Saimaan Lentoaseman säätiön konsernin tulos jäämässä alijäämäiseksi – Lappeenrannan lentokentälle odotetaan lisää lentoliikennettä

lappeenranta-airport

Lappeenrannan lentokenttää hallinnoivan Saimaan Lentoasema säätiön puolivuotiskatsauksessa ennakoidaan, että säätiön konsernin vuoden 2019 tilinpäätös tulee olemaan 520 000 euroa alijäämäinen. Säätiö odottaa lisäksi vielä tietoa valtiontuen määrästä, joka ratkeaa lähipäivinä ja voi osaltaan heikentää tulosta.

Säätiön toimitusjohtajan, Lappeenrannan kaupungin strategiajohtaja Markus Lankisen mukaan alijäämäinen tilinpäätösennuste johtuu lentoliikenteen operatiivisista syistä sekä oheistuottojen odotettua huonommasta kehityksestä.

– Nykyinen yhden lennon päivätahti ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä lentokentällä olisi kapasiteettia vilkkaampaankin liikenteeseen. Myös oheistuotot, kuten parkkimaksut, myymälä- ja ravintolatuotot sekä kentän markkinointitulot, vaikuttavat taloustilanteeseen, sillä ne eivät ole nousseet odotetulle tasolle.

– Operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi lentoliikenteen kasvu on välttämätöntä. Lentokenttämme liikenne onkin hyvässä kasvussa. Koneet on myyty täyteen ja neuvottelemme uusista reiteistä jatkuvasti. Lappeenranta on lentoyhtiöiden näkökulmasta houkutteleva kohde. Uskon, että saamme lisää liikennettä ja sen ansiosta kentän kapasiteettia parempaan käyttöön viimeistään kesäkaudelle 2020.

Taloustilanteen parantamiseksi on jo tehty myös korjausliikkeitä sekä suunnitelmia, joiden avulla tilannetta pyritään parantamaan ennen kaikkea pitkällä tähtäimellä.

– Olemme reagoineet tilanteeseen organisaatiomuutoksilla. Lentoasemalla on myös käynnistetty kehityshanke, jonka avulla pyrimme kasvattamaan oheistuottojen määrää.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpää näkee, että lentoliikenteen kasvun jatkuessa meidän on panostettava myös markkinointiin.

– Matkailutavoitteiden saavuttamiseksi markkinoinnin painopiste tulee siirtää lentoyhtiöistä enemmän matkailumarkkinoinnin suuntaan. Se tarkoittaa esimerkiksi kohdennetumpaa markkinointia kenttämme lentokohteissa asuville ihmisille. Tällä pyritään laajentamaan rahoituspohjaa koko Saimaan alueella.

Varapuheenjohtaja Armas Timonen korostaa, että valtion myöntämät lentopaikka-avustukset ovat tärkeitä Lappeenrannalle.

– Hallitusohjelmassa on onneksi varauduttu kenttätukimahdollisuuksiin jatkossakin. On tärkeää, että saamme valtiolta tukea erityisesti lentokenttätoimintoihin, kuten esimerkiksi lennonjohtoon ja turvatarkastuksiin, jotka ostetaan valtion toimijoilta.

Lentoliikenne ja sen kehittäminen tulevat jatkossakin olemaan Lappeenrannan kaupungin strategian mukaisia panostuskohteita

– Kenttä on elinkeinopoliittisesti merkittävä voimavara, jolla on tutkitusti positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Lentomatkustajien arvioidaan tuovan yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon jo vuonna 2021, Markus Lankinen taustoittaa viitaten toukokuussa julkaistuun Taloustutkimus Oy:n tekemään tutkimukseen.

Lentoasemalla kaikille avoin info- ja keskustelutilaisuus tiistaina 20.8.

Lappeenrannan lentoasemalla järjestetään tiistaina 20.8. klo 9.30–10.30 kaikille avoin info- ja keskustelutilaisuus. Paikalla ovat säätiön hallituksen edustajat ja johto. Tilaisuuteen ovat tervetulleita niin asukkaat, media kuin muutkin aiheesta kiinnostuneet tahot.

– Haluamme käydä lentoaseman tilannetta läpi avoimesti ja samalla kertoa lentoliikenteen aluetaloudellisista vaikutuksista. Lopuksi on varattu aikaa keskustelulle, kysymyksille ja palautteelle, Saimaan Lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen sanoo.

Finnairin heinäkuun 2019 liikennetiedot: Matkustajakäyttöaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä lähes 90 prosenttiin

Finnair_A350_detail_winglet

Finnair kuljetti heinäkuussa 1 447 400 matkustajaa eli 12,4 % enemmän kuin vuoden 2018 vastaavalla jaksolla. Kuukausittainen matkustajamäärä nousi kaikkien aikojen ennätystasolle Finnairin liikenteessä. Kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi heinäkuussa 10,7 %. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) kasvoi 12,2 %, ja matkustajakäyttöaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä vertailukaudesta 89,6 %:iin.  

Kaukoliikenteessä kapasiteettia kasvattivat joulukuussa 2018, helmikuussa 2019 ja huhtikuussa 2019 käyttöön otetut uudet A350-lentokoneet. Aasian-liikenteen tarjonta (ASK) nousi 12,1 % vertailukaudesta. Lisäkapasiteetti kohdistui etenkin lisävuoroille Hong Kongiin ja Osakaan. Pohjois-Amerikan kapasiteetti nousi viime vuoteen verrattuna 29,2 % maaliskuussa avatun uuden Los Angelesin reitin vuoksi.

Euroopan-liikenteen tarjonta kasvoi 5,8 %. Kasvuun vaikutti kapearunkolaivaston kasvu yhdellä A321-lentokoneella vertailukaudesta ja lisäistuimet osassa nykyisiä kapearunkokoneita. Lisäkapasiteetti kohdistui lisävuoroille Tukholmaan, Pietariin, Lontooseen ja Moskovaan sekä uusiin kausittaisiin kohteisiin kuten Hannoveriin, Trondheimiin ja Bolognaan. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 8,8 %. Tähän vaikutti muun muassa se, että viime vuoden vastaavana ajankohtana Tampereen lentokenttä oli osittain suljettuna.

Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 11,2 % Aasian-liikenteessä, 27,4 % Pohjois-Amerikan liikenteessä,
10,4 % Euroopan-liikenteessä ja 10,1 % kotimaan liikenteessä. Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 90,0 %, Pohjois-Amerikan -liikenteen 92,6 %, Euroopan-liikenteen 89,5 % ja kotimaan liikenteen 69,6 %.  

Matkustajamäärät kasvoivat Aasian-liikenteessä 10,8 %, Pohjois-Amerikan -liikenteessä 21,5 %, Euroopan-liikenteessä 12,6 % ja kotimaan liikenteessä 10,3 %.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat heinäkuussa 15,1 % vertailujaksosta. Vastaavat myydyt tonnikilometrit kasvoivat 4,2 %. Maailmanlaajuinen rahtimarkkinoiden lasku vaikutti heinäkuun kannettuihin rahtikiloihin.

Finnairin lennoista 78,4 % (77,4 %) saapui heinäkuussa aikataulussa.

Elokuun liikennetiedote julkaistaan perjantaina 6.9.2019. 

Finnairin lentoliikenteen suoritteet heinäkuu 2019

  Heinäkuu muutos % vuoden 2019 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä        
Matkustajat 1 000 1 447,4  12,4  8 505,9  9,6 
Tarjotut henkilökilometrit milj, 4 368,8  10,7  27 345,9  12,4 
Myydyt henkilökilometrit milj, 3 914,5  12,2  22 420,4  10,2 
Matkustajakäyttöaste % 89,6  1,2p  82,0  -1,7p 
Rahti ja posti tn 14 782,6  4,0  96 808,6  13,8 
Tarjotut tonnikilometrit 633,7  10,5  3 998,2  11,7 
Myydyt tonnikilometrit 443,5  10,0  2 619,7  11,0 
         

Aasian reittiliikenne
       
Matkustajat 1 000 249,1  10,8  1 493,3  5,5 
Tarjotut henkilökilometrit milj, 2 086,3  12,1  13 534,0  10,4 
Myydyt henkilökilometrit milj, 1 876,9  11,2  11 299,3  5,7 
Matkustajakäyttöaste % 90,0  -0,7p  83,5  -3,8p 
         

Euroopan reittiliikenne
       
Matkustajat 1 000 1 017,8  12,6  5 360,8  12,6 
Tarjotut henkilökilometrit milj, 1 789,0  5,8  10 348,1  12,9 
Myydyt henkilökilometrit milj, 1 601,9  10,4  8 390,1  13,6 
Matkustajakäyttöaste % 89,5  3,7p  81,1  0,5p 
         

Pohjois-Amerikan reittiliikenne
       
Matkustajat 1 000 49,2  21,5  261,4  25,2 
Tarjotut henkilökilometrit milj, 400,6  29,2  2 303,1  29,1 
Myydyt henkilökilometrit milj, 371,0  27,4  1 985,8  29,4 
Matkustajakäyttöaste % 92,6  -1,3p  86,2  0,2p 
         

Kotimaan reittiliikenne
       
Matkustajat 1 000 131,3  10,3  1 390,5  1,0 
Tarjotut henkilökilometrit milj, 92,8  8,8  1 160,6  2,8 
Myydyt henkilökilometrit milj, 64,6  10,1  745,2  0,7 
Matkustajakäyttöaste % 69,6  0,9p  64,2  -1,3p 
         

Rahtiliikenne
       
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 969,5  60,6  18 983,0  69,1 
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 1 308,2  9,3  7 456,0  36,1 
– Asian rahtiliikenne tn 10 463,8  1,7  70 019,0  11,3 
– Kotimaan rahtiliikenne tn 41,2  14,2  350,5  9,7 
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 14 782,6  10,5  96 808,6  21,1 
Rahtilento tn** 0,0  0,0  0,0  0,0 
Kokonaisrahti- ja posti tn 14 782,6  4,0  96 808,6  13,8 
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj, 169,0  13,9  1 078,5  16,8 
Myydyt rahtitonnikilometrit milj, 93,1  2,6  613,2  13,8 
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj, 169,0  15,1  1 078,5  18,2 
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj, 93,1  4,2  613,2  15,6 
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 55,1  -6,1p  56,9  -1,5p 
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 52,5  -4,7p  55,6  5,5p 
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 59,1  -8,5p  61,7  -3,6p 
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 55,1  -5,8p  56,9  -1,3p 

  * Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia 
** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

  • Muutos-%: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä) 
  • Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä 
  • Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä 
  • Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä 
  • Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä 
  • Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä 
  • Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä 

Finnair lentää ensimmäiset Push for change -päästövähennysohjelmansa biopolttoainelennot San Franciscosta Helsinkiin

Finnair_A350_detail_nose_and_wing

Finnair lentää tällä viikolla ensimmäiset asiakkaiden biopolttoaineostoilla toteutetut biopolttoainelentonsa. Finnairin Push for change -palvelun kautta Finnairin asiakkaat voivat tukea biopolttoaineen käyttöä ja siten vähentää lentämisen päästöjä.

Biopolttoainelennot lennetään 5. ja 7. elokuuta San Franciscosta Helsinkiin, ja molemmilla lennoilla käytetään 12 prosentin biopolttoainesekoitusta, mikä vähentää hiilidioksipäästöjä yhteensä 32 tonnia.

”Push for change -ohjelman myötä asiakkaamme voivat hyvittää lentonsa päästöt tai vähentää niitä ostamalla biopolttoainetta”, kertoo Arja Suominen, Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja. ”Ohjelma on lähtenyt hyvin liikkeelle, ja nyt pääsemme lentämään ensimmäiset kaksi biopolttoainelentoa, jotka asiakkaamme ovat mahdollistaneet. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Toivomme luonnollisesti, että asiakkaat käyttävät palvelua myös tulevaisuudessa”

Finnairin biopolttoainekumppanit San Franciscossa ovat SkyNRG ja World Energy, ja toimitusketjusta sekä logistiikasta vastaa Shell Aviation. Biopolttoaine on valmistettu Kaliforniassa käytetystä keittorasvasta, joka ei vie tuotantoalaa ruoka- tai maataloustuotannolta.

Push for change -palvelusta löytyy lisää tietoa osoitteesta https://www.finnair.com/fi/fi/pushforchange

Suomi suorittaa Turkin kanssa tarkkailulennon Venäjällä

turkish-flag

Suomi toteuttaa Turkin kanssa yhdistetyn Open Skies -tarkkailulennon Venäjällä 5.-9. elokuuta 2019. Turkki toimii lennon johtovaltiona.

Yhdistetystä lennosta osapuolten välille tehdään tekninen sopimus, jossa on määritetty osapuolten vastuut, velvoitteet ja kustannusten jakautuminen. Suomen tarkkailuryhmää johtaa majuri Antti-Ville Rusanen Pääesikunnasta.

Open Skies on sopimus, jonka tavoitteena on edistää avoimuutta ja turvallisuutta Euroopassa. Sopimus mahdollistaa jäsenvaltioiden tarkkailu- ja kuvauslennot toistensa ilmatilassa ennalta laadittujen lentosuunnitelmien mukaisesti.

Suomi liittyi sopimukseen helmikuussa 2003.

Sähköinen ilmaliikenne on Pyhtäällä jo tätä päivää

89c4d82d-9680-4bf7-bd52-75e9291e693f-w_576_h_2000

Hannu Nurmiranta tutkii lentoa edeltävässä tarkastuksessa taittuvalapaisen potkurin toimintaa. Pieni sähkömoottori on sijoitettu koneen nokkaan.

Pyhtää-Redstonen lentokentällä päästiin tutustumaan uuteen sähköiseen lentokoneeseen. Täyssähköistä lentokonetta esitteli loviisalainen Hannu Nurmiranta.

Liettuassa valmistetun LAK -purjekoneen nokkaan on kiinnitetty sähkömoottori ja taittuvalapainen potkuri, jonka avulla kone pääsee ilmaan ja voi lentää pelkän sähkön avulla yli 100 kilometrin matkoja. Kun Nurmiranta ottaa avukseen myös aurinkoenergian eli siirtyy purjelentoon, hän on tehnyt koneellaan jopa 700 kilometrin matkoja.

Koneen kahden auton akkua muistuttavan akun kapasiteetti on 4,2 kWh, joka mahdollistaa jopa 2,5 metriä sekunnissa nousunopeuden. Lataaminen onnistuu varaustilasta riippuen parissa tai muutamassa tunnissa.

Pyhtään lentokentälle on syntymässä merkittävä tulevaisuuden ilmailun tutkimus- ja kehityskeskus. Kentällä on jo ollut useita sähköisen ilmaliikenteen testitapahtumia. Esimerkiksi ilmatilan käyttöä tutkiva EU-rahoitteinen U-space -hanke käynnistyi Pyhtäältä kesäkuussa. Elokuun lopulla Redstonessa järjestetään ”Drone Hackaton”, jossa mm. pyritään droneilla mahdollisimman korkealle. Nurmirannan LAK -kone oli ensimmäinen kentällä käynyt miehitetty täyssähkökone.

– Starttaaminen ei paljoa maksa, kun energiaa kuluu vähemmän kuin 1 kWh eli noin 10c arvosta sähköä, kertoo Hannu Nurmiranta lähtiessään taivaalle.

Sähköisen lentoliikenteen kehitys alkaa pienemmistä lentokoneista ja lyhyemmistä matkoista. Seuraavaksi Pyhtäälle odotetaan Sähkölentoyhdistyksen Pipistrel Alpha Electro -koulukonetta. Kaksipaikkaisella koneella voidaan esitellä ja kouluttaa toimintaa sähkön voimin.

– Sähköistymisen myötä lentäminen on tulevaisuudessa kaikkein ekologisin liikennemuoto, kertoo sähkölentoyhdistyksen Janne Vasama.

Nurmirannan kone on näytteillä Kymin lentokentän ilmailupäivänä lauantaina 10.8.