Yli 600 vastasi lentoliikennekyselyyn: Elinkeinoelämällä kova tarve lentoyhteyksille Kokkola-Pietarsaaren kentältä jo elokuussa

aircraft-1573399343tMd

Kokkola-Pietarsaaren lentokentän vaikutusalueella toimivilla yrityksillä on polttava tarve lentoyhteyksille yhteiskunnan avautuessa koronapandemiasta. Toukokuun lopulla toteutettu kysely osoittaa, että vientivaltaiselta alueelta on tärkeä päästä markkinoille jo elokuusta alkaen.

Kyselyn laati viiden kaupungin ja kunnan omistama Kiinteistö Oy Kruunupyyn Lentohalli, joka kehittää lentoliikennettä Kokkola-Pietarsaaren lentokentälle. Yhteistyössä olivat lisäksi Pohjanmaan Kauppakamari, KOSEK, Concordia, Kase, Keski-Pohjan Yrityspalvelu, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät sekä Visit Kalajoki. Kyselyyn kertyi kolmessa päivässä yli 600 vastausta.

– Meillä on alueella erittäin vahva vientiteollisuus, ja sen pohjalta vastausten sisältö oli osin odotettu. Se oli kuitenkin yllättävää, miten kova tarve alueen yrityksille on lentoyhteyksille jo elokuusta lähtien. Pelkästään kyselyyn vastanneille oli elokuussa tarve noin 1 600 lentomatkalle, ja syyskuussa tarve jatkui samantasoisena, kertoo lentohalliyhtiön toimitusjohtaja Sigge Forsman.

Hänen mukaansa lentoliikenne Kokkola-Pietarsaaren kentältä on palautumassa koronapandemian jälkeen varsin nopeasti. Esimerkiksi lokakuussa yksittäisten matkojen määrä on vastausten perusteella jo noin puolet viime vuoden lokakuussa tehdyistä matkoista.

Vastaajilta kysyttiin lisäksi muun muassa yrityksille parhaita aikatauluvaihtoehtoja.

– Yhteenveto voi todeta, että yritysten täytyy päästä aamulla asiakkaiden luokse ja illaksi kotiin, Forsman toteaa.

“Finnairin otettava kantaa lentoihin välittömästi”

Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg toimii myös Kiinteistö Oy Kruunupyyn Lentohallin hallituksen puheenjohtajana. Hän korostaa kyselyn osoittavan, että alueen elinkeinoelämän matkustustarve realisoituu heti, kun se koronarajoitusten puolesta on mahdollista. Hänen mukaansa on hyvä huomata sekin, että nyt kysyttiin yritysten lentomatkustamisen tarvetta. Sen lisäksi Kokkola-Pietarsaaren kenttää tarvitsevat esimerkiksi alueelle tulevat teollisuuden kunnossapidon työntekijät sekä vapaa-ajanmatkustajat.

Finnair on ilmoittanut, ettei se lennä Kokkola-Pietarsaaren kentältä tänä kesänä. Talvikauden liikennöintiä Kokkola-Pietarsaaresta yhtiö kertoo arvioivansa elokuussa.

– Elinkeinoelämän tarve nopealle yhteyksien palauttamiselle on todistettavasti niin suuri, että on todella tärkeää, että Finnair ottaa välittömästi kantaa lentojen jatkumiseen, Sandberg painottaa.

Hän muistuttaa myös, että lentoliikenne muodostaa keskeisen osan henkilöliikenteen saavutettavuusketjua silloin, kun etäisyys pääkaupunkiseudulle on yli 400 kilometriä. Puutteet tässä asiassa voivat vaarantaa alueen työpaikkakehityksen.

Kyselyyn vastanneet antoivat myös kriittistä palautetta Finnairille siitä, miten yhtiö on toiminut suhteessa lentoyhteyksiin Kokkola-Pietarsaaren kentältä.

– Finnair on vähentänyt merkittävästi lentovuoroja ja selvästi tietoisesti heikentänyt aikatauluja Kokkola-Pietarsaaresta Helsinkiin. Tästä huolimatta käyttämäni lennot ovat olleet jatkuvasti lähes täyteen myytyjä. Matkustajista ei siis ole pulaa, vaan tarjotuista vuoroista, yksi vastaajista kirjoittaa. Myös Finnairin lentojen kalleutta arvosteltiin kommenteissa.

Suomen lentokenttien matkustajamäärä väheni 99 prosenttia huhtikuussa 2020

ilma_2020_04_2020-05-28_tie_001_fi_001

Suomen lentokenttien matkustajamäärä tammi-huhtikuussa 2020

Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 24 962 matkustajaa huhtikuussa 2020, mikä oli 99 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia kertyi 21 177 ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä 3 785 matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 85 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamääristä.

Huhtikuussa 2020 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä väheni 99 prosenttia ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä väheni myös 99 prosenttia verrattuna vuoden 2019 huhtikuuhun.

Matkustajista 77 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 23 prosenttia kotimaan lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärästä 88 prosenttia tuli kansainvälisistä lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajista 94 prosenttia lensi reittiliikenteessä ja 6 prosenttia tilauslennoilla. Muiden kotimaan lentokenttien kohdalla matkustajista 3 prosenttia lensi tilauslennoilla.

Tammi-huhtikuussa 2020 Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 4,9 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 40 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Matkustajista 71 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 29 prosenttia kotimaan lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 3,9 miljoonaa ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä 1,0 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 79 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamääristä.

Tammi-huhtikuussa 2020 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 51 047 tonnia ja tonneista 97 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Tonneista 99 prosenttia kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 28 750 tonnia oli lähteviä ja 22 297 tonnia saapuvia.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Puolet Finnairin asiakkaista odottaa jo vapaa-ajan lentomatkaa, useimmat Eurooppaan

Finnair_A350_detail_nose_and_wing

Finnair selvitti asiakkaidensa näkemyksiä lentomatkustamisesta huhti-toukokuussa. Kyselyyn vastasi yli 3000 asiakasta. Mukana oli sekä paljon matkustavia Finnair Plus -tasoasiakkaita, että vähemmän matkustavia, ja puolet vastanneista odotti jo erityisesti vapaa-ajan matkoja.

”Arvioimme lentomatkustuksen alkavan elpyä vähitellen heinäkuusta alkaen, ja asiakaskysely tukee tätä arviota – monilla on tuleva matka jo mielessä”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Ole Orvér. ”Aloitammekin heinäluussa taas operoinnin useisiin Euroopan ja Aasian kaupunkeihin, ja lisäämme lentoja vähitellen.”

Vapaa-ajan lentomatka mielessä 50 %:lla asiakkaista

Asiakaskyselyn mukaan puolet vastaajista olivat innokkaita matkustamaan lentäen vapaa-ajan matkalle, ja 36 % suhtautui vapaa-ajan lentomatkustamiseen neutraalisti. Vastaukset olivat lähes samanlaisia sekä paljon että vähemmän matkustavien keskuudessa. Lähes 90 % vastaajista odottaa tekevänsä ainakin yhden lentomatkan seuraavan 12 kuukauden kuluessa.

Matkustusrajoitteet ovat – varsin luonnollisesti – suurin matkustuksen este: 77 % mainitsi matkustusrajoitusten poistamisen olevan yksi edellytys lentomatkustukselleen. Useissa Euroopan maissa matkustusrajoituksia ollaankin purkamassa kesän aikana.

Matkoja suunnitellaan sekä liike- että vapaa-ajan tarpeisiin. Euroopan mainitsee tämän vuoden vapaa-ajan kohteeksi 61 % vastaajista, ja 45 % aikoo tehdä työmatkan Eurooppaan. Etenkin Saksan ja Espanja ovat suosittuja kohteita. Aasiaan aikoo lähteä vapaa-ajan matkalle yli viidennes vastaajista, ja työmatkaa Aasiaan suunnittelee samoin yli viidesosa vastaajista. Aasian kohteista suosituimmiksi nousivat Kiina, Japani ja Thaimaa. Kotimaan lento on puolestaan suunnitteilla noin 17 %:lla vastaajista vapaa-ajan matkaa varten, ja 18 % suunnittelee kotimaan työmatkaa lentäen.

Käsihygienia ja koneiden siivous tärkeitä asiakkaille

Kyselystä kävi ilmi, että koronapandemia on tuonut uusia kriteereitä lentoyhtiön valintaan. Kolmen tärkeimmän kriteerin joukossa olivat lentoyhtiön kyky varmistaa asiakkaiden hyvinvointi matkan aikana, lentolipun hinta ja aikataulujen sopivuus.

Koneiden siivous ja mahdollisuus huolehtia hyvästä käsihygieniasta mainittiin tärkeimpinä keinoina vähentää huolta matkustamisen turvallisuudesta. Noin 65 % asiakkaista arvioi kasvosuojien käytön vähentävän heidän terveyshuoliaan joko jonkin verran, paljon tai erittäin paljon.

Finnair on ottanut käyttöön useita toimia, joilla asiakkaiden terveyttä suojataan lentomatkan aikana. ”Olemme tehostaneet koneiden siivousta entisestään, Helsinki-Vantaalla on useita käsidesipisteitä ja jaamme myös lennolla puhdistuspyyhkeet asiakkaille”, kertoo Orvér. ”Kasvosuojia käyttämällä suojaamme toinen toisiamme mahdollisilta pisaratartunnoilta, ja maskit ovatkin pakollisia lennoillamme.”

Asiakkaista 76 % oli joko melko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä siihen, miten Finnair on viestinyt koronapandemiasta asiakkailleen. ”Asiakkaiden luottamus on meille äärimmäisen tärkeää, ja olemme todella kiitollisia saamastamme hyvästä palautteesta – huimat 93 % asiakkaistamme uskoo Finnairin pystyvän vastaamaan heidän tarpeisiinsa tänä epävarmana aikana”, sanoo Orvér. ”Asiakaskyselyn tulokset auttavat meitä myös kehittämään toimintaamme edelleen ja palvelemaan asiakkaita entistä paremmin. ”

Etelä-Karjalan Osuuspankista Lappeenrannan lentoaseman ensimmäinen pääyhteistyökumppani

lentoasema_saapumiskartta2

Etelä-Karjalan Osuuspankki lähtee yhdessä Lappeenrannan lentokentän kanssa edistämään Saimaan alueen elinvoimaisuutta ja matkailua. Keskiviikkona 27.5.2020 solmitun yhteistyösopimuksen tavoitteena on parantaa matkailutoimijoiden ja muiden yritysten palveluiden toimintaedellytyksiä. Osuuspankista tulee sopimuksen myötä lentoaseman ensimmäinen pääyhteistyökumppani.

Etelä-Karjalan Osuuspankin toimitusjohtaja Petri Krohnsin mukaan nyt tehdyn yhteistyösopimuksen tavoitteena on tuoda alueen yritysten palvelut aiempaa sujuvammin matkailijoiden saataville.

–  Tällä yhteistyömuodolla pystymme toteuttamaan pankkimme perustehtävää ja auttamaan eteläkarjalaisia yrityksiä menestymään entistä paremmin. Maakuntamme elinvoima saadaan parhaiten nousuun yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on mielissään lentoaseman ja OP Etelä-Karjalan yhteistyöstä.

– Osuuspankki näyttää toiminnallaan hienoa esimerkkiä tukien alueen elinvoimaisuutta ja lisäten yritysten toimintaedellytyksiä. Lappeenrannan lentoasema on koko Saimaan alueen ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämää ja matkailua edistävä menestystekijä.

Yhteistyön yksi keskeinen osa-alue on lentoaseman ja OP Etelä-Karjalan yhteiset kumppanihankkeet alueen vetovoiman lisäämiseksi.

Lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joron mukaan keväällä avattu Lakeland Experiences -myyntikanava ja sen edelleen kehittäminen on yksi kumppanihankkeista.

– Koko alueen yhteisen digitaalisen myyntikanavan avulla voimme parantaa alueen matkailutuotteiden löydettävyyttä ja saada matkailijat viipymään alueellamme pidempään sekä käyttämään alueen yritysten palveluja. Myyntikanava palvelee yhtä lailla sekä kotimaisia että ulkomaalaisia matkailijoita.

– OP Etelä-Karjalan kanssa sovittu yhteistyösopimus on myyntikanavan jatkokehittämiselle sekä lentoaseman ja alueemme yhteisille tavoitteille paras mahdollinen startti, Joro iloitsee.

Myyntikanava löytyy Lappeenrannan lentoaseman verkkosivuilta ja sitä pääsee käyttämään myös goSaimaan ja Visit Lappeenrannan verkkosivustojen kautta.
Matkailijoita tavoitellaan kumppaniverkoston ja -mallin avulla

Eija Joron mukaan alueen matkailusektorin yritykset hyötyvät tulevaisuudessa lentokentän matkustajavirroista ja kotimaan stop over -matkustajista.

– Matkailutoimijat ja yritykset osallistuvat yhdessä kehittämiseen, markkinointiin ja palveluiden paketointiin. Yhteisenä tavoitteena kaikilla matkailutoimijoilla on pidentää kaikkien matkailijoiden viipymää.

– Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan lisäksi kentästä hyötyvät myös kaikki Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueet, kun matkailutulon kasvu lisää merkittävästi koko alueen elinvoimaisuutta.

Koronavirustilanteesta ja sen aiheuttamista matkailua koskevista haasteista huolimatta Lappeenrannan lentoasemalla uskotaan matkailun tulevaisuuteen. OP Etelä-Karjala ja lentoasema haluavatkin yhdessä parantaa alueen matkailutoimijoiden ja muiden palveluiden toimintaedellytyksiä kehittämällä uutta kumppaniverkostoa matkailijoiden tavoittamiseksi.

– Yritykset tarvitsevat toiminnallisen ja taloudellisen tuen lisäksi rohkaisua tuotteiden ja palveluiden innovointiin pikaisesti. Yhdessä voimme yhteismarkkinoinnin ja myynnin sekä tuotekehityksen avulla mahdollistaa uutta kasvua, Joro sanoo.

Goodyear Blimp Palaa Eurooppaan

GoodyearBlimp2

Legenda on palannut taivaallemme tänään, kun legendaarinen Goodyear Blimp nousee taivaalle Euroopassa ensimmäistä kertaa lähes vuosikymmeneen. Tämä Goodyear Blimp paluu on viimeisin Goodyearin Euroopassa tehtyjen investointien sarjassa. Näihin ovat kuuluneet muun muassa palkittu päivitys Euroopan tuotevalikoimasta viimeisimmän 18 kuukauden aikana, yhtiön jakeluverkoston uudelleenjärjestely ja kasvattaminen omistautuneiden kumppanien kautta, verkkokaupan lanseeraus tietyillä Euroopan markkinoilla, uusi mediakumppanuus ja paluu kansainväliseen moottoriurheiluun.

”Goodyear Blimp on todellinen legenda, joka on saanut kuluttajien ja harrastajien mielikuvituksen lentämään Yhdysvalloissa ja ympäri maailman lähes sadan vuoden ajan”, sanoo Goodyearin Mike Rytokoski, Vice-President and Chief Marketing Officer, Goodyear Europe. ”Sen paluuta Eurooppaan on odotettu pitkään ja se on täydellinen tapa juhlistaa paluutamme kansainvälisen moottoriurheilun pariin, uutta mediayhteistyötämme Eurosportin kanssa ja kehityksen huippua edustavat lisäykset tuotevalikoimaamme.”

Euroopassa kiertävä Goodyear Blimp on Goodyear profiloitu Zeppelin NT ilmalaiva, jota liikennöi Deutsche Zeppelin-Reederei GmbH, Friedrichshafen, Saksa. Tämä kuvastaa uusinta lukua Goodyearin ja Zeppelinin lähes 100-vuotisessa yhteistyössä.

Kyseinen puolijäykkä Zeppelin NT -ilmalaiva on yli 75 m pitkä – lähes kolme neljäsosaa jalkapallokentän pituudesta – ja lähes 18 m korkea. Se on samaa mallia kuin kolme Goodyearin liikennöimää Goodyear Blimp -ilmalaivaa Yhdysvalloissa. Se toimii Goodyearin upeana tuotemerkkilähettiläänä lentäessään Euroopan yllä, ja se tuottaa ainutlaatuista ilmakuvaa keskeisistä autourheilutapahtumista ja liikennöi kaupallisia (matkustaja) lentoja Saksassa.

”Zeppelin on ylpeä pitkäaikaisen yhteistyömme jatkamisesta ja laajentamisesta Goodyearin kanssa”, sanoo Zeppelinin Eckhard Breuer, CEO of Deutsche Zeppelin-Reederei GmbH. ”Olemme iloisia Euroopan lisäyksestä yhteistyöalueeseemme. Se tuo suhteeseemme uuden, kansainvälisen ulottuvuuden.”

Tavallisemmin Amerikan taivaalla suurimmissa urheilutapahtumissa kuten NASCAR-kisat, NBA-pelit ja PGA-golftapahtumat nähtävä Goodyear Blimp on eurooppalainen legenda itsessään. Se saapui Eurooppaan ensimmäisen kerran maaliskuussa 1972 ja lensi neitsytmatkansa saman vuoden kesäkuussa Cardingtonissa Englannissa. Tämä Europaksi nimetty ilmalaiva kiersi Euroopan taivaalla seuraavat 14 vuotta ja esiintyi useissa huomattavissa urheilu- ja kulttuuritapahtumissa, esimerkiksi vuoden 1985 Saksan Grand Prix -kisoissa Nürburgringillä, vuoden 1986 Ranskan avoimissa Rolland Garros -tenniskeskuksessa sekä kaksissa kuninkaallisissa häissä Isossa-Britanniassa, ennen kuin se lopetti toimintansa vuonna 1986.

Goodyear Blimp on palannut kiertämään Euroopassa myöhemminkin, mutta tämän päivän koelento Friedrichshafenista Saksasta on ensimmäinen kerta, kun Goodyear-ilmalaiva on lentänyt Euroopassa vuoden 2012 jälkeen.

Goodyear Blimp lentää Friedrichshafenin alueella ja laajemmin Saksassa tulevien viikkojen aikana, ja lopulta sen on tarkoitus toimittaa ilmakuvaa joistain Euroopan suurimmista vuoden 2020 moottoriurheilukalenterissa jäljellä olevista tapahtumista.

Tämä tuo merkittävää lisähuomiota Goodyearin paluulle kansainvälisen moottoriurheilun maailmaan. Yhtiö on jo nimitetty viralliseksi rengastoimittajaksi FIA:n kestävyysajon maailmanmestaruussarjan (WEC) LMP2-luokkaan, Euroopan Le Mans -sarjaan sesongille 2021 ja Ison-Britannian vakioautojen mestaruussarjaan (BTCC) sekä uuden mediayhteistyön kautta Euroopan johtavan urheilukanavan Eurosportin kanssa FIA:n vakioautojen maailmanmestaruussarjaan (WTCR) ja Pure ETCR -sarjaan sesongille 2020, joka on ensimmäinen täyssähköautoilla ajettava, usean valmistajan vakioautosarja.

Hawk-suihkuharjoituskoneita käy Helsinki-Vantaan lentokentällä

ILMAVE_Hawk Mk 51_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 tekee step out -käyntejä Helsinki-Vantaan lentoasemalle 1.- 4. kesäkuuta. Lennot ovat osa kadettien HW1-lentokoulutusta. Lennot toteutetaan kahdella – neljällä Hawk-suihkuharjoituskoneella virka-aikana kello 9 – 16 välisenä aikana.

Step out -käynti tarkoittaa ulkomaille suuntautuvaa lentoharjoitustoimintaa. Tämän hetkisestä koronavirustilanteesta (COVID-19) johtuen toimintaa ei suunnitella toteutettavaksi ulkomailla, vaan lennot suunnitellaan toteutettavaksi Helsinki-Vantaalle. Step out -lentoja on toteutettu viime vuosina Ruotsiin, Malmenin tukikohtaan kadettien HW1- ja HW-2 lentokoulutusvaiheissa.

– Hawk-suihkuharjoitushävittäjät laskeutuvat Helsinki-Vantaalla, jonka jälkeen lennonopettajat suorittavat koneelle A-tarkastuksen ja palaavat heti takaisin Jyväskylän lentokentälle. Tänä vuonna kansainvälisen toiminnan sijaan HW1-vaiheen oppilaat saavat kokemusta Suomen suurimmalla lentoasemalla toimimisesta, harjoituksen johtaja kapteeni Sampsa Kaikkonen kertoo.

Step out -lentojen tarkoituksena on opettaa oppilaille normaalitoiminnasta poikkeavaan tukikohtaan tapahtuvaa lentosuunnittelua ja lennon toteutusta.

Finnair sopeuttaa volyymisidonnaisia kulujaan kysynnän mukaisesti ja tavoittelee lisäksi lähes 80 miljoonan euron pysyvää kustannustason alenemaa vuoden 2022 alusta

airbus-2389715_1280

Finnair sopeuttaa volyymisidonnaisia kulujaan kysynnän mukaisesti. Muun muassa Suomen lomautuskäytännön vuoksi merkittävä osuus yhtiön kuluista joustaa kysynnän mukaan nykyisentyyppisessä markkinatilanteissa. Volyymisidonnaisten kulujen osuus vuonna 2019 Finnairin koko kustannuskannasta oli noin 60 %.

Lisäksi Finnair tavoittelee lähes 80 miljoonan euron vuositason pysyviä kustannussäästöjä vuoden 2022 alusta verrattuna vuoteen 2019. Säästöjä haetaan muun muassa kiinteistökuluista, koneiden vuokrauskuluista, palkitsemisrakenteista, myynti- ja jakelukuluista, IT-kustannuksista sekä hallintokuluista. Lisäksi yhtiö jatkaa toimintojen tehostamista, eri asiakasprosessien digitalisointia ja automatisointia sekä neuvottelee uudelleen sopimuksia toimittajiensa ja kumppaniensa kanssa.

”Koronaviruksen vaikutukset muuttavat lentoliikennemarkkinaa merkittävästi myös pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä joudumme sopeuttamaan toimintaamme merkittävästi laskeneeseen kysyntäämme. Aikaisemmin julkistamiemme lomautusten lisäksi olemme tänään ilmoittaneet aloittavamme keskustelut lisäsopeutustarpeista. Suomalainen lomautuskäytäntö mahdollistaa työnantajan ja työntekijän kannalta joustavat työvoimasopeutukset tällaisissa poikkeusoloissa”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner. ”Koronan jälkeisessä markkinassa menestyvät ne, jotka pystyvät sopeuttamaan kulunsa muuttunutta markkinaa ja kilpailutilannetta vastaaviksi. Finnair aikoo olla voittajien joukossa ja siksi haemme määrätietoisesti säästöjä eri kustannuseristä.”

Finnairin tämän hetken suunnitelma perustuu arvioon, jonka mukaan lentoliikenne toipuu vuoden 2019 tasolle 2-3 vuodessa. Mikäli kilpailutilanne tai kysyntä osoittautuisi nykyistä oletusta huonommaksi, Finnair ryhtyy tarvittaessa lisätoimiin.

Pohjoiskarjalaisetkaan eivät lennä ilman siipiä – lentoliikenne palautettava nopeasti Joensuuhun

airplane-sunset-travel

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus odottaa Finnairilta nopeita ja maakunnalle myönteisiä päätöksiä lentoliikenteen jatkosta.

Koronavirusepidemia uhkaa lamauttaa maakuntien lentoliikenteen pitkäksi aikaa. Mikäli Finnair pysyy päätöksessään, Joensuuhun ei lennetä ennen marraskuuta 2020. Yhtiö kertoo katsovansa jatkon vasta elokuussa, kun kysyntätilanteesta on selvempi näkymä.

Tämä ei käy Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle.

– Tilanne on kestämätön maakunnan saavutettavuuden ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Emme voi roikkua löysässä hirressä, vaan meidän on saatava varmuus tulevasta, maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen sanoo.

Maakuntaliiton, Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin edustajat keskustelivat tilanteesta Finnairin edustajien kanssa maanantaiaamuna 18.5. Maakuntahallitus piti kokoustaan samaan aikaan. Maakunnan viesti Finnairille on, että Joensuun lentojen asteittainen käynnistäminen on välttämätöntä ja se on tehtävä mahdollisimman nopeasti. Finnairia pyydetään myös vaikuttamaan osaltaan siihen, että Joensuun lentoaseman kiitotien remontti aloitetaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan kesällä 2020.

– Kyse on myös mielikuvista – Joensuun lentokenttä ei ole pieni matkustajamäärissä mitattuna, maakuntahallituksen kokouksessa todettiin.

Seuraava tapaaminen maakunnan toimijoiden ja Finnairin kesken on 11. kesäkuuta.

Kajaanin lentoja tulisi käynnistää asteittain elokuun lopusta alkaen

aircraft-1573399343tMd

Finnair on tiedottanut lisäävänsä kotimaan reittilentoja heinäkuusta alkaen asteittain. Poikkeuksen muodostavat Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi ja Kokkola, joihin yhtiö ei lennetä vielä kesän aikana. Finnair päivittää lento-ohjelmaansa kuukausittain kysynnän kehityksen mukaisesti. Talvikautta koskevat päätökset tehdään viiden maakuntakaupungin lentojen osalta myöhemmin sen mukaan, miten lentoliikenteen yleinen kysyntä kehittyy. Finnairin mukaan viiden kaupungin reittilentojen täyttöasteet ovat jo ennestään olleet alhaisia, ja kysyntä on nyt koronatilanteen johdosta normaaliakin pienempää.

Kajaanin reitillä matkustajia on ollut 2016 alkaen noin 85.000 matkustajaa vuodessa. Määrä on pysynyt vakiona, ja on pienemmistä maakuntakentistä suurin. Kajaani on Kuusamon kanssa samaa kokoluokkaa matkustajamäärillä mitattuna, mutta toisin kuin Kuusamossa, Kajaanin lentomatkustus jakautuu varsin tasaisesti työmatkustuksen ja vapaa-ajan/matkailun matkustuksen kesken. Kajaanin matkustajamäärien kasvun nähdään olevan mahdollista kansainvälisen matkailun kasvun kautta, mihin Kainuussa on suunnattu merkittäviä panostuksia lähivuosina.

Normaaliajan Kajaanin neljän arkipäivän lentovuorojen ja viikonloppuvuorojen määrä on ollut riittävä. Myös aikataulut ovat palvelleet tähän asti tyydyttävästi. Finnairin ennen koronakriisiä suunnittelemat aikataulumuutokset aamupäiväajan lentojen osalta ovat saaneet aiheellisesti kritiikkiä. Paljon kritiikkiä ovat saaneet myös kolmiolennot, joita Finnair on lisännyt tuottavuuden parantamisen perusteella. Alueelta katsottuna ne toimivat päinvastoin, karsien matkustajamääriä lentoaikojen pidentyessä.

”Tämänpäiväinen keskustelu Finnairin kanssa oli hyvähenkinen, ja sovimme elokuulle saakka ulottuvasta yhteisten tilannekokousten sarjasta”, toteaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen. ”Niissä voimme tuoda esille alueen tarpeita lentoliikenteen uudelleen käynnistämiselle. Mikäli jo kesän aikana lentoja voitaisiin aloittaa, on se tervetullutta, mutta näemme että tarve lennoille voi alkaa kasvaa elokuussa työmatkustuksen käynnistyessä kesäkauden jälkeen, mikäli matkustusrajoituksiakin ryhdytään purkamaan.  Siksi esitimme Finnairille lentojen asteittaista käynnistämistä elokuun lopussa. Omien suorien kontaktien lisäksi teemme yhteistä edunajamista ja yhteistä keskustelua yhtiön suuntaan viiden maakuntakaupungin ryhmällä. ” 

”Lentoliikenteen merkitys Kajaanille on suurempi kuin muille nyt lentomotissa jatkaville kaupungeille, koska matka-ajat pääkaupunkiseudulle muilla tavoilla ovat paljon pidempiä”, muistuttaa Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Hatva. ”Etelä-Suomeen suuntautuvalle työmatkustukselle lentäminen on alueelle ylivoimainen liikennemuoto. Maaliskuussa Kainuun Yrittäjien tekemässä yrityskyselyssä yli 70 % vastaajista ilmoitti lentojen perumisen haittaavan liiketoimintaa. Kainuun kv. matkailulle olisi myös elintärkeää kyetä ryhtyä myymään talvikauden ja kesän 2021 tarjontaa. Matkailukentällä on havaittu merkkejä siitä, että pandemiatilanne voisi suosia tilaa ja väljyyttä tarjoavia matkailutuotteita.”    

Ahjo 20 -lentotoimintaharjoitus pidetään viikolla 22

ILMASK_hawk_Ahjo_harjoitus_2020

Kuva: Ilmasotakoulu

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää Ahjo 20 -lentotoimintaharjoituksen Tikkakosken tukikohdassa 25. – 29. toukokuuta.

Harjoituksessa lennetään kuudella Mk51A ja Mk66 Hawk-suihkuharjoituskoneella. Harjoituksessa tukeudutaan Tikkakosken tukikohtaan, josta lentotoiminta suuntautuu Tampereen, Mikkelin, Kuopion, Kajaanin ja Kokkolan väliselle alueelle. Harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 25.5. kello 8.30 ja päättyy perjantaina 29.5. kello 16 mennessä.  Lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8.30 – 21.

– Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa kadeteille HW1-lentokoulutusohjelman mukaisia suunnistus-, mittari-, taito- ja osastolentoja. Harjoituksen aikana nostetaan koulutettavan kadettikurssin lentointensiteettiä ja lisätään nuorien lento-oppilaiden lentorutiinia, kertoo harjoituksen johtaja everstiluutnantti Lauri Suominen.

Harjoituksessa käytetään myös matalia lentokorkeuksia. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla lentomelua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.