkkalan kehityshanke pähkinänkuoressa

  •  Investoinnin suuruus: 15 000 000 euroa
  •  Uudistustöiden pinta-ala: 330 000 neliömetriä
  •  Asematason laajennus: 22 000 neliömetriä
  •  Kiitotien uudet kääntöpaikat: 8 000 neliömetriä
  •  Uusi rullaustie: 150 metriä
  •  Rullaustien uudet led-valaisimet: yli 150 kpl
  •  Sähkökaapeloinnit: yli 10 kilometriä
  •  Uudet glykolipumppaamot: 2 kpl
  •  Maaperäsuojaukset: 8 000 neliömetriä
  •  ILS-laitteiston uusinta

Lappeenrannassa juhlistetaan Suomen vanhimman lentokentän 100-vuotista historiaa avoimien ovien tapahtumalla

nieuport-replica-_-kuva-karjalan-ilmailumuseo

Lappeenrannan lentokenttä sai alkunsa 10.5.1918, kun Ilmavoimien Antrean lentokalusto siirrettiin Lappeenrantaan. Havainnekuva Antrean lentokaluston Nieuport-tyyppisestä lentokoneesta. Kuva Karjalan ilmailumuseo.

Lappeenrannan lentokentällä järjestetään avoimien ovien tapahtuma tiistaina 8. toukokuuta (2018) kentän 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Lappeenrannan kenttä on Suomen vanhin edelleen käytössä oleva lentokenttä.

Aiemmin Finavialle kuulunut ja vuonna 2016 maakunnalliseen omistukseen siirtynyt lentokenttä on nykyisin Lappeenrannan kaupungin omistama. Kenttää hallinnoi kaupungin perustama Saimaan lentoasema säätiö ja liiketoimintaa hoitaa Lappeenrannan Lentoasema Oy.

Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitseva lentokenttä on sadan vuoden aikana kehittynyt sotilaskentästä kansainväliseksi matkustajalentokentäksi, josta on tällä hetkellä reittilentoja kahdesti viikossa Milanon Bergamoon ja toukokuusta alkaen viikoittain Ateenaan. Vuosittainen lentomatkustajaennätys on 116 000 vuodelta 2011.

Lentokentän 100-vuotisjuhlapäivä (8.5.2018) aloitetaan Ilmavoimien Hornet-ylilennolla klo 12. Samaan aikaan ylilennon kanssa alkaa seppeleenlaskutilaisuus Lappeenrannan ilmailumuistomerkillä, joka sijaitsee Ratsumestarin kentän kulmauksessa, Puhakankadun ja Kannuskadun risteyksen tuntumassa. Yleisö voi tulla seuraamaan tilaisuutta, jonka aikana muun muassa istutetaan muistopuu.

Lentokentän portit ovat avoinna yleisölle klo 13−18 ja soppatykistä riittää ilmaista keittoa 350 kävijälle. Ohjelmassa on muun muassa Utin jääkärirykmentin laskeutumisnäytös. Tapahtuman aikana ilmailu on esillä monipuolisesti aina laskuvarjohypystä purjelentoon.  Lentoasema, Maasotakoulu ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos esittelevät kalustoaan. Myös Karjalan ilmailumuseo ja Lappeenrannan ilmailuyhdistys ovat mukana järjestämässä ohjelmaa.

Tapahtuman ohjelmanumerot toteutetaan säävarauksella. Ohjelma ja aikataulut tarkentuvat ja julkaistaan lentoaseman verkkosivuilla www.lppairport.fi sekä Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi

Tavoitteena pysyvä lentoliikenne

Lappeenrannan lentokenttä palvelee kaakkoisen Suomen asukkaita ja yrittäjiä sekä vahvistaa matkailuelinkeinoja. Kenttää käyttävät myös Venäjän lähialueiden asukkaat.  Kansainvälisten reittilentojen ansiosta Lappeenrannan saavutettavuus on oleellisesti parantunut.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan kaupungin tavoitteena on pysyvä lentotoiminta.

− Lentoliikenteemme ylläpitäminen ja kehittäminen kuuluu oleellisesti eteläisen Saimaan matkailuelinkeinojen kehittämiseen. Matkailun lisääntyminen seudullamme vahvistaa muitakin elinkeinojamme ja parantaa työllisyyttä. Alueemme on palveluiltaan monipuolinen sekä geologialtaan ja järviluonnoltaan mielenkiintoinen ja vetovoimainen matkailukohde.  Valmistelemme muun muassa Saimaa Geoparkin perustamista yhdessä kahdeksan muun kunnan kanssa, Jarva kertoo.

Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti kannustaa lappeenrantalaisia ja eteläkarjalaisia osallistumaan oman kotikenttänsä 100-vuotisjuhlatapahtumaan, jossa yleisöllä on mahdollisuus tutustua lentoaseman nykyiseen toimintaan sekä lentokentän historiaan.

− Kaikkine vaiheineen Lappeenrannan lentokenttä on ollut oleellinen osa sekä paikallista että koko Suomen historiaa. Uskon, että juhlatapahtuman aikana moni oivaltaa entistä syvemmin kentän merkityksen Kaakkois-Suomelle, Lehti arvioi.

Tasainen alue, jolle lentokenttä on perustettu, valjastettiin jo Suomen suuriruhtinaskunnan aikana, 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä asevelvollisten harjoittelu- ja leirialueeksi.  Lentokenttä sai alkunsa 10.5.1918, kun Ilmavoimien Antrean lentokalusto siirrettiin Lappeenrantaan.

Toisen maailmansodan aikana Lappeenrannassa toimi sotilaskenttä (1939−1944). Säännöllinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1951. Kansainvälisiä charter-lentoja Lappeenrannasta on lennetty 1970-luvulta alkaen, ja 2000-luvun alussa Finnair lensi muutaman vuoden ajan Pietarin ja Lappeenrannan väliä. Kenttä kansainvälistyi, kun Air Baltic ja Ryanair avasivat reittejä Eurooppaan vuonna 2009.

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kenttä on tänä vuonna noussut taas kansainvälisille siiville. Maaliskuussa Ryanair aloitti reittilennot Lappeenrannan ja Milanon Bergamon välillä kaksi kertaa viikossa. Toukokuussa avautuu Ryanairin toinen uusi reitti, joka lennetään Lappeenrannan ja Ateenan välillä viikoittain.

Lisäksi Lappeenrannan lentoasemalta lennetään säännöllisesti Matkavekan ja Apollomatkojen tilauslentoja aurinkoisiin lomakohteisiin. Lentoasema palvelee myös Finnairin koulutuslentoja sekä monenlaisia liikelentoja.

Lappeenrannan Lentoasemaosakeyhtiön toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että Ryanairin lennot ovat täyttyneet erittäin hyvin alusta saakka.

− Neuvottelemme jatkuvasti uusista lentoyhteyksistä sekä Ryanairin että useiden muiden lentoyhtiöiden kanssa.

EU:n lentoliikenteen päästökauppaan kuuluvia hiilidioksidipäästöjä yli miljoona tonnia – uusi päästöjärjestelmä CORSIA laajentaisi raportointivelvoitteita

airplane-3243995_1280

Lentoyhtiöt ovat raportoineet Trafille vuotta 2017 koskevat Euroopan talousalueen (ETA) sisäisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästönsä.  Yhteensä päästöjä raportoitiin 1 051 798 tonnin edestä. Jos uusi kansainvälinen päästöjärjestelmä CORSIA otetaan käyttöön ensi vuoden alussa, laajenee raportointivelvoite lähes kaikkiin kansainvälisiin lentoihin.

”On hienoa, että Suomessa koko ilmailuala on ottanut päästövähennystavoitteet vakavasti ja toimii aktiivisesti yhteistyössä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyö on ollut erinomaista myös CORSIAn valmistelussa ja olemmekin Trafissa pystyneet viemään Suomen näkemystä onnistuneesti eteenpäin ICAOn työryhmissä. Tämä sitoutuminen auttaa varmasti myös uusia ilmastotavoitteita kohti pyrkimisessä”, sanoo Trafin pääjohtaja Mia Nykopp.

Päästökaupan tavoitteena on edistää lentoliikenteestä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Päästökauppa perustuu vaihdannan piirissä oleviin päästöoikeuksiin, joilla lentoyhtiöt ja muut päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat voivat käydä kauppaa. Lentoyhtiöiden tulee hankkia päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia, ja palauttaa ne päästökaupparekisteriin vuosittain huhtikuun loppuun mennessä.

infograafi-kansainvalisen-lentoliikenteen-paastojarjestelma-corsia

infograafi-eu-lentoliikenteen-paastokauppa

EU tukee ICAOn pyrkimystä kansainvälisen päästöjärjestelmän luomisessa

Lentoliikenteen päästökauppa alkoi vuonna 2012 kattaen ETAn sisäisten lentojen lisäksi myös ETAn ja kolmansien maiden väliset lennot. Vuosiksi 2013-2016 soveltamisala kuitenkin rajattiin vain ETAn sisäisiin lentoihin, sillä EU halusi tukea Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn pyrkimystä saada aikaan kansainvälinen sopimus lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi.

ICAO sopikin yleiskokouksessaan syksyllä 2016 kansainvälisen lentoliikenteen päästöjärjestelmän, CORSIAn (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) kehyksestä päätöslauselman muodossa. CORSIAn valmistelu on parhaillaan käynnissä ja sen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

Viime vuoden lopulla julkaistulla EU:n asetuksella lentoliikenteen päästökaupan soveltamisalan rajausta ETAn sisäisiin lentoihin jatkettiin uudestaan vuoden 2023 loppuun saakka. Komissio tarkastelee uudelleen päästökaupan säännöksiä, kun CORSIAn teknisistä yksityiskohdista on päästy sopuun ICAOssa.

”CORSIAn tarkoituksena on, että lentoyhtiöt raportoisivat kaikkien kansainvälisten lentojensa päästöt. Päästöjen tarkkailu- ja raportointivelvoite laajenisi siis ensi vuoden alusta, jos CORSIA tulee voimaan tavoiteaikataulussaan”, kertoo erityisasiantuntija Tiia Jyräsalo.

Lisätietoja:

Lentoliikenteen päästökauppa Liikennefakta.fi-sivuilla
Lue myös Katja Lohko-Sonerin Trafi talks -blogi: CORSIA karsimaan lentoliikenteen päästöjä

Lappi vetää vahvasti: Finnair lentää ensi talvena Kittilään myös Tallinnasta

OH-LXH_landing_at_Schiphol_(AMS_-_EHAM),_The_Netherlands,_pic1

Finnair jatkaa Lapin liikenteensä kasvattamista ja lisää lento-ohjelmaansa suoran lennon Tallinnan ja Kittilän välille talvikaudelle 2018/2019. Lennot lennetään Airbus A320-konetyypillä perjantaisin ajalla 14.12.2018 – 29.3.2019.

Finnair on ensimmäinen yhtiö, joka tarjoaa suoran lentoyhteyden Virosta Lappiin. Suoran viikoittaisen lennon lisäksi Finnair tarjoaa useita päivittäisiä lentoyhteyksiä Lapin kohteiden ja Tallinnan välillä Helsinki-Vantaan kautta, ja uuden suoran lennon voi yhdistää kätevästi myös niiden lentojen kanssa.

– Olemme erittäin iloisia, että voimme tarjota lentoyhteyden Lapin lumille suoraan Tallinnasta parhaimpaan hiihtosesonkiaikaan, kertoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen.

Finnair on kasvattanut Lapin lentojaan merkittävästi ensi talvikaudelle. Talven 2018/2019 aikana Finnair tarjoaa 482 000 paikkaa pohjoisen lennoille, mikä on noin 15 % enemmän kuin menneenä talvena. Helsingin ja Tallinnan lisäksi suoria lentoja Lapin kohteisiin lennetään Lontoon Gatwickistä, Pariisista ja Zürichista.

Lentoliikenteen matkustajatiedot laajemmin osaksi rikollisuuden torjuntaa

pexels-photo-723240

EU:n matkustajarekisteridirektiivi, eli niin kutsuttu PNR-direktiivi, mahdollistaa lentoliikenteen matkustajatietojen hyödyntämisen aiempaa laajemmin terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa. Valtioneuvosto antoi 19.4. direktiivin täytäntöönpanoa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Matkustajatietorekisteri sisältää kunkin matkustajan varausten yhteydessä antamat tiedot. Näitä tietoja voivat olla esimerkiksi henkilön nimi-, osoite- ja yhteystiedot sekä maksutapaa koskevat tiedot.

Direktiivi velvoittaa lentoliikenteen harjoittajia siirtämään tietyt matkustajatiedot jäsenvaltioiden perustamille tai nimeämille matkustajatietoyksiköille terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Suomessa matkustajatietoyksikkönä toimisi poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen nykyinen rikostiedusteluyksikkö.

Matkustajatietoyksiköt analysoivat tietoja ennalta määriteltyjen kriteereiden mukaan sekä vertaavat tietoja terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnan kannalta olennaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Tavoitteena on tunnistaa henkilöt, jotka saattavat olla osallisina terrorismirikoksissa tai muussa vakavassa rikollisuudessa. Mikäli aihetta lisätutkimuksille ilmenee, yksikkö toimittaa tiedot toimivaltaisille viranomaisille, joita Suomessa ovat poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos. Matkustajatietoja säilytettäisiin matkustajatietoyksikössä viisi vuotta.

Matkustajarekisteridirektiivi annettiin huhtikuussa 2016 ja sen on oltava jäsenmaissa voimassa viimeistään 25.5.2018.