EU-sääntelyä täydentäviä muutoksia ilmailulakiin

jet-airplane-1354425690D11

Hallitus esittää ilmailulakiin uudistuvaa EU-sääntelyä täydentäviä muutoksia. Muutosten taustalla on Euroopan unionin siviili-ilmailun turvallisuutta ja EU:n lentoturvallisuusvirastoa koskeva niin kutsuttu EASA-asetus.

EASA-asetus ja sen nojalla annetut säädökset ovat jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Kansallista liikkumavaraa jätetään kuitenkin muun muassa kevytilmailua ja miehittämätöntä ilmailua, kuten drooneja, koskevissa kysymyksissä.

Kevyitä ilma-aluksia, kuten ultrakevyitä lentokoneita, säädellään jo tällä hetkellä kansallisesti EU-sääntelyn sijaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa Suomessa kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvia kevyitä ilma-aluksia olisivat pääasiassa ilma-alukset, joissa on enintään kaksi paikkaa, eikä niiden suurin sallittu lentoonlähtömassa ylitä 600 kiloa.

Kansallista liikkumavaraa miehittämättömän ilmailun ikärajoissa ja vakuutuksenottovelvollisuudessa

Miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaajan ikärajavaatimukset ovat uusi EU-lainsäädännöstä tuleva vaatimus. EU-sääntely jättää kuitenkin kansallista harkintavaltaa ikärajojen osalta.

Hallitus esittää, että sallittua liikkumavaraa käytettäisiin miltei täysimääräisesti. Alhaisimman riskin toiminnassa, jossa lennättäminen tapahtuu esimerkiksi aina näköyhteyden päässä, ikäraja olisi 12 vuotta. Riskien lisääntyessä, esimerkiksi silloin kun lennättäminen tapahtuisi ilman näköyhteyttä, ikärajaksi esitetään 15 vuotta. Korkeimman riskin toiminnassa ikäraja olisi 18 vuotta, minkä osalta EU-lainsäädäntö ei jätä liikkumavaraa.

Muutoksia olisi tulossa myös miehittämätöntä ilmailua koskevaan vastuuvakuutuksenottovelvollisuuteen. EU-lainsäädäntö asettaa vakuuttamisvelvollisuuden yli 20 kilon painoisille miehittämättömille ilma-aluksille. Kansallisesti voidaan päättää tätä kevyempien miehittämättömien ilma-aluksien vakuutuksenottovelvollisuudesta. Hallitus esittää, että vastuuvakuutusvelvollisuus koskisi myös ilma-aluksia lukuun ottamatta vähäriskisintä toimintaa. Vakuutuksen tulisi olla tavanomainen vastuuvakuutus vahinkojen varalle.

Lisäksi esitetään, että jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto voisi perustaa ilmatilavyöhykkeitä, joissa helpotetaan tai rajoitetaan miehittämättömien ilma-alusten käyttöä. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi myös miehittämättömien ilma-alusten markkinavalvonnasta.

Hallituksen esityksessä on huomioitu lausuntokierroksella tullut palaute. Esityksessä on tarkennettu muun muassa ehdotuksia, jotka koskevat miehittämättömän ilmailun vakuuttamisvelvollisuutta ja vahingonkorvausvastuuta sekä miehittämättömien ilma-alusten käyttöä helpottavia tai rajoittavia ilmatilavyöhykkeitä. Valmistelun aikana sidosryhmiä kuultiin tiiviisti.

Mitä seuraavaksi?

Hallitus antoi esityksen ilmailulain muutoksista eduskunnalle 8.4.2020.

Esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2020.

Finavian tammi-maaliskuun tilastot osoittavat koronaviruspandemian merkittävät vaikutukset lentoliikenteeseen

medium_helsinki_airport_apron_and_air_traffic_control_tower

Finavian uusimmat lentoliikennetilastot kertovat koronavirusepidemian huomattavista vaikutuksista lentoliikenteeseen ja lentoasemien toimintaan. Yhteensä lentomatkustajien määrä väheni kaikilla Finavian lentoasemilla tammi-maaliskuussa 20,1 %. Maaliskuussa Helsinki-Vantaalla oli peräti 57,2 prosenttia vähemmän matkustajia kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

”Huoli matkustajiemme ja työntekijöidemme hyvinvoinnista koskettaa meitä syvästi. Koronaviruspandemia on konkretisoitunut monella tavalla Finavian lentoasemilla. Viikoissa maailmanlaajuiseksi pandemiaksi muuttuneen epidemian vaikutukset koko toimialaan ovat olleet todella merkittäviä ja laaja-alaisia. Tilanne on vaikuttanut myös lentoyhtiöihin, lentoasemilla toimiviin yrityksiin, työpaikkoihin ja investointeihin.

Tämän hetkisen ennusteen mukaan arvioimme lentoliikenteen vähentymisellä olevan yli 100 miljoonan euron vaikutus Finavian liikevaihtoon vuonna 2020. Kokonaismatkustajamäärän arvioimme jäävän tänä vuonna jopa kolmanneksen viime vuodesta. Tämä on huomattavasti rajumpi pudotus, kuin mikään lentoliikenteen aikaisemmin kokema muutos.

Jotta voimme päästä tämän vaativan tilanteen yli yhdessä lentoasemayhteisön kanssa, olemme antaneet helpotuksia vuokralaistemme ja kumppaneidemme suuntaan. Myös Helsinki-Vantaan meneillään olevaa kehitysohjelmaa on toistaiseksi päätetty jatkaa taataksemme Suomen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa.” Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki kertoo.

Vielä tammikuussa 2020 matkustajien määrä noudatti viime vuotiseen tapaan maltillista kasvua. Koronavirusepidemian levittyä ensin Aasiassa, väheni matkustajien määrä merkittävästi helmikuussa varsinkin Kiinan reiteillä. Eniten vaikutukset näkyvät maaliskuun tilastoissa, jolloin Kiinan reiteillä matkusti 95,8 % vähemmän matkustajia kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

Epidemian levitessä Eurooppaan lentoyhtiöiden kysyntä laski merkittävästi viranomaisten asettamista rajoituksista ja vähentyneestä matkustamisesta johtuen. Maaliskuussa Italian reiteillä matkusti noin 4000 matkustajaa (-89,5 %) ja Espanjan reiteillä 84 000 matkustajaa (-56,3 %). Kotimaan lennoilla matkusti 298 000 matkustajaa maaliskuussa (-55,0 %) ja määrä väheni maaliskuun loppua kohden voimakkaasti viranomaisten matkustusrajoitusten astuttua voimaan. Verkostolentoasemien matkustajamäärä laski tammi‒maaliskuussa yhteensä 18,7 prosenttia. Suuremmista lentoasemista matkustajien määrä laski eniten Oulussa (-26,0 %), Kittilässä (-13,5%) ja Rovaniemellä (-12,0%).

Tilastoissa huomioitavaa on, että Finavian ei tilastoi matkustajien kansalaisuutta, vaan matkustajien lukumääriä reiteittäin ja maittain. Kotimaan matkustaja ei toisin sanoen ole välttämättä Suomen kansalainen, vaan kotimaan sisäisellä reitillä matkustava henkilö.

Helsinki-Vantaan tilanne tällä hetkellä

Normaalina päivänä Helsinki-Vantaalta matkustaa keskimäärin 57 000 matkustajaa. Tällä hetkellä matkustajia on reilu tuhat ja määrä vähenee edelleen. 19. maaliskuuta Finavia sulki Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 1:n lähtöselvitykset ja matkatavaroiden luovutuspisteet sekä auloissa sijaitsevat palvelut. Tämä tarkoittaa, että kaikki toteutuvat lennot operoidaan toistaiseksi terminaali 2:n kautta. Myös muita terminaaliosia on suljettu sekä Schengen että non-Schengen-alueella. Kiitotie 3 suljettiin lentoliikenteeltä toistaiseksi 1. huhtikuuta.

Tällä hetkellä kaikki maahan saapuvat ja maasta lähtevät henkilöt kulkevat rajatarkastuksen kautta, ja kaikki Suomeen saapuvat matkustajat kulkevat terveysviranomaisten ylläpitämän terveystarkastuspisteen kautta. Finavia tukee viranomaisia mm. ohjeistamalla matkustajia sekä muuttamalla matkustajien ohjausta ja matkustajaprosesseja terminaaleissa ja asematasolla. Finavia on myös toteuttanut useita toimenpiteitä, jotka lisäävät väljyyttä terminaalitiloissa ja vähentävät tartuntariskiä.

Vaikka iso osa palvelupisteistä on kiinni myös muualla kuin suljetuissa terminaalitiloissa, lentoasemalla pyritään pitämään avoinna joitakin pisteitä, kuten apteekki-, kioski- ja kahvilapalveluita. Aukioloajat ovat kuitenkin tavanomaista suppeammat. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on avoinna muutamia ravintoloita, jotka myyvät ruokaa mukaan take away -annoksina.

Finavian toimista koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi kerrotaan lisää täällä.

Suurin osa verkostolentoasemista on tilapäisesti suljettu

Kansainvälisiä lentoja operoidaan vain Helsinki-Vantaalta, Turusta ja Maarianhaminasta. Tämän hetkisen tilanteen mukaan kotimaanlentoja operoidaan Helsinki-Vantaan ohella seuraavilla lentoasemilla:

  • Kuopio
  • Maarianhamina
  • Oulu
  • Rovaniemi
  • Savonlinna

Verkostolentoasemien tilanne voi kuitenkin muuttua tilanteen jatkuessa. Kotimaan matkustajaliikenteen vähentyessä tilapäisesti Tampere-Pirkkala ja Jyväskylä ovat auki ulko- ja kotimaan rahtia, huoltovarmuutta, ambulanssilentoja ja Puolustusvoimien toimintaa varten.  Myös verkostolentoasemillamme varmistetaan, että poikkeustilanteesta huolimatta yhteiskunnalle kriittiset toiminnot voivat jatkua eri puolilla Suomea.

Finnairin maaliskuun 2020 liikennetiedot: Finnairin liikenneluvut heikkenivät merkittävästi maaliskuussa vertailukaudesta koronavirusvaikutusten vuoksi

Finnair_A350_detail_winglet

Finnair kuljetti maaliskuussa 498 600 matkustajaa eli 56,4 % vähemmän kuin vuoden 2019 vastaavalla jaksolla. Kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna laski maaliskuussa 39,4 %. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) laski 55,2 %. Matkustajakäyttöaste laski 20,3 prosenttiyksikköä vertailukaudesta 58,0 %:iin. Koronaviruksesta aiheutuneet reitti- ja vuoroperuutukset sekä matkustusrajoitukset heikensivät kaikkia liikennelukuja merkittävästi.

Aasian-liikenteen tarjonta (ASK) laski 43,9 % vertailukaudesta. Pohjois-Amerikan kapasiteetti laski 12,4 %. Euroopan-liikenteen tarjonta laski 38,1 % ja kotimaanliikenteen kapasiteetti laski 37,6 %.

Myydyt henkilökilometrit laskivat 58,5 % Aasian-liikenteessä, 28,6 % Pohjois-Amerikan-liikenteessä, 55,6 % Euroopan-liikenteessä ja 51,7 % kotimaanliikenteessä.

Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 59,0 %, Pohjois-Amerikan-liikenteen 65,4 %, Euroopan-liikenteen 56,2 % ja kotimaanliikenteen 50,6 %.

Matkustajamäärät laskivat Aasian-liikenteessä 59,6 %, Pohjois-Amerikan-liikenteessä 32,9 %, Euroopan-liikenteessä 57,2 % ja kotimaanliikenteessä 54,3 %.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit laskivat maaliskuussa 38,4 % vertailujaksosta. Vastaavat myydyt tonnikilometrit laskivat 47,0 %. Molempien lukujen lasku johtui koronaviruksen vaikutuksesta.

Finnairin lennoista 92,0 % (78,6 %) saapui maaliskuussa aikataulussa.

Huhtikuun 2020 liikennetiedote julkaistaan torstaina 7.5.2020.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet maaliskuu 2020

maaliskuu muutos % vuoden 2020 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1 000 498,6 -56,4 2 655,5 -15,6
Tarjotut henkilökilometrit milj, 2 264,2 -39,4 9 670,8 -9,4
Myydyt henkilökilometrit milj, 1 312,4 -55,2 7 025,3 -15,9
Matkustajakäyttöaste % 58,0 -20,3p 72,6 -5,7p
Rahti ja posti tn 7 344,2 -47,2 30 092,2 -19,8
Tarjotut tonnikilometrit 336,0 -38,6 1 421,8 -9,6
Myydyt tonnikilometrit 164,2 -53,1 817,5 -17,1
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1 000 80,3 -59,6 465,5 -21,5
Tarjotut henkilökilometrit milj, 1 069,3 -43,9 4 673,8 -14,2
Myydyt henkilökilometrit milj, 630,5 -58,5 3 568,4 -20,7
Matkustajakäyttöaste % 59,0 -20,7p 76,3 -6,2p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1 000 279,6 -57,2 1 515,6 -14,4
Tarjotut henkilökilometrit milj, 845,0 -38,1 3 569,3 -6,7
Myydyt henkilökilometrit milj, 475,2 -55,6 2 457,1 -14,1
Matkustajakäyttöaste % 56,2 -22,1p 68,8 -5,9p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1 000 16,4 -32,9 82,2 7,7
Tarjotut henkilökilometrit milj, 200,4 -12,4 847,0 16,3
Myydyt henkilökilometrit milj, 131,1 -28,6 647,0 10,1
Matkustajakäyttöaste % 65,4 -14,8p 76,4 -4,3p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1 000 122,3 -54,3 592,2 -16,3
Tarjotut henkilökilometrit milj, 149,5 -37,6 580,7 -12,9
Myydyt henkilökilometrit milj, 75,6 -51,7 352,8 -13,9
Matkustajakäyttöaste % 50,6 -14,7p 60,8 -0,7p
Rahtiliikenne
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 686,2 -37,6 6 779,8 -7,2
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 572,5 -21,0 2 513,2 21,2
– Asian rahtiliikenne tn 5 049,8 -51,6 20 685,2 -26,1
– Kotimaan rahtiliikenne tn 35,7 -28,2 114,1 -26,0
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 7 344,2 -47,2 30 092,2 -19,8
Rahtilento tn** 0 0 0 0
Kokonaisrahti- ja posti tn 7 344,2 -47,2 30 092,2 -19,8
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj, 89,1 -38,4 362,3 -10,8
Myydyt rahtitonnikilometrit milj, 46,8 -47,0 189,1 -20,6
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj, 89,1 -38,4 362,3 -10,8
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj, 46,8 -47,0 189,1 -20,6
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 52,5 -8,6p 52,2 -6,4p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 67,7 5,2p 66,1 5,9p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 57,4 -10,4p 55,8 -8,9p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 52,5 -8,6p 52,2 -6,4p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

  • Muutos-%: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)
  • Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
  • Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Norwegianin maaliskuu: COVID-19 vaikutti voimakkaasti

David Peacock_5

COVID-19:n maailmaanlaajuinen leviäminen vaikutti ilmailualaan kaikkialla maailmassa ja sen vaikutus oli voimakas Norwegianin liikennelukuihin maaliskuussa. Yhtiön kysyntä laski merkittävästi viranomaisten asettamista matkustusrajoituksista ja vähentyneestä matkustamisesta johtuen.

Norwegian sopeutti reittiverkostoaan laskeneen kysynnän vuoksi useita kertoja maaliskuussa. Maaliskuun 10. päivä yhtiö vähensi suunnitellun mukaista kapasiteettiaan noin 15 prosentilla. Maaliskuun 16. päivä sopeuttaminen jatkui ja suunnitellun mukaisen kapasiteetin vähennys nousi 85 prosenttiin. Suurin osa lennoista peruutettiin 25. maaliskuuta alkaen. Kapasiteetti oli 40 prosenttia suunniteltua alhaisempi. Operoitujen lentojen käyttöaste oli 72 prosenttia, laskua 13,8 prosenttiyksikköä verrattuna samaan kuukauteen vuotta aiemmin.

Kapasiteetti (ASK) laski 53 prosentilla verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna ja myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) laski 60 prosentilla. Maaliskuussa 1 153 283 asiakasta valitsi lentoyhtiökseen Norwegianin, laskua 61 prosenttia.

Maaliskuussa Norwegian lensi 77 prosenttia aikataulun mukaisista lennoista sekä viranomaisten pyynnöstä useita ylimääräisiä lentoja, joilla noudettiin asiakkaita kotiin. Yhtiö jatkoi myös joidenkin reittien operointia kriittisen infrastruktuurin ylläpitämiseksi Pohjoismaissa.

– Äärettömän nopeasti kehittyneellä COVID-19-pandemialla oli merkittävä vaikutus Norwegianin liikennelukuihin maaliskuussa. Maailmanlaajuisten matkustusrajoitusten ja voimakkaasti vähentyneen kysynnän seurauksena Norwegianin piti peruuttaa lentoja toistuvasti koko kuukauden ajan. Yhteistyössä viranomaisten kanssa Norwegian lensi useita ylimääräisiä lentoja, joilla tuotiin kotiin tuhansia matkustajia. Haluan kiittää kaikkia omistautuneita kollegojamme ja asiakkaitamme kaikesta viime viikkoina saamastamme tuesta, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Jacob Schram.