Lääkärihelikopteritoimintaan myönnettiin lähes 29 miljoonaa euroa avustusta vuodelle 2020

FinnHEMS-FH10-Meilahden-katolla-manipuloitu

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt FinnHEMS Oy:lle yhteensä 28 990 000 euron yleisavustuksen lääkärihelikopteritoimintaan vuodelle 2020. Avustuksella on tarkoitus tuottaa koko maan kattavaa ympärivuorokautista ja välittömässä lähtövalmiudessa olevaa laadukasta ja ilmailun turvallisuusnormiston täyttävää helikopterikuljetuspalvelua yliopistollisten sairaanhoitopiirien käyttöön.

Lääkärihelikopteritoiminta on osa terveydenhuoltolaissa määriteltyä ensihoidon kokonaisuutta. Se koostuu ensihoidosta, lentotoiminnasta, tukikohdista ja maayksiköistä.

Vuodesta 2011 alkaen lentotoiminta, tukikohdat ja maayksiköt ovat olleet yliopistollisten sairaanhoitopiirien omistaman FinnHEMS Oy:n vastuulla, ja toiminta on ollut valtion rahoittamaa. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat ensihoidon henkilöstöstä, välineistä ja lääkkeistä sekä niiden kustannuksista.

Raha-asiainvaliokunta puolsi avustuksen myöntämistä kokouksessaan 30.12.2019.

:PUOLUSTUSVOIMAT: Alkeis- ja peruslentokoulutuksen palvelusopimus vuodelle 2020

medium_PatriaPilotTraining_0618_07

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut puolustusvoimat tekemään hankinta-sopimuksen alkeis- ja peruslentokoulutuksen palvelusta Patria Aviation Oy:n kanssa. Sopimus sisältää lentokoulutuksen lisäksi koulutuksen edellyttämän kaluston ylläpidon.

Hankinta liittyy ilmapuolustuksen kehittämisohjelmaan ja lentokoulutuksen alakehittä-misohjelmaan. Hankinta kohdistuu Vinka- ja Grob-kalustoon. Hankinnan kokonaisarvo on noin 6,3 miljoonaa euroa. Hankinta sisältää palvelusopimuksen ajalle 1.1.-31.8.2020 sekä option ajalle 1.9.-31.12.2020.

Finnair mukaan synteettisten polttoaineiden tuotannon toteutettavuustutkimukseen

Finnair A350 XWB Test Flight Takeoff 02_49

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT ja ryhmä yrityksiä, mukaan lukien Finnair, ovat käynnistäneet synteettisten polttoaineiden pilottilaitoksen toteutettavuustutkimuksen (feasibility study). Kyseessä on power-to-x-teknologiaan  (P2X) perustuva teollisen mittakaavan pilotlaitos, jossa tuotettaisiin hiilineutraaleja liikennepolttoaineita.

Pilottilaitos sijoittuisi Joutsenoon, ja suunnitellun tuotannon pääraaka-aineet ovat Finnsementin Lappeenrannan tuotantolaitoksen päästöistä talteen otettava hiilidioksidi ja Kemiran tehtaan tuotantoprosessin ylijäämävety. Hiilidioksidi ja vety yhdistetään kemiallisessa synteesissä, josta saadaan välituotteena edelleen jalostettavaa synteettistä metanolia, josta voidaan valmistaa liikennepolttoaineita. Selvitystyössä tarkastellaan liikennepolttoaineiden valmistuksen mahdollisuutta ja kannattavuutta.

”Synteettiset polttoaineet ovat tärkeä osa pitkän aikavälin ratkaisuja, joilla mahdollistetaan hiilineutraali lentäminen”, sanoo Finnairin vastuullisuusjohtaja Anne Larilahti. ”Meille on luontevaa olla tukemassa tätä työtä ja näin edistää synteettisten polttoaineiden kehittämistä Suomessa.”

”Hiilidioksidin kierrätys teollisuuden päästölähteistä tarjoaa suomalaisyrityksillekin ison mahdollisuuden kääntää polttoainetuotantoa hiilineutraaliksi”, sanoo tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUTin energiajärjestelmien yksiköstä.

LUT-yliopiston johdolla aloitetun selvitystyön päärahoitus tulee Etelä-Karjalan maakuntaliitolta. Rahoitusta tulee myös yrityksiltä, ja mukana ovat Finnairin lisäksi Finnsementti, Kemira Chemicals, Neste, St1, Wärtsilä ja Shellin tutkimuskeskus Hollannissa sekä paikalliset valmistavan teollisuuden yritykset Premekon, Terästorni, Jotex Works ja Refinec. Hankkeen kumppanina on myös Lappeenrannan kaupunki.

”Mukana olevia yrityksiä yhdistää Power-to-x-ratkaisujen tuominen osaksi kestävyysstrategiaa sekä konkreettista, kestävämpää toimintaa. Kaikki osapuolet näkevät tässä mahdollisuuksia oppia yhdessä, ja tulemme jakamaan tietoa keskenämme”, sanoo LUT School of Energy Systemsin dekaani, professori Jarmo Partanen. ”Osalla yrityksistä on tarve muuttaa oman toimintansa päästöjä tuottavaksi raaka-aineeksi. Joillain taas on jo selkeä tavoite siirtyä itse tuottamaan tai käyttämään hiilineutraalia polttoainetta.”

LUT-yliopisto vastaa selvitystyön käytännön toteutuksesta. Selvitys käsittää muun muassa laitoksen investointi- ja käyttökustannusten laskennan, teknologisten tuotantoprosessien mallinnukset, hiilineutraalien polttoaineiden markkinoiden kasvuennusteiden laskennan, vaihtoehtoisten liiketoimintamahdollisuuksien suunnittelun, sekä tuotannon ja eri lopputuotteiden kestävyystarkastelun. LUT-yliopistossa on pilotoitu fossiilisia polttoaineita korvaavien hiilivetyjen tuotantoa laboratoriomittakaavassa jo vuodesta 2017 lähtien.

Helsinki-Vantaan tammikuinen vaaratilanne oli lennonjohdon virhe

737MAX_Ada Lovelace_High-res_CMYK

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta vaaratilanteesta Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotiellä 18.1.2019 on valmistunut – riskianalyysi epävarmuustekijöiden poistamiseksi laskulupien annossa paikallaan

Perjantaina 18.1.2019 Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotielle 22L laskeutui noin klo 17.15 Turkish Airlinesin lento ja puolitoista minuuttia sen jälkeen Norwegian Air Internationalin lento. Liikennetilanne oli ajankohtaan nähden normaali ja näkyvyys oli hyvä.

Kun lennonjohto havaitsi edellä laskeutuneen koneen olevan kääntymässä pois kiitotieltä, seuraavalle koneelle annettiin laskulupa. Lisäksi lennonjohto antoi kahdelle SAS:n koneelle luvan ylittää aktiivinen kiitotie 22L Turkish Airlinesin koneen laskeuduttua, ennen Norwegianin konetta.

Turkish Airlinesin kone hidasti vauhtiaan kiitotiellä keskimääräistä enemmän. Kun Norwegianin kone oli saapumassa kiitotien kynnykselle, rullaava kone oli jo kokonaan poistumistien puolella. Kiitotie oli laskeutuvan koneen näkökulmasta vapaa, ja lentäjät keskittyivät turvallisen laskun suorittamiseen. Lennonjohdossa ei kuitenkaan ollut varmuutta siitä, liikkuuko Turkish Airlinesin kone lainkaan ja lennonjohto määräsi lopulta Norwegiania tekemään ylösvedon.

Ylösvetokäsky jäi laskeutumassa olevan koneen kannalta erittäin myöhäiseen vaiheeseen. Lentäjät eivät kuulleet käskyä, sillä ohjaamon Voimakas automaattiääni (auto call-out) peitti sen alleen. Laskeutuva kone ei tehnyt ylösvetoa, vaan laskeutui normaalisti, ja poistui kiitotieltä samaa poistumistietä kuin edellinen kone.

Lennonjohto luokitteli tapahtuman vakavaksi vaaratilanteeksi, mutta vaaratilanteesta ei aiheutunut vahinkoja eikä vaurioita.

Onnettomuustutkintakeskus antaa vastaavanlaisten vaaratilanteiden ehkäisemiseksi kolme turvallisuussuositusta:

Ensimmäinen turvallisuussuositus koskee niin sanottua kohtuullisen varmuuden periaatetta:

Laskulupa voidaan antaa varatulle kiitotielle kohtuullisen varmuuden periaatteen mukaisesti silloin, kun kiitotien voidaan perustellusti olettaa olevan vapaa laskeutuvan koneen ylittäessä kiitotien kynnyksen. Tähän periaatteeseen liittyy kaksi ehtoa: lennonjohtajan on seurattava aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja antaa ylösvetokäsky riittävän aikaisin ja toisaalta lentokoneen on myös toteutettava annettu käsky. Norwegian Air Internationalin tapauksessa kaikki ehdot eivät vain täyttyneet, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenne- ja viestintävirasto toteuttaa yhdessä lennonjohtopalvelua tarjoavien toimijoiden (ANS Finland) kanssa kohtuullisen varmuuden periaatteella annettuja laskulupia koskevan ja pitempiaikaiseen seurantaan perustuvan riskianalyysin. Tulosten perusteella kehitetään olemassa olevaa järjestelmää siten, että siihen ei enää nykyisessä määrin sisälly ehtolauseiden kuvaamaa epävarmuutta.

Samalla on mahdollisuus luoda ohjeistus sille, missä tilanteissa ja olosuhteissa laskulupa voidaan antaa kohtuullisen varmuuden periaatteella ja milloin on käytettävä vaihtoehtoisia toimintatapoja, lisää johtaja Nurmi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa toiseksi, että lennonjohtopalvelua tarjoavat toimijat (ANS Finland) kiinnittävät huomiota lennonjohtajien äänenkäyttöön ja siihen, millä äänensävyllä ja -voimakkuudella kriittiset käskyt annetaan. Asiasta tulee kirjata selvät ohjeet, ja se on otettava huomioon lennonjohtajien koulutuksessa ja työpaikkaperehdytyksessä.

Laskeutumassa olleen liikennelentokoneen ohjaamomiehistö ei yksinkertaisesti kuullut ylösvetokäskyä, koska käsky peittyi muiden laitteiden äänien alle, toteaa tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa kolmanneksi, että Liikenne- ja viestintävirasto huolehtii yhdessä lennonjohtopalveluja tarjoavien toimijoiden (ANS Finland) kanssa siitä, että lennonjohdon käytännön toiminta vastaa annettuja ohjeita, ja tarvittaessa tarkentaa kansallisesti kiitotien vapautumista koskevaa määritelmää

Edellä laskeutuneen koneen jälkeistä kiitotien vapautumista koskevaa ohjetta tulkitaan suomalaisessa lennonjohtajayhteisössä eri tavoin. Turvallisuusjohtamisen yleisperiaatteiden mukaan ohjeiden ja käytännön toiminnan välillä ei saa olla ristiriitaa. Ohjeistusten tulisi ehdottomasti olla yhteneviä, painottaa tutkinnanjohtaja Kotiranta.

Selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta on valmistunut

2019-12-17 12_30_35-25d3653c-ea01-cfb7-b1fd-8099c00a94dd

Asiantuntija Jyri Liljan tekemä selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa on valmistunut. Selvityshenkilön tehtävänä oli arvioida, tulisiko sairaanhoitopiirien, FinnHEMS Oy:n ja muiden toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä tai tulisiko sitä muuttaa.

Lisäksi tehtävänä oli arvioida kootusti lääkärihelikopteritoiminnan ja ensihoidon tehtäviä hallitusohjelman tavoitteen toteuttamiseksi. Tavoitteena on turvata lääkärihelikopteritoiminta koko maassa kustannusvaikuttavasti.

Selvityshenkilö teki selvityksen 1.10.-16.12.2019.

Icelandairin tasa-arvotavoitteet esiteltiin Reykjavíkissa ja Berliinissä

ezgif.com-webp-to-jpg

Reykjavík 19.11.2019 – Icelandair allekirjoitti tänään Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA:n) ehdottaman tasa-arvosopimuksen IATA:n konferenssissa Berliinissä. Yhteensä 25 lentoyhtiötä allekirjoittivat tämän sopimuksen ja esittelivät tasa-arvotavoitteensa.

Samaan aikaan Icelandair allekirjoitti sopimuksen Reykjavikin naisjohtajien maailmanlaajuisessa foorumissa. Icelandair on foorumin sponsori, ja foorumin tarkoituksena on edistää tasa-arvoa kaikkialla maailmassa.

Icelandairin tasa-arvoaloitteet

Icelandair on tehnyt huomattavia parannuksia tasa-arvon eteen viime vuosina esimerkiksi lisäämällä naisten määrää johtotehtävissä. Icelandairilla on myös huomattavan paljon naispuolisia pilotteja verrattuna muihin lentoyhtiöihin.

Vuonna 2008 yrityksen hallituksessa ja johtoportaassa oli vain miehiä. Nykyään hallituksesta 40 % on naisia ja johtoportaasta 33 %. Muilla hallinnon osa-alueilla suhde on noin 50-50.

Kymmenen vuotta sitten Icelandairin matkustamohenkilökunnasta oli miehiä 5,3 % ja piloteista naisia 6,5 %. Nykyään matkustamohenkilökunnassa miehiä on 9 % ja piloteissa naisia 12 %. Lentokoneiden huoltorooleissa sukupuolten välinen suhde ei kuitenkaan ole muuttunut: yli 99 % näistä työpaikoista on miesten hallussa.

Icelandair on viime vuosien aikana tehnyt järjestelmällisesti töitä edistääkseen tasa-arvoa. Yrityksellä on aktiivinen tasa-arvo-ohjelma ja se sai aiemmin tänä vuonna sertifikaatin tasa-arvoisesta palkkauksesta. Icelandair osallistuu myös aloitteeseen, jossa Islanti pyrkii täyttämään 40 % johtoasemista naisilla islantilaisissa yrityksissä vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi Icelandair on päättänyt pohjata vastuullisuusstrategiansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Neljä näistä tavoitteista on valittu pääasiallisiksi tavoitteiksi. Tasa-arvo on niistä yksi.

Icelandairin tasa-arvotavoitteet vuoteen 2025 mennessä

Icelandair on määrittänyt seuraavat tasa-arvotavoitteet toteutettaviksi vuoteen 2025 mennessä:

Varmistaa tasa-arvon toteutuminen johtotehtävissä – vähintään 40 % kumpaakin sukupuolta johtoasemissa

Lisätä 25 % enemmän naispuolisia pilotteja

Lisätä 25 % enemmän miespuolisia matkustamohenkilökunnan jäseniä

Lisätä naispuolisten lentokoneiden huoltoteknikoiden määrää esittelemällä työtä ja sen vaatimaa koulutusta tytöille.

Toimitusjohtaja Bogi Nils Bogason:

”Icelandair on viime vuosina ottanut merkittäviä edistysaskelia tasa-arvon suhteen. Pyrimme jatkossakin saavuttamaan kunnianhimoisa tavoitteita tällä osa-alueella. Koska lentoyhtiömme on nimetty kotimaamme mukaan, meidän on toteutettava tasa-arvon kaltaisia, islantilaisille tärkeitä arvoja. Parantamisen varaa on tietenkin edelleen: meidän on esimerkiksi vähennettävä sukupuolistereotypioiden vaikutusta ja keskityttävä Icelandairilla jo työskenteleviin monipuolisiin roolimalleihin. Meidän on varmistettava, että Icelandairin tarjoamat työpaikat ovat kiinnostavia ja kaikkien saatavilla.”

Lappeenrannan lentoasemalla tavoitellaan kävijäennätystä vuonna 2020 – liiketoimintasuunnitelma valmistunut

12628392_455732007955378_5825761244505298659_o

Saimaan lentoasema säätiön tuli laatia Lappeenrannan kaupunginhallituksen edellyttämä tulos- ja kassavirtasuunnitelma, johon sisältyy muiden hyödynsaajien sitoumukset osallistua toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi Lappeenrannan lentoasemalle on työstetty valtuustoaloitteeseen vastaten liiketoimintasuunnitelma, alueellinen ja kansallinen nettovaikutuslaskelma sekä ilmastosuunnitelma.

Liiketoimintasuunnitelmassa linjataan konsernin keskeisiä liiketoimintatavoitteita ja riskien hallintasuunnitelmaa vuosille 2020–2025. Kaupunginhallitus käsittelee vasta valmistunutta suunnitelmaa 16.12.

Lappeenrannan lentoasemalle tavoitellaan vuonna 2020 yli 150 000 lentomatkustajaa, mikä olisi Suomen vanhimman lentoaseman kaikkien aikojen matkustajaennätys. Liiketoimintasuunnitelmassa varaudutaan matkustajamäärien kasvuun myös seuraavina vuosina.

Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen kuvailee Lappeenrannan lentoasemaa ainutlaatuiseksi elinkeinopoliittiseksi hankkeeksi.

– Kun kaupunki ja maakuntaliitto ostivat lentokentän, otettiin vahvasti kantaa Saimaan matkailun kehittämisen puolesta. Paikallisesti omistetun lentoaseman eteen tehdään töitä kontekstissa, jollaisesta ei Suomessa ole esimerkkejä. Vuoden 2019 reitit ja niiden matkustajamäärät kertovat, että olemme tehneet oikeita asioita.

Lappeenrannan lentokentän vaikutusalue on kansainvälinen. Lappeenrannasta on lentoyhteys Ryanairin toimesta Ateenaan, Berliiniin, Budapestiin ja Milanoon sekä Laudan siivin Wieniin. Etelä-Karjala ja Saimaa ovat näiden lentoyhteyksien ansiosta 3–6 tunnin matkan päässä kohdekaupunkien noin 15 miljoonalle asukkaalle.

Matkustajia tulee Lappeenrantaan Markus Lankisen mukaan lentokohdealueiden lisäksi ainakin Pietarin seudulta, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueilta, sekä pääkaupunkiseudulta. Alueen matkailumarkkinoinnissa fokus on Suomeen saapuvien matkailijoiden määrän ja viipymän kasvattamisessa.

– Kun miettii Lappeenrannan lentokohteita, niin kaksi vuotta sitten varmasti hyvin harva uskoi näin monipuoliseen reitistöön. Ryanair on yhtenä Euroopan suurimpana yhtiönä ja vahvana brändinä loistava yhteistyökumppani. Uskon, että myös muiden lentoyhtiöiden kiinnostus Lappeenrantaa kohtaan herää.

Edellytykset koko Saimaan alueen matkailun merkittävälle kasvulle olemassa

Saimaan lentoasema säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpään mukaan Lappeenrannan lentoaseman ansiosta on olemassa edellytykset koko Saimaan alueen matkailutulon nopealle ja merkittävälle kasvulle. Lentoasemasta hyötyvät samalla itäinen järvi-Suomi ja myös Kymenlaakso.

– Matkailutulon ja aluetaloudellisen vaikutuksen kasvattaminen riippuu kilpailukykyisestä matkailupalvelutarjonnasta. Vapaa-ajan lentomatkustajia saapuu nyt vuoden ympäri. Markkinoinnin lisäksi yritysten matkailutuotteiden kilpailukyvyn kehittymiseen tulee panostaa kentän vaikutusalueella. On tarpeen pohtia, millaisia tuotteita ja palveluja meillä on tarjolla, jotta matkailijat viihtyisivät seudullamme mahdollisimman pitkään.

Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Armas Timonen kertoo, että matkustajamäärien kasvun nopeuteen liittyy joukko riskejä, jotka ovat osittain kaupungin toimenpiteiden piirissä.

– Kasvuun liittyvää riskiä pienennetään vahvalla markkinoinnilla kohdealueen matkailumarkkinoilla sekä viestinnällä Venäjällä ja kaakkoisessa Suomessa. On tarpeen myös parantaa kulkuyhteyksiä kentältä matkailualueille ja takaisin.

Tukea tarvitaan, mutta lentoaseman tavoitteena on toimia omillaan vuonna 2025

Lappeenrannan lentoaseman kasvu on prosentuaalisesti ollut menneinä vuosina nopeinta Suomen lentokenttiä verratessa. Markus Lankisen mukaan aseman talous säilyy kasvusta huolimatta kuitenkin negatiivisena vuosien 2020–2025 aikana, ja asema tarvitsee vielä lähivuosina tukea.

Säätiö esittää kaupungille, että vuonna 2019 myönnettyä avustusta tarkistetaan. Säätiö esittää, että 800 000 euron avustuksen sijasta kaupunki tekee 750 000 euron sijoituksen säätiön säädepääomaan. Säädepääoman korotus käytetään lentokenttäyhtiön oman pääoman vahvistamiseen. Säädepääomasijoituksella ei ole takaisinmaksuaikaa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9.12. lentoasemalle 1,4 miljoonan euron suuruisen rahoituksen vuodelle 2020.

– Lentoasema Oy tarvitsee myös valtion tukea jatkossa. Lisäksi liiketoimintasuunnitelmassa ennustetaan, että kenttä tarvitsee koko ennustejaksolle muutakin rahoitusta muun muassa markkinointiin, Lankinen taustoittaa.

Rahoitustarpeen ratkaisemiseksi säätiö käynnistää maa-omaisuudesta saatavan rahoituksen kasvattamiseen liittyviä toimenpiteitä. Rahoituksen kasvattaminen ei ole kuitenkaan mahdollista rahoitustarpeen edellyttämässä ajassa, vaan Lankisen mukaan uudet rahoituskeinot ovat tarpeen.

– Yhteensä vuosina 2020–2025 lentoasemasäätiö-konsernilla on uusia, kaupungin myöntämien olemassa olevien sitoumusten päälle laskettavia rahoitustarpeita noin 2 miljoonaa euroa.

– Olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta emme ole vielä maalissa. Valtion tuen määrä saattaa pienentyä. Arvioimme myös, että kaupungin rahoitus laskee nykyisestä n. 1,5 miljoonasta eurosta/vuosi alle puoleen miljoonaan euroon 2023. Tavoitteena on, että lentoasema toimisi omillaan vuonna 2025.

Säätiön varapuheenjohtaja, maakuntaliiton hallituksen jäsen Armas Timonen sanoo, että lentoaseman liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvät myös muiden hyödynsaajien sitoumukset osallistua lentomarkkinoinnin rahoittamiseen.

Etelä-Karjalan liiton 9.12. hyväksytyn talousarvion mukaan kunnat osoittavat Etelä-Karjalan kehittämisrahastoon 2 €/asukas sekä vuonna 2020 että 2021.

Lentoasema huomioi ympäristönäkökulmat

Lappeenrannan lentoasemalle on laadittu liiketoimintasuunnitelman yhteydessä ympäristöohjelma, jossa aseman toimintoihin liittyvät ympäristönäkökohdat ja niiden ympäristövaikutukset on tunnistettu.

– Tavoitteena on, että lentoasema toimii kaupungin tavoitteiden ja yhteistyökumppaneiden osaamisen ansiosta hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä.

Ympäristöohjelma pitää sisällään yhdeksän erilaista ympäristöhanketta. Lisäksi matkustajilla on mahdollisuus oman hiilijalanjäljen kompensointiin lentoyhtiöiden tarjoamien kannusteiden kautta.

– Ympäristöohjelmassa on mukana vihreän sähkön ja aurinkopaneelien hyödyntämistä ja lentokentän toimitilojen energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi lähialueiden luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksia pyritään parantamaan.

– Ohjelmaan kuuluu myös esimerkiksi alueen alihankkijoiden sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin ja aktiivinen ympäristötietouden jakaminen sidosryhmille ja erityisesti matkustajille, Lankinen avaa.

Ympäristönäkökohdat ja ympäristöohjelma päivitetään säännöllisesti ja ohjelman toteutumista seurataan Lentoasema Oy:n ja säätiön hallituksissa.

EU:n kilpailusäädösten vuoksi turvallisuus sivuroolissa julkisesti tuetuissa lentoliikenteen kilpailutuksissa – Liikennelentokoneen ajautuminen laskeutumisessa lumihankeen Savonlinnassa 7.1.2019

45922513564_e3f3793140_c

Liikennelentokoneen ulosajautuminen Savonlinnan lentoasemalla 7.1.2019 Kuva: OTKES

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta liikennelentokoneen ajautumisesta ulos kiitotieltä laskukiidossa Savonlinnan lentoasemalla 7.1.2019 on valmistunut.

Latvialaisen RAF-AVIA -lentoyhtiön siirtolento Riiasta Saab 340B -tyyppisellä lentokoneella ajautui laskeutumisessa lumihankeen. Lentokoneessa oli kahden hengen ohjaamomiehistö ja mekaanikko. Onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja, mutta lentokone kärsi huomattavia vaurioita.

Ohjaamomiehistö ei harkinnut laskeutumisen keskeyttämistä, vaikka se olisi ollut perusteltua tutkinnassa selvinneiden seikkojen valossa.

Onnettomuustutkintakeskus antaa neljä turvallisuussuositusta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi ja vastaavanlaisten tilanteiden ehkäisemiseksi:

Operaattoreiden turvallisuutta ei ole otettu lentoliikenteen kilpailutuksen kriteeriksi, koska EU:n kilpailutussäännökset ohjaavat kilpailuttamaan taloudellisin perustein. Joissain kilpailutuksissa on kuitenkin taloudellisten kriteerien lisäksi huomioitu turvallisuuteen liittyviä kriteerejä.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaakin, että

Liikenne- ja viestintävirasto selvittää ja ohjeistaa, miten operaattoreiden lentotoiminnan turvallisuutta ja turvallisuudenhallinnan suorituskykyä voidaan käyttää julkisen palvelun velvoitteen mukaisen lentoliikenteen kilpailuttamisen kriteereinä EU-säännökset huomioiden.

Nykyisin lentoliikenteen operaattoreiden turvallisuutta arvioidaan lentotoimintalupamenettelyn yhteydessä. Turvallisuusaspekti pitäisi huomioida paremmin lentoliikenteen kilpailutuksissa. Näin luotaisiin toinen turvallisuutta varmistava menettely, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi.

Koska turvallisuuden arvioimiseksi ei ole yleisiä ja helppokäyttöisiä mittareita, Onnettomuustutkintakeskus suosittaa toiseksi, että

Euroopan komissio huolehtii, että luodaan menettely, jolla operaattoreiden turvallisuudenhallinnan suorituskyky ja turvallisuustaso saadaan arvioiduksi tasapuolisesti lentoliikenteen kilpailutuksissa.

Lentoliikenteen ostotoiminnassa tai alihankinnoissa kilpailutuksia tehtäessä ei välttämättä osata arvioida operaattoreiden turvallisuustasoa, vaan tukeudutaan EU:n lentotoimintaluvan voimassa oloon, lisää Nurmi.

Lisäksi joidenkin operaattoreiden lentoturvallisuudessa on eroavaisuuksia. Valvovalla viranomaisella tulisi olla kyky, menetelmät ja osaaminen ulottaa auditointinsa turvallisuudenhallintajärjestelmien toteuttamiseen ja lentoturvallisuuden arviointiin, toteaa tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

Täten, Onnettomuustutkintakeskus suosittaa kolmanneksi, että

Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) varmistaa, että EU-valtioiden ilmailuviranomaisten tekemissä auditoinneissa operaattoreiden tarkastelu kattaa myös turvallisuudenhallintajärjestelmien käytännön toimivuuden ja suorituskyvyn.

Tutkinnassa huomio kiinnittyi myös siihen, että magneettinauhalle tallentavien lentoarvotallentimien (FDR) luotettavuus on selvästi heikompi kuin nykyaikaisissa laitteissa. Huonolaatuiset tai puuttuvat tallenteet vaikeuttavat merkittävästi tapahtumien kulun selvittämistä turvallisuustutkinnassa.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa neljänneksi, että

Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) asettaa takarajan magneettinauhalle tallentavien lentoarvotallentimien käytölle.

ICAOn yleissopimuksen liitteessä on suositettu, että magneettinauhalla varustettujen tallentimien käyttö olisi lopetettu vuoteen 2016 mennessä. EASA ylikansallisena eurooppalaisena ilmailuviranomaisena on ainoa taho, joka pystyy toteuttamaan tämän ICAO:n suosituksen. EASA kielsi magneettinauhalle tallentavien ohjaamoäänitallentimien käytön tämän vuoden alusta, mutta ei ole tehnyt tätä lentoarvotallentimien osalta, kertoo tutkinnanjohtaja Kotiranta.

Linkki tiivistelmään ja tutkintaselostukseen

Neste toimittaa uusiutuvaa lentopolttoainetta KLM:n Amsterdamin Schipholista lähteville lennoille

9fcd634c955ba5cf_800x800ar

KLM on ostanut vastuullista lentopolttoainetta (Sustainable Aviation Fuel, SAF) Amsterdamin Schipholin lentokentältä lähteville lennoille. Neste on valmistanut sen käytetystä paistorasvasta, ja sillä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 80 % verrattuna fossiiliseen lentopolttoaineeseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun vastuullista polttoainetta toimitetaan Schipholissa olemassa olevan infrastruktuurin kautta. Lisäksi Neste liittyy KLM:n Corporate BioFuel -ohjelmaan, jonka avulla yhtiö pystyy vähentämään omia liikematkustamisesta syntyviä hiilidioksidipäästöjään KLM:n lennoilla 100 %:lla.

”Vastuullisen lentopolttoaineen käyttö on tällä hetkellä yksi tehokkaimmista tavoista vähentää lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä. Suurilta osin KLM Corporate BioFuel -ohjelmaan osallistuvien yritysten ansiosta olemme pystyneet tekemään tämän hankinnan, joka edistää SAF:in jatkuvaa tuotantoa”, sanoo KLM:n toimitusjohtaja Pieter Elbers.

”Olemme ylpeitä siitä, että voimme tukea KLM:ää sen kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa uusiutuvalla lentopolttoaineellamme. Jatkamme panostamista kestävämpään tulevaisuuteen tekemällä yhteistyötä ilmailualan edelläkävijöiden kanssa ja tarjoamalla asiakkaillemme yhä enemmän uusiutuvaa lentopolttoainetta. Lisäksi olen iloinen voidessani kertoa, että olemme liittyneet KLM:n Corporate BioFuel -ohjelmaan. Sen avulla voimme vähentämään omia lentomatkustamisesta syntyviä hiilidioksidipäästöjämme”, sanoo Nesteen toimitusjohtaja Peter Vanacker.

Vastuullisuutta Schipholin lentokentällä

Sovittu määrä vastuullista lentopolttoainetta sekoitetaan fossiiliseen lentopolttoaineeseen. Se on sertifioitu perinteisen lentopolttoainestandardin (ASTM) mukaisesti ja täyttää samat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Sekoitusta jaellaan Schipholin lentokentällä Amsterdamissa. Se on niin sanottu drop-in-polttoaine eli sen jakelussa voidaan käyttää perinteistä polttoaineinfrastruktuuria, putkistoja, säilytystä ja paloposteja. Vastuullinen lentopolttoaine vähentää toimitusketjun hiilijalanjälkeä ja sen myötä Amsterdamin lentokentältä lähtevien lentojen CO2-päästöjä.

KLM hankkii vain vastuullisia lentopolttoaineita, jotka perustuvat CO2-jalanjälkeä merkittävästi vähentäviin jäte- ja tähderaaka-aineisiin, joilla ei ole negatiivisia vaikutuksia ruoantuotantoon tai ympäristöön. Ketjun vastuullisuus varmistetaan International Sustainability and Carbon Certification Plussan (ISCC+) ja Roundtable on Sustainable Biomaterialsin (RSB) sertifioinneilla.

Nyt hankitulla volyymillä tuetaan Los Angelesista tulevaa ja jo olemassa olevaa hankintaa sillä aikaa, kun vastuullisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta rakennetaan Alankomaiden Delfziljissä vuodelle 2022. KLM tukee tämän laitoksen kehitystyötä alan kumppaneiden kanssa. Se tulee toimittamaan KLM:lle 75 000 tonnia vastuullista lentopolttoainetta vuosittain.

Vastuullisella lentopolttoaineella välittömät päästövähennykset

Nesteen uusiutuva lentopolttoaine on valmistettu uusiutuvista jäte- ja tähderaaka-aineista. Sen käytöllä, kuljetusten osuus mukaan luettuna, saavutetaan jopa 80 % pienempi hiilijalanjälki polttoaineen elinkaaren aikana verrattuna fossiiliseen lentopolttoaineeseen. Se on täysin yhteensopiva nykyisen suihkumoottoritekniikan ja polttoaineen jakeluinfrastruktuurin kanssa fossiiliseen polttoaineisiin sekoitettuna. USA:ssa ja Euroopassa Nesteen uusiutuvan lentopolttoaineen kapasiteetti on tällä hetkellä 100 000 tonnia vuodessa. Tuotantokapasiteettia kasvatetaan parhaillaan, ja Nesteen tuotantokapasiteetti tulee olemaan yli miljoona tonnia uusiutuvaa lentopolttoainetta vuoteen 2022 mennessä.

Ainutlaatuinen yhteistyö

Neste liittyy KLM:n Corporate BioFuel -ohjelmaan. KLM Corporate BioFuel -ohjelma auttaa yrityksiä ja muita organisaatioita varmistamaan, että heidän lentomatkoillaan on kokonaan tai osittain käytössä vastuullista lentopolttoainetta. Ohjelmassa mukana olevat yritykset maksavat lisämaksun, joka kattaa vastuullisen lentopolttoaineen ja tavallisen fossiilisen lentopetrolin hintaeron. Näin he toimivat esimerkkinä ja edistävät aktiivisesti lentoliikenteen vastuullisuutta. Vuonna 2019 KLM Corporate BioFuel -ohjelmassa ovat mukana ABN AMRO, Accenture, Arcadis BV, Arcadis NV, Amsterdam Municipality, Loyens & Loeff, Air Traffic Control the Netherlands (LVNL), Microsoft, the Ministry of Infrastructure and the Environment, Neste, the Royal Netherlands Aerospace Centre (NLR), PGGM, Schiphol Group, SHV Energy, Södra ja TU Delft.

Lennä vastuullisesti

“Lennä vastuullisesti” tiivistää KLM:n sitoumuksen vastuullisemman tulevaisuuden luomiseksi lentoliikenteessä. Se käsittää KLM:n nykyiset ja tulevat teot toimintansa vastuullisuuden kehittämiseksi. Todellista edistystä voidaan saavuttaa vain koko toimialan yhteistyöllä. “Lennä vastuullisesti” -hankkeella KLM kutsuu kuluttajat tarttumaan hiilidioksidipäästöjen kompensointipalveluun CO2ZEROon. Yritykset voivat vähentää liikematkojensa hiilijalanjälkeä KLM Corporate BioFuel -ohjelman kautta.

Ilmavoimat harjoittelee Ruotsin ilmavoimien kanssa 9.–12. joulukuuta

image (2)

Ilmavoimat suorittaa yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa tunnistuslentoharjoitteluun painottuvia yhteistoimintakierroksia. Harjoittelun tavoitteena on kehittää Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistoimintakykyä.

Ilmavoimista harjoitukseen osallistuu kaksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, jotka tukeutuvat kotitukikohtiensa lisäksi Visbyn tukikohtaan Gotlannissa. Ruotsin ilmavoimat osallistuu harjoitukseen 1–2 ilma-aluksella. Yhteistoimintakierrokset lennetään Suomen ja Ruotsin ilmatilassa sekä kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren alueella.

Harjoittelu on osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyötä, johon kuuluvat muun muassa vierailut toisen maan alueella sijaitseviin lentotukikohtiin ja harjoitusalueille. Aikaisemmin ilmavoimat on tukeutunut Gotlannin tukikohtaan esimerkiksi vuonna 2016, jolloin harjoiteltiin huolto- ja lentotoimintaa tukikohtaympäristössä, jossa ei ole valmiina Hornet-monitoimihävittäjien tukeutumiseen tarvittavaa kiinteää materiaalia ja kalustoa.