Finnair sopeuttaa volyymisidonnaisia kulujaan kysynnän mukaisesti ja tavoittelee lisäksi lähes 80 miljoonan euron pysyvää kustannustason alenemaa vuoden 2022 alusta

airbus-2389715_1280

Finnair sopeuttaa volyymisidonnaisia kulujaan kysynnän mukaisesti. Muun muassa Suomen lomautuskäytännön vuoksi merkittävä osuus yhtiön kuluista joustaa kysynnän mukaan nykyisentyyppisessä markkinatilanteissa. Volyymisidonnaisten kulujen osuus vuonna 2019 Finnairin koko kustannuskannasta oli noin 60 %.

Lisäksi Finnair tavoittelee lähes 80 miljoonan euron vuositason pysyviä kustannussäästöjä vuoden 2022 alusta verrattuna vuoteen 2019. Säästöjä haetaan muun muassa kiinteistökuluista, koneiden vuokrauskuluista, palkitsemisrakenteista, myynti- ja jakelukuluista, IT-kustannuksista sekä hallintokuluista. Lisäksi yhtiö jatkaa toimintojen tehostamista, eri asiakasprosessien digitalisointia ja automatisointia sekä neuvottelee uudelleen sopimuksia toimittajiensa ja kumppaniensa kanssa.

”Koronaviruksen vaikutukset muuttavat lentoliikennemarkkinaa merkittävästi myös pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä joudumme sopeuttamaan toimintaamme merkittävästi laskeneeseen kysyntäämme. Aikaisemmin julkistamiemme lomautusten lisäksi olemme tänään ilmoittaneet aloittavamme keskustelut lisäsopeutustarpeista. Suomalainen lomautuskäytäntö mahdollistaa työnantajan ja työntekijän kannalta joustavat työvoimasopeutukset tällaisissa poikkeusoloissa”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner. ”Koronan jälkeisessä markkinassa menestyvät ne, jotka pystyvät sopeuttamaan kulunsa muuttunutta markkinaa ja kilpailutilannetta vastaaviksi. Finnair aikoo olla voittajien joukossa ja siksi haemme määrätietoisesti säästöjä eri kustannuseristä.”

Finnairin tämän hetken suunnitelma perustuu arvioon, jonka mukaan lentoliikenne toipuu vuoden 2019 tasolle 2-3 vuodessa. Mikäli kilpailutilanne tai kysyntä osoittautuisi nykyistä oletusta huonommaksi, Finnair ryhtyy tarvittaessa lisätoimiin.

Pohjoiskarjalaisetkaan eivät lennä ilman siipiä – lentoliikenne palautettava nopeasti Joensuuhun

airplane-sunset-travel

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus odottaa Finnairilta nopeita ja maakunnalle myönteisiä päätöksiä lentoliikenteen jatkosta.

Koronavirusepidemia uhkaa lamauttaa maakuntien lentoliikenteen pitkäksi aikaa. Mikäli Finnair pysyy päätöksessään, Joensuuhun ei lennetä ennen marraskuuta 2020. Yhtiö kertoo katsovansa jatkon vasta elokuussa, kun kysyntätilanteesta on selvempi näkymä.

Tämä ei käy Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle.

– Tilanne on kestämätön maakunnan saavutettavuuden ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Emme voi roikkua löysässä hirressä, vaan meidän on saatava varmuus tulevasta, maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen sanoo.

Maakuntaliiton, Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin edustajat keskustelivat tilanteesta Finnairin edustajien kanssa maanantaiaamuna 18.5. Maakuntahallitus piti kokoustaan samaan aikaan. Maakunnan viesti Finnairille on, että Joensuun lentojen asteittainen käynnistäminen on välttämätöntä ja se on tehtävä mahdollisimman nopeasti. Finnairia pyydetään myös vaikuttamaan osaltaan siihen, että Joensuun lentoaseman kiitotien remontti aloitetaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan kesällä 2020.

– Kyse on myös mielikuvista – Joensuun lentokenttä ei ole pieni matkustajamäärissä mitattuna, maakuntahallituksen kokouksessa todettiin.

Seuraava tapaaminen maakunnan toimijoiden ja Finnairin kesken on 11. kesäkuuta.

Kajaanin lentoja tulisi käynnistää asteittain elokuun lopusta alkaen

aircraft-1573399343tMd

Finnair on tiedottanut lisäävänsä kotimaan reittilentoja heinäkuusta alkaen asteittain. Poikkeuksen muodostavat Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi ja Kokkola, joihin yhtiö ei lennetä vielä kesän aikana. Finnair päivittää lento-ohjelmaansa kuukausittain kysynnän kehityksen mukaisesti. Talvikautta koskevat päätökset tehdään viiden maakuntakaupungin lentojen osalta myöhemmin sen mukaan, miten lentoliikenteen yleinen kysyntä kehittyy. Finnairin mukaan viiden kaupungin reittilentojen täyttöasteet ovat jo ennestään olleet alhaisia, ja kysyntä on nyt koronatilanteen johdosta normaaliakin pienempää.

Kajaanin reitillä matkustajia on ollut 2016 alkaen noin 85.000 matkustajaa vuodessa. Määrä on pysynyt vakiona, ja on pienemmistä maakuntakentistä suurin. Kajaani on Kuusamon kanssa samaa kokoluokkaa matkustajamäärillä mitattuna, mutta toisin kuin Kuusamossa, Kajaanin lentomatkustus jakautuu varsin tasaisesti työmatkustuksen ja vapaa-ajan/matkailun matkustuksen kesken. Kajaanin matkustajamäärien kasvun nähdään olevan mahdollista kansainvälisen matkailun kasvun kautta, mihin Kainuussa on suunnattu merkittäviä panostuksia lähivuosina.

Normaaliajan Kajaanin neljän arkipäivän lentovuorojen ja viikonloppuvuorojen määrä on ollut riittävä. Myös aikataulut ovat palvelleet tähän asti tyydyttävästi. Finnairin ennen koronakriisiä suunnittelemat aikataulumuutokset aamupäiväajan lentojen osalta ovat saaneet aiheellisesti kritiikkiä. Paljon kritiikkiä ovat saaneet myös kolmiolennot, joita Finnair on lisännyt tuottavuuden parantamisen perusteella. Alueelta katsottuna ne toimivat päinvastoin, karsien matkustajamääriä lentoaikojen pidentyessä.

”Tämänpäiväinen keskustelu Finnairin kanssa oli hyvähenkinen, ja sovimme elokuulle saakka ulottuvasta yhteisten tilannekokousten sarjasta”, toteaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen. ”Niissä voimme tuoda esille alueen tarpeita lentoliikenteen uudelleen käynnistämiselle. Mikäli jo kesän aikana lentoja voitaisiin aloittaa, on se tervetullutta, mutta näemme että tarve lennoille voi alkaa kasvaa elokuussa työmatkustuksen käynnistyessä kesäkauden jälkeen, mikäli matkustusrajoituksiakin ryhdytään purkamaan.  Siksi esitimme Finnairille lentojen asteittaista käynnistämistä elokuun lopussa. Omien suorien kontaktien lisäksi teemme yhteistä edunajamista ja yhteistä keskustelua yhtiön suuntaan viiden maakuntakaupungin ryhmällä. ” 

”Lentoliikenteen merkitys Kajaanille on suurempi kuin muille nyt lentomotissa jatkaville kaupungeille, koska matka-ajat pääkaupunkiseudulle muilla tavoilla ovat paljon pidempiä”, muistuttaa Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Hatva. ”Etelä-Suomeen suuntautuvalle työmatkustukselle lentäminen on alueelle ylivoimainen liikennemuoto. Maaliskuussa Kainuun Yrittäjien tekemässä yrityskyselyssä yli 70 % vastaajista ilmoitti lentojen perumisen haittaavan liiketoimintaa. Kainuun kv. matkailulle olisi myös elintärkeää kyetä ryhtyä myymään talvikauden ja kesän 2021 tarjontaa. Matkailukentällä on havaittu merkkejä siitä, että pandemiatilanne voisi suosia tilaa ja väljyyttä tarjoavia matkailutuotteita.”    

Ahjo 20 -lentotoimintaharjoitus pidetään viikolla 22

ILMASK_hawk_Ahjo_harjoitus_2020

Kuva: Ilmasotakoulu

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää Ahjo 20 -lentotoimintaharjoituksen Tikkakosken tukikohdassa 25. – 29. toukokuuta.

Harjoituksessa lennetään kuudella Mk51A ja Mk66 Hawk-suihkuharjoituskoneella. Harjoituksessa tukeudutaan Tikkakosken tukikohtaan, josta lentotoiminta suuntautuu Tampereen, Mikkelin, Kuopion, Kajaanin ja Kokkolan väliselle alueelle. Harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 25.5. kello 8.30 ja päättyy perjantaina 29.5. kello 16 mennessä.  Lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8.30 – 21.

– Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa kadeteille HW1-lentokoulutusohjelman mukaisia suunnistus-, mittari-, taito- ja osastolentoja. Harjoituksen aikana nostetaan koulutettavan kadettikurssin lentointensiteettiä ja lisätään nuorien lento-oppilaiden lentorutiinia, kertoo harjoituksen johtaja everstiluutnantti Lauri Suominen.

Harjoituksessa käytetään myös matalia lentokorkeuksia. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla lentomelua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Finnair lisää rahtilentojen kapasiteettia: matkustajapenkkejä poistettu kahdesta A330-koneesta

9241e5ae308b1e54_800x800ar

Finnair on muokannut kaksi Airbus A330-lentokonetta rahtilentokäyttöön poistamalla penkkejä economy-luokan matkustamosta. Rahtia voidaan siten lastata varsinaisen rahtitilan lisäksi myös matkustamoon. Muutokset jopa tuplaavat koneiden rahtikapasiteetin.

Matkustamossa vapautuva tila tullaan käyttämään pääasiassa koronavirusepidemian hoitamisessa tarvittavien terveydenhoidon tarvikkeiden kuljettamiseen.

Normaaliaikana noin puolet maailman lentorahdista kulkee matkustajakoneiden mukana. Koronapandemian myötä matkustajaliikenne on vähentynyt rajusti, mikä on laskenut myös lentorahdin tarjontaa. Logistisen verkoston harveneminen on lisännyt kiireisten lentokuljetusten tarvetta.

“Toimivat logistiikkayhteydet ovat maailmantaloudelle kriittisiä aina, mutta niiden merkitys korostuu kriisiaikana. Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää saada tuntien sisällä tavaraa mantereelta toiselle”, sanoo Finnair Cargon johtaja Mikko Tainio.

Airbus A330:n matkustamo soveltuu erityisen hyvin kevyehkön rahdin kuljetukseen, sillä tavarat lastataan sisään koneen normaalien ovien kautta. Lasti kiinnitetään matkustamossa turvallisesti paikalleen rahtiverkkojen avulla.  Laajarunkokoneiden tilavuudesta noin puolet on jo entuudestaan matkustamon alapuolella sijaitsevaa rahtitilaa.

A330-koneiden matkustamomuutokset rahtikäyttöön toteutti Finnairin Tekniikka. Penkkien irrotus tehtiin kahdessa vuorokaudessa.  Kun matkustajaliikenteen kysyntä nousee, voidaan koneet myös tarvittaessa palauttaa matkustajakäyttöön yhtä nopeasti.

Finnair on huhti-toukokuussa lennättänyt rahtia Kiinan, Japanin ja Korean suuriin kaupunkeihin sekä Euroopassa Tallinnaan ja Brysseliin. Uusiksi rahtikohteiksi tulivat viime viikolla myös New York ja Bangkok. Yksisuuntaisia rahtilentoja on jo parhaimmillaan yli 50 viikossa.

“Tarjoamalla toimivat rahtiyhteydet eri maanosien välille voimme olla mukana edesauttamassa maailman toipumista pandemian vaikutuksista. Rahtikysynnän ansioista olemme myös pystyneet pitämään koneitamme ilmassa ja ihmisiä töissä rahtiin liittyvissä lento- ja terminaalioperaatioissa”, Mikko Tainio sanoo.

Rajavartiolaitoksen Dornierit turvallisuuden takeena 25 vuotta

1e8f6594b864563f271cf3187176e5a9d8cb2778

Vartiolentolaivue vastaanotti ensimmäisen kahdesta Dornier 228-valvontakoneestaan 12.5.1995, kun se laskeutui Turkuun Saksan Oberpfaffenhofenista alkaneelta siirtolennolta. 25 vuoden aikana OH-MVO ja OH-MVN -koneilla on lennetty yhteensä yli 20000 lentotuntia toteuttaen maa- merivartiostojen lentotehtävien lisäksi virka-apulentoja monille viranomaisille tehtävissä, joissa Dornierin ja sen valvontalaitteiston suorituskyvyt ovat korvaamattomia.

Poikkeusoloista johtuen 25-vuotispäivää vietettiin Turun tukikohdassa erityisjärjestelyin, mutta suurin osa kaluston kanssa nykyisellään operoivasta henkilöstöstä onnistui kuitenkin juhlistamaan sitä tavalla tai toisella. Tähtäin on asetettu jo 30-vuotisjuhliin, jotka toivotaan voitavan toteuttaa perinteisemmin menoin.

Pääosa ”Novemberin” ja ”Oscarin” tunneista on lennetty merellä raja- ja ympäristövalvonnan merkeissä. Missään muissa suomalaisissa ilma-aluksissa ei ole erityisesti öljypäästöjen havaitsemiseen, mittaamiseen ja dokumentointiin soveltuvaa laitteistoa sekä siihen koulutettua miehistöä. Näillä ainutlaatuisilla suorituskyvyillä voidaan toteuttaa tehokkaasti myös rajavalvontaa maa-alueilla, etsintä- ja pelastustehtäviä maalla ja merellä, kalastuksenvalvontaa, henkilökuljetusta sekä luoda meritilannekuvaa kriittisiltä alueilta. Rajavartiolaitoksen ilmailuhistorian ensimmäiset lentotehtävät liittyivät pirtusalakuljettajien jahtaamiseen. Nykyään Dornierit kohtaavat salakuljettajia lähinnä Välimerellä osallistuessaan rajaturvallisuusvirasto Frontexin yhteisoperaatioihin. Silloinkin pyritään pysymään huomaamattomina mahdollisimman kaukana, ettei tapahtuisi kuten 30-luvulla, jolloin käytiin salakuljettajien kanssa jopa tulitaisteluja! Harvinaisempia, mutta sitäkin mielenkiintoisempia tehtäviä ovat olleet mm. harmaahylkeiden laskentalennot, vaelluskalojen kutupaikkojen kartoitukset sekä muutamat sairaankuljetuslennot, vaikkei koneessa edes ole erityisvarustusta juuri siihen tarkoitukseen.

Tulevat 30-vuotisjuhlat vuonna 2025 voivat olla myös jäähyväisjuhlat. Tehokkaat työjuhdat ovat 2010-luvun alkupuolella toteutetusta valvontalaiteuudistuksesta huolimatta elinkaarensa ehtoopuolella. Kaikilta osin koneet ja varustus eivät vastaa enää nykypäivän vaatimuksia. Vanheneva kalusto vaatii paljon aikaavievää ja kallista huoltoa, mikä syö resursseja ja heikentää käytettävyyttä. Myös varaosien saatavuudessa on ongelmia, koska kyseessä on kuitenkin harvinainen konetyyppi hyvin erikoisin varustein. Tulevaisuudessakin Rajan on oltava turvana kaikissa oloissa, joten vuonna 2019 käynnistettiin hanke Dornierien suorituskykyjen korvaamiseksi, joka on nimetty MVX-hankkeeksi. Hanke tähtää viimeisimmän hallitusohjelman mukaisesti korvaamaan ajoissa vanhenevat lentokoneet, joiden suorituskyvyt ovat Rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta strategisesti merkittävät. MVX-hankkeesta tiedotetaan tarkemmin sen edetessä.

 

Ilmataktiikka 20 on kevään suurin lentotoimintaharjoitus

ILMAV_Ilmataktiikka_20180424

Kuva: Ilmavoimat

Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot osallistuvat Ilmataktiikka 20 -lentotoimintaharjoitukseen 18.‒22. toukokuuta 2020. Harjoituksen tavoite on harjoittaa ilmaoperaatioiden avainhenkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa.

Ilmataktiikka 20 on kevään 2020 laajamittaisin lentotoimintaharjoitus, johon osallistuu kaikkiaan noin 28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 4‒6 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kaksi C-295M-kuljetuskonetta ja kaksi PC-12NG -yhteyskonetta. Merivoimista harjoituksessa on mukana Perämerellä toimiva ilmapuolustuskykyinen alusosasto, johon kuuluvat miinalaiva Hämeenmaa sekä ohjusveneet Pori ja Tornio.

‒ Ilmataktiikka 20 on tärkeä Ilmavoimien taktiikkaa ja taistelutekniikkaa kehittävä harjoitus. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon päätukikohta on Kuopio, harjoitusvastustajaa kuvaavan joukon puolestaan Rovaniemi. Tavoitteena on harjoittaa ilmaoperaatioiden avainhenkilöstöä kriisiolojen tehtäviinsä taktisesti haastavissa skenaarioissa, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

Kuopion ja Rovaniemen lisäksi harjoituksessa tukeudutaan Oulun ja Tampereen tukikohtiin. Lentotoiminta suuntautuu Oulun, Kajaanin, Kuopion, Jyväskylän ja Vaasan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle. Ilmataktiikka 20 -harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 18.5. kello 14 ja päättyy perjantaina 22.5. kello 14 mennessä. Lentotoiminta ajoittuu päivittäin pääsääntöisesti aikavälille kello 9‒19.

Taktisesti haastavaan lentotoimintaan liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä korkealla lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat olla kuultavissa maassa pamauksina. Lisäksi harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Ilmataktiikka 20 toteutetaan pääasiassa kantahenkilökunnan voimin. Koronaviruksen (COVID-19) varalta henkilöstöä on jaettu osastoihin, joiden välisiä kontakteja on rajoitettu.