Kiire ja myöhässä aloitettu jarrutus johtivat Norwegianin lentokoneen ulosajautumiseen Helsinki-Vantaalla viime kesänä

Dg14e-tWkAAIpJD

Kuva: OTKES

Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtui 11.7.2017 vaaratilanne, jossa kentälle laskeutunut Norwegian Air Shuttle -yhtiön Boeing 737-800 -tyyppinen matkustajalentokone ajautui ulos kiitotien päästä. Koneessa oli kuuden hengen miehistö ja 168 matkustajaa. Vaaratilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Lentokoneeseen ja kiitotien päätyvalaisimiin tuli vaurioita.

Onnettomuustutkintakeskus antaa kaksi turvallisuussuositusta tutkintansa perusteella Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:lle ilmailun turvallisuuden parantamiseksi ja vastaavien vaaratilanteiden estämiseksi. Pahimmillaan ulosajautumiset kiitotieltä voivat johtaa erittäin vakaviin seurauksiin.

Dg14e_MXkAEScm8

Kuva: OTKES

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA selvittää, miten ohjaamoyhteistyön koulutusta voidaan parantaa maassa operoinnin osalta. Tutkinnassa ilmeni kommunikaation puutteita ohjaamoyhteistyössä laskukiidon aikana. Tämä heikensi lentäjien valppautta ja tilannetietoisuutta.

Toimiva ohjaamoyhteistyö on oleellinen osa lentoturvallisuuden varmistamista. Lentäjien peruskoulutuksessa sekä säännöllisessä ohjaamoyhteistyön koulutuksessa korostetaan muun muassa määrämuotoisen viestinnän tärkeyttä sekä valmiutta puuttua tilanteisiin, joissa kokee turvallisuuden mahdollisesti vaarantuvan. Vaaratilanteista suuri osuus tapahtuu kiito- ja rullausteillä.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA selvittää, ovatko nykyiset lentoliikenteen aikataulut realistisia ja vaikuttavatko ne lentoliikenteen käytäntöihin turvallisuutta heikentävästi. Lentoyhtiöillä on tiukat aikataulutavoitteet keskinäisen kilpailun ja taloudellisten tekijöiden vuoksi. Tasapainoilu aikataulutavoitteiden ja turvallisuustavoitteiden välimaastossa voi johtaa toimintatapoihin, jotka heikentävät turvallisuutta.

Matkustajakoneen jarrutus aloitettiin liian myöhään, jonka lisäksi märän kiitotien ja ilmajarrujen (spoilerit) puuttumisen vaikutusta jarrutusmatkaan ei ennakoitu. Vaaratilanteen taustalla vaikutti pyrkimys saada aikataulua kiinni sekä jouduttaa kiitotien vapauttamista. Lento lähti Tukholmasta 53 minuuttia myöhässä aikataulustaan. Se oli ollut myöhässä jo edellisessä lähdössä Helsingistä Tukholmaan, ja myöhästymisaika oli edelleen kasvanut. Koneiden kääntöajat lentokentillä ovat lyhyitä. Lyhyessä ajassa matkustajat vaihtuvat ja lentokone muun muassa tankataan, lastataan ja siivotaan. Yhdenkin asian viivästyminen johtaa helposti myöhästymiseen.

Lentäjien kannalta on ongelmallista, mikäli lennot myöhästyvät usein heistä riippumattomista syistä. Heillä on paine pyrkiä vähentämään myöhästymistä niin paljon kuin mahdollista. Tiukka pyrkiminen aikataulussa pysymiseen tai myöhästymisen vähentämiseen, voi olla turvallisuuden kannalta ristiriitaista.

Tutkintaselostus