Hävittäjälentäjät keskustelevat päivän kokemuksista. Vasemmalla luutnantti Lumme, 15 ja 1/2 pudotusta. Kersantti Kaloinen, vänrikki Brotherus ja oikealla ylikersantti Järvi, 22 voittoa. Vasemmalta: luutnantti Aulis Lumme, kersantti Kosti Kaloinen, vänrikki Johannes Brotherus ja ylikersantti Tapio Järvi. (Kuvaajatiedot: Sot.virk. Eino Nurmi, valokuvaaja
Krigsmuseet)
Hävittäjälentäjänä jatkosodassa palvelleen kapteeni Johannes Brotheruksen siunaustilaisuus järjestetään tiistaina 3. joulukuuta Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa Helsingissä. Ilmavoimat kunnioittaa tilaisuutta ylilennolla.
Talvisodassa vapaaehtoisena palvellut Brotherus suoritti Ilmavoimien upseerikurssi 13:n vuosina 1941–1943. Joulukuusta 1943 heinäkuuhun 1944 hän palveli ohjaajana Hävittäjälentolaivue 24:ssä lentäen Brewster B-239 ja Messerschmitt Bf 109 G-2 -hävittäjillä. Brotherus saavutti kaksi vahvistettua ilmavoittoa Karjalan kannaksen yllä vuonna 1944. Hän oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen lentäjä, joka ampui alas Neuvostoliiton ilmavoimien Lend-Lease -avun puitteissa käyttöönsä saaman yhdysvaltalaisvalmisteisen Bell P-39 Airacobra -hävittäjän.
Heinäkuussa 1944 Brotherus siirtyi Tiedustelulentolaivue 16:een, jossa hän lensi jatkosodan viimeiset viikot kotimaisella VL Myrsky II -hävittäjällä. Sodan jälkeen Brotherus opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa lentokoneenrakennuksen diplomi-insinööriksi. Hän teki työuransa Valmet Oy:n ja Wärtsilä Oy:n palveluksessa ensin lentokoneinsinöörinä ja myöhemmin muun muassa laivanrakennusteollisuuden johtotehtävissä.
Brotherus lensi vuosina 1941–1956 aktiivipalveluksessa ja kertausharjoituksissa yhteensä 22 ilmavoimien konetyypillä Letov S218 A Smolik -koulukoneesta De Havilland D.H.115 Vampire Trainer -suihkuharjoituskoneeseen. Hän osallistui aktiivisesti sotalentäjien Pilvenveikot-klubin toimintaan sekä ilmailuhistorialliseen perinnetyöhön.
Kapteeni Brotherus oli viimeinen elossa ollut Hävittäjälentolaivue 24:ssä palvellut ohjaaja. Laivue saavutti talvi- ja jatkosodassa yhteensä 877 vahvistettua ilmavoittoa Fokker D.XXI, Brewster B-239 ja Messerschmitt Bf 109 -kalustolla, menettäen sotatoimitappioina vain 38 konetta ja 18 kaatunutta. Hävittäjälentolaivue 24:ssä sotien aikana palvelleista ohjaajista kahdeksan palkittiin Mannerheim-ristillä. Tänä päivänä laivueen perinteitä ilmavoimissa vaalii Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31.
Ilmavoimat suorittaa ylilennon Johannes Brotheruksen muiston kunniaksi tiistaina 3. joulukuuta kello 12.40–12.50 välisenä aikana. F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä lentää Helsingin Hietaniemen hautausmaan uuden kappelin yli noin 300 metrin korkeudessa. Lennolla on säävaraus.