Finnairin Kesäkuun 2014 Liikennetiedot

finnair_a340

Kuva: Finnair Oyj

Finnairin kokonaiskapasiteetti ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna laskivat kesäkuussa 0,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste oli 83,4 prosenttia.

Aasian liikenteen kapasiteetti laski kesäkuussa 1,0 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 1,6 prosenttia edellisvuodesta.

Euroopan liikenne kasvoi myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 12,5 prosenttia ja kapasiteetti 11,1 prosenttia edellisvuodesta.

Matkustajaliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä* laski huhti–kesäkuussa 6,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 5,25 eurosenttiä.

 ”Matkustajaliikenteen yksikkötuotto laski vuoden toisella neljänneksellä, mikä johtui pääasiassa Euroopan ja Aasian-liikenteen vertailukautta heikommasta tuottokehityksestä.”, sanoo Finnairin talousjohtaja Erno Hildén.

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 33,4 prosenttia ja kapasiteetti laski 32,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Rahtiliikenne kasvoi vertailukaudesta 11,4 prosenttia ja kapasiteetti laski 0,7 prosenttia edellisvuodesta. Rahdin kokonaiskäyttöaste nousi 7,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 70,6 prosenttia.

Finnairin reittilennoista 87,3 prosenttia (90,5) ja kaikista lennoista 87,1 prosenttia (90,2) saapui kesäkuussa aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet kesä 2014

Kesäkuu 2014 muutos % Vuoden 2014 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 893,8 4,4 4 729,9 3,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 678,3 -0,6 15 272,9 -1,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 232,4 -0,6 12 081,8 -0,9
Matkustajakäyttöaste % 83,4 0,0 p 79,1 0,2 p
Rahti ja posti tn 12 877,9 -2,3 73 688,5 6,7
Tarjotut tonnikilometrit 405,1 1,1 2 312,5 -0,1
Myydyt tonnikilometrit 278,4 -0,7 1 527,3 0,9
Kokonaiskäyttöaste % 68,7 -1,2 p 66,0 0,7 p
Reittiliikenne yhteensä
Matkustajat 1000 834,2 8,5 4 442,1 7,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 510,0 2,6 13 806,5 2,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 079,4 3,1 10 815,3 4,0
Matkustajakäyttöaste % 82,8 0,4 p 78,3 1,2 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 540,7 12,0 2 645,0 9,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 947,6 11,1 4 983,1 7,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 796,0 12,5 3 854,4 11,3
Matkustajakäyttöaste % 84,0 1,1 p 77,3 2,6 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 22,4 -8,3 91,9 -2,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 157,8 -12,2 705,2 -3,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 148,5 -8,0 608,3 -1,7
Matkustajakäyttöaste % 94,1 4,3 p 86,3 1,6 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 143,1 -2,4 780,7 -0,7
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 318,9 -1,0 7 396,6 -0,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 075,9 -1,6 5 872,8 0,0
Matkustajakäyttöaste % 81,6 -0,5 p 79,4 0,5 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 127,9 11,3 924,5 10,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 85,8 5,7 721,7 6,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 59,1 9,8 479,9 8,9
Matkustajakäyttöaste % 69,0 2,6 p 66,5 1,7 p
Lomaliikenne
Matkustajat 1000 59,6 -31,8 287,8 -30,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 168,3 -32,4 1 466,4 -25,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 152,9 -33,4 1 266,4 -29,5
Matkustajakäyttöaste % 90,9 -1,4 p 86,4 -4,7 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 10 090,4 -1,2 55 509,2 1,5
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 224,9 9,2 11 732,9 5,1
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 663,6 -6,1 3 958,7 3,7
– Asian rahtiliikenne tn 7 064,0 -3,7 38 919,5 0,4
– Kotimaan rahtiliikenne tn 138,0 0,2 898,1 -3,0
Rahti lomaliikenteessä tn 0,1 -73,0 75,3 -61,9
Rahtilento tn** 2 787,4 -5,9 18 104,0 27,7
Kokonaisrahti- ja posti tn 12 877,9 -2,3 73 688,5 6,7
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 111,3 -11,4 661,4 -3,3
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 78,6 -0,7 445,7 5,8
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 70,6 7,6 p 67,4 5,8 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 64,3 5,9 p 59,0 3,9 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 73,3 11,9 p 67,4 6,8 p

Rahdin tarjotut rahtitonnikilometrit vuodelta 2013 on oikaistu laskennassa käyttöönotettujen tarkempien mittareiden vuoksi.

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

Heinäkuun liikennetilasto julkaistaan perjantaina 8.8.2014.

Norwegianin matkustajamäärä kasvoi merkittävästi ja käyttöaste oli korkealla kesäkuussa

j6hs9ycfn192uof0ogcq

Norwegian lennätti yli 2,3 miljoonaa matkustajaa kesäkuussa 2014. Kasvua viime vuoden kesäkuuhun verrattuna oli 21 prosenttia. Käyttöaste oli 82,5 prosenttia.

Kesäkuussa Norwegian lennätti 2 304 506 matkustajaa, kasvua 21 prosenttia viime vuoden kesäkuuhun verrattuna. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi 45 prosenttia samalla, kun tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi 39 prosenttia kesäkuussa. Käyttöaste oli 82,5 prosenttia kesäkuussa, kasvua 2,9 prosenttiyksikköä.

– Olen tyytyväinen, että käyttöasteemme kasvaa jopa silloin, kun kapasiteettimme kasvaa. Tämä todistaa, että asiakkaamme arvostavat laadukkaita ja edullisia lentojamme. Jatkamme uusien asiakkaiden houkuttelemista myös Pohjoismaiden ulkopuolisilla markkinoilla kansainvälistymisstrategiamme mukaisesti, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos.

Kesäkuussa Norwegian otti vastaan yhden uuden Boeing 737-800 -koneen ja yhden 787 Dreamlinerin. Vuoden 2014 aikana Norwegian vastaanottaa yhteensä 14 Boeing 737-800 -konetta ja neljä 787 Dreamlineria. Norwegianin lentolaivasto on yksi Euroopan nykyaikaisimmista ja ympäristöystävällisimmistä.

Norwegian lensi kesäkuussa 99,8 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, joista 83,4 prosenttia lähti aikataulussa. Täsmällisyyteen vaikutti lennonjohtajien lakko Ranskassa.

Lisätietoja liitteenä olevasta pdf-tiedostosta.

Traffic JUN 2014

Trafi: Tarvetta turvatoimien tiukentamiselle seurataan Suomessa

Yhdysvallat on kertonut havainneensa uuden mahdollisen siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan uhan, jonka takia valmiustilaa lentokentillä on joissain maissa nostettu.

”Suomeen ei tietojemme mukaan tällä hetkellä kohdistu mitään erityistä uutta uhkaa, mutta asian globaalin luonteen vuoksi otamme tiedon vakavasti ja seuraamme tilannetta koko ajan”, painottaa erityisasiantuntija Arja Pulliainen: ”Kysymys on aivan normaalista käytännöstä, sillä Yhdysvallat seuraa jatkuvasti globaalia turvallisuustasoa ja pyytää tarvittaessa lisätoimia erityisesti Yhdysvaltoihin kohdistuvien lentojen turvaamiseksi.”

Suomessa lentokenttien turvatarkastukset tehdään tarkkojen säännösten mukaan. Kentillä on mahdollista nostaa valmiutta ja ottaa tarpeen mukaan nopeastikin käyttöön uusia lisätoimia.

Norwegianin kansainvälinen kasvu jatkuu: lennot Lontoon Gatwickin kentältä Yhdysvaltoihin käynnistyivät

majxsypvrtsqazxlxlnn

Norwegian juhlii tällä viikolla kaikkien aikojen ensimmäisiä lentojaan Lontoon Gatwickin lentokentältä Yhdysvaltoihin. Keskiviikkona lähti Norwegianin ensimmäinen lento Gatwickista Los Angelesiin ja tänä iltana nousi ilmaan yhtiön ensimmäinen lento Lontoosta New Yorkiin. Perjantaina iltapäivällä on vuorossa Norwegianin avajaislento Gatwickistä Fort Lauderdaleen. Kaikki avajaislennot ovat lähes loppuunmyytyjä.

Jatkona Norwegianin menestyksekkäille suorille kaukolennoille Skandinavian ja Yhdysvaltojen sekä Skandinavian ja Aasian välillä käynnistyvät Norwegianin kaukolennot nyt myös Isossa-Britanniassa.

Sekä britit että amerikkalaiset ovat ottaneet uudet reitit erittäin hyvin vastaan. Kaikilla avajaislennoilla Lontoon Gatwickista kolmeen Yhdysvaltojen kaupunkiin Los Angelesiin, New Yorkiin ja Fort Lauderdaleen lähes kaikki 787 Dreamlinerin 291 paikkaa ovat täynnä.

– Olemme erittäin iloisia voidessamme juhlia ensimmäisiä kaukolentojamme kautta aikojen Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen välillä. Matkustava yleisö ansaitsee edullisia lentohintoja ja joustavia lippuja Atlantin yli. Transatlanttisia markkinoita ovat hallinneet liian pitkään muutamat suuret lentoyhtiöt, joiden lippujen hinnat ovat kohtuuttoman korkeita ja lippujen joustavuus rajoitettua, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos.

– Olemme todella tyytyväisiä palvelumme saamaan vastaanottoon Ison-Britannian markkinoilla. Useat tulevien kuukausien lennot ovat jo täyteen varattuja. Uskomme tämän todistavan sen, että laadukkaita ja samalla edullisia lentoja tarjoavan lentoyhtiön tuloa markkinoille on odotettu jo pitkään, hän lisää.

– Norwegianin päätös aloittaa lennot Pohjois-Amerikan merkittäviin kaupunkeihin, mukaan luettuna New York ja Los Angeles, antaa matkustajille mahdollisuuden todelliseen vaihtoehtoon ja kohtuuhintaiseen matkaan. Lanseeraus osoittaa Dreamliner-lentokoneiden muuttavan pelin luonnetta lentomatkustamisessa. Dreamlinerissa on vanhemman sukupolven koneita vähemmän matkustajapaikkoja, ja se on siksi vähemmän riippuvainen transfer-matkustajista, jatkaa Lontoon Gatwickin lentokentän toimitusjohtaja Stewart Wingate.

Norwegianin kaukolentotoiminta
Norwegian aloitti kaukolentotoimintansa vuonna 2013. Se oli ensimmäinen halpalentoyhtiö, joka tarjosi lentoja Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Norwegian laivastossa tulee olemaan 17 Dreamlineria, joista seitsemän on tällä hetkellä käytössä. Lisäksi Norwegian ottaa yhden Dreamlinerin vastaan vuoden 2014 aikana. Yhtiö suunnittelee laajentavansa kaukolentolaivastoaan vielä useammalla 787 Dreamlinerilla.

Norwegianin kaukolentoreitit:

New York (JFK): Oslo (OSL), Tukholma (ARN), Kööpenhamina (CPH), Bergen (BGO) ja Lontoo (LGW)
Fort Lauderdale (FLL): Oslo (OSL), Tukholma (ARN), Kööpenhamina (CPH) ja Lontoo (LGW)
Los Angeles (LAX): Oslo (OSL), Tukholma (ARN), Kööpenhamina (CPH) ja Lontoo (LGW)
San Francisco (OAK): Oslo (OSL) ja Tukholma (ARN)
Orlando (MCO): Oslo (OSL)
Bangkok (BKK): Oslo (OSL) ja Tukholma (ARN)

Ivalon lentoasemalla tapahtuu: terminaalin laajennustyöt jatkuvat ja kiitotie remontoidaan kesällä

medium_ivalo_terminaali_ulkoa_eps

Finavia Oyj:n toukokuussa aloittamat Ivalon lentoaseman mittavat laajennus- ja kunnostustyöt etenevät suunnitelmien mukaan. Kesällä vuorossa ovat terminaalin laajennustyöt sekä kolmen viikon kiitotieremontti elokuussa. Sujuvan matkustamisen takaamiseksi kaikki lennot operoidaan kiitotieremontin ajan Kittilän lentoasemalta. Finavia on järjestänyt matkustajille maksuttoman bussikuljetuksen Ivalosta Kittilään ja takaisin.

Finavian tämän vuoden merkittävin verkostolentoasemainvestointi etenee aikataulussa. Ivalon lentoaseman liikennealueen maarakennustyöt ovat jo pitkällä, ja terminaalin laajennustyöt on aloitettu. Laajennustöitä jatketaan läpi kesän, ja lisäksi elokuussa uusitaan kiitotien, rullausteiden ja asematason päällysteet.

”Haluamme olla mukana edistämässä Lapin matkailua. Kunnostustöiden kautta valmistaudumme kasvavaan lentoliikennemäärään ja voimme parantaa matkustuskokemusta entisestään”, Finavian Lapin aluejohtajaMartti Oinas iloitsee. ”Vaikka remontit tuovat mukanaan pieniä väliaikaisjärjestelyjä, teemme kaikkemme, että matkustajiemme on mahdollisimman helppo ja mukava liikkua myös muutostöiden aikana.”

Terminaalin laajennustöiden on tarkoitus valmistua kevätkauden 2015 aikana. Tämän jälkeen aloitetaan nykyisen terminaalialueen kunnostustyöt. Kaikki terminaalityöt pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä.

Lentoasema suljettu 4.–24.8. – matkustajille bussikuljetus Kittilään

Lentoturvallisuuden ylläpitämiseksi kiitotielle, rullausteille ja asematasolle tehdään elokuussa uudet päällysteet. Ivalon lentoasema suljetaan päällystetöiden ajaksi 4.–24.8. Lentoasema avataan matkustajille jälleen maanantaina 25.8.

Lentoaseman ollessa suljettuna kaikki lennot operoidaan Kittilän lentoaseman kautta. Finavia järjestää kaikille matkustajille maksuttoman bussikuljetuksen Ivalosta Kittilään ja Kittilästä Ivaloon. Bussimatkalle ei tarvitse hankkia erillistä lippua – riittää, kun mukana on matkustuspäivän lentolippu välille Helsinki–Kittilä tai Kittilä–Helsinki.

Ivalosta Kittilään: Bussi lähtee Ivalon lentoasemalta 4 tuntia 45 minuuttia ennen koneen lähtöaikaa Kittilästä. Bussi on perillä Kittilän lentoasemalla tunti ennen koneen lähtöaikaa. Kittilästä on lentoyhteydet Helsinkiin.

Kittilästä Ivaloon: Bussi lähtee Kittilän lentoasemalta Ivalon lentoasemalle, kun kaikki matkustajat ja matkatavarat on saatu koneesta kyytiin.

Bussit pysähtyvät Saariselällä Riekonlinnan hotellilla, Tunturihotellilla ja Kylpylähotellilla. Lisäksi kyytiin pääsee Kakslauttasen eli nelostien bussipysäkiltä. Myös Sodankylässä voi nousta kyytiin tai jäädä kyydistä pois. Bussi ei pysähdy Kiilopäällä.

Bussin ajoaika on noin 3 tuntia 45 minuuttia. Molemmilla matkoilla pysähdytään 15 minuutiksi Sodankylässä Nesteen huoltoasemalle, missä voi jaloitella, käydä wc:ssä tai ostaa virvokkeita. Busseja liikennöi Lapin Tunturiliikenne Oy.

Kunnostustyöt osa Finavian laajaa kehitysohjelmaa

Ivalon lentoaseman lisäksi Finavian verkostolentoasemainvestointien kohteina ovat tänä vuonna Tampere, Turku ja Rovaniemi. Lisäksi lukuisilla lentoasemilla tehdään pienempiä muutoksia viihtyvyyden ja palvelutarjonnan parantamiseksi. Verkostolentoasemiin investoidaan kuluvana vuonna noin 35 miljoonaa euroa. Ivalon osuus on tästä 13,5 miljoonaa euroa.

Finavia pahoittelee kunnostustöistä matkustajilleen ja yhteistyökumppaneilleen mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Lue lisää Ivalon lentoaseman kunnostustöistä 
Lue lisää Finavian verkostolentoasemien investointiohjelmasta

Seinäjoelle pääsee pian taas lentäen

1048690_577467889012925_551686998_o

Snowbird Airlines on viime vuonna perustettu kotimainen tilauslentoyhtiö, joka aikoo ottaa yhdeksi kohteekseen Seinäjoen. Kuva: Snowbird Airlines

Uusi kotimainen tilauslentoyhtiö Snowbird Airlines käy parhaillaan neuvotteluita säännöllisen lomalentoliikenteen käynnistämisestä Seinäjoelle.

Seinäjoki kiinnostaa yhtiön toimitusjohtajan Marja Aallon mukaan kovasti yhtiötä.

Ensimmäiset lennot saattavat toteutua Seinäjoelle jo ensi lokakuussa. Säännöllistä, päivittäistä reittiliikennettä ei ole luvassa.

Snowbird aloittaa syksyllä lennot ainakin kolmeen kohteeseen kahdesti viikossa.

Rengonharjun säännöllinen reittiliikenne Helsinkiin loppui keväällä 2013.

TRAFI: Lentomatkalle saa pakata useita elektronisia laitteita

BA_World_Traveller_cabin

Kesäsäät eivät ole hemmotelleet suomalaisia, joten auringon perässä ulkomaille karkaaminen houkuttelee. Lomalle tai työmatkalle lähtiessä moni tarvitsee mukaansa valikoiman sähköisiä laitteita. Lentomatkustajan iloksi tekniikka on kehittynyt niin, että matkustaja voi pakata reissulleen useamman elektronisen laitteen, kuten kannettavan tietokoneen tai matkapuhelimen, kun niiden virtalähteenä on litiumioniakku.

”Laitteita saa kuljettaa käsimatkatavaroissa tai ruumassa haluamansa määrän, kunhan yhden akun nimelliskapasiteetti ei ylitä 100 wattituntia ja muita matkatavararajoituksia noudatetaan. Akkujen yhteenlasketulla kapasiteetilla ei siis ole merkitystä”, kertoo Trafin erityisasiantuntija Jorma Kivinen.

Mikäli matka vaatii kapasiteetiltaan suurempien akkujen mukaan ottamista, on se mahdollista lentoyhtiön erikseen myöntämällä luvalla. Tällöin yksittäisen akun kapasiteetti saa olla enintään 160 Wh. ”Harvaan laitteeseen kuitenkaan tarvitsee pyytää erillistä lupaa, sillä useimmat akkukapasiteetit jäävät alle 100 wattitunnin”, Kivinen huomauttaa.

Laitteiden vara-akut tulee aina kuljettaa käsimatkatavaroissa. 100-160 wattitunnin vara-akkuihin tarvitaan lentoyhtiön lupa ja niitä saa ottaa mukaansa maksimissaan kaksi.

”Akut on myös suojattava oikosulkuvaaralta esimerkiksi teippaamalla navat piiloon”, Kivinen muistuttaa.

Osa lentoyhtiöistä sallii matkapuhelimen käytön

Aikaisemmin matkapuhelimen käyttö oli lentojen aikana kielletty, mutta nyt osa lentoyhtiöistä sallii käytön niin kutsutussa lentokonetilassa.

”Uudet lentokonetyypit kestävät entistä paremmin sähkömagneettista säteilyä. Suomessa ei ole tiettävästi viime vuosina raportoitu yhtään tapausta, jossa matkapuhelin olisi häirinnyt lentokoneen suunnistuslaitteita”, Kivinen kertoo.

Matkapuhelimen tai kannettavan tietokoneen täysipainoinen käyttö on kuitenkin sallittua vain, jos lentokoneeseen on asennettu tehdasvalmisteisesti oma langattoman verkkoyhteyden mahdollistava tukiasema.

Mikäli akkukapasiteetti on ilmaistu milliampeeritunteina (mAh), voit laskea wattituntimäärän seuraavasti: kerro milliampeeritunnit akun nimellisjännitteen volttimäärällä ja jaa tulo tuhannella (mAh x V / 1000).

Katso tarkemmat pakkausohjeet

Airbusin ensimmäinen A320neo-lentokone valmistuu

83e790507a96b96b_800x800ar

Ensilento odotettavissa syyskuussa 2014

Airbusin ensimmäisen A320neo-lentokoneen kokoonpano on päättynyt. Viimeisimmäksi kone maalattiin ja siihen asennettiin Pratt & Whitney PW1100G-JM -moottorit. MSN6101-koneella aloitetaan pian maan pinnalla tehtävät testit ja sitä valmistetaan ensimmäiseen A320neo-koneen lentoon.

Lentotestit alkavat syyskuussa 2014. Koneet tulevat liikenteeseen vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä.

A320neo (new engine option) sisältää monia uutuuksia, kuten uuden sukupolven moottorit ja suuret Sharklet-kärkisiivet, jotka yhdessä vähentävät polttoaineen kulutusta 15 prosenttia. Tämä merkitsee 3 600 tonnin vähennystä yhden lentokoneen hiilidioksidipäästöissä yhdessä vuodessa.

Yli 50 asiakasta on tilannut miltei 2 700 A320neo-perheen konetta sen julkistamisen jälkeen vuonna 2010. Näin koneperhe on saanut noin 60 prosentin osuuden markkinoista.

aec3eabd27902ee0_800x800ar

Ensimmäinen A320neo on valmis ja lähtee valmistautumaan ensilentoonsa syyskuussa 2014.

Eija Hakakari Finnairin henkilöstöjohtajaksi

_2014-07-02_12-47-19

Finnairin uudeksi henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty kasvatustieteiden maisteri Eija Hakakari, 53. Hän aloittaa uudessa tehtävässään vuoden 2014 loppuun mennessä. Hakakari seuraa tehtävässään Finnairin nykyistä HR-johtajaa Manne Tiensuuta, joka jättää Finnairin 31.8.2014.

Eija Hakakari on tällä hetkellä Stora Enson Printing and Living -divisioonan henkilöstöjohtaja. Hän on aikaisemmin toiminut Rautaruukin henkilöstöjohtajana sekä henkilöstöhallinnon johtotehtävissä Kiinassa ja Suomessa.

– Finnair on nopeasti muuttuvana kuluttajapalveluyrityksenä erittäin mielenkiintoinen. Yhtiön uusiutuminen ja kulttuurin jatkuva kehittäminen ovat haasteita, jotka innostavat, sanoo Eija Hakakari. – Tunnen finnairilaisten ammattitaidon ja on hienoa päästä tekemään heidän kanssaan yhdessä työtä yhtiössä, joka on meille kaikille  niin keskeinen yhteyksien rakentaja.

– Toivotamme Eija Hakakarin lämpimästi tervetulleeksi Finnair-tiimiin. On tärkeää, että jatkamme kulttuurimme uudistamista ja uuden Finnairin rakentamista vaikeinakin muutosaikoina. Tässä HR-tiimillämme on keskeinen rooli, korostaa Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. – Uskon, että Eijan HR-osaamisen lisäksi myös hänen Kiinan-kokemuksensa tuo tiimiimme hyvän lisän. Kansainvälinen kokemus ja vankka HR-tausta ovat tarpeen Finnair-hengen ja yhtiön kasvun edelleen rakentamisessa.

VAISALA TUKEE PURJELENNON MM-KILPAILUJA SUOMESSA

404148_355785957798835_411696822_n

Vaisala tukee purjelennon maailmanmestaruuskilpailuja, jotka ovat parhaillaan käynnissä Räyskälässä ja päättyvät 5.7. Kilpailuun osallistuu 112 lentäjää 25 eri maasta. Kilpailuluokkien määrä purjelennossa on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Vuonna 1976 Räyskälässä järjestetyissä MM-kilpailuissa luokkia oli vain kaksi. Tänä vuonna luokkia on yhteensä kuusi. Näistä kolmen luokan mestaruudet ratkotaan Räyskälässä ja loput Puolan Leznossa myöhemmin tänä kesänä.

Räyskälän MM-kilpailuissa lennetään vakio-, kerho- ja kaksipaikkaisten koneiden luokissa. Vakioluokassa koneiden siipien kärkiväli on rajoitettu 15 metriin. Kaksipaikkaisten luokassa se voi ulottua jopa 20 metriin asti. Jokainen maa saa lähettää kerho- ja vakioluokkaan kaksi konetta ja kaksipaikkaisiin yhden koneen.

Sään ymmärtäminen on tärkeää

Purjelennon MM-kilpailut kestävät kahden viikon ajan. Sään salliessa tehtäviä annetaan päivittäin. Lentosäätä ennustettaessa säähavaintojen hyödyntäminen on keskeisessä asemassa. Tärkeimmät säähavaintolähteet ovat radioluotaukset, pintasäähavainnot sekä tutka- ja satelliittihavainnot. Radioluotaukset antavat tietoa ilman lämpötilasta, kosteudesta ja tuulesta eri korkeuksilta. Vaisalan radioluotain on yksi maailman tarkimmista. MM-kilpailujen tehtävien suunnittelua varten Jokioisten observatoriolla tehdään päivittäin ylimääräinen Vaisalan radioluotaus yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Räyskälän lentokentällä on myös Vaisalan lentokenttäkäyttöön suunniteltu automaattinen säähavaintoasema. Sadealueiden kehittymisen ja reittien seurannassa tärkein havaintoväline on säätutka. Säätutkahavainnot saadaan Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkosta, jossa uusimmat säätutkat ovat Vaisalan toimittamia.

Lentämisessä turvallisuus on etusijalla

Purjelennossa turvallisuus on etusijalla kuten ilmailussa yleensäkin. Luotettavat säähavainnot ja -ennusteet ovat hyvin tärkeä lentoturvallisuuteen vaikuttava osatekijä. Turvallisuudesta huolehditaan myös riittävällä lentokoulutuksella, luotettavilla laitteilla ja kalustolla, säännöllisillä lentokoneiden huolloilla sekä ilmailuviranomaisen sääntöjen noudattamisella. Turvallinen lentäminen edellyttää lentäjältä hyvää tilannetajua, ennakointia ja oikeaa asennetta. Kilpapurjelentämisessä on huomattavaa hyötyä päivittäisen säätilan kehityksen ymmärtämisestä.

Lisätietoja on luettavissa www.wgc2014.fi

Voit myös seurata päivityksiä:

www.facebook.com/WGC2014 ja www.twitter.com/WGC2014.