Suomen Lentäjäliitto: Cityjet Oy vähentää rajusti henkilöstöä Suomessa

avro_1

Cityjet Oy on irlantilaisen Cityjet DAC:n tytäryhtiö, joka operoi Suomesta SAS -lentoyhtiön lentoja alihankintana ja jolla on toimipaikat Helsingissä ja Tukholmassa. YT-menettelyn myötä Yhtiö on irtisanomassa noin 80 prosenttia Suomen henkilöstöstä, kaksi kolmasosaa lentäjistä ja koko matkustamohenkilökunnan.  

YT-neuvotteluiden aikana Cityjet Oy esitti tarjoavansa suomalaisille lentäjille korvaavaa työtä Tukholman toimipaikassaan tai konsernin verkostoon kuuluvassa Kööpenhaminassa. Myöhemmin YT-neuvottelujen päätyttyä on käynyt ilmi, ettei tämä olekaan kaikkien kohdalla mahdollista, koska Yhtiö on jo palkannut uusia lentäjiä Tukholmaan.

Cityjet Oy:n tapa neuvotella on ollut epäonnistunutta. Aitoa yhteistoimintaa on haitannut, että neuvotteluiden lopputulema vaikuttaa olleen päätetty konsernitasolla etukäteen. Lentäjien luottamusta Yhtiöön heikentää myös vakavasti se, että lupauksia ei pidetä.

Cityjet Oy:n lentäjäyhdistys B1PA ja Suomen Lentäjäliitto FPA vaativat työnantajaa täyttämään uudelleensijoitusvelvollisuutensa lain edellyttämin tavoin, sekä järjestämään riittävää ja luotettavaa tietoa avoinna olevista tehtävistä.

Työpaikan vaihtaminen toiseen maahan, etenkin perheellisille, on suuri muutos ja vaatii harkintaa. Turvallisuuskriittisessä tehtävässä työskenteleville lentäjille tulee taata työrauha ja mahdollisuus harkita päätöstään työsuhteen jatkosta. Lentäjien työpäivät ovat useasti 10-12 h mittaisia, sisältäen aikaisia aamuja ja yötyötä. Työtä ei tule häiritä ylimääräisellä paineella.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luopuu omistuksestaan lääkärikopteriyhtiössä

4_Kopteri_tankkaus

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luovuttaa osuutensa lääkärihelikopteriyhtiö FinnHems Oy:n osakkeista Suomen valtiolle. Luovutuksen edellytys on, että myös muut neljä yliopistosairaanhoitopiiriä luovuttavat valtiolle osakkeensa yhtiöstä yhtäpitävin sopimusehdoin. Piirin hallitus päätti luovutuksesta tänään ja antoi samalla sairaanhoitopiirin vs. johtaja Göran Hongalle valtuudet hyväksyä täytäntöönpanoon liittyvät toimenpiteet ja asiakirjat.

FinnHems Oy:n osakepääoma on 10 000 euroa ja kirjanpitoarvo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin taseessa 2 000 euroa.

Vaikka yhtiö siirtyykin valtion omistukseen, turvataan lääkärihelikopteritoiminnan tarkoituksenmukainen työnjako sairaanhoitopiirien ja yhtiön välillä erillisillä periaatekirjauksilla. Yhtiö vastaa ilmailuun liittyvistä toiminnoista ja niistä aiheutuvista kustannuksista ja sairaanhoitopiirit vastaavat puolestaan ensihoitopalvelun lääketieteellisestä ohjauksesta ja toiminnoista, sekä niiden kehittämisestä ja kustannuksista.

Hallitus pitää tärkeänä että lääkärihelikopteritoiminta turvataan Varsinais-Suomen alueella myös omistusmuutoksen jälkeen.

LUT-yliopiston provost, KTT Liisa-Maija Sainio Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallitukseen

url

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n yhtiökokous on nimennyt 25.11.2019 Liisa-Maija Sainion Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen uudeksi jäseneksi. Nimityksen myötä hallituksen jäsenmäärä kasvaa viiteen.

Lentoasemasäätiön toimitusjohtaja Markus Lankisen mukaan Liisa-Maija Sainiolla on osaamista kansainvälisestä markkinoinnista, liiketoimintamallien uudistamisesta sekä strategiaprosesseista.

– Sainion vahva sisältöosaaminen sekä erinomaiset verkostot kaakkoisen Suomen tutkimus- ja koulutussektoriin sekä elinkeinoelämään ovat loistavia täydennyksiä liike-elämän ja ilmailun osaajista muodostuvaan hallitukseen.

− Lappeenrannan lentokenttä kytkeytyy näin myös entistä tiiviimmäksi osaksi alueen yhteistä, tutkimukseen nojautuvaa energia- ja ympäristöteknologian kehitystyötä. Tällä saralla Lappeenrannan lentokentällä voi olla kansainvälisestikin kiinnostavia kehitysaiheita.

Kaikki nykyiset säätiön hallitukseen kuuluvat jatkavat hallituksessa edelleen: puheenjohtajana jatkaa Eelis Eskelinen ja jäseninä Tom Christides, David Lindström ja Kari Savolainen. Yhtiön hallituksen kokouksiin osallistuvat puhe- ja läsnäolo-oikeudella Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen sekä Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro. Hallituksen sihteerinä toimii kaupungin controller Sirpa Valtonen.

Lentokentän vahva kasvuvuosi

Lappeenrannan lentokentän liikennemäärät ja reittivalikoima ovat hyvässä kasvussa. Ryanairin Milano-Bergamon ja Ateenan lentoreittien rinnalle avautuivat kesäkaudella 2019 käynnistyneet Berliinin ja Thessalonikin sekä lokakuussa startanneet Budapestin lennot. Vuoden 2020 keväästä alkaen Ryanair-konserniin kuuluva LaudaAir aloittaa lennot Itävallan pääkaupungista Wienistä Lappeenrantaan kaksi kertaa viikossa.

Lentoasema Oy:n puheenjohtaja Eelis Eskelinen ja toimitusjohtaja Eija Joro kertovat, että muiden uusien reittien avaamisesta neuvotellaan sekä nykyisten että mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa.

–  Tiedossa olevien lentojen perusteella arvioidaan, että vuonna 2020 Lappeenrannan lentokentän kautta kulkee yli 150 000 matkustajaa. Lentokentän historiassa tämä olisi kaikkien aikojen matkustajaennätys, Joro sanoo.

– Nämä asiakasvirrat mahdollistavat uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen koko kaakkoisen ja itäisen Suomen alueella, Eskelinen lisää.

:POSTILAKKO/TUKITOIMET:PERUMME LENTOJA 24.–25.11. ILMAILUALAN UNION MAHDOLLISEN TUKILAKON VUOKSI

Finnair A350 XWB Test Flight Takeoff 02_49

Maanantaille 25.11. suunniteltu Postin työehtokiistaan liittyvä Ilmailualan Unionin (IAU) tukilakko vaikeuttaisi merkittävästi lentojemme liikennöintiä. Tukilakko vaikuttaisi moniin kriittisiin toimintoihin, kuten maa- ja catering-palveluihin sekä asiakaspalveluun Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Finnair ei ole osapuoli työehtokiistassa.

Varaudumme mahdolliseen tukilakkoon ja joudumme perumaan 8 lentoa sunnuntaina 24.11. ja 16 paluulentoa maanantaina 25.11. Olemme todella pahoillamme tilanteesta ja sen aiheuttamasta harmista sinulle.

Seuraavat lennot on peruttu 24.11.:

  • Helsinki – Hongkong (AY101)
  • Helsinki – Peking Daxing (AY81)
  • Helsinki – Kuopio (AY379)
  • Helsinki – Kajaani (AY419)
  • Helsinki – Joensuu (AY349)
  • Helsinki – Jyväskylä (AY289)
  • Helsinki – Tampere (AY269)
  • Helsinki – Kuopio (AY375)

Seuraavat lennot on peruttu 25.11.:

  • Hongkong – Helsinki (AY102)
  • Peking Daxing – Helsinki (AY82)
  • Kuopio – Helsinki (AY380)
  • Kajaani – Helsinki (AY420)
  • Joensuu – Helsinki (AY350)
  • Jyväskylä – Helsinki (AY290)
  • Tampere – Helsinki (AY270)
  • Kuopio – Helsinki (AY376)
  • Kokkola – Helsinki (AY400)
  • Vaasa – Helsinki (AY322)
  • Turku – Helsinki (AY230)
  • Tartto – Helsinki (AY1046)
  • Moskova – Helsinki (AY720)
  • Pietari – Helsinki (AY704)
  • Tukholma – Helsinki (AY826)
  • Tallinna – Helsinki (AY1036)

Mikäli lentoosi tulee muutoksia, olemme sinuun yhteydessä tekstiviestillä ja/tai sähköpostilla. Varmistathan Varaukseni-sivun tai Finnair-mobiilisovelluksen kautta, että meillä on ajantasaiset yhteystietosi. Mikäli Aurinkomatkojen tai Finnair Holidaysin kautta varaamaasi matkaan tulee muutoksia, sinuun ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä tekstiviestillä varauksellasi olevaan puhelinnumeroon.

Vaihtoehtosi jos lentosi peruuntuu

  1. Teemme parhaamme etsiäksemme sinulle vaihtoehtoisen lennon määränpäähäsi mahdollisimman pian. Koska vaihtoehtoisia lentoja on rajoitetusti saatavilla, uudelleenreititys voi viedä aikaa. Kiitos kärsivällisyydestäsi! Kun olemme uudelleenreitittäneet lentosi, löydät päivitetyn matkasuunnitelman Varaukseni-sivulta. Jos haluat muuttaa uudelleen reititettyä lentoasi, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme tai matkatoimistoosi.
  2. Voit siirtää matkasi ajankohtaa ja matkustaa 26.11.-1.12. Finnairin ja Norran liikennöimillä lennoilla, kun lennoilla on tilaa alkuperäisessä matkustusluokassasi. Voit tehdä muutoksen soittamalla numeroon 010 80 40 60 tai ottamalla yhteyttä matkatoimistoosi.
  3. Jos lähtöpäivän muuttaminen tai uudelleenreititys eivät sovi matkasuunnitelmaasi, voit hakea hyvitystä käyttämättömästä lentolipusta.

Jos sinulla on kysyttävää, asiakaspalvelumme tai matkatoimistosi auttaa sinua. Palvelemme sinua myös Twitterissä @Finnairhelps, Facebook-sivuillamme ja nettisivujemme chat-palvelussa. Pahoittelemme, että asiakaspalvelumme voi olla ruuhkautunut.

Voit tutustua matkustajan oikeuksiin täällä.

easyJet avasi uuden suoran lentoyhteyden Manchesterin ja Rovaniemen välille

t7sT0zB84aFVEJsMJm57XoTvdlZKXugq__IV_8653_full_hd_hd_ready

Englantilainen lentoyhtiö easyJet avasi torstaina 22. marraskuuta uuden suoran reittilennon Manchesterista Rovaniemelle. Lentoja tullaan operoimaan talvikauden ajan, ensi tammikuuhun asti Airbus A320-koneilla kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja torstaisin.

– Reitin avaus on konkreettinen kehitysaskel, koska Brittimarkkinassa on ollut vähän haasteita tänä syksynä. On saatu ikäviä konkurssiuutisia Thomas Cookin osalta. Tämä reitti lisää saavutettavuuttamme kuumimpaan matkustusaikaan ja tarjoaa kätevän yhteyden suoraan Manchesterista Rovaniemelle kahdesti viikossa talvikauden ajan. Brittimarkkinat ovat edelleen yksi tärkeimmistä kivijaloista koko talvikaudelle, ei ainoastaan vain Rovaniemen osalta, vaan se säteilee vaikutustaan koko Lappiin, sanoo Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Ensimmäinen suora lento Manchesterista laskeutui Rovaniemen lentokentälle eilen illalla klo 19.05. Aiemmin easyJet on operoinut jo Lontoon ja Rovaniemen välillä kahdesti viikossa. Yhteensä Easyjet kyydittää matkustajiaan suorilla reittilennoilla nyt neljästi viikossa Englannin ja Rovaniemen välillä.

Norwegian lensi maailman tärkeimmän asiakirjan – Lapsen oikeudet – DNA:ksi koodattuna Huippuvuorille

ezgif.com-webp-to-jpg

Kuva: Carl J. Asquini

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlinnan yhteydessä Norwegian on saanut UNICEFin ylpeänä kumppanina kunnian kuljettaa yhden maailman tärkeimmistä asiakirjoista – Lapsen oikeudet – synteettiseksi DNA:ksi muunnettuna Huippuvuorille. Huippuvuorilla DNA varastoidaan ikiroutaan Arctic World Archiven siemenholviin.

Norwegianin lento DY396 laskeutui tänään Huippuvuorille erittäin tärkeä lasti mukanaan: YK:n Lapsen oikeudet synteettiseksi DNA:ksi muutettuna. Kyseessä on ensimmäinen tässä muodossa varastoitava virallinen asiakirja. DNA tullaan säilyttämään yhdessä maailman turvallisimmista paikoista, ikiroudassa Arctic World Archivessa, jota voi verrata jättikokoiseen varmuuskopioon.

Norwegianin sitoutunut ja omistautunut miehistö vastasi arvokkaan lastin kuljettamisesta Huippuvuorille. Aiemminkin UNICEF-tehtävissä mukana olleet kapteeni Sissel Maria Finnsethin ja matkustamon esimies Beate Vinkler Rasmussenin esittelivät ylpeänä DNA:ta lennolla olleille matkustajille.

– Olen ylpeä, että saan olla mukana tällä historiallisella lennolla. Lasten oikeudet ovat äärimmäisn tärkeitä ja ne ovat jotakin, mitä meidän tulee puolustaa, sanoi Vinkler Rasmussen.

Kapteeni Sissel Maria Finnsethille, joka istui lennon ohjaimissa, tämä tehtävä oli erityisen tärkeä.

– On upeaa, että voimme tällä lennolla myötävaikuttaa lasten oikeuksien nostamiseksi huomion keskiöön. UNICEF on osa Norwegianin DNA:ta ja teemme jatkossakin voitavamme, jotta yhä useampi lapsi saa tulevaisuuden, jonka hän ansaitsee, hän sanoi.

– Norwegianin tuki on ollut ratkaisevaa
– Olemme aina olleet ylpeitä kumppanuudesta Norwegianin kanssa. Yhtiön tuki oli ehdottoman ratkaiseva, jotta DNA voitiin kuljettaa turvallisesti. Lisäksi Norwegianin työntekijät ovat aina olleet mukana suurella sitoumuksella ja heidän kanssaan on erittäin mukava työskennellä, sanoi Norjan UNICEFin pääsihteeri Camilla Viken.

UNICEF Norja on korostanut lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen merkitystä ja varmistanut, että sen sisältö säilyy tulevaisuuteen. DNA-kapseli varastoidaan Arctic World Archiveen kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä jota vietetään 20. marraskuuta. Varastointimahdollisuus syntyi digitaalisen tiedon varastointiin erikoistuneen Piglin ja Store Norske Spitsbergen Kulkompanin yhteistyönä.

Digitaalisessa varastoinnissa teknologia voi vanhentua nopeasti ja se voi siten olla haavoittuvaa. Siitä syystä tutkijat ovat onnistuneet kehittämään menetelmiä, jotka mahdollistavat tiedon varastoinnin luonnon vanhimpaan varastointipaikkaan, nimittäin DNA:han.

– Nykyään on helpompaa saada tietoja jopa esihistoriallisista jäännöksistä kuin vanhasta matkapuhelimesta. Digitaalisen tiedon varastointi synteettiseen DNA:han on kuin tavallista koodausta, mutta vain toisella kielellä. Se on ikään kuin kiinan kielen kääntämistä englanniksi, sanoo EMBL’s European Bioinformatics Instituten Senior Scientist Nick Goldman Cambridgestä Englannista. Hän vastaa asiakirjan koodauksesta.

Otava 19 ja Vilkku 19 -lentotoimintaharjoitukset viikolla 48

ILMAV_HN-Otava-Vilkku-tiedote_20191007

Kuva: Ilmavoimat

Lapin lennoston Otava 19 -harjoitus ja Karjalan lennoston Vilkku 19 -harjoitus järjestetään viikolla 48. Oulunsalon ja Rissalan tukikohdista lennettäviin harjoituksiin osallistuu yhteensä 24 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää.

Tavoitteena on harjoittaa ilmavoimien henkilöstöä poikkeusolojen lentotoimintaan. Harjoituslennot suuntautuvat Oulun, Rovaniemen, Kuusamon, Joensuun, Kuopion ja Jyväskylän väliselle alueelle.

Oulunsalosta lennettävä Otava 19 -harjoitus alkaa maanantaina 25.11. kello 9 ja päättyy perjantaina 29.11. kello 14 mennessä. Lentotoimintaa on maanantaista torstaihin kello 9–23 välisenä aikana sekä perjantaina kello 9–14.

Rissalasta lennettävä Vilkku 19 -harjoitus alkaa maanantaina 25.11. kello 8 ja päättyy torstaina 28.11. kello 23 mennessä. Lentotoimintaa on päivittäin kello 8–23 välisenä aikana.

Harjoituksiin liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä korkealla lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla lentomelua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Harjoituksissa käytetään hävittäjien omasuojajärjestelmiin kuuluvia heitteitä eli soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla muutaman sekunnin kestävinä kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Finnair pääomamarkkinapäivässään: Vastuullisuus avainasemassa Finnairin strategiassa vuosille 2020-2025, uutena pitkän tähtäimen tavoitteena hiilineutraalius

Finnair_A350_detail_nose_and_wing

Finnair valottaa tänään pidettävässä pääomamarkkinapäivässään vuosien 2020-2025 strategiakautensa tavoitteita ja suunnitelmia. Vastuullisuus on strategiassa avainasemassa, ja Finnair julkistaa vastuullisuuden eri osa-alueet – taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun – kattavan yksityiskohtaisen vastuullisuussuunnitelmansa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

Vastuullisuussuunnitelman keskiössä on pitkän aika välin etenemissuunnitelma kohti hiilineutraaliutta, jota Finnairin johto ja hallitus työstävät. Finnair pyrkii pitkän aikavälin hiilineutraaliuteen käyttämällä useita eri keinoja:

  • Olennaisen tärkeää on Finnairin lentojen hiilidioksidipäästöjen minimoiminen investoimalla uusiin, vähäpäästöisempiin koneisiin, panostamalla polttoainetehokkuutta parantaviin operatiivisiin toimiin ja biopolttoaineisiin, sekä pidemmällä aikavälillä synteettisiin polttoaineisiin. Finnair osallistuu myös sähkölentämisen kehittämiseen lyhyemmille matkoille ja pitää tärkeänä myös eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämistä.
  • Päästöhyvitykset ja päästökauppa ovat tärkeässä roolissa niiltä osin, kun hiilidioksidipäästöjä ei pystytä kokonaan vähentämään yllämainituin keinoin. Lentoliikenne on jo nyt mukana EU:n päästökaupassa ja ensimmäisenä toimialana maailmassa se solmi globaalin päästöhyvitys- ja vähennyssopimuksen CORSIAn, joka astuu voimaan vuoden 2021 alusta.
  • Finnair myös suunnittelee erilaisia vapaaehtoisia toimia, kuten hiilinieluihin investoimista ja vapaaehtoisia päästöhyvitysohjelmia. Finnair tarjoaa asiakkailleen jo mahdollisuuden hyvittää päästönsä Finnairin kautta.

“Matka kohti aidosti hiilineutraalia lentoliikennettä on pitkä ja haastava, mutta etenemme kohti tavoitetta määrätietoisesti askel askeleelta,” sanoo Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner. ”Tällä matkalla tarvitsemme myös läpinäkyvän ja luotettavan prosessin päästöjen hyvitykseen ja päästökauppaan, mutta päätavoitteemme on oman toimintamme päästöjen vähentäminen. Teemme tätä työtä määrätietoisesti yhdessä kumppaneidemme, asiakkaidemme ja muiden sidosryhmien kanssa.”

Vuosien 2015-2019 aikaan Finnair investoi noin 2 miljardia euroa uuteen polttoainetehokkaampaan kaukoliikennelaivastoon, ja tämä investointi toi merkittävät hiilidioksidipäästövähennykset Finnairin liikenteessä. Finnair valmistelee päätöksiä lähinnä kapearunkolaivastoon strategiakauden 2020-2025 aikana kohdistuvista korvaus- ja kasvuinvestoinneista. Suuntaa antava investointisumma on 3.5-4 miljardia euroa. Tämä on Finnairin merkittävin vastuullisuuspanostus ja sen arvioidaan vähentävän päästöjä Finnairin Euroopan liikenteessä noin 10-15 prosenttia. Investoinneilla on myös merkittävä suora ja epäsuora vaikutus uusien työpaikkojen syntymiseen Suomessa.

Strategiakaudella Finnair tavoittelee kestävää, kannattavaa kasvua ja odottaa kapasiteettinsa kasvavan noin 3-5% vuosittain markkinan kasvun tahdissa. Finnair hyödyntää Helsingin maantieteellistä sijaintia ja sen mahdollistamia suoria, lyhyitä ja polttoainetehokkaita lentoreittejä Aasian miljoonakaupunkeihin.

Finnairin 7.11.2019 julkistamat tavoitteet strategiakaudelle ovat:

  • yli 7,5 %:n vertailukelpoinen EBIT yli syklin (kiintein valuuttakurssein ja polttoaineen hinnoin) 12-18 kuukauden siirtymäkauden jälkeen
  • yli 10%:n sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) yli syklin (kiintein valuuttakurssein ja polttoaineen hinnoin) 12-18 kuukauden siirtymäajan jälkeen
  • yli 85 %:n täsmällisyys
  • parantunut asiakkaiden nettosuositteluindeksi ja henkilöstön nettosuositteluindeksi

Norwegian lanseeraa suorat lennot Helsinki-Vantaan ja Tiranan välillä

y0mkowlwaj0nchvc9asn

Norwegian jatkaa reittiverkostonsa optimointia ja lanseeraa uuden suoran reitin Albanian pääkaupungin Tiranan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä kesällä 2020.

Albania ja maan pääkaupunki houkuttelevat matkailijoita miellyttävällä välimerellisellä ilmastolla, pitkällä rantaviivalla, kristallinkirkkailla vesillä ja kauniilla vuorilla. Albaniassa ja Tiranassa on monenlaista nähtävää ja koettavaa niin kulttuurista, luonnosta, ravintoloista kuin ostoksista kiinnostuneille matkailijoille.

– Olemme iloisia, että voimme tarjota jälleen houkuttelevan kohteen suomalaisille matkustajille. Odotamme innolla, että voimme toivottaa matkustajat tervetulleiksi lennoillemme polttoainetehokkailla lentokoneillamme, sanoo Norwegianin Senior Vice President Commercial Short Haul Magnus Maursund.

Tiranan reitti mukaan lukien Norwegian tarjoaa lähes 40 suoraa reittiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Norwegianilla on erinomaiset yhteyden myös Helsinki-Vantaan ja Lontoon Gatwickin välillä, mikä mahdollistaa Helsingistä lähteville matkustajille pääsyn vieläkin laajempaan reittivalikoimaan useisiin kaukokohteisiin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, kuten New York, San Francisco, Austin, Boston, Miami, Denver, Chicago, Orlando, Rio de Janeiro ja Buenos Aires.

Uusi reitti
Helsinki-Vantaan (HEL) ja Tiranan (TIA) välinen reitti lennetään kerran viikossa keskiviikkoisin 3. kesäkuuta–5. elokuuta mahdollisuudella, että reitti jatkuu myös tästä eteenpäin.

Euroopan tuki Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennushankkeelle

medium_helsinki_eip_finavia_rahoitussopimus

EIP:n varapääjohtaja Alexander Stubb ja Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki allekirjoittivat Helsinki-Vantaan laajennushankkeen rahoitussopimuksen Helsinki-Vantaalla 8.11.2019.

Lentoasemayhtiö Finavia Oyj ja Euroopan investointipankki (EIP) allekirjoittivat tänään Helsingissä 150 miljoonan euron lainasopimuksen. Rahoitus tullaan käyttämään Helsinki-Vantaan laajennushankkeen nelosvaiheeseen; johon kuuluu terminaali 2:n laajentaminen uusilla tulo- ja lähtöauloilla ja lähtöporteilla sekä rajatarkastuskapasiteetin kasvattaminen ja entistä paremmat julkisen liikenteen palvelut.

Hankkeen toivotaan sujuvoittavan Schengen-alueen matkustusta sekä liikkumista liikennevälineisiin. Rahoituksen avulla Finavia kykenee laajentamaan matkatavaroiden käsittelyjärjestelmää ja passintarkastusaluetta. Tavoitteena on helpottaa matkustajien ja matkatavaroiden kulkua lentoasemalla. Uudistusten avulla Helsinki-Vantaan vuosittaisen kapasiteetin arvioidaan nousevan noin 30 miljoonaan matkustajaan.

Allekirjoitustilaisuudessa EIP:n varapääjohtaja Alexander Stubb totesi:

”HEL ei jäädy koskaan, eikä myöskään Helsinki-Vantaan liikenne. Tällä lentoasemalla koetaan äärimmäisiä sääolosuhteita, joita ei ole millään muulla suurella kansainvälisellä lentokentällä. On yksinkertaisesti ällistyttävää, kuinka sujuvasti Finavia siitä huolimatta liikuttaa kymmeniä miljoonia matkustajia vuodessa. EIP:n rahoituksen avulla lentoasema pystyy vastaamaan kävijämäärien kasvuun järkevällä ja kestävällä tavalla. Olemme ylpeitä siitä, että voimme tukea hanketta.”

Helsinki-Vantaalle rakennetaan uudet tulo- ja lähtöaulat, jonne sijoitetaan muun muassa 76 lähtöselvitystiskiä. Lisäksi uudistetaan linja-auto- ja taksialueet sekä rakennetaan uusi tunneliyhteys kehäradan juna-asemalle. Uusi pysäköintitalo tarjoaa 1 800 pysäköintipaikkaa lisää. Lähtöporttipuolella laajennetaan rajatarkastusaluetta, jonne saadaan lisää 24 passintarkastuspistettä ja 20 uutta passiautomaattia.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoi: ”Pohjoismaiden johtavana kaukoliikennekenttänä ja suosittuna vaihtoasemana tavoitteemme on tarjota eurooppalaisille matkustajille hyvät ja sujuvat yhteydet kaikkialle maailmaan. Haluamme erottua muista lentoasemista tarjoamalla poikkeuksellisen hyvän asiakaskokemuksen ja toimimalla kestävällä ja vastuullisella tavalla.”

Finavian investointiohjelma Helsinki-Vantaalla työllistää rakennusvaiheessa yli 15 000 ihmistä. Laajennuksen valmistuttua lentoasemalle arvioidaan syntyvän 5 000 uutta työpaikkaa.