Miksi Lappeenranta ja Etelä-Karjalan kunnat haluavat panostaa lentokenttään ja/tai lentoliikennemarkkinointiin?
Lappeenranta on määritellyt, että matkailu on kaupungin kehittämisen painopiste. Kansainvälinen vapaaajan matkailun kehitys ei voi olla vain venäläisten matkailijoiden varassa, vaan haluamme olla myös muualta tuleville ihmisille kiinnostava ja kilpailukykyinen matkailukohde.
Nykyajan matkailutottumukset johtavat 3–7 vuorokauden matkojen yleistymiseen. Lappeenrannan strategian seurantamittarina on mm. matkailijoiden viipymän pidentäminen. Vapaa-ajan matkustamiseen keskittyvä kansainvälisen reittiliikenteen lentokenttä vastaa tehokkaasti näihin matkailun kehitysmahdollisuuksiin –ja tavoitteisiin.
Kuinka paljon matkustajia voi Lappeenrannan kautta tulla tulevina vuosina?
Lappeenrannan lentokentällä kirjattiin vuonna 2019 yhteensä yli 80 000 matkustajaa. Vuonna 2020 lentoyhtiöillä on tarjolla Lappeenrantaan saapuville ja täältä lähteville lennoille jopa 150 000 matkustajapaikkaa. Erityisesti Ryanair on onnistunut täyttämään koneita jopa 99% täyttöasteilla. Teemme työtä myös uusien yhteyksien saamiseksi Lappeenrantaan. Tällöin matkustajamäärät voivat edelleen kasvaa.
Voiko lentoliikenteen kasvu vaikuttaa negatiivisesti lappeenrantalaisten arkeen?
Mikäli vuoden 2020 tavoite lentomatkustajamääräkapasiteetista toteutuu, Lappeenrannan kentältä nousee keskimäärin 1,14 matkustajalentokonetta/päivä. Reittilentojen saapumisen ja lähdön aikana lentoharrastajien yleisilmailu kentällä ja sen ympäristössä keskeytyy.
Miksi liike-elämää paremmin palvelevia yhteyksiä ei ole tarjolla Lappeenrannasta?
Kaupunki panostaa lentokenttään nimenomaan matkailuelinkeinon kehittämiseksi ja halpalentoyhtiöiden suorat lennot ovat erityisesti vapaa-ajan matkustajien suosiossa. Nykyään toki näitäkin lentoja on mahdollista yhdistää esimerkiksi Yandex flights- tai vastaavien palveluiden kautta.
Liikematkustuksen helpottamiseksi kaupunki yhdessä maakunnan muiden kuntien, elinkeinoelämän ja LUTin kanssa panostaa yöksi kotiin -liityntätaksipalvelukokeiluun. Palvelu tuo ja vie matkailijoita turvallisesti aamuyöllä Helsingin lentokentälle ja yöllä takaisin Etelä-Karjalaan. Jos tämän palvelun kysyntä kehittyy riittävän vahvaksi, toiveena on saada junayhteydet yöllä Helsingistä ja aamuyöllä takaisin.
Kuinka lentomatkailu hyödyttää Lappeenrantaa ja Saimaan aluetta?
Matkailijoiden vaikutus alueen elinvoimaisuuteen riippuu paljon matkan luonteesta ja kestosta. Lyhyiden vapaa-ajan matkojen osalta on arvioitu, että päivittäinen rahankäyttö majoitus- ja muihin palveluihin on 50–200 euroa/päivä ja henkilö. Rahankäyttö kohdistuu mm. majoitus-, ravintola-, ohjelma- ja liikkumispalveluihin sekä ostosmatkailuun. Taloustutkimus on arvioinut, että lentomatkustajien vaikutus ulottuu laajalle alueelle ja voi lähivuosina kasvun jatkuessa tuottaa jopa 30 miljoonaa euroa/vuosi Saimaan alueen matkailutoimijoille. Lähiaikoina saadaan lisää tutkittua tietoa, joka perustuu vuoden 2019 lentomatkustajien haastattelututkimuksiin.
Lentokenttä on itsessään myös merkittävä tänne matkailijoita maakunnan ulkopuolelta tuova palveluiden tarjoaja. Moni Lappeenrantaan saapuva ja täältä lähtevä matkailija tulee maakunnan rajojen ulkopuolelta. Lappeenrannasta keskiseen Eurooppaan lentävä käyttää mm. parkkipaikkapalveluja, joukkoliikennevälinteitä ja ostospalveluita alueellamme. Tästäkin tulee lähiaikoina lisää tutkittua tietoa.
Kuinka paljon lappeenrantalaisten veronmaksajien panostusta on käytetty lentokenttään ja lentoliikennemarkkinointiin?
Lappeenrannan kaupunki on vuosina 2015–2019, 31.12.2019 mennessä maksanut lentokenttään liittyen 1 932 089 euroa. Tämä tarkoittaa noin 26,5 euroa/asukas ja siten keskimäärin 6,60 euroa/asukas/vuosi. Jo maksettuja summia, tulevia varauksia ja muita kuluja on juuri kaupunginhallitukselle luovutetun liiketoimintasuunnitelman mukaan vuosina 2015–2022 yhteensä noin 110 euroa/asukas, noin 8 miljoonaa euroa yhteensä. Tämä tarkoittaa noin 13,75 euroa/asukas/vuosi. Mikäli lentoja tulee suunniteltua enemmän tai vähemmän, lentokenttätoimintojen kannattavuus ja kaupungin rahoitustarve muuttuvat.
Suomesta löytyy esimerkkejä mm. Savonlinnasta ja Porista, joissa oman kentän lentoyhteyksistä Helsinkiin ollaan valmiita talousarvioiden mukaan maksamaan tulevina vuosina 37–40 euroa/asukas/vuosi.
Miksi lentoyhtiöiltä ja -matkustajilta perittävät maksut eivät riitä kentän kulujen kattamiseen?
Lentokentällä on kiinteitä, lentojen määrästä vain osittain riippuvaisia kuluja sekä muuttuvia, lentojen määrän ja aikataulujen perusteella määräytyviä kuluja. Lentokenttätoiminnoista vastaavalla yhtiöllä on esimerkiksi töissä 38 henkilöä, näistä 23 kuuluu joustavien työsopimusten piiriin. Lisäksi suoraan kentällä työskentelee ravintola- ja muita ostopalveluja, esimerkiksi lennonjohtopalveluja tuottavia henkilöitä noin 10. Nykyiset lentovolyymit tuottavat liian vähän tuloja ensisijaisesti lentoyhtiöiltä perittävien maksujen, matkustajien parkkipaikkamaksujen ja muiden maksujen muodossa. Lentokenttä hakee siksi lisää liikevaihtoa lentomatkustajavolyymeja kasvattamalla.
Miksi kaupungin rahaa käytetään matkailumarkkinointiin lentoyhtiöiden verkkosivuilla?
Haluamme saada matkailijoita esimerkiksi Berliinistä, Milanon alueelta ja Wienistä. VisitFinlandin yleisen Suomi-markkinoinnin lisäksi on hyvä kertoa yhdessä maakunnallisen GoSaimaan kanssa palveluistamme niillä foorumeilla, joista voi hankkia matkalippuja Saimaan alueelle. Juna-laiva-juna-bussi yms. -matkaketjut ovat matkustajille vaikeammin myytävissä kuin edestakainen lentolippu, joka vie alle kahden tunnin päähän lopullisesta matkan määränpäästä. Siksi näkyvyys lentolippuja myyvän yhtiön sivuilla on tehokas markkinointiväline.
Onko lentäminen yhteensovittavissa kaupungin energia- ja ilmastopolitiikan kanssa?
Lentämisestä aiheutuu noin 2% maailman ihmisten aiheuttamista CO2-päästöistä. Lentämisen päästöt kasvavat lentoliikenteen nopean kasvun takia nopeasti. Lappeenrantaan lentävä, matkustajamäärällä mitattuna Euroopan suurin lentoyhtiö Ryanair aiheutti marraskuussa 2019 CO2-päästöjä noin 66 gr/matkustaja-km. Se on 30–15 gr/matkustaja-km vähemmän kuin sen keskeisillä lentoyhtiökilpailijoilla.
Lentokenttäliikenne on yksi tekijä lentoliikenteen päästöjen synnyttämisessä. Lähestyminen ja kiitorataliikenne aiheuttavat jopa 25% lentojen kokonaispäästöistä. Pienillä kentillä ko. päästöjä syntyy selkeästi vähemmän kuin isoilla.
Juna- ja bussimatkailu on kilpailukykyinen ja ekologinen vaihtoehto lähialuematkailussa. Monipuolisen kansainvälisen matkailun kehittämiseksi lentoliikenne on Saimaan alueelle monesti kuitenkin ainoa toimiva vaihtoehto. Tällöin on hyvä, että lentäminen tapahtuu Saimaan alueella sijaitsevalle ei-ruuhkaiselle kentälle uusilla, energiatehokkailla koneilla, joissa on mahdollisimman vähän vapaita istuinpaikkoja. Tämä toteutuu Lappeenrannassa.
Voitaisiinko lentoliikenteen ja matkailun kehitysrahaa käyttää tuottoisammin muissa kehityskohteissa?
Lappeenranta on monipuolinen yliopistokaupunki, joka panostaa merkittävästi yliopistoyhteistyöhön, energia- ja ympäristöalan kehittämiseen, asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen, infrastruktuuriin ja vapaa-ajan toiminnan kehittämiseen. Tämä tapahtuu sekä kaupungin perusrahoituksella että strategisella kehitysrahoituksella. Kehitysrahoitusta on varattu vuosille 2018–2021 yhteensä 11 miljoonaa euroa, josta lentomatkustajamarkkinointiin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.
Strategisiin kärkihankkeisiin on varattu rahaa seuraavasti:
- Kasvua ja osaamista, noin 1,6 miljoonaa euroa,
- Puhdasta ja kestävää, noin 1,2 miljoonaa euroa
- toimialojen kehitystyöhön noin 1,5-1,6 milj. €/ toimiala.
Joukkoliikenteen kehittämiseen, sen maksujärjestelmiin ja pyöräilyn kehittämiseen panostetaan strategisella rahoituksella noin 400 000 euroa toimialan omien sijoitusten lisäksi.
Panostukset matkailuun Saimaan alueella ovat perusteltuja monesta syystä. Kansainväliseen yliopistokaupunkiin kuuluu myös elävä matkailu- ja vapaa-ajan palvelutarjonta. On arvioitu, että 100 000 euron matkailualan liikevaihto työllistää yhtä palvelualan työntekijää. Panostus matkailuun tuo työmahdollisuuksia myös ei-korkeakoulutetuille lappeenrantalaisille.
Saimaan lentoasema säätiö sr.
Heikki Järvenpää, hallituksen puheenjohtaja
Armas Timonen, hallituksen varapuheenjohtaja
Markus Lankinen, toimitusjohtaja