Finnair tekee muutoksia palveluihinsa heinäkuussa lentomatkustuksen elpyessä vähitellen

a0aee5d45b29b797_800x800ar

Uusi puhdistuspakkaus asiakkaille

Finnair on tehnyt kevään aikana lukuisia muutoksia palveluihinsa lentoasemalla ja lennon aikana suojatakseen niin asiakkaiden kuin henkilöstön terveyttä lentoasemalla ja lennoilla. Lentoliikenteen vähitellen elpyessä, Finnair lisää palveluaan avaamalla Finnair Loungen Schengen-alueella ja laajentamalla lennonaikaista tarjoilua.

“Lentomatkustaminen voi tuntua erilaiselta kuin ennen, kun palveluissa on muutoksia ja voimassa on uudenlaisia käytäntöjä, kuten maskin pakollinen käyttäminen lennoillamme. Iloitsemme kuitenkin siitä, että voimme palauttaa joitakin tuttuja elementtejä asiakkaidemme lentomatkaan pitäen edelleen hyvää huolta hygieniasta ja asiakkaidemme ja henkilökuntamme turvallisuudesta”, sanoo Karim Al-Soufi, joka johtaa Finnairin asiakaskokemusta lentoasemilla.

Finnair Lounge avaa ovensa Schengen-puolella

Helsinki-Vantaan lentoaseman Schengen-puolen Finnair Lounge avautuu asiakkaille 1.7.2020. Lounge on avoinna kello 6-10 ja klo 14-20 rajoitetulla tarjoiluvalikoimalla. Asiakkaat, jotka ovat lähdössä matkalle lentoaseman non-Schengen-puolelta ja ovat oikeutettuja lounge-sisäänpääsyyn, voivat käyttää Schengen-puolen loungea. Finnairin lounget lentoaseman non-Schengen-puolella ovat edelleen suljettuina.

Lennon aikainen tarjoilu laajenee heinä-elokuussa

Heinä-elokuussa kotimaassa ja Euroopan lyhyimmillä reiteillä, kuten Tukholman Arlandaan, tarjoilemme economy-luokassa kahvia ja teetä, mehua ja vettä, ja pidemmillä Euroopan lennoilla lisäksi keksin tai juustoleivän, reitin pituudesta riippuen. Kaukolennoilla tarjoilumme palaa lähemmäksi tavanomaista sekä economy- että business -luokissa. Erikoisaterioiden ja alkoholijuomien valikoima on kuitenkin edelleen rajattu. Tarkemmat kuvaukset tarjoilusta löytyvät täältä.

Uusi puhdistuspakkaus asiakkaille

Finnairille matkustajien terveys ja turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää.  Lentokoneiden siivousta on tehostettu ja lennoilla on jaettu puhdistuspyyhkeitä. Heinäkuun alkupuolelta alkaen matkustajille jaetaan henkilökohtainen Clean kit –pakkaus, joka sisältää puhdistuspyyhkeen, infosivun ja Kyrön käsidesiä.

Kestävästi ja vastuullisesti tuotettu Clean kit on kuvitettu suomalaisen taiteilijan Reeta Ekin taiteella. Paperituotteet on valmistettu kestävästä suomalaisesta metsäkuidusta, ja puhdistuspyyhkeen ja käsidesin on toimittanut Kyrön tislaamo, joka tunnetaan palkitusta ginistä. Kyrö alkoi valmistamaan käsidesiä terveydenhuollon tarpeisiin pandemian alkaessa.

Lennon aikana on edelleen pakollista käyttää suu-nenäsuojusta. Suojaimen voi ottaa pois ruokailun ajaksi. Suosittelemme, että asiakkaat hankkivat itselleen sopivat maskit hyvissä ajoin ennen matkaa ja varaavat niitä tarpeeksi mukaan.

Käsimatkatavaran koon väliaikainen pienennys

Finnair muuttaa väliaikaisesti käsimatkatavaran sallittua kokoa. Käsimatkatavaran uudet mitat ovat 55x40x23cm (vanha mitta 56x45x25cm). Economy-luokassa mukana voi olla yksi käsimatkavara ja pieni henkilökohtainen tavara, jonka mitat ovat 40x30x15cm.  Käsimatkatavaran ja henkilökohtaisen tavaran yhteispaino voi olla enintään 8 kg. Business-luokassa voi olla mukana kaksi käsimatkatavaraa ja yksi henkilökohtainen tavara, kuten käsilaukku, kokonaispainon ollessa enintään 10 kg.

Hornet-ylilento Helsingissä 1. heinäkuuta

F-18C_Hornet_Tour_de_Sky_Oulu_2014-08-10_04

Suomen ilmavoimien F-18C Hornet (HN-423) esiintyy Tour de Sky 2014 -lentonäytöksessä Oulun lentoasemalla.

Ilmavoimat kunnioittaa jatkosodassa lentäjänä palvelleen Nils Hackzellin muistoa F/A-18 Hornet -ylilennolla Helsingissä keskiviikkona 1. heinäkuuta 2020.

Hackzell sai hävittäjälentäjän koulutuksen vuosina 1943‒1944 järjestetyllä Ohjaajakurssi 5:llä Lentosotakoulussa Kauhavalla. Kurssin suoritettuaan hän palveli jatkosodan lopulla Täydennyslentolaivue 35:ssä.

Nils Hackzellin siunaustilaisuus järjestetään Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa keskiviikkona 1. heinäkuuta 2020. Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä kunnioittaa tilaisuutta ylilennolla kello 14.30. Hornet lentää Hietaniemen yli lännestä lähestyen. Lentokorkeus on noin 300 metriä, lennolla on säävaraus.

Lennot Lappeenrantaan alkavat jälleen matkustusrajoitusten purkamisen myötä – lentoasemalla noudatetaan viranomaisten toimintaohjeita

ryanair-lpr-lentokentalla_minna-kivisto

Valtioneuvosto ilmoitti 23.6. matkustusrajoitusten asteittaisesta purkamisesta. Matkustusrajoituksista voidaan luopua 13.7. alkaen Suomen ja sellaisten maiden välillä, joiden COVID-19 tauti-ilmaantuvuus on enintään 8 uutta tautitapausta 100 000 henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana.

Valtioneuvoston mukaan tämän hetkisen tilanteen perusteella rajoituksista voitaisiin luopua seuraavien Schengen-maiden osalta: Saksa, Italia, Itävalta, Kreikka, Sveitsi, Slovenia, Unkari ja Liechtenstein. Valtioneuvosto tekee vielä arvion Schengen ja EU-maiden kokonaistilanteesta 10.7. mennessä.

Tällä hetkellä rajan ylitys on mahdollista tietyin ehdoin, joista löytyy lisätietoa Rajavartiolaitoksen verkkosivustolta.

Kansainvälinen lentoliikenne on ollut sallittua jo 15.6. alkaen kaikille Suomen lentoasemille.

Lappeenrannan lentoasema on seurannut koronatilanteen kehittymistä tiiviissä yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa ja noudattanut kaikilta osin kansainvälisiä ja kansallisia ohjeistuksia.

Lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että matkustusrajoitusten purkamista ja lentoliikenteen käynnistämistä varten viranomaiset ovat määritelleet lentoasemien toimintaa koskevan kattavan ohjeistuksen, jota myös Lappeenrannassa tullaan noudattamaan lentojen käynnistyessä.

– Nyt kun hallitus ilmoitti matkustusrajoitusten purkamisesta, myös lentoliikenteen jatkon suunnittelu etenee ja lentoliikenne Lappeenrantaan palautuu asteittain.

– Lentoyhtiön suunnitelmien mukaan ensimmäiset lennot Milanon Bergamosta alkavat heinäkuussa. Bergamon kautta pääsee myös useisiin muihin kohteisiin Euroopassa ja samalla useista kymmenistä Euroopan kaupungeista on hyvät yhteydet vastaavasti Bergamon kautta tänne meille Saimaan alueelle.

Muut reitit Berliinistä, Wienistä ja Budapestistä ovat alkamassa lokakuun lopussa. Lennot ovat varattavissa Ryanairin nettisivuilla.

Matkustajien liikkumista ja turvavälien noudattamista ohjataan Lappeenrannan lentoasemalla matkustajamäärien mukaisesti erityisjärjestelyin.

– Myös erilaisten suojavälineiden käyttöä lisätään sekä hygieniaa ja siivousta tehostetaan entisestään. Lisäksi pyydämme matkustajia varautumaan omien maskien käyttämiseen lentoaseman tiloissa sekä myös lennoilla. Ryanair edellyttää matkustajilta maskien käyttöä lentojen aikana. Lentoasemalla on myynnissä maskeja sekä käsidesiä.

Lentoasema teki jo kevättalvella tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa turvallisen matkailun eteen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan ennen matkailurajoitusten käyttöönottoa Etelä-Karjalaan ei tiettävästi saapunut paikallisen lentomatkailun kautta yhtään henkilöä, jolla olisi ollut koronavirustartunta.

Lentoasema on nykyisen tilanteen huomioiden jatkanut viranomaisyhteistyötä ja valmistellut uusia toimintaohjeita yhteistyössä Eksoten ja muiden viranomaisten kanssa.

– Uskomme lentoasemalla, että toimintaohjeiden ja kentällä sekä lennoilla käytössä olevien toimenpiteiden ansiosta lentomatkailuun liittyvät mahdolliset koronariskit pysyvät hallinnassa. Tarkkailemme tilannetta ja viranomaisten arvioita ja ohjeistuksia aktiivisesti. Teemme tarvittaessa muutoksia lentoaseman toimintaan, Eija Joro sanoo.

Saimaan alueelle saapuvat matkailijat edistävät matkailuyrittäjien toimintaa

Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärät olivat nopeassa kasvussa ennen koronatilanteen aiheuttamaa pysähdystä. Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankisen mukaan korona ja sen vuoksi käyttöön otetut rajoitukset aiheuttivat matkailu- ja palvelusektorille merkittävän iskun.

– Viranomaisten arvioiden mukaan tautitilanne koko Euroopassa on kuitenkin nyt helpottumassa ja kansainvälinen matkailu voidaan siten käynnistää toimintaohjeita noudattamalla turvallisesti. Toivottavasti myös Suomi voi arvioida laajempaa matkustusrajoitusten turvallista purkua Suomeen saapuvien matkailijoiden osalta pian.

– Lentomatkailun avaaminen voi tuoda erittäin tarpeellisen liikevaihtomahdollisuuden myös Saimaan alueen matkailuyrittäjille, varsinkin kun Venäjän raja arvioiden mukaan pysyy edelleen suljettuna.

Lankinen uskoo, että viime vuosiin nähden suurempi määrä Italian matkailijoita voi saapua turvallisesti lomailemaan Saimaan rannalle, kun Suomen rajoituksia puretaan.

– Italialaiset olivat kohdemaiden asukkaista suurin Lappeenrannan lentokenttää käyttäneistä asiakkaista. TAK Oy:n haastatteluselvityksen perusteella 10 % kentän Bergamo-lentojen asiakkaista tuli Italiasta. Italian varsinaisen lomakuukauden elokuun 2019 aikana italialaisten osuus matkustajista oli tätä selvästi suurempi. 

Lääkärihelikoptereilla kiireinen juhannus – myrkytykset ja vesipelastustehtävät korostuivat

add0933832cea2fa_800x800ar

FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohtiin tuli juhannusviikonlopun aikana yhteensä 191 hälytystä, mikä on yli 40 prosenttia enemmän kuin edeltävinä alkukesän viikonloppuina keskimäärin. Hälytysmäärä oli lähes sama kuin viime juhannuksena, jolloin hälytyksiä oli 199.

FinnHEMSin kuudesta tukikohdasta vilkkainta oli Tampereen tukikohdassa, jossa hälytyksiä vastaanotettiin juhannuspyhien aikana kaikkiaan 41. Se on merkittävästi, 82 prosenttia, enemmän kuin kesän aiempina viikonloppuina.

– Juhannus ja kauniit säät saivat ihmiset liikkeelle, joten tehtävämäärä oli suuri. Lisäksi sydäntapahtumien ja aivoverenkiertohäiriöiden määrä nousee kesähelteiden alkaessa, ja se näkyy heti tehtävissä, kertoo vastuulääkäri Piritta Setälä FinnHEMSin Tampereen tukikohdasta.

– Osa tehtävistä osa oli hyvinkin pitkäkestoisia ja laajalla alueella. Niitä suoritettiin niin Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa kuin Etelä-Pohjanmaallakin.

Seuraavaksi eniten hälytyksiä kirjattiin Kuopiossa, jossa oli 36 hälytystä, ja Turussa, jota hälytettiin 35 kertaa.

Tehtävämäärien perusteella rauhallisinta puolestaan oli pohjoisessa. Oulun tukikohtaan tuli juhannusviikonlopun aikana 23 hälytystä ja Rovaniemelle 25. Myös Oulussa ja Rovaniemellä, kuten muissakin tukikohdissa, juhannus oli kuitenkin selkeästi edeltäviä viikonloppuja vilkkaampi.
Myrkytykset ja vesipelastustehtävät korostuivat tänä juhannuksena

Myrkytystehtäviä kirjattiin yli kaksinkertainen määrä edellisiin juhannuksiin verrattuna, kaikkiaan 23 hälytystä. Niistä suuri osa, yhdeksän hälytystä osui Tampereen tukikohdalle.

– Viime viikonlopun tapahtumissa alkoholi näytteli isoa osaa. Alkoholimyrkytysten lisäksi osa vapaa-ajan tapaturmista johtui selkeästi alkoholista, kertoo Setälä.

Tänä juhannuksena lähdettiin aiempaa useammin myös vesipelastustehtäville, jonne lääkärihelikopteri hälytettiin 11 kertaa. Vesipelastustehtävät työllistivät erityisesti Kuopion tukikohtaa. Rakennuspalot aiheuttivat kuusi hälytystä.

Potilaan tajuttomuus ja elottomuus ovat yleisimpiä syitä FinnHEMS-lääkärihelikoptereiden hälytyksille. Ne olivat yleisiä myös tänä juhannuksena, vaikka vähenivätkin viime vuodesta. Myös liikenneonnettomuuksista johtuvat hälytykset vähenivät.
Juhannuksen (19.–21.6.2020) hälytysmäärät tukikohdittain:

FH10 Vantaa: 31 hälytystä
FH20 Turku: 35 hälytystä
FH30 Tampere: 41 hälytystä
FH50 Oulu: 23 hälytystä
FH51 Rovaniemi: 25 hälytystä
FH60 Kuopio: 36 hälytystä

Hälytyksen yleisimmät syyt:

Tajuttomuus, 36 hälytystä
Myrkytykset, 23 hälytystä
Elottomuus, 22 hälytystä

Otkes: Nykyinen ultrakevyt­lentokoulutus ei anna riittäviä valmiuksia turvalliseen lento­harrastukseen

a-light-aircraft-1577900470yPR

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnat ultrakevyiden lentokoneiden onnettomuuksista Tampere-Pirkkalan lentoasemalla 31.7.2019 sekä Euran lentopaikalla 8.9.2019 ovat valmistuneet.

Tampere-Pirkkalassa sattuneessa onnettomuudessa lento-oppilaan oli tarkoitus lähteä noin puoli tuntia kestävälle yksinlennolle. Nousussa kone sakkasi ja putosi maahan. Lento-oppilas kuoli onnettomuudessa.  Sivuperäsinpolkimien virheellinen käyttö luultavasti aiheutti ilma-aluksen hallinnan menetyksen.

Euran lentopaikalla sattuneessa onnettomuudessa lento-oppilas oli palaamassa pitkän koulutuspäivän jälkeen yksin tehdyltä matkalennolta Euraan. Laskeutuminen ei sujunut suunnitellusti ja lentokone sakkasi ylösvedon jälkeen kallistuen vasemmalle ja putosi läheiseen metsään. Lento-oppilas selvisi onnettomuudesta lievin vammoin. Lento-oppilaalle oli onnettomuuspäivänä kertynyt paljon lentoaikaa ja vaikka kansallinen ilmailumääräys määritteleekin oppilaan maksimilentojana päivän aikana, ei määräys ota huomioon matkalentoa, jota lento-oppilaalle oli onnettomuuspäivänä kertynyt paljon.

Ultrakevytlentokoulutusta annetaan lentokerhoissa eri puolilla Suomea. Koulutuksessa käytetään yleisesti Suomen Ilmailuliiton julkaisemaa ja Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymää koulutusohjelmaa. Vaikka koulutusohjelma on velvoittava, käytännön toteutuksessa on eroja koulutusorganisaatioiden välillä, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi.

Käytännössä harrasteilmailun parissa toimivilta tahoilta edellytetään paljon omavalvontaa, lisää Nurmi.

Nykyinen ultrakevytlentokoulutus ei yksinkertaisesti takaa riittäviä valmiuksia turvalliseen lentoharrastukseen, toteaa tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta. Ultrakevytilmailun kansalliset koulutusvaatimukset ovat kevyemmät verrattuna Euroopan lentoturvallisuusviraston, EASA:n, harrasteilmailun LAPL/PPL- koulutusvaatimuksia noudattaviin koulutuksiin. Tätä on perusteltu sillä, että ultrakevyet lentokoneet ovat kevyempiä, hitaampia ja helpommin lennettäviä, eikä niistä aiheudu suurta vaaraa ulkopuolisille – tämä käsitys on suoraan 1970-80 -luvuilta ja todellisuudessa ultrakevyiden rakenne ja lentonopeus ovat kehittyneet 2000-luvulla huomattavasti.

Työnjako ilmailun turvallisuustyössä ei tällä hetkellä ole selvä ja painopiste on selkeästi liikenneilmailussa – ei harrasteilmailussa, lisää professori Nurmi.

Onnettomuustutkintakeskus on antanut viime marraskuussa Tampere-Pirkkalan onnettomuutta koskevan tutkinnan aikana havaitun onnettomuusuhan vuoksi turvallisuussuosituksen Tšekin tasavallan harrasteilmailuliitolle (LAACR)

Jos meidän julkaisemaamme kuvaa ohjaamosta katsoo, näkee selvästi, että kaksoisohjainten sivuperäsinpolkimet ovat huomattavan lähellä toisiaan ja erehtyminen mahdollista – varsinkin jos ollaan yksinlennolla, jolloin viereiset polkimet eivät ole käytössä, kertoo tutkinnanjohtaja Kotiranta. Koneen valmistaja on kyllä julkaissut vapaehtoisen huoltotiedotteen ohjaamoergonomian parantamiseksi. Suositamme, että muutostyöstä tulisi pakollinen, lisää Kotiranta. 

Onnettomuustutkintakeskus antaa Tampere-Pirkkalan ja Euran onnettomuuksien seurauksena Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille kaikkiaan viisi suositusta, jotka liittyvät lentokoulutukseen: sen jaksottamiseen, laadunvalvontaan, kotimaan koulutusvaatimusten harmonisointiin EASA:n harrasteilmailun LAPL/PPL-koulutusvaatimusten kanssa, sekä turvallisuustyön työnjakoon ja resurssointiin. Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Sisäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto yhdessä huolehtivat siitä, että ilma-alusten pelastustoiminnasta vastaaville ja poliisille on tarjolla ajantasaista tietoa ja koulutusta rakettikäyttöisten pelastusvarjojen turvallisesta deaktivoinnista.

Lääkärihelikopterien potilas on useimmiten iäkäs mies

FH-pellon-yllä-1536x1022

FinnHEMSin maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen hälytystietokanta parantaa kriittisten ensihoitopotilaiden hoidon tutkimus- ja kehitystyön mahdollisuuksia. Tietokanta kattaa kaikki Suomen lääkärihelikopteri- eli HEMS-tehtävät vuodesta 2012 lähtien.

Suomalaiset saavat lääkärihelikopteritiimin apua useimmiten onnettomuustilanteissa, seuraavaksi suurimmat ryhmät HEMS-hälytyksillä ovat sydänpysähdyspotilaat ja keskushermoston sairauksista kärsivät potilaat. FinnHEMSin lääkäriyksiköiden hoitamista henkilöistä yli 60 prosenttia on miehiä. Potilaiden mediaani-ikä on 57,7 vuotta.

Tiedot löytyvät FinnHEMSissä kootusta tietokannasta, johon on vuodesta 2012 lähtien rekisteröity HEMS-hälytykset Suomessa. Tietokannasta on nyt julkaistu ensimmäinen laaja tieteellinen artikkeli, jossa esitellään aineisto ja sen käyttömahdollisuudet. Tietokantaa hyödynnetään jo useissa käynnissä olevissa ensihoidon tutkimusprojekteissa. 
 

Liki 34 000 rekisteröityä potilaskohtaamista

FinnHEMSin tietokannassa on tilastotietoa yli sadastatuhannesta HEMS-hälytyksestä ja rekisteröinnit 33 844 potilaskohtaamisesta. Tietokanta on kansainvälisestikin katsoen poikkeuksellisen kattava. Sen merkittävin etu on valtakunnallisuus ja yhtenäisyys.

– Suurin hyötyjä tästä tiedonkeruusta ja sitä seuraavasta tutkimustyöstä on ehdottomasti potilas. Tämän tietokannan avulla voidaan entistä paremmin arvioida sitä, millaiset potilaat hyötyvät eniten siitä, että lääkärihelikopteri saadaan paikalle tai vaihtoehtoisesti siitä, että kuljetus sairaalaan hoituu nopeasti, kertoo anestesialääkäri ja väitöskirjatutkija Johannes Björkman.

Tiedot on kerätty FinnHEMSin kuudesta tukikohdasta: Vantaalta, Turusta, Tampereelta, Oulusta, Rovaniemeltä ja Kuopiosta. Tutkimusryhmässä on edustaja jokaisesta HEMS-sairaanhoitopiiristä. Hankejohtaja Jouni Nurmi FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksiköstä muistuttaa, että yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä on ensihoidon tutkimuksen kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. 

– Yksikään sairaanhoitopiiri ei yksin pystyisi tekemään tämänkaltaista tutkimusta. Jos ei olisi kansallista ja keskitettyä FinnHEMS-organisaatiota, joka edistää yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa HEMS-tutkimusta, tätä toimintaa ei pystyttäisi kehittämään, myös HUS Akuutin ensihoitolääkärinä FinnHEMSin Vantaan tukikohdassa toiminut Nurmi sanoo.
 

Tietokannasta apua hälytyskriteerien viilaamiseen

FinnHEMS-tietokanta on erinomainen työkalu hälytyskriteerien kehittämiseen niiden tehtävien osalta, joihin lääkärihelikopteri on hälytetty. Tietoja pystytään jatkossa käyttämään HEMS-hälytysten kohdentamisteen. 

– Nyt meillä on käytettävissämme tarkat tiedot siitä, mitä tapahtui niillä hälytyksillä, joihin FinnHEMS kutsuttiin. Pystymme arvioimaan sitä, missä tehtävissä HEMSin paikallaolo toi lisäarvoa ja millaisissa hälytyksissä lääkärihelikopterin tulo peruutettiin, väitöskirjatutkija Anssi Saviluoto kertoo.

Tavoitteena on, että laajaan tutkimusmateriaaliin perustuvat tutkimukset hyödyttäisivät koko ensihoidon kenttää ja sen kehittämistä. Tietokannan pohjalta saadaan tuloksia, jotka pätevät kriittisesti sairaiden potilaiden kohdalla.

– Tietokannan tilastointi perustuu kansainvälisiin suosituksiin, ja jopa ylittää ne. Suosituksissa on määritelty, mitä tietoja HEMS-rekistereiden tulee sisältää ja millaiseen muotoon tieto on talletettu. Kanta on rakennettu ja tietojen kerääminen on tehty niin, että sitä voidaan käyttää monipuolisesti tutkimustyöhön, Saviluoto lisää.

Tuore tutkimus vahvisti jo aiemminkin esille nousseen tiedon, että suomalaisessa HEMS-toiminnassa peruutettujen hälytysten määrä on kansainvälisesti vertaillen korkea. Tietty etupainotteisuus hälyttämisessä kuuluu lääkärihelikopteritoiminnan luonteeseen. Uuden tutkimusnäytön avulla voidaan jatkossa saada kustannusvaikutuksia, jos järjestelmä pystyy kohdentamaan avun aiempaa tehokkaammin ja siten peruutettujen hälytysten määrää pystytään vähentämään.

Faktoja HEMS-toiminnasta

  • Suurimman potilasryhmän (26 prosenttia) muodostavat traumapotilaat. Seuraavaksi yleisimmät syyt hälytyksille ovat sydänpysähdys (20 prosenttia), neurologiset syyt, pois lukien aivohalvaukset (13 prosenttia) ja myrkytykset (10 prosenttia).
  • Hälytyksistä 54 prosenttiin lähdetään helikopterilla, 45 prosenttiin hälytysajoneuvolla. Yhdessä prosentissa kuljetus hoidetaan muulla keinoin, esimerkiksi Rajavartiolaitoksen kopterilla.
  • HEMS-hälytysten yleisin peruutussyy on hälytyspaikalla tehty uudelleenarviointi, jolloin HEMS-yksikön paikalle saapumista ei enää pidetä tarpeellisena. 
  • HEMS-yksikkö saadaan hälytyspaikalle keskimäärin 19 minuutissa.

Esittelyartikkeli FinnHEMS-tietokannasta The first seven years of nationally organized helicopter emergency medical services in Finland – the data from quality registry julkaistiin Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine -lehdessä toukokuussa. Anssi Saviluodon ja Johannes Björkmanin lisäksi tutkimusryhmään kuuluivat Anna Olkinuora, Ilkka Virkkunen, Hetti Kirves, Piritta Setälä, Ilkka Pulkkinen, Päivi Laukkanen-Nevala, Lasse Raatiniemi, Helena Jäntti, Timo Iirola ja Jouni Nurmi.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315648/13049_2020_Article_739.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Rovaniemen lentoasema täyttää 80 vuotta

medium_rovaniemi_airport

Kuva: Finavia

Rovaniemen lentoasema täyttää pyöreät 80 vuotta kesäkuun 21. päivänä. Vain puoli vuotta sitten uudistetulla ja laajennetulla lentoasemalla on tärkeä rooli Lapin matkailun ja Suomen saavutettavuuden mahdollistamisessa.

Rovaniemen lentoaseman rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1939. Jo seuraavan vuoden kesäkuussa Aero Oy käynnisti säännöllisen reittiliikenteen Rovaniemelle Helsingistä. Lento kesti useita tunteja, sillä välilaskut tehtiin Tampereella, Vaasassa, Kokkolassa, Oulussa ja Kemissä ennen Rovaniemelle laskeutumista. Sieltä kone jatkoi edelleen Sodankylään ja Petsamoon.

Lentoasema perustettiin toisen maailmansodan aikana. Sodassa tuhoutuneen kentän jälleenrakennustyöt käynnistyivät vuonna 1948, ja samana vuonna säännöllinen reittiliikenne aloitettiin uudelleen.

– Lentoaseman kehitys on ollut huikeaa. Matkustajamäärät ovat kasvaneet vuosien varrella valtavasti, kertoo Rovaniemen lentoaseman päällikkö Johan Juujärvi Finaviasta.

Rovaniemi on matkustajamääriltään yksi Suomen vilkkaimmista lentoasemista, jonne lennetään tiheään etenkin talvisaikaan. Rovaniemen lentoasema palveli vuonna 2019 yli 660 000 matkustajaa, ja matkustajamäärät ovat olleet viimeisen vuosikymmenen ajan nousussa.

– Lapin luonto ja eksotiikka kiinnostavat ihmisiä ympäri maailman. Esimerkiksi joulupukki, napapiiri ja revontulet ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä Rovaniemelle ja koko Lapin alueelle. Rovaniemen lentoasema tunnetaan Joulupukin virallisena lentoasemana, jonka kautta pääsee Lapin ainutlaatuisten elämysten pariin, sanoo Juujärvi.

Finavia on kehittänyt ja laajentanut Rovaniemen lentoasemaa viime vuosien aikana merkittävästi. Uutta tilaa on saatu yhteensä 5 000 neliötä. Kapasiteettia on kasvatettu ja tehokkuutta parannettu lisäämällä uusia passintarkastus-, lähtöselvitys- ja turvatarkastuslinjoja ja lähtöportteja sekä laajentamalla matkatavarajärjestelmää. Myös palvelut ovat parantuneet, ja kentälle on avattu uusia myymälöitä ja ravintoloita.

Rovaniemen lentoaseman laajennus oli osa Finavian mittavaa 55 miljoonan euron kehitysohjelmaa Lapin lentoasemilla. Rovaniemen osuus oli vajaat puolet koko investoinnista eli 25 miljoonaa euroa.

Koronaviruspandemian vuoksi Rovaniemen lentoasemalta operoidaan tällä hetkellä vain Suomen sisäisiä lentoja.

– Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa muistelemme lämmöllä Rovaniemen lentoaseman merkittävää historiaa sekä katsomme kiinnostuneina tulevaan. Haluan kiittää kaikkia entisiä ja nykyisiä Rovaniemen lentoaseman työntekijöitä heidän ammattitaidostaan ja sitoutumisestaan työhönsä palvellakseen asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka lentoasemalla on hetkellisesti hiljaista, maailmanlaajuisen lentomatkustamisen arvioidaan palautuvan koronatilanteen edetessä hiljalleen, kertoo Juujärvi.

:KATSO LISTA: Norwegian aloittaa uudelleen 76 reittiä ja ottaa käyttöön 12 lisäkonetta

Norwegian 737-800

Norwegian aloittaa uudelleen 76 lentoreittiä 1. heinäkuuta alkaen. Reittejä avataan sekä maiden sisäisillä että ulkomaan reiteillä Euroopassa. Reittien uudelleen käynnistäminen on tulosta asiakkaiden kasvaneesta kysynnästä ja siitä, että useat muut lentoyhtiöt ovat jo aloittaneet lennot uudelleen Euroopassa. Suomessa Norwegian aloittaa jälleen lennot Tukholmaan ja Osloon.

– Monet asiakkaat ovat toivoneet, että Norwegian aloittaisi lennot useampaan kohteeseen kuin tämänhetkiset kotimaan reitit Norjassa, joita lennämme kahdeksalla lentokoneella. Sen vuoksi minulla on myönteistä kerrottavaa kaikille, jotka haluavat matkustaa Norwegianilla kesällä. Tulemme nimittäin aloittamaan uudelleen lennot useisiin kohteisiin, joita asiakkaat ovat toivoneet. Nyt, kun kilpailijamme ovat tuoneet takaisin suuria osia tarjonnastaan, haluamme myös olla mukana ja myötävaikuttaa siihen, että yhteiskunta palaa vähitellen kohti normaalimpaa. Olemme ottaneet käyttöön myös monia toimenpiteitä, jotta jo ennestään alhaista tartuntariskiä vähennetään lennoilla entisestään, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Jacob Schram.

Norwegianilla on viime aikoina ollut käytössä kahdeksan lentokonetta, joilla se on lentänyt joitakin Norjan sisäisiä lentoja. Nyt liikenteeseen otetaan 12 konetta lisää, mikä merkitsee, että yli 900 norjalaisten tukikohtien lentäjää ja matkustamohenkilöstön jäsentä tulee vastaamaan 20 koneen miehistöstä.

– Olen erittäin iloinen, että moni ”Red Nose Warrior” palaa jälleen töihin ja lennoille pitämään huolta asiakkaistamme, jatkaa Schram.

Helsinki-Vantaan lentoasemalta Norwegian tulee lentämään seuraavat reitit:

Tukholma (6 kertaa viikossa)
Oslo (3 kertaa viikossa)

Lista kaikista reiteistä:

Lippuja voi varata osoitteessa www.norwegian.com

Turvallinen matka Norwegianilla

Matkustajat voivat tuntea olonsa turvalliseksi, kun he lentävät Norwegianilla. Asiakkaillemme ja henkilöstöllemme terveys ja turvallisuus ovat aina kaikkein tärkein asia – siitä syystä olemme tehneet monia toimenpiteitä minimoidaksemme tartuntariskin lennoilla.

  • Matkustajien, jotka ovat kuusi vuotta tai sitä vanhempia, tulee käyttää kasvosuojaimia, kun he matkustavat kanssamme. Tämä vastaa eurooppalaisen lentoviranomaisen suosituksia. Kasvosuojaimen käytöllä jokainen voi myötävaikuttaa siihen, että matka on turvallisempi sekä itselle että kanssamatkustajille.
  • Pyydämme matkustajia huomiomaan turvavälit sekä koneeseen noustessa että sieltä poistuttaessa.
  • Matkustajat sijoitetaan matkustamossa eri puolille ja keskipenkit täytetään viimeisenä. Yhdessä matkustavat matkustajat sijoitetaan istumaan vierekkäin.
  • Vähentääksemme kontakteja matkustajien ja henkilöstön välillä lennoilla ei ole tarjoilua.
  • Koneemme desinfioidaan huolella tiukkojen käytäntöjen mukaisesti ja huomiomme erityisesti kosketuspinnat koneen sisätiloissa. Näin minimoimme matkustajien ja matkustamohenkilöstön riskiä.

Kaikki koneemme on myös varustettu kehittyneellä ilmansuodatuksella, joka poistaa periaatteessa kaikki ilmassa olevat mikropartikkelit, myös bakteerit ja virukset. Samaa teknologiaa käytetään sairaaloiden leikkaussaleissa. Matkustamon ilma puhdistetaan kokonaan joka kolmas–neljäs minuutti. Asiakkaamme voivat tuntea olonsa turvalliseksi siitä, että matkustamon ilma on puhdasta, kun he matkustavat kanssamme.

Tutkimukset osoittavat, että tartuntariski lennoilla on hyvin pieni. Jos epäilisimme tartuntaa lennolla, meillä on käytännöt ja varusteet tilanteen hoitamiseksi.

Vuoden 2020 lentopaikka- ja lentokenttäavustukset myönnetty

37ba8b42-01a7-4f0a-a998-a34c4a7536b6-w_960

Redstone Aero Oy:lle (Pyhtään lentokenttä, 800 000 €)

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt valtionavustukset Finavia Oyj:n lento-asemaverkoston ulkopuolisten alueellisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2020.

Vuoden 2020 avustussumma on yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Kyseessä on harkinnanvarainen avustus. Hakemuksia tuli ennätysmäärä, yhteensä 26 kappaletta.

Alueellisia lentoasemia tuetaan 900 000 eurolla. Avustus suunnattiin alueellisten lentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen, mikä osaltaan tukee alueellisia yhteyksiä ja alueellista saavutettavuutta. Arvioinnissa painopisteenä oli matkustaja- ja reittiliikenteen edistäminen.

Valtionavustusta alueellisten lentoasemien tukemiseen myönnetään Lappeenrannan lentoasemalle (500 000 €), Mikkelin lentokentälle (270 000 €) ja Seinäjoen lentokentälle (130 000 €).

Yleisilmailulentopaikkojen tuetaan yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Tukea myönnetään BF-lento Oy:lle (Nummelan lentokenttä, 500 000 €), Jukolan pilotit Ry:lle (Hyvinkään lentokenttä, 450 000 €), Redstone Aero Oy:lle (Pyhtään lentokenttä, 800 000 €) ja Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiölle (Lahti-Vesivehmaan lentokenttä, 250 000 €).

Avustus suunnattiin ensisijaisesti lentopaikkainvestointien tukemiseen. Arvioinnissa huomioitiin myös eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi.

Caruna tekee helikopterisahausta Koillismaalla kesällä 2020

koillismaa_sahauskohteet_2020

Tarkastus- ja sahauskohteet ovat merkityillä alueilla kartalla. Karttakuva: Google Maps

Sähkönjakelija Caruna tarkastaa ja sahaa helikopterin avulla oksistoa sähkölinjojen varrelta kesällä 2020. Työ tehdään säiden salliessa 15.6. alkavalla viikolla, kuitenkin viimeistään kesä- heinäkuun aikana. Säännöllinen sahaus vähentää puiden aiheuttamia sähkökatkoja.

Helikopterin voi nähdä eri puolilla Koillismaan aluetta. Toiminta painottuu Kuusamon, Taivalkosken ja Ranuan alueille. Työ tehdään 15.6. alkavalla viikolla, kuitenkin viimeistään kesä-heinäkuun aikana. Työt kestävät arviolta kolme viikkoa.

Puuston sahaus on olennainen osa kunnossapitoa ja helikopteriraivaus on siihen oikeissa olosuhteissa tehokas toimintatapa”, Carunan kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa kertoo.

Helikopteritarkastuksen suorittaa yhteistyökumppanimme Heliwest. Toimenpiteet kohdistuvat keskijännitteiseen ilmajohtoverkkoon.

Mikäli sahausta ei voida suorittaa helikopterilla, tehdään raivaus myöhemmin toisella tavalla. Esimerkiksi ilmajohtolinjan alapuolella sijaitseva kasvusto poistetaan maasta käsin.

Sahauksesta syntyneet oksat, risut ja muut tähteet ovat kiinteistönomistajan omaisuutta. Piha-alueilla ja yleisillä paikoilla, kuten puistoissa, raivaustähteet kootaan siisteihin kasoihin. Muilla alueilla ne jäävät maastoon maanomistajan hyödynnettäväksi. Emme jätä raivattua kasvustoa teille, poluille, pelloille, ojiin tai niiden pientareille, aitojen päälle tai puihin roikkumaan.

Helikopterin lisäksi työkohteiden läheisyydessä ja mahdollisesti asukkaiden tonteilla liikkuu sähköasentajia. Heidän tehtävänään on varmistaa turvallisuus sekä tarvittaessa siistiä sahaustähteet asianmukaisesti. He osallistuvat tarvittaessa myös sähkölinjan korjaustoimenpiteisiin.

Turvallisuuden varmistamiseksi pyydämme pitämään työn aikana vähintään 90 metrin etäisyyden helikopteriin. Miehittämättömien ilma-alusten tai lennokkien käyttö työkohteen läheisyydessä on ehdottomasti kielletty.

Toiminnasta saattaa aiheutua lähialueelle lyhytaikaista meluhaittaa.