Norwegianin tulot kasvoivat ja kustannukset alenivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä

LND 787

Norwegian julkisti tänään tuloksen ensimmäiseltä vuosineljännekseltä, jolle ominaista olivat alhaisemmat kustannukset, kasvaneet tulot ja merkittävästi parempi täsmällisyys. Nettotappio oli 1 489 miljoonaa Norjan kruunua. Yhtiön yksikkökustannukset ilman polttoainetta laskivat kahdeksan prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna. Liikevaihto oli kahdeksan miljardia Norjan kruunua, kasvua 14 prosenttia.

Norwegian on muuttanut strategiaa kasvusta kannattavuuteen toimenpiteillä, joita ovat muun muassa laaja kustannussäästöohjelma, reittiverkoston optimointi ja lentokoneiden myynti. Yhtiön sisäisellä kustannussäästöohjelmalla, #Focus2019, on jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä saavutettu 467 miljoonan Norjan kruunun kustannussäästöt. Yhtiö on myös vahvistanut tasettaan kolmen miljardin Norjan kruunun osakeannilla, joka takaa vahvemman taloudellisen aseman. Yhtiön asema on hyvä uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi erityisesti kaukolentomarkkinoilla, joilla kehitys on vahvempaa kuin lyhyillä matkoilla. 

Norwegianin ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto oli kahdeksan miljardia Norjan kruunua ja se kasvoi 14 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna pääasiassa kansainvälisen kasvun ja Pohjoismaiden lisääntyneen liikenteen ansioista. Yli kahdeksan miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, kasvua yhdeksän prosenttia. Käyttöaste oli 81 prosenttia. Yhtiön yksikkökustannukset ilman polttoainetta laskivat kahdeksalla prosentilla vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Täsmällisyys parani merkittävästi ensimmäisellä vuosineljänneksellä viime vuoden 73,0 prosentista tämän vuoden 81,3 prosenttiin. Yhtiö lensi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 98,7 prosenttia suunnitelluista lennoistaan, kuten myös viime vuoden vastaavalla vuosineljänneksellä.

– Vuosineljänneksen kehitys oli myönteistä useilla osa-alueilla 737 MAX -koneiden tilanteesta huolimatta. Olemme toteuttaneet monia toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi alentamalla kustannuksia ja kasvattamalla tuloja. Se on pitänyt sisällään tukikohtarakenteemme ja reittiverkostomme optimointia tehostaaksemme toimintoja samoin kuin lentokoneista luopumista ja lentokonetoimitusten siirtämistä myöhemmäksi. Sisäinen kustannussäästöohjelma tulee myös parantamaan kannattavuutta edelleen. Samanaikaisesti tulevien kuukausien kehitys varausten osalta näyttää lupaavalta, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Bjørn Kjos.

Tuloksellisia tapaamisia Boeingin kanssa
Norwegian keskeytti operoinnin 18 Boeing MAX 8 -lentokoneella maaliskuussa. Auttaakseen parhaalla mahdollisella tavalla matkustajia, joihin tilanne vaikuttaa, yhtiö on yhdistänyt lentoja ja tarjonnut vaihtoehtoisia lähtöjä muilla Norwegianin lennoilla. Yhtiö työskentelee edelleen sen eteen, että tilanteella on mahdollisimman vähäiset vaikutukset matkustajiin, mikä merkitsee myös lentokoneiden vuokrausta. Yhtiön tavoite on, että se operoi lennot suunnitellusti.

– Omistautuneet työntekijämme ovat työskennelleet kellon ympäri löytääkseen hyviä ratkaisuja asiakkaillemme. He tekevät edelleen kaiken mahdollisen varmistaakseen, että kaikki lennot lennetään suunnitellusti huolimatta siitä, kauanko MAX-koneet ovat poissa käytöstä, Kjos jatkaa.

– Meillä on ollut tuloksellisia tapaamisia Boeingin kanssa. Olemme keskustelleet siitä, miten pääsemme niiden vaikeuksien yli, joita MAX-koneet ovat aiheuttaneet Norwegianille, Kjos sanoo.

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2019: Liikevaihto kasvoi 5 prosenttia vertailukaudesta ja matkustajamäärä nousi kauden ennätystasolle

2019-04-24 13_34_15-1030473.pdf

Vuoden 2018 luvut sekä koko vuodelta että neljänneksiltä on oikaistu vastaamaan IFRS 16 -standardin käyttöönottoa sekä

muutoksia lentokonekomponenttien laskentaperiaatteissa ja päälaskelmien esitystavassa. Oikaistut luvut julkistettiin 21.3.2019. Lisätietoja oikaisuista on tilinpäätöksen liitetiedossa 17.

Tammi–maaliskuu 2019 

  •  Liikevaihto kasvoi 5,0 prosenttia vertailukaudesta ja oli 672,9 miljoonaa euroa (641,1).*
  •  Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 10,4 prosenttia.
  •  Matkustajakäyttöaste oli 78,3 prosenttia (-4,6 prosenttiyksikköä).
  •  Vertailukelpoinen liiketulos oli -16,2 miljoonaa euroa (14,6). Liiketulos oli -17,6 miljoonaa euroa (16,9).
  •  Liiketoiminnan nettorahavirta oli 148,3 miljoonaa euroa (108,0) ja investointien nettorahavirta -70,2 miljoonaa euroa (-56,5).**
  •  Yksikkötuotto (RASK) laski 4,9 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 5,3 prosenttia vertailukaudesta.
  •  Yksikkökustannus (CASK) laski 0,4 prosenttia, ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK at constant currency ex fuel) laski 2,8 prosenttia vertailukaudesta.
  •  Osakekohtainen tulos oli -0,33 euroa (0,08).

    Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. 

** Investointien nettorahavirta sisältää vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 52,6 miljoonaa euroa lunastuksia rahamarkkinarahastoista tai muista yli kolmen kuukauden päästä erääntyvistä rahoitusvaroista. Sijoitukset ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa. 

Tulevaisuuden näkymät  

15.2.2019 annettu ja 24.4.2019 toistettu ohjeistus:

Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2019. Finnair odottaa kilpailun lisääntyvän erityisesti Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä sekä Euroopan liikenteessä, kun alan kapasiteetti kasvaa. Taloudellisen kasvun hidastuminen Finnairin päämarkkinoilla ja maailmankauppaan liittyvän, myös Brexitistä aiheutuvan, epävarmuuden jatkuminen saattavat vaikuttaa lentomatkustuksen ja -rahdin kysyntään.

Finnair suunnittelee lisäävänsä kapasiteettiaan noin 10 prosentilla vuonna 2019 eli edellisen vuoden 14,8 prosentin kasvua hitaammin. Kasvu painottuu Aasiaan. Liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman kapasiteetin kasvua hitaammin vuonna 2019.

 

Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuotiskatsauksen yhteydessä heinäkuussa.

Toimitusjohtaja Topi Manner:

Tammi–maaliskuun liikevaihtomme kasvoi 5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 673 miljoonaa euroa. Erityisesti kasvoimme Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä, ja lisäksi rahti kehittyi hyvin. Liikevaihdon kasvuvauhti jäi kuitenkin tällä kausiluonteisesti heikolla vuosineljänneksellä jälkeen kapasiteetin noin 10 prosentin kasvusta, mihin vaikutti viime vuoden lopulla ja katsauskaudella toimitetut kaksi uutta A350-konetta. Vertailukelpoinen liiketuloksemme jäi ennakoidusti viime vuoden ennätystuloksesta ja oli

-16,2 miljoonaa euroa. Tulosta heikensivät kapasiteetin kasvun myötä nousseet kustannukset sekä kallistunut polttoaineen hinta.

Kapasiteetin kasvu painoi yksikkötuottoja etenkin Euroopan ja kotimaan liikenteessä. Kysyntä Japanista Eurooppaan sekä keskeisillä Pohjois-Atlantin reiteillä oli edelleen vahvaa. Alkuvuosi Kiinassa käynnistyi hitaasti maan talouskasvun hidastumisen, kauppasodan uhkan, normaalia pidempään kestäneen Kiinan kansankongressin sekä omien, myyntikanavien painotuksissa tekemiemme muutosten vuoksi. Pääsiäisen ajoittuminen huhtikuulle laski puolestaan jonkin verran Euroopan ja Pohjois-Atlantin reittien kysyntää vertailukaudesta.

Rahtiliiketoimintamme puolestaan kasvoi voimakkaasti, mikä oli alan yleiskehityksen vastaista. Hyvään kehitykseen vaikuttivat Finnairin keskeisten rahtimarkkinoiden hyvä kysyntätilanne ja uuden rahtiterminaalimme avaamisesta johtunut vuoden 2018 matala vertailutaso. Matkapalveluidemme liikevaihto ja tulos puolestaan heikkenivät lomamatkojen ylitarjonnan vuoksi.

Toinen tälle vuodelle suunnitelluista A350-lentokoneista tulee liikenteeseemme lähiviikkoina juuri sopivasti vahvaan kesäkauden kysyntäsesonkiin. Tämän hetken myyntinäkymämme lähikuukausille on hyvä, ja ennusteemme vuoden 2019 kapasiteetin ja liikevaihdon kasvusta on aiemmin antamamme arvion mukainen.

Finnair jatkaa investointejaan tulevaisuuteensa ja tuottavuuskehityksen kannalta keskeisiin asioihin: henkilöstökokemukseen, asiakaskokemukseen, vastuulliseen lentoliikenteeseen ja prosessien yksinkertaistamiseen. Lisäksi kehitämme edelleen valmiutta reagoida ulkoisen ympäristön muutoksiin. Tavoitteenamme on jatkaa kestävää, kannattavaa kasvua.

https://tinyurl.com/FinnairQ1-2019

Pihti 2019 -lentotoimintaharjoitus viikolla 20

ILMAVE_Hawk Mk 51_20140808

Kuva: Puolustusvoimat

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää Pihti 2019 -lentoharjoituksen 13.-17. toukokuuta Pirkkalan tukikohdassa Tampereella.

Harjoituksessa lennetään kuudella Hawk MK51A -suihkuharjoituskoneella koulutusohjelmien mukaisia lentoja maanantaista torstaihin klo 8-21välisenä aikana. Harjoitus päättyy perjantaina ja koneet palaavat Tikkakosken tukikohtaan iltapäivän aikana.

Harjoituksessa lennetään Pirkkalan lähialueilla sekä merialueella Porin – Vaasan välillä. Lisäksi harjoitellaan suunnistuslentoja Etelä- ja Keski- Suomen alueella 150 metrin korkeudella ja mittarilähestymisiä Porin, Turun ja Hallin lentokentille.

Norwegianin matkustajat ovat lahjoittaneet UNICEFille jo yli 2,5 miljoonaa euroa

idj1tcapydf9uibe9ooe

Norwegianin yhteistyö UNICEFin kanssa on myötävaikuttanut siihen, että sadattuhannet lapset ympäri maailmaa ovat saaneet apua. Vuodesta 2015 lähtien Norwegianin matkustajat ovat yksinkertaisella napinpainalluksella lahjoittaneet yli 2,5 miljoonaa euroa samalla, kun he ovat tehneet lentovarauksen Norwegianin nettisivustolla.

Lahjoituksilla, joita Norwegianin matkustajat ovat tehneet vuodesta 2015 lähtien, on pelastettu monen lapsen elämä. 2,5 miljoonaa euroa riittää rakentamaan yli 7 000 vesipumpullista kaivoa, joiden jokaisen ansiosta kokonainen kylä tai pakolaisleiri saa puhdasta juomavettä, 184 000 lapselle tarkoitettuun ravintopakettiin kahdeksi viikoksi tai poliorokotukseen 5,7 miljoonalle lapselle.

Norwegianin matkustajilla on vuodesta 2015 lähtien ollut mahdollisuus lahjoittaa 3, 5, 10 tai 15 euroa, kun he ovat ostaneet lentolippuja www.norwegian.com-sivustolta. Kolme euroa riittää kymmenen lapsen poliorokotukseen, viisi euroa tuhanteen vedenpuhdistustablettiin, joilla saadaan 5 000 litraan puhdasta juomavettä, 10 euroa riittää 21 ravintopakettiin, joka on yhden viikon tarve aliravitulle lapselle ja 15 euroa koulukirjoihin koko koululuokalle.

Kun lahjoittaminen on helppoa, yhä useampi osallistuu
– Haluan kiittää upeita matkustajiamme anteliaisuudesta, jota he ovat osoittaneet. Heidän lahjoituksensa tekevät mahdolliseksi sen, että UNICEF pystyy antamaan yhä useammille lapsille tulevaisuuden, jonka he ansaitsevat. Kun lahjoittaminen on helppoa, yhä useampi lahjoittaa, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Bjørn Kjos.

– Pieni panostus monilta voi siten tehdä suuren eron niille, jotka saavat apua. UNICEFin ja ympäri maailmaa olevien lasten puolesta haluan kiittää Norwegianin matkustajia, jotka välittävät ja tekevät lahjoituksia. Tämä merkitsee todella paljon ja siitä syystä on ilahduttavaa, että sekä uudet että vanhat matkustajat auttavat. Lahjoitusten avulla pelastamme monen lapsen elämän, sanoo Norjan UNICEFin pääsihteeri Camilla Viken.

Norjalaiset matkustajat lahjoittavat eniten
Vuonna 2018 Norwegianin matkustajat lahjoittivat UNICEFille lähes 900 000 euroa. Norjalaiset matkustajat lahjoittivat muunmaalaisiin lahjoittajiin verrattuna eniten, mihin vaikuttaa myös se, että Norwegianilla on eniten reittejä Norjassa. Suomalaiset matkustajat tekivät 3 727 lahjoitusta vuonna 2018, mikä mahdollisti lähes 20 000 euron lahjoituksen UNICEFille. Matkustajien tekemä keskimääräinen lahjoitus Suomessa oli viisi euroa.

Norwegian valittiin Euroopan parhaaksi halpalentoyhtiöksi

NAA Argentina

Norwegian on palkittu Paras halpalentoyhtiö Euroopassa -tunnustuksella arvostetussa Passenger Choice Awards -palkintogaalassa Dublinissa. Passenger Choice Awards on yksi ilmailualan arvostetuimmista tunnustuksista, koska palkintojen perusteena ovat matkustajien antamat arviot.

Airline Passenger Experience Associationin (APEX) arvostetut Passenger Choice Awards -palkinnot jaettiin eilisiltana Dublinissa. Norwegian palkittiin Paras halpalentoyhtiö Euroopassa -tunnustuksella. Matkustajat ovat arvioineet yli miljoona lentoa muun muassa mukavuuden, palvelujen, viihteen ja lennonaikaisen WiFin perusteella.

– Olemme erityisen ylpeitä saamastamme tunnustuksesta, koska se tulee suoraan asiakkailtamme. Meille on tärkeää, että matkustajamme arvostavat erinomaista palveluamme, hyvää reittiverkostoamme, ilmaista WiFi-yhteyttämme sekä uusia, mukavia ja ympäristöystävällisiä lentokoneitamme. Haluan kiittää kaikkia matkustajia, jotka ovat valinneet lentoyhtiökseen Norwegianin. Haluan kiittää myös kaikkialla maailmassa työskenteleviä ahkeria ja omistautuneita työntekijöitämme, jotka vuoden jokaisena päivänä tekevät kaikkensa luodakseen matkustajillemme hyvän matkustuskokemuksen, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos.

Passenger Choice Awards
Airline Passenger Experience Association (APEX) perusti Passenger Choice Awards -palkinnon, jotta lentomatkustajat saisivat äänensä kuuluville. Passenger Choice Awards on kattava asiakaspalautekysely, jossa yli puoli miljoonaa lentomatkustajaa ympäri maailmaa äänestää verkossa ja päättää, mitkä lentoyhtiöt palkitaan eri kategorioissa.

Kaksi uutta jäsentä Finnairin johtoryhmään: Ole Orvér kaupalliseksi johtajaksi, Nicklas Ilebrand strategiajohtajaksi

900a21081a44dec8_800x800ar

Ole Orver

Finnair on nimittänyt tänään johtoryhmäänsä kaksi uutta jäsentä: yhtiön kaupalliseksi johtajaksi on nimitetty Ole Orvér ja yhtiön strategiajohtajaksi Nicklas Ilebrand. Molemmat johtoryhmän jäsenet aloittavat uusissa tehtävissään 1.5.2019.

Ole Orvér, (53) on tehnyt pitkän, kansainvälisen uran eri lentoyhtiöissä, mukaan lukien Qatar, LOT, Air Berlin sekä SAS. Näissä lentoyhtiöissä hän on toiminut pääasiassa strategia- ja verkostosuunnittelun sekä myynnin johtotehtävissä. Viimeksi hän on toiminut lentoliikennealan konsulttina konsultoiden sekä lentoyhtiöitä että lentokenttäyhtiöitä.

929bc01d74b6407e_800x800ar

Nicklas Ilebrand

Finnairin tuleva strategiajohtaja Nicklas Ilebrand, 38, on aiemmin toiminut Nordeassa pääasiassa strategia- sekä tuote- ja liiketoiminnan kehitystehtävissä, viimeksi henkilöasiakkaista vastaavan Personal Bankin -liiketoiminta-alueen tuote- ja liiketoiminnan kehitysjohtajana. Sitä ennen hän on toiminut kansainvälisissä konsultointitehtävissä McKinseyllä. Lisäksi hän on ollut useiden eri yritysten hallituksissa.

”Uskon, että Olen ja Nicklaksen kokemus kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä täydentää hyvin johtoryhmämme vahvaa osaamista. Ole Orvér on tehnyt pitkän uran liiketoimintalogiikaltaan hyvin erilaisissa lentoyhtiöissä, ja Nicklas Ilebrand puolestaan on hankkinut vankan kokemuksen niin strategioiden kuin erityisesti palveluliiketoiminnan ja digitaalisten tuotteiden kehittämisestä”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner. ”Toivotamme Olen ja Nicklaksen lämpimästi tervetulleeksi Finnair-tiimiin.”

Qatar Airwaysin perämies ja stuertti epäiltyinä ilmaliikennejuopumukseen

A7-BFE_Qatar_Airways_Cargo_Boeing_777-FDZ_-_cn_39644,_25august2013_pic-010

Itä- Uudenmaan poliisi sai aamulla noin klo 8.28 tehtävän Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa ilmoituksen mukaan Qatar Airwaysin lennolle lähdössä olevan koneen perämies ja stuertti olivat vaikuttaneet päihtyneiltä. Molempien miesten epäillään syyllistyneen ilmaliikennejuopumukseen.

Tapahtuman selvittäminen on vielä kesken ja tällä hetkellä poliisi ei voi kommentoida asiaa enempää.

Yhtenäisemmät säännöt ilmailun turvallisuuteen Euroopassa

pexels-photo-1436697

Ilmailulainsäädäntöä uudistetaan. Muutosten taustalla on Euroopan unionin lentoturvallisuusasetus, niin kutsuttu EASA-asetus. Samalla arvioidaan myös kansallisia ilmailulainsäännön muutostarpeita. Näitä ovat muun muassa ilmailulta rajoitettuja alueita koskevat muutokset.

Ilmailulainsäädäntöä uudistetaan. Muutosten taustalla on Euroopan unionin lentoturvallisuusasetus, niin kutsuttu EASA-asetus. Samalla arvioidaan myös kansallisia ilmailulainsäännön muutostarpeita. Näitä ovat muun muassa ilmailulta rajoitettuja alueita koskevat muutokset.

Jatkossa sääntely perustuu aiempaa useammin EU:n lentoturvallisuusasetukseen. Se yhtenäistää turvallisuusvaatimuksia muun muassa miehittämättömässä ilmailussa ja lentoasemien maahuolintapalveluissa.

Asetus on tullut voimaan 11.9.2018. Se on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Asetus jättää kuitenkin jäsenvaltioille liikkumavaraa esimerkiksi kevyttä ilmailua koskevissa kysymyksissä.

Lentoturvallisuuden määräykset perustuvat pääosin kansainvälisiin sopimuksiin ja suoraan sovellettavaan EU-sääntelyyn. Kansainvälisistä sopimuksista tärkein on YK:n alaisen Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleissopimus.

Lentoturvallisuuteen liittyviä yksityiskohtia on säädelty kansallisesti ilmailulailla, liikenteen palveluista annetulla lailla ja Liikenne- ja viestintäviraston määräyksillä. Jatkossa sääntely perustuu yhä enemmän EU:n lentoturvallisuusasetukseen.

Kansallisessa lainsäädännössä säädetään lähinnä harrasteilmailuun ja valtionilmailuun liittyvistä asioista. Valtionilmailulla tarkoitetaan esimerkiksi poliisin ja Rajavartiolaitoksen lentotoimintaa.

Mitä seuraavaksi?Uudistustyön ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan nykytilannetta lainsäädännön ja käytännön tasoilla.

Arviomuistioluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle. Lausuntojen antaminen on mahdollista 17.5.2019 saakka osoitteessa lausuntopalvelu.fi.

Tavoitteena on, että lakiluonnos lähetetään lausuntokierrokselle kesällä 2019.

Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö liikenne -ja viestintäministeriön arviomuistiosta EASA-asetuksen voimaantuloon liittyvistä ja eräistä muista kansallisista ilmailulainsäädännön muutostarpeista (vastausaika päättyy: 17.5.2019)
Valtioneuvoston hanketietopalvelu: EASA-asetuksen edellyttämät kansalliset lainsäädäntömuutokset (LVM076:00/2018)
EUR-Lex: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139
European Union Aviation Safety Agency (EASA)
Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö, ICAO

Tiukennuksia lentoliikenteen päästökauppalakiin

50a8d898784d3402d6b57f649fb5e794-1000

Hallitus esittää muutoksia lentoliikenteen päästökauppalakiin. Muutoksilla vahvistetaan EU:n päästökaupan säännöt. EU:n jäsenmaat ovat sopineet, että lentoliikenteen päästökauppaa kiristetään ja maksuttomia päästöoikeuksia vähennetään vuodesta 2021 alkaen.

Hallitus esitti lakimuutosten vahvistamista 11.4.2019. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 12.4.2019.

Kansalliseen päästökauppalakiin lisätään maksutta jaettavien päästöoikeuksien vähennyskerroin, joka tulee voimaan 2021. Se vähentää lentoyhtiöille maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää vuosittain 2,2 prosenttia vuoden 2020 tasosta. Vuoden 2020 loppuun saakka päästökauppaa jatketaan pääosin samoilla säännöillä kuin vuosina 2013-2016. EU hyväksyi joulukuussa 2017 asetuksen päästökauppadirektiivin muuttamisesta.

Kansalliseen lakiin lisätään myös niin sanottu brexit-sääntö. Se suojaisi EU:n päästökauppaa tilanteessa, jossa jäsenvaltio eroaa unionista ilman erosopimusta. Lisäksi kansainvälisten hankeyksiköiden käyttökielto tulee voimaan vuonna 2021. EU:n vuoden 2030 päästötavoitteiden saavuttamisessa ei saa enää käyttää hankkeita, joissa vähennetään päästöjä ETA-alueen ulkopuolella. Päästökauppa rajattaisiin nykyiseen tapaan ETA-maiden sisäisiin lentoihin vuoden 2023 loppuun saakka.

Kansainvälinen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmä voimaan 2021

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n jäsenmaat ovat sopineet lentoliikenteen päästöjen vähentämisestä. Vuonna 2021 otetaan käyttöön lentoliikenteen päästöjen globaali CORSIA-hyvitysjärjestelmä (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation). CORSIA:ssa lentoyhtiöt hyvittävät vuoden 2020 tason ylittävät päästönsä ostamalla hyväksyttyjä päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta. Suomi ja kaikki Euroopan siviili-ilmailukonferenssin 44 jäsenmaata ovat sitoutuneet järjestelmään.

CORSIA toimeenpannaan EU:ssa päästökauppadirektiivin kautta, joten järjestelmät ovat kytköksissä toisiinsa. Unionin lentoliikenteen päästökaupan tulevaisuudesta ja sopeuttamisesta CORSIA:an päätetään sen jälkeen, kun globaalin järjestelmän lopullinen sisältö ja tehokkuus ovat selvillä. Lentoliikenne on ollut EU:n päästökaupassa vuodesta 2012 lähtien. Viimeisen vuoden aikana tapahtunut päästöoikeuksien huomattava hinnan nousu on lisännyt merkittävästi päästökaupan tehoa ja ohjaa aiempaa tehokkaammin lentoyhtiöitä käyttämään uutta ympäristöystävällistä teknologiaa.

Lentoliikenteen osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on noin kaksi prosenttia. Lentoliikenteen päästöosuus on kasvussa, sillä lentoliikenteen määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä. Lentoliikenteen globaalin luonteen vuoksi päästöjä voidaan tehokkaimmin vähentää kansainvälisillä päätöksillä ICAO:ssa ja EU:ssa.

Mitä seuraavaksi?

Lakimuutokset tulevat voimaan 1.6.2019.

Finnairin maaliskuun 2019 liikennetiedot: Matkustajamäärät jatkoivat kasvuaan maaliskuussa

airbus-2389715_1280

Finnair kuljetti maaliskuussa 1 144 900 matkustajaa eli 4,6 % enemmän kuin vuoden 2018 vastaavalla jaksolla. Kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi maaliskuussa 11,0 %. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) kasvoi 2,8 %, ja matkustajakäyttöaste laski 6,2 prosenttiyksikköä vertailukaudesta 78,3 %:iin. Tähän vaikuttaa osittain pääsiäisen lomaliikenteen ajoittuminen tänä vuonna huhtikuulle, kun se vertailukaudella ajoittui osittain jo maaliskuulle. 

Kaukoliikenteessä kapasiteettia kasvattivat joulukuussa 2018 ja helmikuun puolessa välissä 2019 käyttöön otetut uudet A350-lentokoneet. Aasian-liikenteen tarjonta (ASK) nousi 8,8 % vertailukaudesta. Lisäkapasiteetti kohdistui uudelle Nanjingin-reitille ja lisävuoroille Osakaan ja Hong Kongiin. Pohjois-Amerikan kapasiteetti laski 0,9 %.

Euroopan-liikenteen tarjonta kasvoi 17,9 %. Kasvuun vaikutti kapearunkolaivaston koon kasvu yhdellä A321-lentokoneella vertailukaudesta, lisäistuimet osassa nykyisiä kapearunkokoneita, keskimäärin pidemmät lentoreitit sekä parempi lentokoneiden käyttöaste. Lisäkapasiteetti kohdistui pidempiin Etelä-Euroopan reitteihin ja uusiin reitteihin Stuttgartiin, Lissaboniin ja Lyoniin. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 4,2 % vertailujaksosta.

Myydyt henkilökilometrit laskivat 2,2 % Aasian-liikenteessä ja 7,1 % Pohjois-Amerikan liikenteessä ja kasvoivat 13,4 % Euroopan-liikenteessä ja 1,3 % kotimaan liikenteessä. Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 79,7 %, Euroopan-liikenteen 78,3 %, Pohjois-Amerikan -liikenteen 80,2 % ja kotimaan liikenteen 65,3 %.

Matkustajamäärät laskivat Aasian-liikenteessä 2,6 % ja Pohjois-Amerikan -liikenteessä 6,8 %. Euroopan-liikenteen matkustajamäärä nousi 9,1 % ja kotimaan liikenteen matkustajamäärä 1,0 %.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat maaliskuussa 18,4 % vertailujaksosta. Vastaavat myydyt tonnikilometrit kasvoivat 19,6 % pääasiassa Japanin ja Pohjolan hyvän rahtimarkkinakehityksen ansiosta.   

Finnairin lennoista 78,6 % (78,2 %) saapui maaliskuussa aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet maaliskuu 2019

  maaliskuu muutos % vuoden 2019 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä        
Matkustajat 1000 1 144,9  4,6  3 147,8  4,3 
Tarjotut henkilökilometrit milj. 3 738,2  11,0  10 669,3  10,4 
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 927,6  2,8  8 355,8  4,2 
Matkustajakäyttöaste % 78,3  -6,2p  78,3  -4,6p 
Rahti ja posti tn 13 910,4  16,2  37 529,3  22,2 
Tarjotut tonnikilometrit 547,3  10,3  1 572,1  9,5 
Myydyt tonnikilometrit 350,2  6,2  985,8  8,0 
         

Aasian reittiliikenne
       
Matkustajat 1000 198,9  -2,6  593,4  0,6 
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 904,5  8,8  5 446,8  8,1 
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 518,2  -2,2  4 498,6  0,6 
Matkustajakäyttöaste % 79,7  -8,9p  82,6  -6,2p 
         

Euroopan reittiliikenne
       
Matkustajat 1000 653,9  9,1  1 770,4  8,7 
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 365,3  17,9  3 827,5  17,7 
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 069,4  13,4  2 859,6  12,9 
Matkustajakäyttöaste % 78,3  -3,1p  74,7  -3,2p 
         

Pohjois-Amerikan reittiliikenne
       
Matkustajat 1000 24,4  -6,8  76,3  0,5 
Tarjotut henkilökilometrit milj. 228,8  -0,9  728,4  0,0 
Myydyt henkilökilometrit milj. 183,6  -7,1  587,7  -0,4 
Matkustajakäyttöaste % 80,2  -5,3p  80,7  -0,3p 
         

Kotimaan reittiliikenne
       
Matkustajat 1000 267,7  1,0  707,7  -2,0 
Tarjotut henkilökilometrit milj. 239,6  4,2  666,7  2,9 
Myydyt henkilökilometrit milj. 156,5  1,3  409,9  -2,0 
Matkustajakäyttöaste % 65,3  -1,9p  61,5  -3,1p 
         

Rahtiliikenne
       
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 703,1  54,1  7 305,4  89,4 
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 724,5  8,2  2 074,1  24,3 
– Asian rahtiliikenne tn 10 433,0  18,3  27 995,6  20,3 
– Kotimaan rahtiliikenne tn 49,8  -7,8  154,2  8,5 
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 13 910,4  23,1  37 529,3  29,7 
Rahtilento tn** 0,0  0,0  0,0  0,0 
Kokonaisrahti- ja posti tn 13 910,4  16,2  37 529,3  22,2 
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 144,7  16,9  406,3  15,2 
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 88,4  17,8  238,2  21,7 
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 144,7  18,4  406,3  16,6 
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 88,4  19,6  238,2  23,6 
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 61,1  0,5p  58,6  3,1p 
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 62,5  2,6p  60,2  11,3p 
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 67,8  0,7p  64,7  2,4p 
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 61,1  0,6p  58,6  3,3p 

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia 

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

–      Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

–      Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

–      Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä