HX-hävittäjähankkeen tarjouspyynnön vastaukset saapuivat

hornet

Kuva: Puolustusvoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on saanut vastaukset keväällä 2018 lähetettyyn Hornetin seuraajahankkeen (HX-hanke) tarjouspyyntöön viideltä lentokonevalmistajalta.

HX-hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla kokonaisratkaisulla. Puolustusvoimat lähetti huhtikuussa 2018 tarjouspyynnön (Request for Quotation, RFQ) Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi viidelle monitoimihävittäjävalmistajalle. Tarjouspyynnön kohteena olevat konetyypit ovat Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut tammikuun 2019 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä vastaukset alustavaan tarjouspyyntöön kaikista viidestä konetyypistä. Vastaukset sisältävät sitovaa tietoa kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta kokonaisratkaisusta ja hankintakokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta paras mahdollinen suorituskyky Hornet-kaluston korvaajaksi.

Tarjouspyynnön vastaukset sisältävät pyydettyjen 64 lentokoneen lisäksi niiden operointiin tarvittavat tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot. Lisäksi tarjouksiin sisältyy mahdollisesti muita tukevia järjestelmiä ja suorituskyvyn elementtejä.

Alustavien tarjousten vastaanottamista seuraa useita kuukausia kestävä tarjousten sisällön analyysivaihe sekä hävittäjähankinnan tarjouskilpailun ensimmäinen neuvotteluvaihe, jossa tarjouksia tarkennetaan hävittäjävalmistajien kanssa.

Vuoden 2019 jälkipuoliskolla lähetetään tarkentava tarjouspyyntö, jota seuraavassa toisessa neuvotteluvaiheessa määritellään lopullisten hankintakokonaisuuksien sisällöt tarjoajien kanssa. Toinen neuvotteluvaihe päättyy vuonna 2020, jolloin valmistajilta pyydetään lopulliset tarjoukset. Valtioneuvosto tekee päätöksen Hornet-kaluston seuraajasta vuonna 2021.

Perustietoa HX-hankkeesta: www.defmin.fi/hx

Lennonjohtajat hylkäsivät sovintoehdotuksen – Palta on pettynyt

airport-control-tower

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys (SLJY) on tänään 24.1.2019 hylännyt valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen. Työnantaja olisi hyväksynyt sovintoesityksen työrauhan saavuttamiseksi, vaikka ratkaisu sisälsi työnantajalle erittäin vaikeita vastaantuloja.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n johtava asiantuntija Hanne Salonen ihmettelee SLJY:n toimintaa asiassa:

– Olemme todella pettyneitä lennonjohtajien tekemään ratkaisuun. Sovintoesityksen hyväksyminen olisi tarjonnut lennonjohtajille paitsi yleisen linjan mukaisen ratkaisun, niin myös parannuksia heidän toivomiinsa asioihin, Salonen toteaa. Salosen mukaan lennonjohtajilta vaikuttaisi puuttuvan halu asian ratkaisemiseen.

Osapuolet ovat neuvotelleet työehtosopimuksesta lähes 16 kuukautta. Lennonjohtajien tänään ilmoittama sovintoesityksen hylkääminen merkitsee sitä, että aiemmin ilmoitetut työtaistelutoimet jatkuvat. Jos työntaistelutoimet jatkuvat vielä pitkään, ne voivat alkaa haitata matkustajaliikennettä. Tähän mennessä ANS Finland on onnistunut hoitamaan lennonjohtotyön esimiesvoimin.

Lennonjohtajan säännöllisen työajan ansio on keskimäärin 8 184 euroa kuukaudessa ja säännöllinen työaika noin 33-36 tuntia viikossa, josta ajasta työskennellään noin 70 %. Lennonjohtajan koulutus kestää kaksi vuotta ja se on lennonjohtajille ilmainen.

Sovintoehdotus lennonjohtajien työriitaan 23.1.2019

corner-on-control-tower

Osapuolet vastaavat valtakunnansovittelijan sovintoehdotukseen torstaina 24. tammikuuta klo 14.00.

Valtakunnansovittelija jätti sovintoehdotuksen työriidan osapuolille tänään. Osapuolet Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry vastaavat ehdotukseen valtakunnansovittelijan toimistolla torstaina 24. tammikuuta.

Osapuolet voivat joko hyväksyä tai hylätä ehdotuksen.

Pirkanmaalle enemmistö FinnHEMSin osakekannasta

8_Kopteri_ambulanssi

Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa vastuu ensihoidon helikopteritoiminnasta siirtyy Pirkanmaan maakunnalle. Ennen maakuntauudistusta ensihoidon helikopteritoiminnasta vastaavan FinnHEMS Oy:n osakekannan enemmistö siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiirille.

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat ovat osaltaan linjanneet, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistusosuudeksi muodostuu 60 prosenttia ja muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien omistusosuudeksi yhteensä 40 prosenttia. Näin yhtiöstä tulee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tytäryhtiö.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti maanantaina, että sairaanhoitopiiri ostaa FinnHEMS Oy:n osakkeita merkintähinnalla nykyisiltä omistajilta.

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan siirtoa Pirkanmaalle puoltavat muun muassa se, että Pirkanmaan alueella toimii merkittävä turvallisuus- ja ilmailualan keskittymä ja yliopiston turvallisuusklusteri.

Ilmailupalvelun hallinnointi ja lentotoiminta sekä sitä tukeva ambulanssitoiminta rahoitetaan valtion

talousarviosta. Ensihoidon ilmailutoiminnan kustannukset ovat kokonaisuutena vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa. Se jakautuu lentotoiminnan kustannuksiin ja ensihoitopalvelun kustannuksiin. Lentotoiminnan kustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä 23,5 miljoonaa euroa.

Varsinaisesta ensihoitopalvelusta (lääkäri, ensihoitaja ja tarvittavat varusteet) ja sen rahoituksesta ovat vastanneet yhtiön nykyisinä omistajina toimivat viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Lääketieteellisen osuuden kustannus on ollut vuosittain keskimäärin hieman yli miljoona euroa sairaanhoitopiiriä kohden, eli yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa vuosittain.

Omistusjärjestelyllä turvataan kahden uuden tukikohdan perustaminen sekä suunnitteilla olleet uudistukset Pirkkalassa ja Oulussa.

Turvallisuustutkinta Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman vakavasta vaaratilanteesta 22.3.2018 valmis – liikelentokone laskeutui kiitotielle, jossa oli kolme kunnossapitoajoneuvoa

2019-01-21 13_02_46-Tutkintaselostus_L2018-03.pdf

Kuva: Juha-Matti Lavonen

Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuustutkinta ilmailun vakavasta vaaratilanteesta Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla 22.3.2018 on valmis. Läheltä piti -tilanteessa ruotsalaisen Jonair AB -yhtiön Piper PA-31-350 -tyyppinen lentokone laskeutui kiitotielle, jossa oli samanaikaisesti kolme kunnossapitoajoneuvoa; kaksi harjapuhallin-ajoneuvoa ja yksi kitkanmittauslaitetta vetävä jarruajoneuvo. Tapahtumasta ei aiheutunut henkilö- tai materiaalivahinkoja.

Onnettomuustutkintakeskus antaa ilmailun turvallisuuden parantamiseksi, vastaavan ehkäisemiseksi ja vahinkojen torjumiseksi kolme turvallisuussuositusta.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Air Navigation Services Finland Oy varmistaa lennonjohtajille lentoasemakohtaisen paikallisen kertauskoulutuksen riittävyyden ja sisällön erikoistilanteiden osalta. Lennonjohtajan kokemus talvikunnossapidon ja lentoliikenteen yhteensovittamisesta oli vähäinen. Riittävän osaamisen saavuttaminen erikoistilanteiden, kuten kunnossapitotöiden ja lentoliikenteen yhteensovittamisen hallinta vaativissa sääolosuhteissa, edellyttää riittävää harjoittelua todenmukaisissa olosuhteissa. Harjoittelun määrässä tulee ottaa huomioon lennonjohtajan työkokemuksen laatu ja määrä.

Tämä tapaus on reilun vuoden aikana neljäs turvallisuustutkintamme ilmailun ongelmista, joihin liittyy talvikunnossapito. On keskeistä, että talvikunnossapidon ja lentoliikenteen koordinointi toimii saumattomasti ja oikea-aikaisesti kaikilla Suomen lentoasemilla, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.  

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Air Navigation Services Finland Oy ja Finavia Oyj päivittävät myös vähäliikenteisten lentoasemien viestintä- ja lennonvarmistusjärjestelmät vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Lennonjohdon kaiuttimista kuulunut maajakson lähetys välittyi ilmailujaksolle häiriten ohjaajien ja lennonjohtajan välistä radiopuhelinliikennettä. Lisäksi lennonjohdon käytössä ollut radiolaitteisto oli vanha. Kokkola-Pietarsaaren lennonjohdon radiopuhelinjärjestelmät ovat Ilmailuhallituksen aikaisen Ilmailuviestikorjaamon vuonna 1982 valmistamat. Lennonjohtaja ei myöskään kyennyt nykyisellä järjestelmällä seuraamaan lentokoneen sijaintia lähestymisen loppuvaiheessa. Lennonvarmistuksen turvallinen toteutuminen edellyttää tarkoituksenmukaisesti toimivia viestintävälineitä ja lennonvalvontalaitteita.

– Mitä Kokkola-Pietarsaari lentoaseman viestintä- ja lennonvalvontalaitteiden ajanmukaisuuteen, suorituskykyyn ja toimintakuntoon tulee, on ne saatettava heti vuoden 2019 tekniselle tasolle. Ei voi olla niin, että vähemmän liikennöitävillä lentoasemilla toimitaan 1980-luvun radioilla sekä vanhalla ja osin puutteellisella tekniikalla. Turvallisuudesta ei voi ilmailussa tinkiä yhtään näissä asioissa, summaa Veli-Pekka Nurmi.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Ruotsin Kuljetushallitus (Transportstyrelsen) varmistaa, että heidän valvonnassaan olevien lentotoiminnan harjoittajien ohjaamoyhteistyö, radiopuhelinviestintä sekä lentotoiminnan harjoittajien antama koulutus tapahtuu viraston vahvistamien koulutusohjelmien mukaisesti. Hyvä ohjaamoyhteistyö, radiopuhelinviestintä ja koulutus on osa turvallista liikennekulttuuria.

Miehistö ei ilmoittanut riittävän selvästi jäätämisen vaikutuksista lentokoneen suorituskykyyn eikä lennonjohtajalla ollut selkeää käsitystä jäätämisen vakavuudesta. Lentokoneen päällikkö koki, että laskeutuminen oli välttämätöntä jäätämisen voimakkuuden vuoksi ja liikelentokone laskeutui kentälle ilman laskulupaa.

Ohjaamomiehistön on kerrottava selkeästi aikomuksistaan ja lentokoneen suorituskykyyn vaikuttavista rajoituksista. Heidän tulee varmistua kaikissa tilanteissa laskuluvan saannista ennen laskeutumista, painottaa ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija (vs.) Kalle Brusi.

Tutkinnassa ilmeni, että ohjaamomiehistön sisäisessä ja lennonjohdon välisessä kommunikaatiossa oli ongelmia ja epäselvyyksiä, mitkä olivat vaikuttamassa laskeutumiseen ilman lupaa.

Tutkintaselostus: https://goo.gl/Zamo2Q

Lennonjohtoon työsulku

15-12-20-Helsinki-Vantaan-Lentoasema-N3S_3109

Kuva: Ralf Roletschek

Palvelualojen työnantajat Palta ry on tänään jättänyt valtakunnansovittelijalle ilmoituksen lennonjohdossa toteutettavasta työsulusta. Nyt ilmoitettujen työsulkutoimenpiteiden on tarkoitus alkaa 2.2.2019 ja päättyä 15.2.2019. Niiden avulla puolustaudutaan Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY:n ilmoittamien lakkojen haitallisia vaikutuksia vastaan sekä pyritään vauhdittamaan jo yli vuoden kestäneitä työehtosopimusneuvotteluja.

Paltan jättämä työsulkuilmoitus on käytännössä seurausta SLJY:n päätöksestä laajentaa lakkoiluaan 29.1.2019 lukien.

– Lennonjohtajat ovat kohdistaneet lakkonsa tavalla, joka vaikeuttaa lennonvarmistustoimintojen ylläpitoa lakkopäivinä. Työsululla selkiytämme tilannetta ja mahdollistamme toimivat poikkeusjärjestelyt siihen saakka kunnes uusi työehtosopimus saadaan aikaiseksi. Samalla tietysti toivomme, että työsulun uhka lisäisi SLJY:n halua solmia alalle ns. yleisen linjan mukainen uusi työehtosopimus, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto toteaa.

Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta alkoivat jo syksyllä 2017. Vanhan sopimuksen voimassaolo päättyi 30.11.2017. Sen  jälkeen lennonjohtajat ovat olleet ns. sopimuksettomassa tilassa. SLJY:n joulun alla antama lakkoilmoitus siirsi neuvottelut valtakunnansovittelijan toimistoon.

– Olemme pettyneitä siihen, että tämän alan sopimusta rakennetaan joka kerta kuin Iisakin kirkkoa. Jotta ratkaisu saataisiin joskus aikaan, lennonjohtajien tulisi miettiä omia neuvottelutavoitteitaan realistiselta pohjalta. Muuten on vaarana, että kiista pitkittyy entisestään, Aarto jatkaa.

SLJY:n julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto on ollut voimassa helmikuusta 2018 alkaen. Tällä hetkellä lennonjohtajat ovat lakossa maanlaajuisesti joka torstai klo 13.00–15.00. Maanantaina SLJY ilmoitti laajentavansa lakkoaan 29.1.2019 lukien siten, että torstain lisäksi lennonjohtajat ovat lakossa myös tiistaisin ja lauantaisin klo 02.00–08.00. Paltan tänään ilmoittama työsulku toteutetaan Suomen kahdeksalla suurimmalla lentoasemalla pääosin kuuden tunnin kestoisina jaksoina kuutena päivänä viikossa kahden viikon ajan.

Työsulun aikana lennonvarmistuspalvelut hoidetaan esimiesvoimin ja vaikutuksia liikenteelle ei lähtökohtaisesti ole.

Lentoliikenteen vuosi 2018 ylitti odotukset Pirkanmaalla

airplane-sunset-travel

Tampere-Pirkkalan lentoasemalle vuosi 2018 oli erinomainen ja ylitti reilusti sille asetetut odotukset. Tampere-Pirkkala on koko keskisen Suomen sekä Satakunnan kotikenttä. Matka 2019 -messuilla lanseerattava matkaketjupilotti vastaa matkustajien kasvaviin tarpeisiin avaamalla satakuntalaisille reitin Tampereen kautta Espanjan aurinkoon.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärä viime vuonna oli yhteensä 228 096. Kesän kenttäremontin vaikutukset lentoliikenteeseen ja matkustajamääriin jäivät ennakoitua pienemmiksi, sillä kasvu operointikuukausina oli erittäin vahvaa. Vuonna 2017 saavutettuun 230 024:ään matkustajaan verrattuna tulos on käytännössä nollatulos, sillä laskua oli vain -0,8%.

– Viime vuosi Tampere-Pirkkalan kentällä oli erinomainen. Olemme selkeästi löytäneet kohderyhmämme ja yhdessä positiivisen taloussuhdanteen kanssa seudullisen lentoliikenteen hyväksi tehty työ kantaa nyt hedelmää, iloitsee alueellisen lentoliikenteen kehittämisjohtaja Marja Aalto Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampereesta.

Finavia investoi vuonna 2018 Tampere-Pirkkalan lentoaseman laajentamiseen 15 miljoonaa euroa. Kesäkauden aikana toteutetulla perusparannuksella varmistettiin turvallinen ja ympäristövaikutuksiltaan kestävä lentoliikennöinti pitkälle tulevaisuuteen. Finavian viime keväänä käynnistämä lentoaseman kehitysohjelma oli sijoitus lentoliikenteen kapasiteetin nostamiseen, turvallisen liikennöinnin varmistamiseen sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen. Uusien, leveiden kääntöpaikkojen ansiosta Tampere-Pirkkalan lentoasemalla voidaan palvella myös laajarunkokoneita ja se toimii nyt Finnairin Aasiasta saapuvien koneiden varalaskeutumiskenttänä.

Reittiliikenne on Tampere-Pirkkalan kentän selkäranka

Lentojen määrällä mitattuna Tampere-Pirkkalan lentoasema on maamme toiseksi operoiduin kenttä heti Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen. Maakuntakenttien joukossa kenttä erottuu edukseen ainutlaatuisella reittiliikennetarjonnallaan. Finnair, SAS ja AirBaltic lentävät Tampere-Pirkkalasta päivittäin yhteensä kymmenkunta reittilentoa Helsinkiin, Tukholmaan ja Riikaan. Reittikoneiden täyttöaste onkin kehittynyt positiivisesti viimeisen viiden vuoden aikana.

– Reittiliikenne on toimintamme ja Tampere-Pirkkalan lentokentän selkäranka. Nykyisessä taloussuhdanteessa alueellisen lentoliikenteemme kehittämisen pääpainopisteet ovat olemassa olevien yhteyksien ylläpitämisessä ja kehittämisessä, toteaa Marja Aalto.

Tampere-Pirkkala on myös Suomen toiseksi kansainvälisin lentoasema. Sen matkustajista jopa 96 prosenttia suuntaa maailmalle. Prosenttiosuus on Suomen muita maakuntakenttiä korkeampi. Yhteensä Tampereelta lennetään Riian, Tukholman ja Helsingin vaihtoyhteydet mukaan lukien yli 300 kohteeseen. Suorista lentokohteista suosituimmaksi viime vuonna nousi Tukholma, syrjäyttäen aiemmin ykköspaikkaa pitäneen Bremenin. 

Lomalento Tampere-Pirkkalan kotikentältä vie suoraan etelän lämpöön. TUI lentää Kanariansaarille sekä tällä että seuraavalla talvikaudella (2019–2020) – jo neljättä talvea peräkkäin. SAS lentää kerran viikossa lauantaisin suoran reittilennon Malagaan kuluvana talvena 2018–2019. Malagan matkojen päämatkanjärjestäjänä toimii Viajes Meriatur matkatoimisto Fuengirolasta.

#Kotikenttäetu on fiksun valinta

Helsingin messukeskuksessa 17.-20.1. järjestettävillä Matka 2019 -messuilla lanseerataan Business Tampereen toimesta alkunsa saanut matkaketjupilotti MalagaShuttleBus, joka kuljettaa satakuntalaiset näppärästi Tampere-Pirkkalan kautta Espanjaan. Reitti kulkee Raumalta Porin kautta Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ja takaisin Malaga-reitin lentoaikataulun mukaan. Palvelupilotin tavoitteena on saada shuttle bus -reitti vakiinnutettua vuoden 2020 kesäkaudella muille lennoille. 

– Matkustaminen lähikentältä vaikuttaa matkustuskokemukseen merkittävästi. Se on helppoa, joustavaa ja turvallista. Aikaa jää enemmän kotona ja perillä, kun se ei tuhraannu ylimääräiseen maata pitkin matkustamiseen ja lentoasemalla jonottamiseen. Se on myös pieni teko ympäristön puolesta, sillä vähentämällä maantieliikennettä voi kompensoida lentomatkan hiilijalanjälkeä, summaa Marja Aalto Tampere-Pirkkalan etuja.

– Tampere-Pirkkala on koko keskisen Suomen kotikenttä ja MalagaShuttleBus -palvelulla haluamme vastata myös Satakunnan matkustajien kasvaviin tarpeisiin, hän päättää. 

Andalusian matkailuorganisaatio ja erityisesti Fuengirolan kaupunki sidosryhmineen ovat näyttävästi esillä Matkamessuilla. Fuengirola haluaa panostaa markkinointiin Suomessa sekä luoda yhteyksiä erityisesti pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupunkiseudun kanssa. Messuilla mukana on myös kaupungin pormestari Ana Mula.

Suomi vetoaa aasialaisiin – jälleen uusi lentoyhtiö Kiinasta Helsinki-Vantaalle

China-flag-1260x840

Kiinalainen lentoyhtiö Juneyao Air avaa suoran reitin Shanghaista Helsinki-Vantaan lentoasemalle kesällä 2019.

Helsinki-Vantaan erinomaiset suorat yhteydet Kiinaan kasvavat entisestään ensi kevään ja kesän aikana, kun myös Juneyao Air avaa reitin Suomeen. Uusien suorien yhteyksien odotetaan kasvattavan kiinalaisten matkailijoiden määrää ja tarjoavan myös uusia matkailumahdollisuuksia Suomesta Kiinaan ja Aasiaan.

Juneyao Air aloittaa suorat lennot Shanghain Pudongin lentoasemalta Helsinkiin kesä-heinäkuussa 2019. Päivittäiset lennot operoidaan uusilla Boeing 787 Dreamliner lentokoneilla. Juneyao Air on osa yksityistä Shanghai Juneyao Groupia, joka on yksi Kiinan sadasta suurimmasta yrityksestä. Juneyao Air on perustettu vuonna 2006 ja sen kotikenttä on Shanghai, josta on yhteydet yli 50 Kiinan kohteeseen ja useisiin kansainvälisiin kohteisiin. Juneyao Air on Star Alliance-lentoyhtiöallianssin partneri.

– Kiinan ja Suomen välillä matkusti yli 550 000 matkustajaa vuonna 2018. Kiinan kohteet olivat Japanin jälkeen suosituimpia kaukokohteita. Juneyao Air on hieno lisäys Helsinki-Vantaalle ja tarjoaa kattavan reittiverkoston Kiinassa, sanoo Finavian reittikehityksestä ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta vastaava johtaja Joni Sundelin.

Tibet Airlines avaa Jinan-Helsinki reitin 8. huhtikuuta alkaen kerran viikossa ja toukokuusta lähtien kaksi kertaa viikossa. Reitti lennetään Airbus 330 koneella. Tibet Airlinesin päätoimipiste on Tiibetin Lhasassa, lentoyhtiö on perustettu vuonna 2010. Lentoyhtiö aloitti säännölliset lennot heinäkuussa 2011 Airbus A319-koneilla.

Uudet kiinalaiset lentoyhtiöt aloittavat lentoliikenteen Suomeen ensimmäisenä Euroopan kohteena. Uusien yhteyksien myötä ensi kesänä Helsinki-Vantaalta on 51 viikoittaista suoraa lentoa Kiinaan.

Finavialla asiakaskokemus on strategian keskiössä ja olemme panostaneet paljon kiinalaismatkustajien palveluihin Helsinki-Vantaalla, jotta ensihetket Suomessa olisivat mahdollisimman sujuvat. Lue lisää palveluistamme.

:KATSO LISTA: Finnair varautuu torstaille ennustettuun lumipyryyn perumalla useita huomisen lentoja

wind-cone-1467969083ryA

Voimakkaan lumisateen arvioidaan rajoittavan lentoliikennettä ja vaikeuttavan asematason toimintoja Helsinki-Vantaan lentoasemalla huomenna 17.1. Finnair peruu etukäteen useita lentoja taatakseen mahdollisimman sujuvan liikenteen haastavissa olosuhteissa. Peruttujen lentojen asiakkaat uudelleenreititetään muille lentovuoroille. Huomenna lentävien asiakkaiden on hyvä varautua viivästyksiin.

”Seuraamme tilannetta tarkasti ja teemme parhaamme, jotta haastavasta säästä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaillemme. Perumalla joitain lentoja jo nyt pyrimme varmistamaan huomisen liikenteen sujumisen ja saamaan kaikki asiakkaat kohteisiinsa. Olemme pahoillamme perumisten aiheuttamasta vaivasta asiakkaille,” Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt sanoo.

Finnairilla on torstain liikenneohjelmassa yhteensä 346 lentoa, joista tässä vaiheessa perutaan 41.

Lista perutuista lennoista on julkaistu Finnairin nettisivuilla https://www.finnair.com/fi/fi/info .

Perutut lennot ovat:

  • Kajaani-Helsinki 17.1. AY412
  • Kööpenhamina-Helsinki 17.1. AY956
  • Helsinki-Kööpenhamina 17.1. AY955
  • Tukholma-Helsinki 17.1. AY834
  • Helsinki-Tukholma 17.1. AY833
  • Tukholma-Helsinki 17.1. AY810
  • Helsinki-Tukholma 17.1. AY809
  • Tukholma-Helsinki 17.1. AY806
  • Helsinki-Tukholma 17.1. AY805
  • Moskova-Helsinki 17.1. AY712
  • Helsinki-Moskova 17.1. AY711
  • Helsinki-Kittilä 17.1. AY7023
  • Kittilä-Ivalo 17.1. AY7023
  • Ivalo-Helsinki 17.1. AY7023
  • Rovaniemi-Helsinki 17.1. AY544
  • Helsinki-Rovaniemi 17.1. AY543
  • Oulu-Helsinki 17.1. AY434
  • Helsinki-Oulu 17.1. AY433
  • Helsinki-Kajaani 17.1. AY411
  • Kuopio-Helsinki 17.1. AY362
  • Helsinki-Kuopio 17.1. AY361
  • Joensuu-Helsinki 17.1. AY344
  • Helsinki-Joensuu 17.1. AY343
  • Tampere-Helsinki 17.1. AY266
  • Helsinki-Tampere 17.1. AY265
  • Turku-Helsinki 17.1. AY224
  • Helsinki-Turku 17.1. AY223
  • Pariisi-Helsinki 17.1. AY1574
  • Helsinki-Pariisi 17.1. AY1573
  • Bryssel-Helsinki 17.1. AY1544
  • Helsinki-Bryssel 17.1. AY1543
  • Stuttgart-Helsinki 17.1. AY1452
  • Helsinki-Stuttgart 17.1. AY1451
  • Berliini-Helsinki 17.1. AY1438
  • Helsinki-Berliini 17.1. AY1437
  • Lontoo-Helsinki 17.1. AY1342
  • Helsinki-Lontoo 17.1. AY1341
  • Riika-Helsinki 17.1. AY1074
  • Helsinki-Riika 17.1. AY1073
  • Shanghai-Helsinki 18.1. AY088
  • Helsinki-Shanghai 17.1. AY087

Finnair on yhteydessä henkilökohtaisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla niihin asiakkaisiin, joiden matkaan tulee muutoksia. Asiakkaiden kannattaa varmistaa Finnairin nettisivujen Varaukseni-sivulta tai Finnair-mobiilisovelluksen kautta, että siellä on asiakkaan ajantasaiset yhteystiedot.

Asiakkaat, joiden lento on peruttu, reititetään uudelleen määränpäähänsä. Uudelleenreititys voi viedä aikaa. Kun uudelleenreititys on tehty, Finnair on henkilökohtaisesti yhteydessä asiakkaisiin. Päivitetyn matkasuunnitelman voi tarkastaa myös Finnairin nettisivujen Varaukseni-palvelusta. Jos lento on peruttu, asiakas voi myös siirtää matkan ajankohtaa tai perua lennon ja hakea takaisinmaksua käyttämättömästä lentolipusta.

Lentämisen päästöt kasvavat – tekninen kehitys ja kompensaatiot eivät riitä päästöjen vähentämiseen

flying

Lentämisen arvioidaan kaksinkertaistuvan maailmanlaajuisesti nykyisestä seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana, mikä tarkoittaa 8,2 miljardia lentomatkustajaa vuonna 2037. Suomessa etenkin kansainvälinen lentoliikenne on kasvanut voimakkaasti.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvitti Sitran toimeksiannosta lentomatkustamisen päästöjä ja keinoja päästöjen vähentämiseksi. Selvitykseen on koottu yhteen tietoa lentoalan ilmastovaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä.

Selvityksen perusteella lentoalan tekninen kehitys ja nykyiset kompensaatiomekanismit eivät ole riittäviä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Päästöjä on vähennetty kehittämällä moottori- ja alusteknologiaa sekä lennonohjausta. Muutoksia tarvitaan kuitenkin myös kansainväliseen ja kansalliseen tukipolitiikkaan sekä verotukseen. Vähäpäästöisiä vaihtoehtoisia polttoaineita pitäisi saada käyttöön nykyistä ripeämmin, luoda riittävän tiukat kriteerit päästökompensaatioille ja vähentää lentämisen tarvetta kehittämällä työn, vuorovaikutuksen ja vapaa-ajan toimintatapoja.

Paakuva_kartta_lentomatkustajien_maara_maanosittain_suomi

Lentomatkustajien määrä maanosittain vuosina 2017 ja 2037. © SYKE

”Lentomatkustamisesta on tullut länsimaissa halpuutensa takia arkipäiväinen tapa matkustaa. Lisäksi kehittyvien maiden elintason nousu lisää lentojen määrää. Lentoalan verotuskäytännöt ja tuet mahdollistavat alhaisen hintatason – kansainvälisten sopimusten mukaan lentokerosiini on verotonta ja kansainväliset lentomatkat ovat vapaita arvonlisäverosta. Valitettavasti alan tekninen kehitys ei hillitse lentoliikenteen päästöjen kasvua. Myös päästöjen kompensoinnin kriteereitä pitäisi tarkastella nykyistä kriittisemmin”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Niemistö sanoo.

Uusiutuvista raaka-aineista kestävästi tuotetuilla lentopolttoaineilla voidaan vuonna 2025 kattaa arviolta vain kaksi prosenttia alan kokonaispolttoainetarpeesta.

Tuki- ja verotusjärjestelmien uudistaminen ja yhtenäistäminen globaalisti tai vähintään Euroopan laajuisesti mahdollistaisi tasaisemman kilpailuasetelman lentoyhtiöiden välillä. Se loisi mahdollisuudet myös suurempiin päästövähennyksiin kuin mitä erilaiset kansalliset sääntelyjärjestelmät pystyvät tarjoamaan.

Uusi päästöhyvitysjärjestelmä pyrkii lentoalan hiilineutraaliin kasvuun

Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat kuuluneet päästökaupan piiriin vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi maailman valtiot ovat sitoutuneet kansainvälisesti lentoalan hiilineutraaliin kasvuun vuoden 2020 jälkeen. Hiilineutraalius perustuu päästöjen kasvun kompensointiin päästöhyvitysjärjestelmä CORSIAn avulla.

”Lentoalan hiilineutraalius on teoriassa mahdollista toteuttaa erilaisin päästövähennyshankkein ja ostamalla päästöoikeuksia eli kompensaatioita muilta sektoreilta. Kompensaatioiden käytössä hyödynnetään muiden sektoreiden päästövähennyksiä. On kuitenkin epäselvää, kuinka luotettavia ja riittäviä kompensaatiot ovat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Riittävyys liittyy siihen, että jokaisen sektorin pitäisi vähentää omia päästöjään lähelle nollaa, eikä niitä silloin riittäisi muiden sektoreiden päästöjen kompensointiin”, Niemistö sanoo.

Päästöhyvitysjärjestelmä käynnistyy CORSIAn kautta vapaaehtoisten maiden osalta vuonna 2021, mutta tarkempia kriteerejä ei ole vielä julkistettu. Lisäksi yritykset ja kuluttajat voivat kompensoida lentopäästöjä erilaisten palveluntarjoajien kautta.

Niemistö ehdottaa, että organisaatiot voisivat sitoutua maksamaan päästö- tai hyvitysmaksun työntekijöidensä työmatkoista. Esimerkiksi selvityksen tilannut Sitra on kompensoinut työmatkojensa päästöt jo vuodesta 2016 lähtien. Yritykset ja yhteisöt voivat myös arvioida lentomatkustamisen välttämättömyyttä ja käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä, kuten videoneuvotteluja.

Globaali lentoliikenne kasvaa

Lentomatkustajien määrä vuonna 2017 oli yli neljä miljardia. Määrän odotetaan tuplaantuvan 8,2 miljardiin vuonna 2037. Nopeinta kasvu on Intiassa ja Indonesiassa, joissa lentomatkustajien määrä yli kolminkertaistuu.

Suomessa ulkomaan lentoliikenne kasvoi vuosina 1998-2017 vajaasta 13 miljoonasta lähes 23 miljoonaan matkustajaan. Kotimaan lennot ovat puolestaan hieman vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Suomen ulkomaan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuosina 1990-2016 miljoonasta tonnista lähes kahteen miljoonaan tonniin. Päästöjen kasvu on tasaantunut 2000-luvulla, mikä johtuu lentokaluston uusimisesta ja lentoalan muusta tehostamisesta.

Lentoliikenteen osuus on noin 2–3 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä. Yhteisvaikutuksiltaan, kun huomioidaan myös muut tekijät kuin hiilidioksidi, lentoliikenteen päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisessä on noin neljä prosenttia. Lentoliikenteen päästöjen arvioitu kasvu sekä muiden sektoreiden nopeampi päästövähennyskehitys lisäävät tulevaisuudessa lentoliikenteen päästöjen osuutta. Myös yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljessä lentomatkojen rooli voi olla suuri.

”Lentämisen sijaan voi monella reitillä jo nyt valita muita, ekologisempia vaihtoehtoja. Esimerkiksi junalla matkustamista kannattaa suosia. Vinkkejä ekologisempaan matkustamiseen löytyy lisää esimerkiksi Sitran listaamien 100 fiksun teon joukosta”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti.

Lisää aiheesta: