Lennonjohtajat laajentavat työnseisauksia

airport-clipart-airport

Lennonjohtajien työehtosopimusneuvottelut työnantaja ANS Finlandin kanssa eivät ole edenneet. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry on tämän vuoksi päätynyt laajentamaan työnseisauksia.

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry toimeenpanee kaksi uutta viikoittaista työnseisausta: 29.1.2019 alkaen tiistaisin ja lauantaisin klo 02.00-08.00. Myös aiemmin ilmoitetut, torstaisin klo 13.00-15.00 tapahtuvat työnseisaukset jäävät voimaan. Työnseisaukset toistuvat viikoittain, kunnes työehtosopimusneuvottelujen osapuolet saavuttavat neuvottelutuloksen.

Uusista työnseisauksista päätettiin verkkaisesti alkaneen työriidan sovittelun vauhdittamiseksi, sanoo Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen SLJY:n puheenjohtaja Roy Myrberg. SLJY on erittäin pettynyt työnantaja ANS Finlandin kanssa pitkään käytyjen TES-neuvottelujen kulkuun.

– Päästäksemme aidosti neuvottelemaan ja sopimaan työehdoista olemme pakotettuja laajentamaan jo antamaamme työtaisteluilmoitusta. Työnantajamme ANS Finland sekä Palvelualojen Työnantajat Palta eivät edelleenkään ole osoittaneet halua sopia työehdoista, vaikka neuvotteluja on käyty vuoden 2017 syksystä lähtien, viimeisimmäksi valtakunnansovittelijan johdolla, kertoo SLJY:n puheenjohtaja Roy Myrberg.

– SLJY pahoittelee matkustajille aiheuttamaansa huolta ja toivoo tilanteen ratkeavan mahdollisimman pian neuvottelemalla, sanoo Myrberg.

– Näkemyksemme mukaan ANS Finland pystyy hoitamaan esimiesvoimin lentoliikenteen keskeytyksittä myös uusien työnseisausten aikana, kertoo SLJY:n pääluottamusmies Katariina Syväys.

Ennätysten vuosi 2018 – Helsinki-Vantaalla 20 miljoonaa rikki ja lentoasemien matkustajamäärät kohosivat 10 prosenttia

medium_Helsinki_Airport_New_Signs_12

Finavia palveli lentoasemillaan lähes 25 miljoonaa matkustajaa vuonna 2018. Helsinki-Vantaalla rikottiin ensimmäistä kertaa 20 miljoonan matkustajan raja. Lapissa on ollut käynnissä jo kolmas supertalvi putkeen, ja matkustajamäärät kasvoivat lähes 9 prosenttia edellisvuodesta.

Finavian lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat vuoteen 2017 verrattuna kaiken kaikkiaan 10,1 prosenttia. Kasvu heijastelee lentoliikenteen hyvää vuotta, Suomen vetovoimaisuutta ja Helsinki-Vantaan yhä tärkeämpää asemaa lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana Aasian ja Euroopan välissä.

– Olemme rikkoneet jälleen ennätyksiä niin Helsinki-Vantaalla kuin maakunta-asemillakin. Teemme omalta osaltamme parhaamme varmistaaksemme lentoliikenteen vastuullisen ja kestävän kasvun. Helsinki-Vantaan lentoasema on ollut hiilineutraali vuodesta 2017 ja myös Lapin lentoasemat ovat matkalla kohti nollapäästöjä. Tavoitteenamme on tehdä kaikista lentoasemistamme hiilineutraaleja vuoteen 2020 mennessä, sanoo reittikehityksestä ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta vastaava johtaja Joni Sundelin Finavialta.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle matkustajia tilastoitiin vuonna 2018 yhteensä 20 848 838. Suomen suurimman lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 10,4 prosenttia. Isoin lisäys (+10,7 %) tuli kansainvälisestä liikenteestä.

Suosituimmat Euroopan matkakohteet reittiliikenteessä olivat Ruotsi, Saksa, Espanja ja Iso-Britannia. Näistä etenkin Espanja kasvatti suosiotaan matkustajamäärän kasvaessa yli 230 000 matkustajalla (+ 19,2 %). Myös Venäjän liikenne kasvoi lähes 120 000 matkustajalla edellisvuodesta (+ 30,5 %). Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajien määrä nousi 10,8 prosenttia. Kaukolennoilla eniten matkustajia lensi Japaniin, Kiinaan, Thaimaahan ja Yhdysvaltoihin.

Finaviassa tehdään lujasti töitä uusien reittien avaamiseksi ja uusien lentoyhtiöiden saamiseksi Suomeen. Useat lentoyhtiöt tihensivät vuorojen määrää tuntuvasti ja paransivat yhteyksiään. Helsinki-Vantaalla aloitti myös kokonaan uusia kansainvälisiä lentoyhtiöitä, kun FlyDubai aloitti päivittäisen reittiliikenteen Dubaista Helsinkiin ja Pobeda avasi Moskovan-reitin.

Myös maakuntalentoasemien reittitarjonta kasvoi vuonna 2018. SAS avasi suoran yhteyden Tampereelta Malagaan ja Oulusta Tukholmaan. Wizz Air aloitti lennot Turusta Kaunasiin ja EasyJet käynnisti reitin Lontoon Gatwickista Rovaniemelle.

Loppuvuosi oli vilkas pohjoisen kentillä

Helsinki-Vantaan jälkeen merkittävimmät matkustajamäärien kasvut nähtiin jälleen Finavian pohjoisen kentillä. Lapin lentoasemilla palveltiin viime vuonna lähes 1,5 miljoonaa matkustajaa, ja matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna yhteensä 8,6 prosenttia. Joulukuussa Lapin lentoasemien kautta kulki yli 370 000 matkustajaa.

Rovaniemen lentoaseman matkustajamäärä kohosi 11,2 prosenttia ja Oulun 18,8 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Suuria kasvulukuja nähtiin myös Ivalon ja Kuusamon lentoasemilla. Ivalossa matkustajamäärä kasvoi 15,1 prosenttia ja Kuusamossa kasvua oli huimat 29,4 prosenttia.

Lisäksi Oulun lentoasemalla päästiin jo kolmatta kertaa yli miljoonan matkustajan rajan.

Lapin lentoasemien kehittäminen jatkuu edelleen. Finavialla on käynnissä 55 miljoonan euron investointiohjelma Lapin lentoasemilla. Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille tehdään tuntuvat laajennukset ja palveluja lisätään vastaamaan voimakkaasti kasvavia matkustajamääriä.

Pohjoisen suosituissa hiihtolomakohteissa on odotettavissa hyvää kasvua myös alkuvuonna. Edellisvuoteen verrattuna esimerkiksi Kuusamon lentoasemalle odotetaan tammi-maaliskuun tilauslentojen määriin jopa yli 35 prosentin kasvua ja Kittilän lentoasemalle 18 prosentin kasvua.

Kolmasosa Helsinki-Vantaan matkustajista oli vaihtomatkustajia

Vuonna 2018 Helsinki-Vantaan matkustajista 85,8 prosenttia lensi kansainvälisessä lentoliikenteessä ja 14,2 prosenttia kotimaan liikenteessä. Eniten kasvoi kansainvälisten vaihtomatkustajien määrä (+ 22,3 %). Vuonna 2018 vaihtomatkustajien osuus lähtevistä matkustajista Helsinki-Vantaalla oli 35,5 prosenttia. Yli 3,7 miljoonaa Helsinki-Vantaan matkustajaa jatkoi matkaansa lentäen.

– Helsinki-Vantaan lentoasema on erittäin tärkeä lentoliikenteen solmukohta Pohjois-Euroopassa, erityisesti aasialaismatkustajille. Tämä näkyy jälleen kasvaneessa vaihtomatkustajien määrässä. Odotetusti rikoimme Helsinki-Vantaan maagisen 20 miljoonan matkustajan rajan ja pääsimme erittäin lähelle 21 miljoonaa, Sundelin sanoo.

Finavian lentoasemat kasvavat ja kehittyvät

Finavia investoi lentoasemiensa kehittämiseen useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Parhaillaan käynnissä ovat laajennukset Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemilla. Tampere-Pirkkalan laajennus valmistui elokuussa 2018.

Helsinki-Vantaalla on tällä hetkellä käynnissä Finavian historian suurin kehitysohjelma, jonka avulla valmistaudutaan palvelemaan 30 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Paikkatutkinta valmis Savonlinnan lentoasemalla 7.1. tapahtuneesta liikennelentokoneen ulosajautumisesta kiitotieltä

DwZRkiwXQAENsLt

Kuva: OTKES

Onnettomuustutkintakeskus on saanut paikkatutkintansa valmiiksi Savonlinnan lentoasemalla aamulla 7.1.2019 tapahtuneesta liikennelentokoneen ulosajautumisesta kiitotieltä. Paikkatutkinnassa muun muassa mitattiin onnettomuuspaikan jälkiä, kuvattiin ja dokumentoitiin onnettomuuspaikka, kerättiin tallenteita ja tietoa sekä tehtiin teknistä tutkintaa koneelle. Lisäksi onnettomuuden osallisille tehtiin kuulemisia.

Säätila tapahtuman aikana ei ollut poikkeuksellisen huono. Alustavan tutkinnan perusteella kiitotie oli kunnostettu riittävästi liikennelentokoneen laskeutumista varten. Jälkien perusteella liikennelentokone on laskeutunut kiitotien vasempaan reunaan, jonka jälkeen se on ajautunut  kiitotien ulkopuolelle ja pysähtynyt noin 20 metrin päähän kiitotien reunasta. Onnettomuushetkellä koneessa oli kapteeni, perämies ja mekaanikko. Matkustajia ei koneessa ollut. Henkilövahingoilta vältyttiin.

Lentokoneessa on useita vaurioita muun muassa molemmissa potkureissa sekä siiven tyvessä olevissa laskuvalonheittimissä. Myös lentokoneen renkaisiin tuli vaurioita.

Onnettomuustutkinta jatkuu muun muassa koneen niin sanottujen mustien laatikoiden eli ohjaamon ääni- ja lentoarvotallenteiden tiedonpurulla- ja analysoinnilla. Varsinainen tutkintaryhmä nimitetään lähipäivien aikana. Onnettomuustutkinta tehdään vastaavien tapahtumien estämiseksi, onnettomuudesta oppimiseksi sekä ilmailun turvallisuuden parantamiseksi.

Norwegian lanseeraa ilmaisen WiFin kaukoreiteillä

Dreamliner G CKNY 2

Kuvaaja: Klaus Olsen (Norwegian)

Norwegian asentaa WiFin kaukolentokoneisiinsa ja yhtiöstä tulee siten maailman ensimmäinen halpalentoyhtiö, joka tarjoaa ilmaisen WiFin mannertenvälisillä lennoilla.

Norwegianin matkustajat saavat nyt lisää ilonaihetta: yhtiö tulee asentamaan lennonaikaisen WiFi-yhteyden yli puoleen kaikista Dreamliner-koneistaan. Myös Norwegianin Boeing 737 MAX -koneisiin asennetaan WiFi.

Norwegianin Euroopan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan samoin kuin Euroopan ja Aasian välillä matkustavat matkustajat saavat asennusten myötä mahdollisuuden käyttää WiFi-yhteyttä netissä surffailuun, sähköpostien lukemiseen ja sosiaalisen median päivityksiin.

– Sen jälkeen, kun laseerasimme WiFin Euroopan lennoillamme vuonna 2011, on useat miljoonat asiakkaat surffanneet netissä lennon aikana. Teemme jatkuvasti töitä parantaaksemme asiakaskokemusta ja olemme ylpeitä, että voimme ensimmäisenä halpalentoyhtiönä tarjota ilmaisen WiFin kaukolennoilla, sanoo Norwegianin liiketoiminnan kehityspäällikkö Boris Bubresko.

Norwegianin aivan ensimmäinen Boeing 787-9 Dreamliner, johon WiFi asennetaan, on rekisterinumeroltaan G-CKWP ja sen pyrstöä koristaa amerikkalainen kirjailija Mark Twain.

Kaksi WiFi-vaihtoehtoa
Norwegianin kaukolentomatkustajilla tulee olemaan mahdollisuus valita kahdesta WiFi-vaihtoehdosta: «Basic Option» ja «Premium Option». «Basic Option» on ilmainen ja sillä on mahdollista surffata netissä samoin kuin lähettää viestejä ja sähköposteja. «Premium Option» on nopea WiFi-yhteys, jolla on mahdollisuus musiikin, elokuvien ja tv-sarjojen suoratoistoon. «Premium Option» maksaa 12,95 EUR / 14,95 USD / kolme tuntia.

Tietoa Norwegianin WiFistä
Norwegian oli vuonna 2011 ensimmäinen lentoyhtiö maailmassa, joka laseerasi ilmaisen lennonaikaisen WiFin Euroopan reiteillä. Muutama vuosi myöhemmin Norwegian laseerasi myös Video On Demand -palvelun. Sen myötä Norwegianin Euroopan reiteillä matkustavilla matkustajilla on ollut mahdollisuus käyttää lennon aikana Norwegianin viihdeportaalia omilla mobiililaitteillaan. Marraskuussa 2015 Norwegianista tuli ensimmäinen lentoyhtiö, joka tarjoaa suoria tv-lähetyksiä lennoillaan Euroopassa.

Uusi kaukoreittiyhteys avautumassa Aasiaan: Tibet Airlines aloittaa keväällä 2019 lennot Kiinan Jinanista Helsinki-Vantaalle

1280px-B-1047@PEK_(20180319133008)

Kuva: N509FZ

Suomen ja Kiinan väliset suorat lentoyhteydet lisääntyvät entisestään, kun ensimmäinen kiinalainen lentoyhtiö Tibet Airlines aloittaa lennot Kiinan Jinanista Suomeen 8. huhtikuuta. Helsinki-Vantaan lentoaseman erinomainen maantieteellinen sijainti Pohjois-Euroopan ja Aasian välillä on houkutteleva kiinalaisille matkailijoille.

Tibet Airlinesin uusi reitti tuo jälleen uuden kiinalaiskaupungin, Jinanin, suomalaisten ulottuville ja vastaavasti mahdollistaa uusien kiinalaismatkustajien yhteyden Suomeen ja edelleen muuhun Eurooppaan. Lentoyhteyksien määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa on ylivoimaisesti Pohjois-Euroopan paras lentoasema. Helsinki-Vantaalta lennetään ensi kesänä 44 lentoa pelkästään Kiinaan viikoittain. Vuonna 2018 Kiinan lentoreiteillä matkusti 835000 matkustajaa, joten uuden reitin merkitys on Suomelle ja Finavialle tärkeä.

– Tibet Airlinesin ja Jinanin uusi reitti Suomeen vahvistaa Helsinki-Vantaan lentoaseman asemaa Aasian-liikenteen merkittävänä solmukohtana. Se yhdistää Shandongin alueen Kiinasta suoraan Suomeen ja toivotammekin Tibet Airlinesin erittäin lämpimästi tervetulleeksi Helsinki-Vantaalle, sanoo Finavian reittikehityksestä ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta vastaava johtaja Joni Sundelin.

Lentoreitin on suunniteltu alkavan huhtikuun alkupuolella ja sitä lennetään Airbusin A330-laajarunkokoneilla kahdesti viikossa maanantaisin ja torstaisin. Jinaniin voi lentää sekä business että economy luokissa. Jinan on noin 7 miljoonan asukkaan ja Shandongin maakunnan pääkaupunki Keltaisenjoen varrella Kiinassa. Tibet Airlines on ensimmäinen kiinalainen lentoyhtiö, jonka lentojen suunnitellaan alkavan Suomeen.

Kiinan reittivalikoima laajenee, vaihtomatkustuksen kasvu jatkuu

Finavia teki Jinanin reitin avaamiseksi yhteistyötä Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden ja Visit Finlandin kanssa.

– Uusi yhteys on tulos menestyksellisestä yhteistyöstä Jinanin ja Vantaan kaupunkien välillä. Suomalaisille yrityksille avautuu uusia businessmahdollisuuksia niin Jinanissa kuin 100 miljoonan asukkaan Shandongin maakunnassa. Samalla Aviapoliksen asema maamme nopeimmin kasvavana yritysalueena vahvistuu, iloitsee Vantaan kaupungin elinkeinojohtaja José Valanta.

– Tibet Airlinesin suoran reittiliikenteen aloittaminen Jinanista Helsinkiin on Visit Finlandin kannalta merkittävä lisäys Kiinasta Suomeen suuntautuvalle matkailulle. Jinanista – eikä myöskään Shandongin maakunnasta ylipäätään – ei ole ennen päässyt suoraan meille. Uusi reitti avaa myös suomalaisille matkailijoille uusia ulottuvuuksia Shandongissa, toteaa Paavo Virkkunen Visit Finlandista.

Helsinki-Vantaalta on kesäkaudella 2019 loistavat lentoyhteydet Kiinaan: Jinan, Peking, Shanghai, Xi’an, Chongqing, Guangzhou, Nanjing, Hongkong.

Finavian Helsinki-Vantaan lentoasema teki jo joulukuussa 2018 kaikkien aikojen matkustajaennätyksen: 20 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan matkustajamäärien kasvu on ollut huimaa, vielä 2017 ennakoitiin 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan menevän rikki vuonna 2020. Vuonna 2018 päästiin jo lähemmäs 21 miljoonaa.

Kasvun siivittämänä Helsinki-Vantaalla on meneillään mittava lähes miljardin euron kehitysohjelma, jolla Finavia ja Helsinki-Vantaa valmistautuu palvelemaan jopa 30 miljoonaa vuosittaista matkustajaa.

– Kasvun taustalla on kansainvälisen vaihtoliikenteen lisääntyminen. Vuonna 2018 vaihtomatkustus kasvoi 21 prosenttia. Samaan aikaan Suomi kiehtoo koko ajan enemmän ja enemmän matkakohteena. Lapissa on parhaillaan meneillään kaikkien aikojen vilkkain talvisesonki. Kiinalaismatkustajat ovat meille erittäin tärkeitä ja olemme panostaneet paljon kiinalaismatkustajien palveluihin ja asiakaskokemukseen Helsinki-Vantaalla, jotta ensihetket Suomessa olisivat mahdollisimman sujuvat, Joni Sundelin jatkaa.

 

Kaupallisen ilmailun vuosi 2018 oli turvallinen

airport-sign

Kaupallisen ilmailun viime vuosi (2018) sujui suomalaisten kannalta turvallisesti, jos sitä arvioidaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lukumäärällä mitattuna. Viime vuonna suomalaisia ei kuollut ilmailuun liittyvissä onnettomuuksia, mutta valitettavasti kaksi ulkomaalaista kuoli Suomessa tapahtuneissa onnettomuuksissa. Ensimmäinen onnettomuus tapahtui ulkomaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ja toinen ulkomaisessa harrasteilmailussa.

Vakavien vaaratilanteiden määrä kaupallisessa ilmailussa oli viime 12 – määrä jatkoi kasvuaan ja oli huomattavasti kymmenen vuoden keskiarvon yläpuolella. Vakavissa vaaratilanteissa tapahtumatyyppinä oli ilma-alusten välinen läheltä piti -tilanne ilmassa.

Selkeä trendi Suomessa viime vuonna olivat lukuisat dronejen eli miehittämättömien ilma-alusten aiheuttamat vaaratilanteet. Niitä oli vuonna 2018 kuusi kappaletta (2 kpl v. 2017). Kaupalliset drone-toimijat toimivat kuitenkin vastuullisesti ja suurimmat haasteet liittyivät yksityisiin, säännöistä tietämättömiin lennättäjiin.

Ulkomaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa Suomessa tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus, kun Kittilässä liikesuihkukoneen ovi avautui suurella voimalla osuen koneen kapteenia päähän, joka menehtyi vammoihinsa. Lisäksi vakavia vaaratilanteita tapahtui noin neljä kertaa enemmän vuonna 2018 kuin vuonna 2017.

Yleis- ja harrasteilmailun vuosi sujui edellisvuotta turvallisemmin

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa vuosi 2018 sujui edellisvuotta turvallisemmin. Onnettomuuksia tapahtui seitsemän, mutta niistä selvittiin ilman menehtyneitä. Edellisenä vuonna onnettomuuksissa kuoli yksi henkilö. Onnettomuuksien kokonaismäärä oli hieman kymmenen vuoden keskiarvon alapuolella.

Vuoden aikana tapahtui 18 vakavaa vaaratilannetta. Määrä on samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. Suurimmassa osassa onnettomuuksista syytekijänä vaikuttaisi olleen ilma-aluksen hallinnan menetys lentoonlähdön tai laskun aikana. Yksi ulkomaalainen menehtyi vuoden aikana norjalaisen gyrokopterin onnettomuudessa Kilpisjärvellä.

Muiden ilmailun osa-alueiden turvallisuustilanne 2018

Lennonjohdon aiheuttamien porrastusten alitusten määrä laski edellisvuodesta. Porrastusten alitusten määrä onkin vähentynyt jo useana vuotena peräkkäin. Lennonvarmistuksen aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä sen sijaan kasvoi huomattavasti edellisvuoteen nähden. Tammikuussa Helsinki-Vantaalla tapahtunut kiitotiepoikkeama luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi, muuten kiitotiepoikkeamat eivät aiheuttaneet merkittäviä vaaratilanteita.

Maa-ajoneuvojen aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä kasvoi huomattavasti vuosina 2015-2017, mutta viime vuonna määrä kääntyi laskuun.

Avoin raportointi on turvallisuuden peruspilari

Avoin havaituista poikkeamista raportointi ja raporttien oikeudenmukainen käsittely on ilmailussa aina nähty yhtenä tärkeimmistä turvallisuuden peruspilareista. Mitä herkemmin raportteja tehdään, sitä parempi kuva toiminnan kehittämiskohteista muodostuu, ja sitä tehokkaammin pystytään turvallisuutta kehittämään. Suurta raporttimäärää voi pitää yhtenä indikaattorina hyvästä turvallisuuskulttuurista.

Suomessa noudatetaan raporttien käsittelyssä oikeudenmukaisen turvallisuuskulttuurin (Just Culture) periaatteita. Raporttien käsittely on tarkemmin kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelman kohdassa 2.5.

Raportointimäärissä saavutettiin viime vuonna jälleen uusi ennätys. Virastoon toimitettiin yli 9000 poikkeamailmoitusta. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 20 prosenttia. Liikennefakta.fi -sivustolle on kerätty tarkemmat tiedot vuoden tiedoista liittyen ilmailun turvallisuuteen. www.liikennefakta.fi

Kansainvälisessä ilmailuturvallisuudessa erittäin hyvä vuosi

EASA:n mukaan vuosi 2017 oli kaupallisen ilmailun turvallisin, mutta vuoden 2018 kansainväliset onnettomuudet osoittavat, että turvallisuutta ei voi ottaa itsestään selvänä.

Ryanair aloittaa lennot Lappeenrannasta Berliiniin kesäkaudella 2019

ateenan-reitin-avauslento-16.5.2018_minna-kivisto

Ateenan reitin avauslento 16.5.2018, kuva Lappeenrannan lentokentältä, kuvaaja Minna Kivistö.

Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair aloittaa lennot Lappeenrannasta Pohjois-Saksassa sijaitsevaan Berliiniin kesäkaudella 2019. Berliini on uusi kohde Lappeenrannasta, ja sinne lennetään nykyisten Milanon Bergamon, Ateenan ja Thessalonikin reittien lisäksi.

Lennot kaikkiin neljään kohteeseen alkavat huhtikuussa (2019): Milanoon Bergamon kentälle lennetään keskiviikkoisin ja lauantaisin, Ateenaan keskiviikkoisin, Thessalonikiin torstaisin ja Berliiniin Schönefeldin kentälle maanantaisin ja perjantaisin.

Ryanairin Lappeenrannasta tarjoama kokonaispaikkamäärä kasvaa yli 100 prosenttia kesäkauteen 2018 verrattuna.

Saksan suurimman kaupungin ja pääkaupungin Berliinin alueella asuu 3,7 miljoonaa asukasta. Berliinillä on ainutlaatuinen historia, ja kaupunki tarjoaa paljon monipuolista nähtävää sekä koettavaa matkailijalle. Berliini on myös yksi dynaamisimmista talousalueista Euroopassa.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että Lappeenranta–Berliini-yhteys on ollut toivotuin uusi reitti Lappeenrannalle.

− Tämä on iso askel eteenpäin ja laajentaa edelleen erinomaista yhteistyötämme Ryanairin kanssa. Lappeenranta–Berliini-reitti on ollut tärkein toivomamme uusi reitti, ja on todella hienoa, että se nyt lähtee lentoon. Ryanairin lyömättömän edulliset hinnat tarjoavat houkuttelevan mahdollisuuden Saksasta saapuville matkustajille päästä nauttimaan kauniista Järvi-Suomesta. Saimaan upea vesistö, Järvi-Suomen helmi, alkaa parin kilometrin päästä Lappeenrannan Lentoasemalta, joten loman aloittaminen vaivattomasti ilman ruuhkia ei voisi olla tämän helpompaa, Joro arvioi.

Lappeenrannan Lentoaseman ainutlaatuinen sijainti lähellä Pietaria ja Suomen hienoimman järvialueen sydämessä mahdollistaa merkittää kasvua tulevaisuudessa.

− Jatkamme kasvua edistävien ja asiakaspalvelua parantavien kentän palvelujen sekä helppojen kulkuyhteyksien kehittämistä edelleen. Matkustajat ovat löytäneet Lappeenrannan helppona ja edullisena väylänä Suomeen sekä Pietarin upeaan metropoliin, joka sijaitsee vain kahden tunnin päässä Lappeenrannasta, Eija Joro jatkaa.

Ryanairin Skandinavian ja Baltian myynnin ja markkinoinnin johtaja Chris Lundshøj on tyytyväinen, että Lappeenrannan reittivaihtoehtoja pystytään tulevalla kesäkaudella entisestään lisäämään.

− Olemme iloisia voidessamme avata jälleen uuden reitin Lappeenrannasta Berliiniin Schönefeldin kentälle osana kesäkauden 2019 lentotarjontaamme. Kesäkaudella tulemme nyt operoimaan Lappeenrannasta neljään kohteeseen yhteensä kuusi viikkovuoroa. Lennämme Berliiniin Schönefeldin kentälle kaksi kertaa viikossa, Milanoon Bergamon kentälle kaksi kertaa viikossa, Ateenaan kerran viikossa ja Thessalonikiin kerran viikossa., Lundshøj kertoo. Kaikki lennot alkavat huhtikuussa 2019.

– Juhlistaaksemme uutta reittiä myynnissä on tarjoushintaisia paikkoja alkaen 19.99€, matkustusaika huhtikuussa 2019. Tämä tarjous on voimassa perjantaihin (11. tammikuuta) keskiyöhön saakka. Nämä paikat tulevat olemaan kysyttyjä, joten ne kannattaa varata nopeasti sivuilta www.ryanair.com.

Markkinaoikeus antoi ratkaisun kuluttaja-asiamiehen Finnairiin kohdistamiin kieltovaatimuksiin, jotka koskevat lentojen peruutuksista maksettavia vakiokorvauksia

2337500175_e3b58eb7af_z

Kuluttaja-asiamies vaati, että markkinaoikeus kieltää Finnairia sakon uhalla lennon peruutusta koskevissa tilanteissa menettelemästä siten, että yhtiö kieltäytyy maksamasta kuluttajille EU-asetuksen perusteella määräytyvää vakiokorvausta vetoamalla lentokoneen valmistus- tai suunnitteluvirheeseen asetuksessa tarkoitettuina poikkeuksellisina olosuhteina, vaikka yhtiöllä ei ole peruutusta edeltänyttä lentokoneen valmistajan tai viranomaisen ilmoitusta piilevästä suunnittelu- tai valmistusvirheestä.

Kuluttaja-asiamies vaati lisäksi, että markkinaoikeus kieltää Finnairia sakon uhalla lennon peruutusta koskevissa tilanteissa menettelemästä asiakassuhteessa siten, että yhtiö antaa kuluttajalle harhaanjohtavaa tietoa siitä, millaisilla perusteilla yhtiön ei tarvitse maksaa asetuksen mukaista vakiokorvausta, kun lennon peruutus on yhtiön mukaan voinut johtua lentokoneen suunnittelu- tai valmistusvirheestä.

Finnair vaati hakemuksen jättämistä tutkimatta tai hylkäämistä.

Markkinaoikeuden päätös 4.1.2019

Markkinaoikeus totesi, että EU-asetuksen ((EY) N:o 261/2004) sanamuodosta, muista artikloista tai johdanto-osasta ei ilmene, että asetuksessa olisi säädetty, millä tavoin asetuksen tarkoittama poikkeuksellinen olosuhde on näytettävä toteen. Markkinaoikeus totesi, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ei ilmene oikeusohjetta, jonka mukaan asetuksen tarkoittama poikkeuksellinen olosuhde olisi teknisten vikojen osalta mahdollista osoittaa vain jollain ennalta määrätyllä tavalla.

Markkinaoikeus totesi, että asetuksesta ja sitä koskevasta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ei ilmene, että vapautuminen asetuksessa tarkoitetun vakiokorvauksen maksamisesta vetoamalla poikkeuksellisena olosuhteena tekniseen vikaan edellyttäisi lennon peruutusta edeltänyttä lentokoneen valmistajan tai viranomaisen ilmoitusta lentokoneen suunnittelu- tai valmistusvirheestä.

Koska kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksessa edellytettiin nimenomaisesti, että Finnairilla pitäisi olla valmistus- tai suunnitteluvirheestä valmistajan tai lentoturvallisuusviranomaisen ilmoitus, joka on peruutusta edeltäneeltä ajalta, markkinaoikeus katsoi, että hakemus on jo tällä perusteella hylättävä. Tämän seurauksena markkinaoikeus ei arvioinut, oliko Finnairilla ollut asetuksen tarkoittamat perusteet vapautua vakiokorvauksen maksamisesta käsiteltävässä asiassa esimerkkitapauksina esitettyjen 13 matkustajan osalta vai ei.

Markkinaoikeus totesi lisäksi, että harhaanjohtavien tietojen antamista koskeva kieltovaatimus ei erotu kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:stä ilmenevästä säännöksestä, jonka mukaan harhaanjohtavien tietojen antaminen kuluttajalle on kiellettyä. Vaatimuksessa ei ole ilmaistu lainkaan niitä konkreettisia seikkoja, joiden antamisen väitetään muodostavan kuluttajansuojalain säännösten vastaisen harhaanjohtavan menettelyn. Markkinaoikeus hylkäsi vaatimuksen.

Ratkaisu julkaistaan kokonaisuudessaan markkinaoikeuden kotisivuilla www.markkinaoikeus.fi