Hallitus esittää Suomelle uusia lentoliikennesopimuksia

photofunny.net__final_1607137446748549668_

Hallitus esitti 29. elokuuta 2019, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Kenian, Suomen ja Meksikon sekä Suomen ja Chilen väliset lentoliikennesopimukset. Suomella ei ole ollut aikaisempia lentoliikennesopimuksia näiden maiden kanssa.

Hallitus esitti 29. elokuuta 2019, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Kenian, Suomen ja Meksikon sekä Suomen ja Chilen väliset lentoliikennesopimukset. Suomella ei ole ollut aikaisempia lentoliikennesopimuksia näiden maiden kanssa.

Suomen ja Chilen välinen sopimus olisi yksi laaja-alaisimmista lentoliikennesopimuksista, joita Suomi on tehnyt. Sopimuksen mukaisesti maiden välinen lentoliikenne olisi täysin vapaata, eikä kummankaan maan nimeämille lentoyhtiöille asetettaisi määrällisiä rajoituksia tai reittirajoituksia.

Suomen ja Meksikon välisen sopimuksen mukaan maiden nimeämät lentoyhtiöt voivat harjoittaa vapaasti lentoliikennettä maiden välillä. Suomen ja Kenian välisen sopimuksen mukaisesti maiden nimeämät lentoyhtiöt saisivat oikeuden liikennöidä Suomesta Nairobiin ja Mombasaan. Jatkoyhteyksistä sopiminen edellyttäisi vielä Suomen, Meksikon ja Kenian ilmailuviranomaisten hyväksyntää.

Sopimukset ovat luonteeltaan kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia, joissa sovitaan muun muassa siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä maiden väliseen liikenteeseen. Sopimuksessa määrätään myös lentoyhtiöiden oikeuksista ja velvollisuuksista niiden harjoittaessa liikennettä.

Mänttä-Vilppula: LENTOKONEEN YHTEISHANKINTA OPETUSKÄYTTÖÖN SASKY:N KANSSA

1200px-NDANG_C-21A_Learjet

Saskyn lentokonekoulutustilan koko, sekä koneen soveltuvuus koulutuskäyttöön asettaa tiettyjä rajoja hankittavalle koneelle. Kokonsa, sekä Saskyn lentokonealan koulutuskäyttöön soveltuvuutensa puolesta eri konevaihtoehdoista parhaiten soveltuva vaihtoehto olisi konetyyppi Learjet 35,

SASKY koulutuskyntayhtymä kouluttaa Mäntän seudun koulutuskeskuksen kautta lentokonealan ammattilaisia huoltohenkilöstön tehtäviin. MSSK on tarjonnut lentokonetekniikan koulutusta aikusopiskelijoille jo vuodesta 1989. Nykyään koulutus järjestetään uudehkossa n. LEKO -hallissa, minkä investoinnin kaupunki ja SASKY toteuttivat yhdessä 2015-2016 aikana. Koulutus aloittettiin nykyisissä tiloissa syksyllä 2016. Kaupungin investointiosuudella korotettiin tuolloin SASKY:n peruspääomaa.

Saskyn lentokonealan koulutuksessa oli 15.8.2019 yhteensä 91 opiskelijaa. Opiskelijamääränä on tällä hetkellä suurin kuin mitä se on ollut viimeisen 30 vuoden aikana, jolloin koulutusta on Mäntässä järjestetty.

Toisen asteen lentokonealan koulutusta ohjaa Suomessa Eurooppalaisen ilmailuviranomaisen (EASA) asetus 1321/2014. Suomessa opetusta valvoo kansallinen ilmailuviranomainen (Traficom). Traficom myöntää koulutuksenjärjestäjälle luvan toteuttaa koulutusta.

 

Nykyisen kaluston riittämättömyys

SASKY:ssa turbiinimoottoreihin edellytetty koulutus on toteutettu siten, että kaasuturbiinikäyttöisinä lentokoneina ovat palvelleet ilmavoimien vanha Fouga Magister harjoitushävittäjä sekä käytöstä poistettu King Air 100B.

King Air lentokone hankittiin opetuskäyttöön vuonna 2007. Kone on palveli opetuskäytössä hyvin, mutta viime vuosien aikana koneessa on havaittu mm. hometta. Useat a huolto- ja käsittelytoimenpiteet eivät tuottaneet toivottua tulosta ja koneen käyttöä käytännönharjoituksissa on jouduttu rajoittamaan. Vaarana on, että homeelle altistuneet opiskelija tai opettaja saavat pitkittyneitä tai jopa pysyviä haittoja altistumisen johdosta.

Siten on todettu että King Airin elinkaari opetuskäytössä on tullut tiensä päähän.

Lukuvuoden alun johdon katselmuksessa todettiin, että King Air 100B konetta ei voida käyttää koulutukseen niin täysimääräisesti, jotta lentokonealan koulutusta PART-147.A.115.c voitaisiin toteuttaa SASKYN järjestämänä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Pitääkseen myönnetty lentokonealan koulutuslupakirja voimassa  SASKY:n on välittömästi ryhdyttävä hankkimaan korvaavaa konetta, jolla koulutusohjelma voidaan toteuttaa asetuksen mukaisesti.

Perusteet uuden lentokoneen hankinnalle koulutuskäyttöön

Koulutuksen järjestämiseen vaadittava lupa edellyttää kyseisen kokoluokan lentokonetta, joka on varustettu kaasuturbiinimoottorilla.

Mikäli Traficom toteaa, että koulutukseen tarvittavaa kalustoa ei ole tai se on riittämätöntä, on sillä oikeudet evätä lupa joko määräajaksi tai pysyvästi.

Hankittava koneen tulee olla kaksimoottorikone ja siinä tulee olla koulutuskäyttöön riittävän modernia avioniikkaa. Koneen huoltohistoria tulee olla täysin dokumentoitu ja koneen hankintaa tulee sisältyä kaikki koneen laitteisiin, moottoreihin, avioniikkaan sekä runkoon liittyvät huoltodokumentit.

Koneen hankintahinnassa tulee ottaa huomioon mahdolliset siirrosta tai kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset.

Saskyn lentokonekoulutustilan koko, sekä koneen soveltuvuus koulutuskäyttöön asettaa tiettyjä rajoja hankittavalle koneelle. Kokonsa, sekä Saskyn lentokonealan koulutuskäyttöön soveltuvuutensa puolesta eri konevaihtoehdoista parhaiten soveltuva vaihtoehto olisi konetyyppi Learjet 35,

SASKY:n ja kaupungin välillä on käyty neuvotteluita tilanteen johdosta. Esityksenä on, että uuden koulutuslentokoneen rahoitus toteutettaisiin siten, että SASKY:n rahoitusosuus olisi 2/3 ja kaupungin 1/3. Tämä tarkoittaa, että Mänttä-Vilppulan kaupungin osuus olisi käytyjen neuvottelujen mukaisesti 115.000 euroa.

Investointi tehtäisiin siten, että kaupungin osuus sijoitettaisiin SASKY:n peruspääomaan ja sitä korotettaisiin em. summalla. Periaate on sama kuin mitä aikoinaan LEKO -hallin investoinnissa tehtiin.

 

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää

  • hyväksyä SASKY:n esityksen Learjet 35 yhteishankinnasta koulutuskäyttöön SASKY:n lentokonekoulutukseen ja myöntää lisämäärärahan 115.000 € talousarvion 2019 investointiosaan valmistelutekstissä esitettyjen periaatteiden mukaisesti
  • todeta, että kaupungin investointiosuus toteutetaan siten, että sillä korotetaan SASKY:n peruspääomaa 115.000 €:lla

:KATSO VIDEO: Ensimmäinen Brasilian Gripen E suoritti ensilentonsa

89fb0985932d1c4d_800x800ar

Saab ilmoitti tänään suorittaneensa onnistuneen ensilennon brasilialaisella Gripen E ‑koneella. Tunnuksella 39-6001 varustettu Gripen E ‑kone nousi ensilennolleen maanantaina 26. elokuuta kello 14.41 ohjaajanaan Saabin koelentäjä Richard Ljungberg. Koelento suoritettiin Ruotsin Linköpingissä sijaitsevalta Saabin lentokentältä.

Lento kesti 65 minuuttia ja sen aikana suoritettiin testejä, joilla varmistettiin koneen käsiteltävyyden ja lento-ominaisuuksien perusluonne eri korkeuksissa ja nopeuksissa. Lennon päätarkoitus oli varmistaa, että koneen lento-ominaisuudet olivat odotusten mukaiset.

”Tämä saavutus on osoitus ruotsalais-brasilialaisen yhteistyön toimivuudesta. Sopimuksen allekirjoittamisesta ei ole kulunut viittäkään vuotta, kun ensimmäinen Brasilian Gripen on jo suorittanut ensilentonsa”, Saabin toimitusjohtaja Håkan Buskhe sanoo.

Tämä kone on ensimmäinen Brasilian Gripen E ja se liittyy mukaan yhteiseen koelento-ohjelmaan. Tärkein ero edelliseen koelentokoneeseen verrattuna on 39-6001-koneen täysin uusi ohjaamoasettelu, johon kuuluvat suurikokoinen Wide Area Display -näyttö (WAD), kaksi pienempää apunäyttöä (sHUD) ja uusi HUD-heijastusnäyttö. Muihin merkittäviin eroihin kuuluu päivitetty lennonohjausjärjestelmä, jonka ohjaussääntöjä on päivitetty. Lisäksi koneeseen on tehty muita vähäisempiä päivityksiä sekä laitteistoihin että ohjelmistoihin.

”Minulle koelentäjänä on ollut suuri kunnia saada lentää ensimmäistä brasilialaista Gripen E ‑konetta, sillä tiedän, kuinka tärkeä se on Brasilian ilmavoimille, Saabille ja kaikille kumppaneillemme. Lento sujui ongelmitta ja kone käyttäytyi täsmälleen samalla tavalla kuin testausalustoilla ja simulaattoreissa. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun koneella lennettiin Wide Area Display ‑näyttö asennettuna ohjaamoon. Voin sanoa, että se vahvisti omat odotukseni”, Saabin koelentäjä Richard Ljungberg kertoo.

39-6001:n tulo mukaan koelento-ohjelmaan laajentaa koelento-ohjelmaa entisestään niin lento-ominaisuuksien kuin taktisten järjestelmien ja sensoreiden testaamisen osalta.

39-6001 saa Brasilian ilmavoimissa tunnuksekseen F-39 ja sen runkonumero on 4100.

Baana 19 -lentotoimintaharjoitus Lusissa 9.–13. syyskuuta

2019-08-21 14_36_16-Baana 19 lentotoiminta-alue .pdf - Nitro Reader 3

Lentotoiminta-alue Lusin tukikohdan alueella

Karjalan lennosto järjestää Baana 19 -lentotoimintaharjoituksen Heinolan Lusiin perustettavassa maantietukikohdassa 9.–13. syyskuuta.

Harjoituksessa ilmavoimien ohjaajat lentävät lentokoulutusohjelmien mukaisia harjoituslentoja tilapäiselle sotilaslentopaikalle erilaisissa olosuhteissa. Lentotoimintaan osallistuu F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä, Hawk-suihkuharjoituskoneita sekä kuljetus- ja yhteyskoneita. Lentotoiminta koostuu pääosin laskeutumisten ja lentoonlähtöjen harjoittelusta. Toimintaan osallistuvat koneet tukeutuvat omiin kotitukikohtiinsa.

Baana 19 -harjoitukseen osallistuu ilmavoimien henkilöstöä ja varusmiehiä. Harjoituksen johtajana toimii Karjalan lennoston komentaja eversti Timo Herranen.

Varsinainen lentotoimintavaihe alkaa maanantaina 9.9. ja päättyy torstaina 12.9. Lentotoimintaa on päivittäin kello 9–23 välisenä aikana. Paikalliset maatalouselinkeinon harjoittajat huomioiden lentotoiminnassa pidetään tauko päivittäin kello 17–19.

Liikennejärjestelyt valtatie 5:llä

Valtatie 5 katkaistaan yleiseltä liikenteeltä lauantaina 7.9. kello 12 alkaen.

Suljettava tieosuus on maantietukikohdan eteläpäässä Heinolan moottoritien (vt 5) ja Jyväskyläntien (vt 4) liittymän sekä pohjoisessa valtatie 5:n ja Lusintien (seututie 140) risteyksen välinen alue.

Kiertotie järjestetään Lusintietä (seututie 140) pitkin. Kiertotiellä on alennettu nopeusrajoitus ja pysäköintirajoituksia.

Valtatie 5 avataan liikenteelle viimeistään perjantaina 13.9. kello 18 mennessä.

Kieltoalueet ja liikkumisrajoitukset

Tukikohta lähialueineen on hallinnollisella päätöksellä otettu harjoituksen ajaksi puolustusvoimien käyttöön. Tukikohdan alueella on lisäksi liikkumisrajoituksia.

Lentotoiminta-alueella on lennokkien (drone) lennätyskielto. Lennätyskieltoalue ja harjoitusalue on merkitty oheiseen karttaan. Lennätyskieltoalueet löydät myös www.droneinfo.fi -sivustolta.

Malmin lentokentän väliaikaiskäytöstä jätetty hakemus – kiitotien lyhentäminen voi ratkaista asuinrakentamisen ja lentämisen yhteensovittamisen

1972 . Malmi, Malmin lentokenttä.

SKY-FOTO Möller, Valokuvaaja 1972 Helsingin kaupunginmuseo

Helsinki-Malmin lentokenttää ylläpitävä Malmin lentokenttäyhdistys ry on jättänyt Helsingin kaupungille hakemuksen kentän jatkokäytöstä. Yhdistys haluaa edelleen jatkaa Helsinki-Malmin lentotoiminnan ylläpitämistä 1.1.2020 alkaen. Yhdistys on vastannut Malmin lentokentän toiminnasta vuoden 2017 alusta lähtien.

Helsingin kaupunki on aiemmin ilmoittanut Malmin lentokenttäyhdistykselle, että vuokrasopimusta ei jatketa vuoden 2019 jälkeen. Perusteena ovat olleet kentän eteläpäässä alkavat rakennustoimet. Lentokenttäyhdistys on nyt ilmoittanut Helsingin kaupungille, että se on valmis lyhentämään kiitotietä nykyisestä.

Kiitotien lyhentäminen 300 metrillä mahdollistaa korkeammat lentoesterajoituspinnat, jolloin asuinrakentaminen ja lentotoiminta voidaan sovittaa yhteen. Yhdistys on hakenut Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta lentopaikan pitoluvan muutosta lyhyemmällä kiitotiellä toimimiseen, johon Traficom on jo alustavasti suhtautunut positiivisesti.

Helsinki-Malmin lentokenttä on lähes 40 000:llä vuotuisella operaatiollaan Suomen vilkkain yleisilmailukenttä, jonka toiminnoista suurin osa on koulutusta ja lentotyötä. Yhdistyksen ehdottamalla mallilla niin lentokone- kuin helikopteritoimijat saisivat lisäaikaa lentämiseen.

Yhdistys ylläpitää monipuolista ja elävää Malmin lentokenttää, jossa on ilmailun lisäksi mahdollista järjestää mm. erilaisia suuria yleisötapahtumia.

Metsäpalojen lentotähystyksessä jälleen vilkas vuosi

Metsäpalot yleiskuva etela

Kuva: Jouko Anttila

Kuluva vuosi on ollut vilkas metsäpalojen lentotähystystoiminnassa. Elokuun puoleenväliin mennessä on suoritettu yli 700 tähystyslentoa ja niillä on havaittu 162 paloa. Niistä maastopaloja on ollut 139. Pelastustoimen yksiköitä on opastettu palopaikalle 43 kertaa. Valtaosa lennoista on suoritettu tänä vuonna heinä-elokuun vaihteessa, jolloin eri puolilla Suomea suoritettiin kaksi lentoa päivässä.

Metsäpalojen lentotähystys on lentokoneilla tapahtuvaa valvontaa maastopalojen havaitsemiseksi. Toiminta kattaa koko Suomen ja sillä pyritään ehkäisemään maastopalojen leviäminen suureksi, havaitsemalla ne ajoissa. Maastopaloiksi luokitellaan mm. metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot.

Lentotoiminta on turvattu sisäministeriön myöntämällä 400 000 euron lisämäärärahalla. Vuosittainen 500 000 euron määräraha ei ole riittänyt kattamaan lentotoiminnasta aiheutuvia kuluja.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on järjestää metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa. Metsäpalojen lentotähystystä suoritetaan normaalisti 1.5.–31.8 välisenä aikana, mutta tähystys voidaan poikkeuksellisesti aloittaa jo huhtikuussa ja lopettaa syyskuussa. Lentotähystystä suoritetaan koko Suomessa 22 reitillä ja yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys palveluntuottajana hoitaa tähystyslennot.

Helikopteripataljoonan syyskauden 2019 pimeälentokoulutus alkaa

nh90

NH90-kuljetushelikopteri Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan loppuvuoden pimeälentoharjoitukset alkavat maanantaina 26. elokuuta 2019. Viikoille 35, 37, 45, 47 ja 51 ajoittuvat koulutuslennot keskittyvät pääosin Kymenlaaksoon.

Helikopterimiehistöjen pimeälentokoulutus toteutetaan NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla. Koulutuslennoissa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta ja niiden aikana tehdään maastolaskuja. Lentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä, joiden valokeilat voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas.

Lennot keskittyvät noin 150 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Osa niistä suuntautuu eteläiselle meri- ja rannikkoalueelle. Koulutusviikkoina lentotoiminta alkaa pääsääntöisesti maanantai-iltaisin ja päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Lennot aloitetaan kello 17 jälkeen pimeän tultua ja ne päättyvät, kun suunnitellut lentokierrokset on saatu tehtyä, kuitenkin viimeistään kello 03 mennessä.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toimintaa harvaan asutuille alueille sekä noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Pimeälentoharjoitukset liittyvät helikopterimiehistöjen koulutukseen sekä virka-apuvalmiuteen kuuluvan pelastuspäivystyksen harjoitteluun.

Helikopterit osallistuvat loppuvuoden aikana myös puolustusvoimien sotaharjoituksiin, joihin liittyvä lentotoiminta voi olla ympärivuorokautista ja poiketa pimeälentokoulutuksen toiminta-alueesta.

Saimaan Lentoaseman säätiön konsernin tulos jäämässä alijäämäiseksi – Lappeenrannan lentokentälle odotetaan lisää lentoliikennettä

lappeenranta-airport

Lappeenrannan lentokenttää hallinnoivan Saimaan Lentoasema säätiön puolivuotiskatsauksessa ennakoidaan, että säätiön konsernin vuoden 2019 tilinpäätös tulee olemaan 520 000 euroa alijäämäinen. Säätiö odottaa lisäksi vielä tietoa valtiontuen määrästä, joka ratkeaa lähipäivinä ja voi osaltaan heikentää tulosta.

Säätiön toimitusjohtajan, Lappeenrannan kaupungin strategiajohtaja Markus Lankisen mukaan alijäämäinen tilinpäätösennuste johtuu lentoliikenteen operatiivisista syistä sekä oheistuottojen odotettua huonommasta kehityksestä.

– Nykyinen yhden lennon päivätahti ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä lentokentällä olisi kapasiteettia vilkkaampaankin liikenteeseen. Myös oheistuotot, kuten parkkimaksut, myymälä- ja ravintolatuotot sekä kentän markkinointitulot, vaikuttavat taloustilanteeseen, sillä ne eivät ole nousseet odotetulle tasolle.

– Operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi lentoliikenteen kasvu on välttämätöntä. Lentokenttämme liikenne onkin hyvässä kasvussa. Koneet on myyty täyteen ja neuvottelemme uusista reiteistä jatkuvasti. Lappeenranta on lentoyhtiöiden näkökulmasta houkutteleva kohde. Uskon, että saamme lisää liikennettä ja sen ansiosta kentän kapasiteettia parempaan käyttöön viimeistään kesäkaudelle 2020.

Taloustilanteen parantamiseksi on jo tehty myös korjausliikkeitä sekä suunnitelmia, joiden avulla tilannetta pyritään parantamaan ennen kaikkea pitkällä tähtäimellä.

– Olemme reagoineet tilanteeseen organisaatiomuutoksilla. Lentoasemalla on myös käynnistetty kehityshanke, jonka avulla pyrimme kasvattamaan oheistuottojen määrää.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpää näkee, että lentoliikenteen kasvun jatkuessa meidän on panostettava myös markkinointiin.

– Matkailutavoitteiden saavuttamiseksi markkinoinnin painopiste tulee siirtää lentoyhtiöistä enemmän matkailumarkkinoinnin suuntaan. Se tarkoittaa esimerkiksi kohdennetumpaa markkinointia kenttämme lentokohteissa asuville ihmisille. Tällä pyritään laajentamaan rahoituspohjaa koko Saimaan alueella.

Varapuheenjohtaja Armas Timonen korostaa, että valtion myöntämät lentopaikka-avustukset ovat tärkeitä Lappeenrannalle.

– Hallitusohjelmassa on onneksi varauduttu kenttätukimahdollisuuksiin jatkossakin. On tärkeää, että saamme valtiolta tukea erityisesti lentokenttätoimintoihin, kuten esimerkiksi lennonjohtoon ja turvatarkastuksiin, jotka ostetaan valtion toimijoilta.

Lentoliikenne ja sen kehittäminen tulevat jatkossakin olemaan Lappeenrannan kaupungin strategian mukaisia panostuskohteita

– Kenttä on elinkeinopoliittisesti merkittävä voimavara, jolla on tutkitusti positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Lentomatkustajien arvioidaan tuovan yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon jo vuonna 2021, Markus Lankinen taustoittaa viitaten toukokuussa julkaistuun Taloustutkimus Oy:n tekemään tutkimukseen.

Lentoasemalla kaikille avoin info- ja keskustelutilaisuus tiistaina 20.8.

Lappeenrannan lentoasemalla järjestetään tiistaina 20.8. klo 9.30–10.30 kaikille avoin info- ja keskustelutilaisuus. Paikalla ovat säätiön hallituksen edustajat ja johto. Tilaisuuteen ovat tervetulleita niin asukkaat, media kuin muutkin aiheesta kiinnostuneet tahot.

– Haluamme käydä lentoaseman tilannetta läpi avoimesti ja samalla kertoa lentoliikenteen aluetaloudellisista vaikutuksista. Lopuksi on varattu aikaa keskustelulle, kysymyksille ja palautteelle, Saimaan Lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen sanoo.

Finnairin heinäkuun 2019 liikennetiedot: Matkustajakäyttöaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä lähes 90 prosenttiin

Finnair_A350_detail_winglet

Finnair kuljetti heinäkuussa 1 447 400 matkustajaa eli 12,4 % enemmän kuin vuoden 2018 vastaavalla jaksolla. Kuukausittainen matkustajamäärä nousi kaikkien aikojen ennätystasolle Finnairin liikenteessä. Kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi heinäkuussa 10,7 %. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) kasvoi 12,2 %, ja matkustajakäyttöaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä vertailukaudesta 89,6 %:iin.  

Kaukoliikenteessä kapasiteettia kasvattivat joulukuussa 2018, helmikuussa 2019 ja huhtikuussa 2019 käyttöön otetut uudet A350-lentokoneet. Aasian-liikenteen tarjonta (ASK) nousi 12,1 % vertailukaudesta. Lisäkapasiteetti kohdistui etenkin lisävuoroille Hong Kongiin ja Osakaan. Pohjois-Amerikan kapasiteetti nousi viime vuoteen verrattuna 29,2 % maaliskuussa avatun uuden Los Angelesin reitin vuoksi.

Euroopan-liikenteen tarjonta kasvoi 5,8 %. Kasvuun vaikutti kapearunkolaivaston kasvu yhdellä A321-lentokoneella vertailukaudesta ja lisäistuimet osassa nykyisiä kapearunkokoneita. Lisäkapasiteetti kohdistui lisävuoroille Tukholmaan, Pietariin, Lontooseen ja Moskovaan sekä uusiin kausittaisiin kohteisiin kuten Hannoveriin, Trondheimiin ja Bolognaan. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 8,8 %. Tähän vaikutti muun muassa se, että viime vuoden vastaavana ajankohtana Tampereen lentokenttä oli osittain suljettuna.

Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 11,2 % Aasian-liikenteessä, 27,4 % Pohjois-Amerikan liikenteessä,
10,4 % Euroopan-liikenteessä ja 10,1 % kotimaan liikenteessä. Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 90,0 %, Pohjois-Amerikan -liikenteen 92,6 %, Euroopan-liikenteen 89,5 % ja kotimaan liikenteen 69,6 %.  

Matkustajamäärät kasvoivat Aasian-liikenteessä 10,8 %, Pohjois-Amerikan -liikenteessä 21,5 %, Euroopan-liikenteessä 12,6 % ja kotimaan liikenteessä 10,3 %.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat heinäkuussa 15,1 % vertailujaksosta. Vastaavat myydyt tonnikilometrit kasvoivat 4,2 %. Maailmanlaajuinen rahtimarkkinoiden lasku vaikutti heinäkuun kannettuihin rahtikiloihin.

Finnairin lennoista 78,4 % (77,4 %) saapui heinäkuussa aikataulussa.

Elokuun liikennetiedote julkaistaan perjantaina 6.9.2019. 

Finnairin lentoliikenteen suoritteet heinäkuu 2019

  Heinäkuu muutos % vuoden 2019 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä        
Matkustajat 1 000 1 447,4  12,4  8 505,9  9,6 
Tarjotut henkilökilometrit milj, 4 368,8  10,7  27 345,9  12,4 
Myydyt henkilökilometrit milj, 3 914,5  12,2  22 420,4  10,2 
Matkustajakäyttöaste % 89,6  1,2p  82,0  -1,7p 
Rahti ja posti tn 14 782,6  4,0  96 808,6  13,8 
Tarjotut tonnikilometrit 633,7  10,5  3 998,2  11,7 
Myydyt tonnikilometrit 443,5  10,0  2 619,7  11,0 
         

Aasian reittiliikenne
       
Matkustajat 1 000 249,1  10,8  1 493,3  5,5 
Tarjotut henkilökilometrit milj, 2 086,3  12,1  13 534,0  10,4 
Myydyt henkilökilometrit milj, 1 876,9  11,2  11 299,3  5,7 
Matkustajakäyttöaste % 90,0  -0,7p  83,5  -3,8p 
         

Euroopan reittiliikenne
       
Matkustajat 1 000 1 017,8  12,6  5 360,8  12,6 
Tarjotut henkilökilometrit milj, 1 789,0  5,8  10 348,1  12,9 
Myydyt henkilökilometrit milj, 1 601,9  10,4  8 390,1  13,6 
Matkustajakäyttöaste % 89,5  3,7p  81,1  0,5p 
         

Pohjois-Amerikan reittiliikenne
       
Matkustajat 1 000 49,2  21,5  261,4  25,2 
Tarjotut henkilökilometrit milj, 400,6  29,2  2 303,1  29,1 
Myydyt henkilökilometrit milj, 371,0  27,4  1 985,8  29,4 
Matkustajakäyttöaste % 92,6  -1,3p  86,2  0,2p 
         

Kotimaan reittiliikenne
       
Matkustajat 1 000 131,3  10,3  1 390,5  1,0 
Tarjotut henkilökilometrit milj, 92,8  8,8  1 160,6  2,8 
Myydyt henkilökilometrit milj, 64,6  10,1  745,2  0,7 
Matkustajakäyttöaste % 69,6  0,9p  64,2  -1,3p 
         

Rahtiliikenne
       
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 969,5  60,6  18 983,0  69,1 
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 1 308,2  9,3  7 456,0  36,1 
– Asian rahtiliikenne tn 10 463,8  1,7  70 019,0  11,3 
– Kotimaan rahtiliikenne tn 41,2  14,2  350,5  9,7 
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 14 782,6  10,5  96 808,6  21,1 
Rahtilento tn** 0,0  0,0  0,0  0,0 
Kokonaisrahti- ja posti tn 14 782,6  4,0  96 808,6  13,8 
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj, 169,0  13,9  1 078,5  16,8 
Myydyt rahtitonnikilometrit milj, 93,1  2,6  613,2  13,8 
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj, 169,0  15,1  1 078,5  18,2 
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj, 93,1  4,2  613,2  15,6 
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 55,1  -6,1p  56,9  -1,5p 
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 52,5  -4,7p  55,6  5,5p 
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 59,1  -8,5p  61,7  -3,6p 
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 55,1  -5,8p  56,9  -1,3p 

  * Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia 
** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

  • Muutos-%: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä) 
  • Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä 
  • Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä 
  • Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä 
  • Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä 
  • Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä 
  • Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä 

Finnair lentää ensimmäiset Push for change -päästövähennysohjelmansa biopolttoainelennot San Franciscosta Helsinkiin

Finnair_A350_detail_nose_and_wing

Finnair lentää tällä viikolla ensimmäiset asiakkaiden biopolttoaineostoilla toteutetut biopolttoainelentonsa. Finnairin Push for change -palvelun kautta Finnairin asiakkaat voivat tukea biopolttoaineen käyttöä ja siten vähentää lentämisen päästöjä.

Biopolttoainelennot lennetään 5. ja 7. elokuuta San Franciscosta Helsinkiin, ja molemmilla lennoilla käytetään 12 prosentin biopolttoainesekoitusta, mikä vähentää hiilidioksipäästöjä yhteensä 32 tonnia.

”Push for change -ohjelman myötä asiakkaamme voivat hyvittää lentonsa päästöt tai vähentää niitä ostamalla biopolttoainetta”, kertoo Arja Suominen, Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja. ”Ohjelma on lähtenyt hyvin liikkeelle, ja nyt pääsemme lentämään ensimmäiset kaksi biopolttoainelentoa, jotka asiakkaamme ovat mahdollistaneet. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Toivomme luonnollisesti, että asiakkaat käyttävät palvelua myös tulevaisuudessa”

Finnairin biopolttoainekumppanit San Franciscossa ovat SkyNRG ja World Energy, ja toimitusketjusta sekä logistiikasta vastaa Shell Aviation. Biopolttoaine on valmistettu Kaliforniassa käytetystä keittorasvasta, joka ei vie tuotantoalaa ruoka- tai maataloustuotannolta.

Push for change -palvelusta löytyy lisää tietoa osoitteesta https://www.finnair.com/fi/fi/pushforchange