Norwegian lanseeraa uuden kotimaan reitin Helsinki-Vantaalta Vaasaan

iikdmh6tesfzwk9ap7qk

Norwegian jatkaa reittiverkostonsa kehittämistä Suomessa ja lanseeraa uuden kotimaan reitin Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vaasan lentoaseman välillä.

Norwegian aloittaa lennot Helsinki-Vantaan ja Vaasan välillä marraskuun ensimmäisestä päivästä alkaen kaksi kertaa viikossa maanantaisin ja perjantaisin.

– Suomen markkinat ovat meille tärkeät ja olemme iloisia, että voimme avata uuden kotimaan reitin Suomessa ja samalla laajentaa tarjontaamme matkustajillemme. Toivotamme matkustajat tervetulleiksi lennoillemme uusilla ja polttoainetehokkailla lentokoneillamme, sanoo Norwegianin SVP Short Haul Magnus Thome Maursund.

Uusi reitti Vaasaan
Helsinki-Vantaa (HEL) – Vaasa (VAA) liikennöidään kaksi kertaa viikossa maanantaisin ja perjantaisin 1. marraskuuta 2019 alkaen.

Finnair lisää syksyllä kolme viikoittaista lisälentoa Pekingiin – lennot lennetään uudelle Daxingin kansainväliselle lentoasemalle

FIN Airbus A330 high Resolution jpg_79

Finnair lisää kapasiteettia Pekingiin kolmella viikoittaisella lennolla uudelle Beijing Daxingin kansainväliselle lentoasemalle, joka otetaan käyttöön 30.9.2019 mennessä. Finnair operoi Daxingiin maanantaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin 3. marraskuuta 2019 alkaen Airbus A330 -koneella.

”Uusien lentojen myötä voimme tarjota entistä paremmat yhteydet Pekingin ja yli sadan Euroopan-kohteemme välillä”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Ole Orvér. ”Tavoitteenamme on kasvaa kestävästi Kiinassa, joka on yksi maailman johtavista markkinoista. Uusi Pekingin Daxingin kansainvälinen lentoasema on Kiinan ja Euroopan välisten kansainvälisten lentojen keskus, ja palvelee hyvin asiakkaitamme.”

Uudet lentovuorot yhdistyvät sujuvasti Finnairin reittiverkostoon, johon kuuluu yli sata kohdetta Euroopassa. Nopeat vaihtoyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalla mahdollistavat asiakkaille lyhyen kokonaismatka-ajan.

Finnair lentää seitsemään kohteeseen Kiinassa, ja Kiina on yksi Finnairin suurimmista markkinoista. Tänä keväänä Finnair ilmoitti codeshare-yhteistyöstä Juneyao Airin ja China Southernin kanssa, mikä toi Finnairin asiakkaille 13 uutta kiinalaista kohdetta.

Malmin lentoaseman suojelupäätös

1972 . Malmi, Malmin lentokenttä.
SKY-FOTO Möller, Valokuvaaja 1972 Helsingin kaupunginmuseo

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut 26.6.2019 täydentävän päätöksen Malmin lentoaseman aiempaan suojelupäätökseen.

Ympäristöministeriö kumosi 5.4.2019 Uudenmaan ELY-keskuksen 7.6.2018 tekemän Malmin lentoasemaa koskevan rakennussuojelupäätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristöministeriön mukaan päätöksestä ei käynyt laissa edellytetyllä tavalla ilmi, miten ELY-keskus on soveltanut rakennusperintölain soveltamisalaa koskevia säännöksiä ja mihin seikkoihin se on ratkaisunsa perustanut.

ELY-keskus katsoo, että Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu on mahdollista asemakaavoituksella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella tavalla.

Asemakaavoituksen avulla on turvattu lentokentän arvokkaat rakennukset sekä lennonjohtotornin, sääaseman ja lennonvalmisteluhuoneen tilojen säilyttäminen nykyisessä asussaan nähtävyyskäytössä.

Alueen terminaalirakennuksen muuttuneiden sisätilojen, ja hangaarin tilojen säilyminen ei ELY-keskuksen päätöksen mukaan muodosta niin tärkeää yleistä etua, että ne tulisi suojella rakennusperintölailla.

Alueelle laadituissa maakunta- ja yleiskaavoissa alue on osoitettu muuhun kuin lentotoimintaan

Valtakunnallisesti merkittävän Malmin lentoaseman rakennetun kulttuuriympäristön arvot on turvattu asemakaavoitusta ohjaavassa lainvoimaisessa Helsingin uudessa yleiskaavassa. Yleiskaavassa on lisäksi sovitettu yhteen eri intressejä ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen kuntaliiton 23.12.2009 laatiman muistion mukaisesti. Muistiossa käsitellään valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioimista kaavoituksessa ja lupamenettelyssä. Muistion mukaan niiden oikeudellinen asema perustuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksiin, joista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus sekä sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta.

Vireillä olevat lentokenttää koskevat asemakaavat (Nallenrinteen asemakaavan muutos ja Lentoasemakortteleiden asemakaavan muutos) säilyttävät avoimia näkymiä ja muistumia kiitoteistä. Asemakaavaratkaisut turvaavat tältä osin lentoaseman kulttuuriympäristön valtakunnalliset arvot siten kuin yleiskaavassa määrätään ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät.

Rakennusperintölaki ei mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista

ELY-keskus katsoo, että valtakunnallisesti merkittävän Malmin lentoaseman kulttuuriympäristön arvot voidaan turvata rakennusperintölain pääsäännön mukaisesti asemakaava-alueella asemakaavoituksen keinoin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla. Malmin lentoaseman suojelu on mahdollista, riittävää ja tarkoituksenmukaista asemakaavoituksen keinoin.

» Päätös

Lääkärihelikoptereilla historian kiireisin juhannus

5_Kopteri_lennossa

FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla oli kaikkien aikojen kiireisin juhannus. Ne hälytettiin tehtävälle yhteensä 199 kertaa, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Eniten hälytyksiä kirjattiin Kuopion lääkärihelikopteritukikohdassa.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterit saivat enemmän hälytyksiä juhannuksena kuin kertaakaan aiemmin FinnHEMSin historiassa. Edellinen ennätyslukema on vuodelta 2012, jolloin hälytyksiä oli 196.

Koko maassa juhannuksen kiireisin päivä oli lauantai, jolloin FinnHEMS hälytettiin 86 kertaa.

Kuudesta tukikohdasta vilkkain oli Kuopio, missä lääkärihelikopteri hälytettiin viikonlopun aikana tehtävälle kaikkiaan 52 kertaa. Se on 49 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Seuraavaksi eniten hälytyksiä kirjattiin Turussa (37 hälytystä) sekä Vantaalla ja Tampereella (molemmissa 36 hälytystä). Vantaalla kasvua viime vuodesta oli 44 prosenttia ja Turussa 37 prosenttia.

Suurin osa hälytyksistä koski tajuttomia ja elottomia potilaita, tieliikenneonnettomuuksien uhreja sekä myrkytystapauksia. Juhannuksena oli seitsemän vesipelastustehtävää ja neljä synnytystä.

Uusi hätäkeskusjärjestelmä selittää hälytysmäärän kasvua

FinnHEMSin tutkimusjohtajan Ilkka Virkkusen mukaan hälytysmäärän kasvuun mitä todennäköisimmin vaikuttaa uusi hätäkeskustietojärjestelmä Erica.

– Erican myötä FinnHEMSin hälytysmäärä on noussut noin 1,3-kertaiseksi, mutta samalla kohdattujen potilaiden määrä on – vielä tuntemattomasta syystä – vähentynyt yli 10 prosenttia. Asiaa tutkitaan parhaillaan, Virkkunen sanoo.

Uusi järjestelmä perustuu riskianalyysityökaluun, joka käyttöönottovaiheessa on aiheuttanut ongelmia. Hätäkeskuslaitos parantelee järjestelmää yhteistyössä viranomaisten kanssa, jotta havaitut ongelmat saadaan korjattua.

Juhannuksen (21.–23.6.2019) hälytysmäärät tukikohdittain:

FH10 Vantaa: 36 hälytystä
FH20 Turku: 37 hälytystä
FH30 Tampere: 36 hälytystä
FH50 Oulu: 21hälytystä
FH51 Rovaniemi: 17 hälytystä
FH60 Kuopio: 52 hälytystä

Lentosäähavaintojärjestelmä uudistettu Helsinki-Vantaan lentoasemalla

cloud-and-weather-instrument

Uusi järjestelmä tuo toimintavarmuutta, mahdollistaa tiedon laajemman jakelun kaikkien kentän toimijoiden kesken ja täyttää ensi vuoden alusta voimaantulevan EU:n lennonvarmistuspalveluiden asetuksen vaatimukset.

Ilmatieteen laitos on uusinut Helsinki-Vantaan lentoasemalla käytettävän lentosäähavaintojärjestelmän. Uusi järjestelmä otettiin operatiiviseen käyttöön tiistaina 18.6.2019 aamuyöllä.

”Käytännössä Helsinki-Vantaalle saatiin nykyaikainen ja entistä toimintavarmempi järjestelmä, joka siten osaltaan vaikuttaa lentoaseman entistä sujuvampaan toimintaan”, toteaa Ilmatieteen laitoksen osalta projektipäällikkönä toiminut Joonas Eklund.

Uudistettu järjestelmäkokonaisuus mahdollistaa myös ketterät ylläpito- ja huoltotoimet, mikä edistää ilmailun turvallisuutta ja kustannustehokkuutta.

Helsinki-Vantaan lentosäähavaintojärjestelmä päivitettiin osana laajempaa Ilmatieteen laitoksen hanketta, jonka myötä lähes kaikkien Suomen lentoasemien lentosäähavaintojärjestelmät ja havaintolaitteet uusitaan. Uudet järjestelmät vastaavat lentoliikenteen tarpeita ajantasaisesta, luotettavasta ja laadukkaasta säähavaintopalvelusta.

Ilmatieteen laitos päivitti Helsinki-Vantaan lentoasemalla aiemmin käytössä olleen Vaisalan lentosäähavainto-ohjelmiston uuteen versioon (Vaisala AviMet®). Järjestelmän päivitykseen kuuluivat myös lennonjohtajien ja havainnontekijöiden käytössä olevat käyttöliittymät sekä lennonjohdon näyttölaitteet. Päivityksellä pyritään ajanmukaistamaan järjestelmä uusien EU-vaatimusten mukaiseksi pitäen kuitenkin järjestelmän toimintalogiikka nykyisen kaltaisena.

Vaisala AviMet®-lentosääjärjestelmä kerää, käsittelee ja visualisoi meteorologista dataa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ja Maailman ilmatieteen järjestön asettamien standardien mukaisesti. AviMet tuottaa jatkuvasti ajantasaisia raportteja lentokentän sääolosuhteista, mikä auttaa lennonjohtoa, lentäjiä ja muuta lentohenkilökuntaa tekemään tärkeitä päätöksiä.

Käytännön asennustyöt aloitettiin vuonna 2017, ja uusia havaintolaitteita asennettiin operatiivisten laitteiden rinnalle. Järjestelmäpäivitys tehtiin yhteistyössä Vaisalan kanssa, ja käytännön asennuksissa tehtiin tiivistä yhteistyötä ANS Finlandin ja Finavian kanssa. Ilmatieteen laitos ja Vaisala jatkavat yhteistyötä järjestelmän kehittämiseksi myös operatiivisen käyttöönoton jälkeen.

Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi ottaen huomioon varautumistarpeet. Ilmatieteen laitos tuottaa lentosääpalvelut Suomessa sekä siviili- että sotilasilmailulle.

Ilmatieteen laitos on perustettu 1838, nykyisen nimensä se sai vuonna 1968. Hallinnollisesti Ilmatieteen laitos on liikenne- ja viestintäministeriön alainen.

Vaisala on maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. Vaisala tarjoaa asiakkailleen luotettavia mittausratkaisuja ja palveluja paremman päätöksenteon, turvallisuuden ja tehokkuuden tueksi yli 80-vuotiseen kokemukseensa perustuen.

Kaksi Hornetia Ramstein Alloy 2019-2 -koulutustapahtumaan

NATO Air Chiefs’ Symposium 17-I

Kuva: NATO

Ilmavoimat osallistuu 25.‒27. kesäkuuta Naton jäsen- ja kumppanimaiden Ramstein Alloy 2019-2 -koulutustapahtumaan kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä.

Ramstein Alloy -koulutustapahtumissa Naton jäsen- ja kumppanimaiden ilmavoimat harjoittelevat yhteistoimintaa Itämeren alueella käyden läpi erilaisia ilmavalvonta- ja tunnistuslentotoimintaan liittyviä skenaarioita. Harjoiteltaviin skenaarioihin kuuluu esimerkiksi radiohäiriöstä kärsivän koneen saattaminen ja saattovastuun luovuttaminen toiselle lento-osastolle. Suomen ilmavoimien tavoitteena Ramstein Alloy -koulutustapahtumissa on Itämeren alueen ilmavoimien yhteistyön kehittäminen.

Ramstein Alloy 2019-2 -koulutustapahtuman aikana ilmavoimien Hornetit toimivat Rissalasta ja tukeutuvat lentokierrosten välissä Ämarin tukikohtaan Virossa. Päivän päätteeksi Hornetit palaavat takaisin kotitukikohtaansa Rissalaan. Kierrokset lennetään kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren yllä sekä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa.

Kahden suomalaisen Hornetin lisäksi koulutustapahtumaan osallistuu ilma-aluksia Ruotsin, Norjan, Iso-Britannian, Saksan, Puolan, Unkarin ja Espanjan ilmavoimista sekä NATO:n ilmavalvonta- ja taistelunjohtokone (AWACS).

Ilmavoimat on osallistunut Ramstein Alloy -koulutustapahtumiin ja niitä edeltäneisiin, vastaavan koulutussisällön Baltic Region Training Event -tapahtumiin vuodesta 2008 alkaen. Edellisen kerran ilmavoimat osallistui Ramstein Alloyhin syyskuussa 2018.

Raportti: Matkustajat olivat vaarassa imeytyä lentokoneen moottoriin evakuoinnin aikana Helsinki-Vantaalla

141cc47f75832865c9e61a18e4952947cf25e13d

Kuva: Czech Airlines

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta matkustajalentokoneen evakuoimisesta matkustamoon ilmestyneen savun takia Helsinki-Vantaan lentoasemalla 3.8.2018 on valmis. Czech Airlinesin reittilento OK481 Helsingistä Prahaan jouduttiin evakuoimaan matkustamoon ilmestyneen savun takia, kun lentokone oli rullaamassa kohti kiitotietä. Koneessa oli tapahtumahetkellä 135 matkustajaa sekä viisi miehistön jäsentä. Rullauksen aikana havaittu savu ja haju johtuivat lentokoneen ilmastointiyksikön jäähdytyskoneiston rikkoutumisesta. Tulipalo tai sen epäily on erittäin vakava ja vaarallinen tilanne lentokoneessa. Evakuoinnin aikana 26 matkustajaa sai lieviä vammoja.

Turvallisuustutkinta paljasti puutteita matkustamomiehistön aloittaman evakuoinnin harjoittelussa sekä pelastushenkilökunnan saapumisessa lentokentän liikennealueella olevalle onnettomuuspaikalle.

Onnettomuustutkintakeskus antaa kolme turvallisuussuositusta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi

Matkustamomiehistö aloitti evakuoinnin. Päällikkö ei antanut evakuointikuulutusta, eivätkä kaikki ymmärtäneet evakuointisignaalin merkitystä. Matkustamomiehistön aloittamaa evakuointia ei yleensä harjoitella, koska koulutuksissa päällikkö antaa käskyn evakuoinnin aloittamisesta. Tilanne oli miehistölle poikkeuksellinen ja harjoittelematon.

”Tutkinnassa ilmeni, että lentoyhtiöiden tulisi kouluttaa henkilökuntaansa säännöllisesti myös yllättäviin evakuointitilanteisiin ”, linjaa ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaakin, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) varmistaa, että operaattorit huomioivat menetelmissä ja koulutuksissa tilanteen, jossa evakuointi alkaa ilman ilma-aluksen päällikön käskyä.

Tilanteen yllätyksellisyyden ja evakuointipaineen vuoksi päällikkö pyrki toimimaan nopeasti, eikä tehnyt evakuointiin liittyviä toimenpiteitä evakuointitilanteen tarkistuslistan mukaisessa järjestyksessä. Päällikkö kytki aluksi evakuointisignaalin päälle, vaikka moottorit olivat vielä käynnissä.

”Lentokoneen matkustajille aiheutui välitön vaara imeytyä moottoriin, kun lentokoneen ovet avattiin moottorin ollessa vielä käynnissä. Matkustamomiehistön aloittamassa evakuoinnissa moottoreita ei heti sammuteta, sillä lentokoneen valmistajan laatiman evakuointitilanteen tarkistuslistassa moottoreiden sammutus on vasta viides kohta ”, kertoo Onnettomuuskeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaakin, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) varmistaa, että Airbus S.A.S. uudelleen arvioi evakuointiohjeistuksessa tilanteen, jossa moottoreiden välitön sammuttaminen on välttämätöntä.

Tutkinnan aikana selvisi myös, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ole toimivaa menettelyä, jolla pelastusyksiköt, ambulanssit ja poliisipartiot pääsevät viipymättä liikennealueella olevalle onnettomuuspaikalle. Koska lentoliikenteen annettiin jatkua, viranomaiset joutuivat kulkemaan tapahtumapaikalle huoltotietä pitkin, joka viivästytti niiden saapumista paikalle.

”Tutkinnassa kävi ilmi, että Finavian järjestelyissä oli puutteita siinä, miten pelastuslaitos pääsee saapumaan lentokentän liikennealueella olevalle onnettomuuspaikalle. Tutkinnan kuluessa pelastusjärjestelyjä Helsinki-Vantaan lentokentällä on jo parannettu. On tärkeää, että näistä muutoksista pidetään kiinni myös jatkossa ”, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaakin, että Liikenne- ja viestintävirasto varmistaa, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla on toimiva menettely, joka takaa pelastustoimintaa johtaville ja siihen osallistuville viranomaisille viiveettömän pääsyn liikennealueella sijaitsevalle onnettomuuspaikalle.

Tutkinnassa saatiin selville Finavian turvakameroiden tallenteista tapahtumat lentokoneen evakuoinnissa. Lentotallentimista eli ns. mustasta laatikosta saatiin oleellista tietoa muun muassa ohjaamo- ja matkustamomiehistön välisestä keskustelusta alkutilanteessa ja sen aikana. Muun muassa lentokoneen ovien avaaminen ja tarkka moottoreiden sammutusaika saatiin myös selville tallenteista.

”Tällaisia evakuointeja on Suomessa sattunut hyvin harvoin, nyt tapauksia on kuitenkin ollut kaksi reilun vuoden sisään. Matkustajien on noudatettava evakuointikäskyjä ja jätettävä matkatavarat paikoilleen, onnettomuustilanteessa matkatavaroiden itsekäs noukkiminen voi johtaa loukkaantumisiin ja jopa kuolemiin. Evakuointitilanne on aina vakava ”, toteaa ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen.

Muutos Finnairin johtoryhmässä: Henkilöstöjohtaja Eija Hakakari jättää yhtiön

2014-07-02_12-47-19

Finnairin henkilöstöjohtaja Eija Hakakari on päättänyt jättää Finnairin
30.9.2019 siirtyäkseen Yleisradion henkilöstöjohtajaksi.

”Haluan esittää lämpimät kiitokset Eijalle jo nyt siitä erinomaisesta työstä,
jota hän on tehnyt Finnairin muutoksen eteen viime vuosien aikana. Finnairin
yrityskulttuuri on uudistunut vahvasti ja osaltaan edesauttanut yhtiön käännettä
ja sen tulevaisuuden rakentamista”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner.
”Toivotan Eijalle mitä parhainta menestystä hänen seuraavassakin tehtävässään.”

”On ollut hienoa osallistua yhteiseen kulttuurimatkaan, jonka Finnairissa olemme
tehneet. Olemme panostaneet vahvasti henkilöstökokemukseen, mikä on näkynyt niin
henkilöstön parantuneessa hyvinvoinnissa kuin asiakastyytyväisyydessäkin.

Lentoliikenne on ihmisten välistä liiketoimintaa, jossa osaaminen ja asenne
vaikuttavat tulokseen”, korostaa henkilöstöjohtaja Eija Hakakari. ”Jätän nyt
tämän upean yhtiön, mutta koen, että näiden fantastisten muutosvuosien jälkeen
nyt on uuden aika. Lämpimät kiitokset kaikille finnairilaisille yhteisestä
matkastamme ja menestystä tuleville vuosille. ”

Finnair jo kymmenettä kertaa Pohjois-Euroopan paras lentoyhtiö

Finnair_A350_detail_winglet

Kansainväliset lentomatkustajat ovat valinneet Finnairin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi jo kymmenettä vuotta peräkkäin. Skytraxin World Airline Awards -palkinnot jaettiin tänään Pariisin ilmailunäyttelyssä.

”Olemme ylpeitä saadessamme tämän arvostetun palkinnon jo kymmenettä kertaa peräkkäin,” sanoo Finnairin asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Piia Karhu. ”Palkinto on osoitus omistautuneesta työstä, jota tiimimme tekee joka päivä taatakseen asiakkaillemme sujuvan ja mukavan matkustuskokemuksen.”

Finnair on kehittänyt palvelujaan monilla osa-alueilla viimeisen vuoden aikana. Huippunopea internet-yhteys on saatavilla pian jokaisella Airbus-lennollamme Euroopassa. Uusi Finnair Platinum Wing ja osa uudistetusta Finnair Business Loungesta ovat nyt auki asiakkaillemme Helsinki-Vantaan lentoaseman non-Schengen alueella. Finnair on myös uudistanut digitaalisia palveluitaan, ja Finnairin mobiilisovellusta on ladattu jo yli 1,5 miljoona kertaa.

“On loistava saavutus voittaa palkinto Pohjois-Euroopan parhaana lentoyhtiönä jo kymmenettä vuotta peräkkäin,” sanoo Skytraxin toimitusjohtaja Edward Plaisted. “Palkinto on selkeä osoitus siitä kehityksestä, jota lentoyhtiö tekee verkostossaan. Finnairin johto ja kaikki sen työntekijät voivat olla ylpeitä tästä hienosta tunnustuksesta.”

World Airline Awards on yksi maailman arvostetuimmista lentoyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä mittaavista tutkimuksista. Yli 21,65 miljoonaa matkustajaa osallistui syyskuun 2018 ja toukokuun 2019 välisenä aikana toteutettuun matkustajatutkimukseen. Tutkimuksessa mukana olleiden yli 300 lentoyhtiön asiakaspalvelua arvioitiin kokonaisvaltaisesti niin lennon aikana kuin myös lentokentillä.

Eversti Henrik Elo Ilmasotakoulun johtajaksi

Eversti Henrik Elo on määrätty Ilmasotakoulun johtajaksi ja Jyväskylän varuskunnan päälliköksi 1.7.2019 lukien. Hän palvelee tällä hetkellä pääesikunnan operatiivisella osastolla operatiivisen suunnittelusektorin johtajana.

Aiemmin hän on palvellut muun muassa Ilmavoimien esikunnassa operatiivisen osaston apulaisosastopäällikkönä, Pääesikunnassa suunnitteluosastolla strategiavastuualueen johtajana sekä Karjalan lennostossa Hävittäjälentolaivue 31:n komentajana. Hän toimi Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön komentajana vuosina 2013-2014.

Hän suoritti yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2009. Eversti Elo suoritti strategisen johtamisen ja kansainvälisen turvallisuuden opinnot Lontoossa, Royal College of Defence Studies -kurssilla 2017-2018. Hänet ylennettiin everstiksi vuonna 2017.

Ilmasotakoulun nykyinen johtaja eversti Mikko Punnala luovuttaa johtajan tehtävät eversti Elolle Ilmasotakoulussa järjestettävässä vaihtotilaisuudessa keskiviikkona 19. kesäkuuta.

Eversti Punnala siirtyy 1. heinäkuuta lukien Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikuntaan tehtävänään järjestelmäalan, kunnossapidon ja menotarvesuunnittelun kehittäminen.