Lääkärihelikopteritoiminnasta käynnistyy selvitys

8_Kopteri_ambulanssi

Kuva: FinnHEMS

Sosiaali- ja terveysministeriö teettää selvityksen lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa. Selvityksen tekee asiantuntija Jyri Lilja 16.12.2019 mennessä.

Vuodesta 2012 alkaen lääkärihelikopteritoiminnan tukipalvelut ovat olleet yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteenliittymän, FinnHEMS Oy:n, vastuulla ja valtion rahoittamia. Varsinainen lentotoiminta on kilpailutettu ja sitä hoitaa kaksi yritystä vuoden 2021 loppuun asti.

Ensihoidon henkilöstöstä, välineistä ja lääkkeistä sekä niiden kustannuksista vastaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit.

Selvityshenkilön tehtävänä on arvioida, tulisiko sairaanhoitopiirien, FinnHEMS Oy:n ja muiden toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä tai tulisiko sitä muuttaa.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 10.9.2019 järjestelyä, jossa FinnHEMS Oy:n osakkeet hankittaisiin valtiolle ja yhtiö valmistautuisi toteuttamaan lentotoiminnan omana tuotantona kahdeksassa tukikohdassa vuoden 2022 alusta.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi turvata lääkärihelikopteritoiminta koko maassa kustannusvaikuttavasti. Selvityshenkilö arvioi kootusti lääkärihelikopteritoiminnan ja ensihoidon tehtäviä tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kiireellisintä ensihoitoa tarvitseva potilas saa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman tehokasta hoitoa mahdollisimman nopeasti.

Lauda (laudamotion) aloittaa lennot Lappeenrantaan – uusi lentoyhteys Lappeenrannan ja Wienin välille avautuu keväällä 2020

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

Kuva: Lauda.

Ryanairin omistama itävaltalainen Lauda avaa uuden reitin Lappeenrantaan Itävallan pääkaupungista Wienistä. Lauda on Itävallan suurin halpalentoyhtiö ja se on nimetty perustajansa Niki Laudan mukaan. Uusi reitti avataan maaliskuun lopussa 2020 ja se lennetään kaksi kertaa viikossa.

Kesäkaudella Ryanair lentää Lappeenrantaan myös Milanon Bergamosta, Berliinistä ja Budapestista kaksi kertaa viikossa sekä Ateenasta ja Thessalonikista kerran viikossa.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro iloitsee uudesta lentoyhteydestä.

– On todella hienoa, että voimme nyt avata uuden reitin suoraan Itävallasta Saimaalle. Wien on ollut kärkipaikoilla toivotuimpien uusien reittien listallamme.

− Uskomme, että upea Saimaan järvialue luontoelämyksineen ja sen monet viehättävät kaupungit houkuttelevat paljon matkailijoita Itävallasta, nyt kun suora ja edullinen lentoyhteys käynnistyy. Lappeenrannan lentoasema sijaitsee vain kahden kilometrin päässä Saimaan rannalta, joten loman aloittaminen ruuhkattomasti ei voisi olla enää helpompaa.

Wien on Joron mukaan myös yksi Euroopan kauneimmista kaupungeista ja kysytty matkakohde sekä suomalaisten että venäläisten matkustajien keskuudessa.

– Tämä reitti tulee olemaan varmasti suosittu ja toivotamme Laudan lämpimästi tervetulleeksi Lappeenrantaan, Joro sanoo.

Lappeenrannan lentoaseman ainutlaatuinen sijainti lähellä Pietaria ja Saimaan järvialueen sydämessä mahdollistaa laajan asiakaskunnan palvelemisen.

− Matkustajat ovatkin jo löytäneet Lappeenrannan helppona ja edullisena väylänä Suomeen sekä Pietarin upeaan metropoliin, joka sijaitsee vain kahden tunnin päässä Lappeenrannasta, Eija Joro jatkaa.

Lauda tarjoaa uuden lentoyhteyden kunniaksi hintatarjouksen Lappeenrannan ja Wienin välille. Yhdensuuntainen lippu kustantaa 19,99 euroa. Lippuja lennoille voi tarkastella Laudan verkkosivustolta.

– Olemme ylpeitä ja iloisia uudesta suorasta Lappeenranta-Wien -lentoyhteydestämme, joka laajentaa entisestään lentoreitistöämme, Laudan toimitusjohtaja Andreas Gruber sanoo.

Finnair liittyy pohjoismaiseen sähkölentämisen hankkeeseen

Finnair_A350_detail_winglet

Finnair on mukana uudessa pohjoismaisessa hankkeessa, jossa edistetään sähkölentämisen kehitystä. Hankkeella on Pohjoismaiden Ministerineuvoston Nordic Innovation -rahoitus, ja se kokoaa yhteen pohjoismaisia lentoliikenteen toimijoita.

”Teknologiset innovaatiot tarjoavat suurimmat ratkaisut lentämisen päästöhaasteeseen”, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt. ”Tässä hankkeessa luomme yhdessä pohjaa sähkölentämisen tulevaisuudelle ja otamme tärkeän askeleen matkalla kohti hiilineutraalimpaa lentämistä.” 

“Uusi pohjoismainen verkosto tekee yhteistyötä sähkölentämisen infrastruktuurin, liiketoimintamallien ja muiden keskeisten kysymysten ratkaisemiseksi”, sanoo Nordic Network for Electric Aviationin (NEA) projektipäällikkö Maria Fiskerud

Hankkeessa on mukana yksitoista jäsentä: Air Greenland, Avinor, Braathens Regional Airlines, El-fly AS, Finnair, Heart Aerospace, Iceland Air, NISA (Nordic Innovation Sustainable Aviation), Ruotsin valtion tutkimuslaitos RISE, SAS ja Swedavia. 

Hanke keskittyy neljään alueeseen, joissa kaikissa on selvät tavoitteet sähkölentämisen edistämiseksi: sähkölentämisen infrastruktuurin standardisointi Pohjoismaissa, liiketoimintamallien kehittäminen alueelliseen lentämiseen, lentokoneteknologian kehittäminen pohjoisen sääolosuhteisiin ja alustan luominen eurooppalaiselle ja globaalille yhteistyölle.  

“Hankkeen kaikilla neljällä osa-alueella on merkittävää potentiaalia”, sanoo Nina Egeli, Senior Innovation Advisor, Nordic Innovation. “Voimme vaikuttaa niin elämänlaatuun, kestävään kehitykseen kuin saavutettavuuteenkin. Tämä on myös valtava innovointimahdollisuus pohjoismaisille yrityksille. Pohjoisen parhaat voimat yhdistämällä voimme aidosti muuttaa asioita ja vahvistaa rooliamme maailmassa.” 

Oulun lentoaseman liikenneyhteyksien skenaario 2040 on valmistunut

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Oulun seudun kunnat ja viranomaiset ovat käynnistäneet viime vuoden lopussa Oulun lentoaseman liikenneyhteyksien selvityshankkeen. Alueen toimijat haluavat yhteisen näkemyksen lento- ja maaliikenteen tulevaisuudesta ja liikenneyhteystarpeista.

Oulun lentoaseman liikenneyhteyksiä on tutkittu viime vuosina liikennesuunnitelmien ja kaavahankkeiden yhteydessä. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettiin Lentoasemantien parantamista nykypaikallaan. Eteläinen ohitustievaraus Lentoasemantielle on osoitettu maakuntakaavassa, Oulun seudun yhteisessä yleiskaavassa ja Oulusalon Keskeisten alueiden yleiskaavassa 2030. Uuden Oulun yleiskaavassa on sen lisäksi osoitettu raideliikenteen pitkän aikavälin yhteystarve Kaakkuri – Lentoasema.

Lentoaseman liikenneyhteyksien kehittämishankkeen 1. vaiheessa laadittiin lentoaseman liikenneyhteyksien skenaariotarkastelu 2040, jonka suunnittelukonsulttina toimi Sitowise Oy. Skenaariotarkastelun loppuraportti valmistui syyskuun 2019 alussa.

Oulun lentoaseman maaliikenteen skenaario lähtee siitä, että lentoliikenne jatkaa kasvuaan, elinkeinoelämän kansainvälinen kanssakäyminen lisääntyy merkittävästi ja Lentokentäntien varren maakäyttö kehittyy. Lentoaseman saavutettavuus turvataan joukkoliikenteellä, joka on luotettavaa ja matka-aika on hyvin ennakoitavissa. Joukkoliikennepalvelua ja joukkoliikenteen liikennöintiolosuhteita kehitetään vaiheittain ja ennakoivasti. Jos lentoliikenne jostain syystä taantuu eikä Lentoasemantien maankäyttö kehity yleiskaavan mahdollistamalla tavalla, sopeutuu joukkoliikenne tilanteeseen tarjoten kuitenkin houkuttelevan vaihtoehdon autoilulle.

Kehittämishankkeen 2. vaihe eli liikenneyhteyksien esiselvitystyö on käynnistynyt. Tässä työssä tutkitaan, pystytäänkö Lentokentäntietä kehittämään nykyisellä paikalla niin, että sen välityskyky riittää tulevaisuudessakin. Selvitystyössä tutkitaan maaliikennevaihtoehdot (maantieyhteydet, raitiotie, raideyhteys) ja arvioidaan vaihtoehtojen vaikutukset.

Työn tavoitteina on

– löytää yhteisesti hyväksytty kehityspolku lentoaseman liikenneyhteyksien ja joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteistä, joihin osapuolet voivat sitoutua

– antaa selkeän pohjan kaavoitukselle sekä alueiden ja hankkeiden toteuttamiselle

Lentoaseman liikenneyhteyksien kehittämistyötä ohjaa työryhmä, jossa on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun seudun, Oulun lentoaseman, Oulun kaupungin, Kempeleen kunnan ja Limingan kunnan sekä Väyläviraston edustus. Liikennekonsulttina toimii Ramboll Finland Oy ja palvelukonsulttina Sweco Ympäristö Oy.

Joulupukin oman lentoaseman laajennus Rovaniemellä valmistuu talvisesongiksi

uaxsncgrn1ufeflqpzjn

Rovaniemen lentoaseman terminaalitilojen laajennus on osa Finavian Lapin lentoasemien kehitysohjelmaa. Lentomatkustajien määrän arvioidaan kasvavan Lapin lentoasemilla seuraavan vuosikymmenen aikana 1,3 miljoonasta 2 miljoonaan. Sweco vastaa Rovaniemen lentoterminaalin laajennuksen rakenne- ja sähkösuunnittelusta.

Rovaniemen terminaalin laajennuksen suunnittelu alkoi helmikuussa 2018, ja tällä hetkellä osa tiloista on jo otettu käyttöön. Swecon rakennesuunnittelijat keskittyvät syksyn aikana nykyisten tilojen muutostöihin, joihin kuuluu esimerkiksi betoniseinien purkua. Lentokenttä useine turva-alueineen toimii normaalisti koko ajan, joten töiden vaiheistus on ollut tärkeää.

”Suunnittelijat ovat kuunnelleet toiveitamme, ja hyvällä yhteistyöllä olemme päässeet eteenpäin aikataulussa”, kertoo Rovaniemen lentoaseman päällikkö Johan Juujärvi Finaviasta tyytyväisenä.

Uudet terminaalitilat parantavat matkustusmukavuutta

Noin 25 miljoonaa euroa maksavan laajennuksen tavoitteena on parantaa matkustajien viihtymistä kentällä. Rovaniemellä käy vuosittain puoli miljoonaa matkailijaa, ja Suomen 3. vilkkain lentoasema on kasvattanut matkustajamääriään jopa 19 prosenttia vuodessa.

”Turisteja riittää koko talvikaudeksi marraskuusta maaliskuun loppuun, ja kesäisinkin Rovaniemen ja Helsingin välillä kulkee 4–5 lentoa päivässä”, Juujärvi kertoo. Uudet tilat valmistuvat alkutalvesta 2019, koska joulukuu on Joulupukin omalla lentokentällä sesonki ylitse muiden. Viime joulukuussa lentokentän kautta matkusti 154 000 lentomatkustajaa.

”Terminaalitilojen on oltava avarat, jotta matkustaminen on mukavaa myös sesongin aikana”, Juujärvi sanoo. Lisäksi Finavia haluaa varmistaa, että pohjoisen alueen saavutettavuus säilyy ja lentoyhtiöt voivat operoida sujuvasti myös ruuhka-aikoina. Terminaalin pinta-ala kasvaa 6 000 neliömetristä noin 10 500 neliömetriin, mikä helpottaa myös lentojen järjestelyjä. Kentälle voi laskeutua jatkossa viisi konetta tunnissa kolmen sijaan.

Laajennuksella on myönteisiä vaikutuksia myös alueen elinkeinoelämään. ”Matkailuun liittyvät palvelut ovat Rovaniemen suurimpia työllistäjiä, joten terminaalin laajennus antaa paikallisille yrittäjille varmuutta investoida”, Juujärvi sanoo.

Hybridirakennuksessa yhdistetään terästä, betonia ja puuta

Rovaniemen Sweco huolehti laajennuksen päärakennesuunnittelusta. Myös teräsrunkotoimituksesta vastannut konepaja tilasi teräskonepajasuunnittelun Swecolta Helsingistä. Rakennesuunnittelun tärkein kriteeri oli, että uusi osa istuu vuonna 1992 rakennettuun ja vuonna 2000 laajennettuun vanhaan terminaalirakennukseen.

”Finavia suosii kestävää rakentamista, ja kaikki kantavat ja jäykistävät rakenteet ovat teräs- ja betonielementtejä, joiden elinkaari on 100 vuotta”, kertoo Swecon osastopäällikkö Jarkko Hakola. ”Ulkoseinissä ja yläpohjan vaipparakenteissa on käytetty puuelementtejä.”

Kaikki rakenne-elementit olivat pitkälle esivalmistettuja, mikä oli välttämätöntä kohteen rakentamisaikataulussa. Rakenteiden lujuus ja vakaus ovat korkeaa CC3-luokkaa, ja erityistä huomiota on kiinnitetty jatkuvan sortuman, lämpöliikkeiden ja sivuttaissiirtymien hallintaan.

”Rakennus on jäykistetty alakerran tasolla elementtirakenteisilla teräsbetoniväliseinillä ja terässiteillä”, Hakola sanoo. Välipohjakentän muodostavat ontelolaatat ja WQ-palkit, ja kaksikerroksiset teräspilarit toimivat välipohjan yläpuolella sivusiirtyvinä mastoina. Yläpohja on jäykistetty tasossa terässiteillä. ”Lisäksi eliminoimme maapaineet, joita aiheutui rinteeseen rakennetun suorakaiteen muotoisen rakennuksen toiselle sivulle, tekemällä osan rakennuksesta ryömintätilaisena.”

Uudisosan maaliikennekerroksessa sijaitsee kahvila- ja myymäläalue sekä matkatavaroiden luovutusaula. Alakerrassa asematasolla on kylmiä, puolilämpimiä ja lämpimiä tiloja, kuten bussiterminaali, saapuvan matkatavaran purku ja erilaisia teknisiä tiloja. Yläpuolella on vain lämpimiä tiloja.

”Lämpövaihtelu saa teräs- ja betonirakenteet elämään, joten rakenteellinen liikuntasauma oli tärkeää huomioida myös terminaalin kiitotien puoleisen lasijulkisivun suunnittelussa”, Hakola sanoo.

Sähköjärjestelmän toimintavarmuus on teollisuustasoa

Lentoterminaalin uudisosan ja vanhan puolen sähkötekniikassa riitti Swecon oululaisilla suunnittelijoilla yhteensovitettavaa. Sähkönjakelu nostettiin kokonaan uudelle tasolle.

”Rakenteellisia esteitä on ollut vähän, mutta haasteena ovat olleet sähkön pääkeskuksen lähdöt ja hankalat reititykset olemassa olevien tilojen läpi”, kertoo sähkösuunnittelun projektipäällikkö Tuomo Asikainen. Vanhaa tekniikkaa on purettu pois esimerkiksi suurten uusien matkalaukunkuljettimien tieltä. Lisäksi kentällä on panostettu sähkön toimitusvarmuuteen.

”Alun perin terminaaliin piti tulla 12-neliöinen puistomuuntaja, mutta lopulta se korvattiin 200-neliöisellä sähköasemarakennuksella!” Asikainen kertoo suunnittelun eri vaiheista. Sähköasema on samaa kokoluokkaa kuin raskaassa teollisuudessa – ja yhtä toimintavarma.

”Uusi sähköasema mahdollistaa sähkönjakeluverkon rakentamisen tulevaisuudessa renkaaseen, jolloin sähköä voidaan syöttää selektiivisesti useista suunnista”, Asikainen sanoo. Sähkönjakelu on myös varmistettu varavoimalla ja UPS-sähköllä. ”Kenttä ja terminaalirakennus pysyvät toiminnassa ja valaistuina riippumatta siitä, onko valtakunnan sähköä saatavilla tai ei.”

Tjäreborgin omistajakonserni konkurssiin – välittömiä vaikutuksia lentoliikenteeseen

flyflaade

Tjäreborgin omistajakonserni Thomas Cook Group hakeutuu konkurssiin. Tällä on välitön vaikutus konsernin lentoyhtiön Thomas Cook Airlines Scandinavian lentoihin maanantain aikana.

Tjäreborgin ja sen pohjoismaisten sisaryhtiöiden omistajakonserni Thomas Cook Group tiedotti varhain tänä aamuna, että suunniteltu pääomajärjestely ei ole tullut hyväksytyksi, vaan Thomas Cook PLC on ajautunut konkurssiin. Tämän seurauksena Thomas Cook Airlines Scandinavia ei voi lentää. Matkanjärjestäjän Pohjoismaissa toimiva johto on päättänyt, että yhtiön kaikki lähtevät lennot maanantaina perutaan.

– Olemme äärimmäisen pahoillamme tilanteesta ja asiakkaillemme aiheutuvasta harmista ja mielipahasta. Viimeiseen asti pyrimme järjestämään asioita niin, että lennot olisi voitu lentää. Se osoittautui kuitenkin mahdottomaksi ja maanantain lennot on pakko perua, sanoo Magnus Wikner, Thomas Cook Northern Europen konsernijohtaja.

Tjäreborg keskittyy nyt huolehtimaan asiakkaista. Tiedotamme niin pian kuin mahdollista lisää konkurssitilanteen vaikutuksista.

Thomas Cook Northern Europeen kuuluvat matkanjärjestäjät Tjäreborg, Ving, Spies ja Globetrotter.

Fakta Tjäreborg ma 23.9.
Lähteviä matkustajia maanantain aikana 525 (Pohjoismaat yhteensä 3146)
Palaavia matkustajia 413 (3375)
Asiakkaita lomakohteissa yhteensä 2884 (34 460)
Maanantain aikana 5 tilauslentoa (31)

Ruska 19 -harjoituksessa mukana yli 50 lentokonetta ja 4 500 sotilasta

ILMAV_Ruska17-aseistettu-HN_20171011

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat järjestää Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoituksen 1.‒10. lokakuuta. Puolustushaaran vuoden pääsotaharjoitukseen osallistuu yli 50 ilma-alusta ja noin 4 500 henkilöä ympäri Suomea. Myös Ruotsin ilmavoimat on mukana harjoituksessa.

Ruska 19 on ilmavoimien suurin harjoitus vuonna 2019. Vuosittain järjestettävien Ruska-harjoitusten tavoitteena on kehittää ilmavoimien valmiutta sekä kouluttaa puolustusvoimien kantahenkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä toimimaan Suomen ilmapuolustuksen poikkeusolojen tehtävissä. Harjoituksen johtaa ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen.

Ruska 19 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 4 500 henkilöä, joista noin 2 000 on reserviläisiä. Kaikki ilmavoimien joukko-osastot ovat mukana kokonaisuudessa. Maavoimista harjoitukseen osallistuu joukkoja Panssariprikaatista ja Utin jääkärirykmentistä. Ruskan lentotoimintaan osallistuu ilmavoimista 26‒28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 14 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä yksi maavoimien NH90-helikopteri.

Ruska 19 on osa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Ruotsin ilmavoimista on mukana kahdeksan JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjää sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus. Ruotsin ilmavoimat osallistuu harjoitukseen sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan osapuolen, että harjoitusvastustajaa kuvaavan osapuolen joukoissa.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisen puolustuksen tehtäviin keskittyviin ilmaoperaatioharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen. Suomen ilmavoimien Hornetit olivat mukana Ruotsin ilmavoimien Flygvapenövning 19 -ilmaoperaatioharjoituksessa maaliskuussa 2019.

Ruska 19 -harjoituksen lentotoiminta toteutetaan pääosin Tampereen, Kuopion, Rovaniemen ja Jyväskylän lentoasemien yhteydessä sijaitsevista ilmavoimien tukikohdista. Ilmavoimien taistelutavan edellyttämän hajautetun ryhmityksen mukaisesti harjoituksessa perustetaan tilapäiset tukikohdat myös Hallin, Joensuun, Kajaanin, Oulun, Porin ja Vaasan lentoasemille. Harjoitukseen osallistuvat ruotsalaiset lentokoneet tukeutuvat pääasiassa Kuopioon sekä Luulajan tukikohtaan Ruotsissa.

Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemelle, Kuusamoon, Kajaaniin, Kuopioon, Jyväskylään, Tampereelle, Vaasaan ja Ruotsin Luulajaan rajautuvalle alueelle. Lisäksi tukikohtien lähialueilla liikkuu jalkaisin ja ajoneuvoilla joukkoja, joiden koulutukseen sisältyy taisteluharjoituksia. Ruska 19 -harjoitukseen osallistuvat ilmatorjuntayksiköt toimivat Lohtajan harjoitusalueella sekä Kuopion tukikohdassa.

Ruska 19 -harjoitukseen liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Harjoituksen lentotoiminta alkaa 1.10. kello 12 ja päättyy 8.10. kello 18 mennessä. Toiminnan määrä kasvaa asteittain harjoituksen edetessä. Lentotoiminnan aktiivisin vaihe on 4.‒8. lokakuuta, jolloin lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8‒22.

Finnair yhtenäistää kotimaan reittiensä aikatauluja kesäkaudella 2020

Finnair_A350_detail_nose_and_wing

Finnair uudistaa kotimaan liikenteessä ja muussa lähiliikenteessä käytettävien Norran operoimien ATR-koneidensa liikenneohjelmaa, ja tarjoaa kesäkaudella 2020 eli maaliskuun 29. päivä lähtien aiempaa yhtenäisemmät ja vaihtomatkustusta paremmin tukevat aikataulut useisiin kotimaan kaupunkeihin. Aikatauluihin on rakennettu myös aiempaa enemmän väljyyttä täsmällisyyden parantamiseksi.

“Uudistettu ATR-liikenteen aikataulu parantaa toimintavarmuuttamme ja on yhtenäisempi viikosta toiseen”, sanoo Finnairin Suomen myynnin ja globaalin yritysmyynnin johtaja Sari Fairchild. “Asiakkaamme kotimaassa voivat hyödyntää myös entistä sujuvampia yhteyksiä Finnairin laajaan reittiverkostoon.”

Kesäkauden 2020 merkittävimmät viikkovuoromuutokset kesäkauteen 2019 verrattuna ovat:

  • AY513 Helsinki-Kemi ja AY514 Kemi-Helsinki poistuvat liikenneohjelmasta.
  • Liikenneohjelmaan lisätään arkipäivisin kolmiolento Helsinki-Kemi-Kokkola-Helsinki, joka tuo jopa viisi lisävuoroa viikossa Kokkolaan. Kemiin ja Kokkolaan lennetään jatkossa kolmella kolmiolennolla arkipäivisin.
  • AY415 Helsinki-Kajaani ja AY416 Kajaani-Helsinki, sekä AY285 Helsinki-Jyväskylä ja AY286 Jyväskylä-Helsinki korvataan Helsinki-Jyväskylä-Kajaani-Helsinki –kolmiolennolla.
  • AY411 Helsinki-Kajaani ja AY412 Kajaani-Helsinki poistuvat liikenneohjelmasta ja korvataan Helsinki-Kajaani-Jyväskylä-Helsinki –kolmiolennolla, jota operoidaan arkipäivisin.
  • Muutosten myötä Jyväskylään ja Kajaaniin lennetään kolmella kolmiolennolla arkipäivisin, mikä tuo jopa viisi lisävuoroa viikossa Jyväskylään.

Lisäksi useiden lentojen aikatauluun tulee pieniä muutoksia, jotka parantavat jatkoyhteyksiä Finnairin verkostoon.

Kesäkauden 2020 lentoaikataulut päivitetään verkkosivuillemme syys-lokakuun aikana. Finnair on yhteydessä asiakkaisiin, joilla on varauksia lennoille, joita aikataulumuutokset koskevat.

Finnair ja LATAM Airlines Group aloittavat codeshare-yhteistyön, joka tuo ensimmäistä kertaa Finnairin asiakkaille kohteita Etelä-Amerikassa

Latim_Airlines_400x300_tcm261-6134684

Finnair ja LATAM Airlines Group ovat tehneet sopimuksen uudesta codeshare-kumppanuudesta Helsingin (HEL) ja Brasilian São Paulon (GRU) sekä Chilen Santiagon (SCL) reittien välille viiden Finnairin eurooppalaisen kohteen kautta. Finnairin AY-koodi lisätään 1. lokakuuta alkaen LATAMin lennoille São Pauloon ja Santiagoon Lontoosta, Pariisista, Madridista, Barcelonasta sekä Milanosta. Uusi yhteistyö tarjoaa Finnairin asiakkaille kaksi ainutlaatuista uutta kohdetta Etelä-Amerikassa, jonne ei ole ennen operoitu lentoja Finnairin koodilla.

LATAM Airlinesin lentokoodit lisätään vastavuoroisesti Finnairin lennoille Lontoosta, Pariisista, Madridista, Barcelonasta ja Milanosta Helsinkiin.

Uudet codeshare-lennot São Pauloon ja Santiagoon ovat ostettavissa Finnairin sivuilta 11. syyskuuta 2019 alkaen.

”Olemme iloisia uudesta yhteistyöstä ja siitä, että voimme tarjota nämä mielenkiintoiset uudet kohteet asiakkaillemme”, sanoo Philip Lewin, Finnairin kumppanuus- ja allianssiyhteistyöstä vastaava johtaja. ”Haluamme myös toivottaa LATAMin asiakkaat tervetulleiksi tutustumaan Finnairiin ja Suomeen.”

“Uusi yhteistyö tarjoaa asiakkaillemme sujuvammat yhteydet Helsinkiin ja Suomen muihin kohteisiin, ja kasvattaa reittiverkostoamme maailmalla”, sanoo LATAMin allianssiyhteistyöstä vastaava johtaja Soledad Berrios. “Haluamme myös toivottaa Finnairin asiakkaat lämpimästi tervetulleiksi lennoillemme nauttimaan Latinalaisen Amerikan vieraanvaraisuudesta.”

Lisätietoa LATAM Airlines Groupista:
LATAM Airlines Group on Latinalaisen Amerikan johtavia lentoyhtiöitä. LATAMilla on 143 kohdetta yhteensä 25 maassa, ja sen reittiverkosto on yksi maailman suurimpia. Yhtiö on osa oneworld-allianssia, ja sillä on 69 miljoonaa vuosittaista matkustajaa, 1300 päivittäistä lentoa sekä 41000 työntekijää ympäri maailman.  

Norwegian sai täydet neljä tähteä kansainvälisessä arvioinnissa

787-9 Dreamliner 2018

Matkustajat ympäri maailmaa ovat toisena peräkkäisenä vuonna antaneet Norwegianille neljä tähteä neljästä mahdollisesta tähdestä Airline Passengers Experience Associationin (APEX) arvioinnissa. Neljä tähteä on korkein arvio, jonka halpalentoyhtiö voi saada.

Tämän vuoden APEX-tunnustus perustuu arvioon yli miljoonasta lennosta ja 600 lentoyhtiöstä. Norwegian oli yksi kymmenestä eri puolilla maailmaa toimivasta halpalentoyhtiöstä, joka sai neljä tähteä.

– On suuri kunnia tulla matkustajiemme arvioimana neljän tähden lentoyhtiöksi. Kiitän kaikkia ympäri maailmaa olevaa 11 000 työntekijäämme, jotka tekevät joka päivä kaikkensa antaakseen mahdollisimman hyvän matkustuskokemuksen asiakkaillemme, sanoo Norwegianin Chief Customer and Digital Officer Kurt Simonsen.

Norwegian arvioitiin toisena peräkkäisenä vuonna neljän tähden lentoyhtiöksi. Tulokset julkistettiin eilen illalla Los Angelesissa.

Tietoa APEXista
APEX arvioi lentoyhtiöitä ympäri maailmaa eri kategorioissa matkustajien antamien äänien perusteella. Lentoyhtiöt jaetaan kolmeen kategoriaan: globaalit lentoyhtiöt, alueelliset lentoyhtiöt ja halpalentoyhtiöt. Arvioiden perusteena oli 1,4 miljoona lentoa ja 600 lentoyhtiötä ajanjaksolla 1.7.2018–30.6.2019. Matkustajat arvioivat lentoyhtiöitä kokonaisuutena sekä neljässä eri kategoriassa, joita ovat mukavuus, lennonaikaiset palvelut, ruoka ja juoma sekä viihde ja lennonaikainen Wi-Fi. Neljä tähteä on korkein arvio, jonka halpalentoyhtiö voi saada.