Lennonjohtoon työsulku

15-12-20-Helsinki-Vantaan-Lentoasema-N3S_3109

Kuva: Ralf Roletschek

Palvelualojen työnantajat Palta ry on tänään jättänyt valtakunnansovittelijalle ilmoituksen lennonjohdossa toteutettavasta työsulusta. Nyt ilmoitettujen työsulkutoimenpiteiden on tarkoitus alkaa 2.2.2019 ja päättyä 15.2.2019. Niiden avulla puolustaudutaan Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY:n ilmoittamien lakkojen haitallisia vaikutuksia vastaan sekä pyritään vauhdittamaan jo yli vuoden kestäneitä työehtosopimusneuvotteluja.

Paltan jättämä työsulkuilmoitus on käytännössä seurausta SLJY:n päätöksestä laajentaa lakkoiluaan 29.1.2019 lukien.

– Lennonjohtajat ovat kohdistaneet lakkonsa tavalla, joka vaikeuttaa lennonvarmistustoimintojen ylläpitoa lakkopäivinä. Työsululla selkiytämme tilannetta ja mahdollistamme toimivat poikkeusjärjestelyt siihen saakka kunnes uusi työehtosopimus saadaan aikaiseksi. Samalla tietysti toivomme, että työsulun uhka lisäisi SLJY:n halua solmia alalle ns. yleisen linjan mukainen uusi työehtosopimus, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto toteaa.

Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta alkoivat jo syksyllä 2017. Vanhan sopimuksen voimassaolo päättyi 30.11.2017. Sen  jälkeen lennonjohtajat ovat olleet ns. sopimuksettomassa tilassa. SLJY:n joulun alla antama lakkoilmoitus siirsi neuvottelut valtakunnansovittelijan toimistoon.

– Olemme pettyneitä siihen, että tämän alan sopimusta rakennetaan joka kerta kuin Iisakin kirkkoa. Jotta ratkaisu saataisiin joskus aikaan, lennonjohtajien tulisi miettiä omia neuvottelutavoitteitaan realistiselta pohjalta. Muuten on vaarana, että kiista pitkittyy entisestään, Aarto jatkaa.

SLJY:n julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto on ollut voimassa helmikuusta 2018 alkaen. Tällä hetkellä lennonjohtajat ovat lakossa maanlaajuisesti joka torstai klo 13.00–15.00. Maanantaina SLJY ilmoitti laajentavansa lakkoaan 29.1.2019 lukien siten, että torstain lisäksi lennonjohtajat ovat lakossa myös tiistaisin ja lauantaisin klo 02.00–08.00. Paltan tänään ilmoittama työsulku toteutetaan Suomen kahdeksalla suurimmalla lentoasemalla pääosin kuuden tunnin kestoisina jaksoina kuutena päivänä viikossa kahden viikon ajan.

Työsulun aikana lennonvarmistuspalvelut hoidetaan esimiesvoimin ja vaikutuksia liikenteelle ei lähtökohtaisesti ole.

Lentoliikenteen vuosi 2018 ylitti odotukset Pirkanmaalla

airplane-sunset-travel

Tampere-Pirkkalan lentoasemalle vuosi 2018 oli erinomainen ja ylitti reilusti sille asetetut odotukset. Tampere-Pirkkala on koko keskisen Suomen sekä Satakunnan kotikenttä. Matka 2019 -messuilla lanseerattava matkaketjupilotti vastaa matkustajien kasvaviin tarpeisiin avaamalla satakuntalaisille reitin Tampereen kautta Espanjan aurinkoon.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärä viime vuonna oli yhteensä 228 096. Kesän kenttäremontin vaikutukset lentoliikenteeseen ja matkustajamääriin jäivät ennakoitua pienemmiksi, sillä kasvu operointikuukausina oli erittäin vahvaa. Vuonna 2017 saavutettuun 230 024:ään matkustajaan verrattuna tulos on käytännössä nollatulos, sillä laskua oli vain -0,8%.

– Viime vuosi Tampere-Pirkkalan kentällä oli erinomainen. Olemme selkeästi löytäneet kohderyhmämme ja yhdessä positiivisen taloussuhdanteen kanssa seudullisen lentoliikenteen hyväksi tehty työ kantaa nyt hedelmää, iloitsee alueellisen lentoliikenteen kehittämisjohtaja Marja Aalto Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampereesta.

Finavia investoi vuonna 2018 Tampere-Pirkkalan lentoaseman laajentamiseen 15 miljoonaa euroa. Kesäkauden aikana toteutetulla perusparannuksella varmistettiin turvallinen ja ympäristövaikutuksiltaan kestävä lentoliikennöinti pitkälle tulevaisuuteen. Finavian viime keväänä käynnistämä lentoaseman kehitysohjelma oli sijoitus lentoliikenteen kapasiteetin nostamiseen, turvallisen liikennöinnin varmistamiseen sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen. Uusien, leveiden kääntöpaikkojen ansiosta Tampere-Pirkkalan lentoasemalla voidaan palvella myös laajarunkokoneita ja se toimii nyt Finnairin Aasiasta saapuvien koneiden varalaskeutumiskenttänä.

Reittiliikenne on Tampere-Pirkkalan kentän selkäranka

Lentojen määrällä mitattuna Tampere-Pirkkalan lentoasema on maamme toiseksi operoiduin kenttä heti Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen. Maakuntakenttien joukossa kenttä erottuu edukseen ainutlaatuisella reittiliikennetarjonnallaan. Finnair, SAS ja AirBaltic lentävät Tampere-Pirkkalasta päivittäin yhteensä kymmenkunta reittilentoa Helsinkiin, Tukholmaan ja Riikaan. Reittikoneiden täyttöaste onkin kehittynyt positiivisesti viimeisen viiden vuoden aikana.

– Reittiliikenne on toimintamme ja Tampere-Pirkkalan lentokentän selkäranka. Nykyisessä taloussuhdanteessa alueellisen lentoliikenteemme kehittämisen pääpainopisteet ovat olemassa olevien yhteyksien ylläpitämisessä ja kehittämisessä, toteaa Marja Aalto.

Tampere-Pirkkala on myös Suomen toiseksi kansainvälisin lentoasema. Sen matkustajista jopa 96 prosenttia suuntaa maailmalle. Prosenttiosuus on Suomen muita maakuntakenttiä korkeampi. Yhteensä Tampereelta lennetään Riian, Tukholman ja Helsingin vaihtoyhteydet mukaan lukien yli 300 kohteeseen. Suorista lentokohteista suosituimmaksi viime vuonna nousi Tukholma, syrjäyttäen aiemmin ykköspaikkaa pitäneen Bremenin. 

Lomalento Tampere-Pirkkalan kotikentältä vie suoraan etelän lämpöön. TUI lentää Kanariansaarille sekä tällä että seuraavalla talvikaudella (2019–2020) – jo neljättä talvea peräkkäin. SAS lentää kerran viikossa lauantaisin suoran reittilennon Malagaan kuluvana talvena 2018–2019. Malagan matkojen päämatkanjärjestäjänä toimii Viajes Meriatur matkatoimisto Fuengirolasta.

#Kotikenttäetu on fiksun valinta

Helsingin messukeskuksessa 17.-20.1. järjestettävillä Matka 2019 -messuilla lanseerataan Business Tampereen toimesta alkunsa saanut matkaketjupilotti MalagaShuttleBus, joka kuljettaa satakuntalaiset näppärästi Tampere-Pirkkalan kautta Espanjaan. Reitti kulkee Raumalta Porin kautta Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ja takaisin Malaga-reitin lentoaikataulun mukaan. Palvelupilotin tavoitteena on saada shuttle bus -reitti vakiinnutettua vuoden 2020 kesäkaudella muille lennoille. 

– Matkustaminen lähikentältä vaikuttaa matkustuskokemukseen merkittävästi. Se on helppoa, joustavaa ja turvallista. Aikaa jää enemmän kotona ja perillä, kun se ei tuhraannu ylimääräiseen maata pitkin matkustamiseen ja lentoasemalla jonottamiseen. Se on myös pieni teko ympäristön puolesta, sillä vähentämällä maantieliikennettä voi kompensoida lentomatkan hiilijalanjälkeä, summaa Marja Aalto Tampere-Pirkkalan etuja.

– Tampere-Pirkkala on koko keskisen Suomen kotikenttä ja MalagaShuttleBus -palvelulla haluamme vastata myös Satakunnan matkustajien kasvaviin tarpeisiin, hän päättää. 

Andalusian matkailuorganisaatio ja erityisesti Fuengirolan kaupunki sidosryhmineen ovat näyttävästi esillä Matkamessuilla. Fuengirola haluaa panostaa markkinointiin Suomessa sekä luoda yhteyksiä erityisesti pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupunkiseudun kanssa. Messuilla mukana on myös kaupungin pormestari Ana Mula.

Suomi vetoaa aasialaisiin – jälleen uusi lentoyhtiö Kiinasta Helsinki-Vantaalle

China-flag-1260x840

Kiinalainen lentoyhtiö Juneyao Air avaa suoran reitin Shanghaista Helsinki-Vantaan lentoasemalle kesällä 2019.

Helsinki-Vantaan erinomaiset suorat yhteydet Kiinaan kasvavat entisestään ensi kevään ja kesän aikana, kun myös Juneyao Air avaa reitin Suomeen. Uusien suorien yhteyksien odotetaan kasvattavan kiinalaisten matkailijoiden määrää ja tarjoavan myös uusia matkailumahdollisuuksia Suomesta Kiinaan ja Aasiaan.

Juneyao Air aloittaa suorat lennot Shanghain Pudongin lentoasemalta Helsinkiin kesä-heinäkuussa 2019. Päivittäiset lennot operoidaan uusilla Boeing 787 Dreamliner lentokoneilla. Juneyao Air on osa yksityistä Shanghai Juneyao Groupia, joka on yksi Kiinan sadasta suurimmasta yrityksestä. Juneyao Air on perustettu vuonna 2006 ja sen kotikenttä on Shanghai, josta on yhteydet yli 50 Kiinan kohteeseen ja useisiin kansainvälisiin kohteisiin. Juneyao Air on Star Alliance-lentoyhtiöallianssin partneri.

– Kiinan ja Suomen välillä matkusti yli 550 000 matkustajaa vuonna 2018. Kiinan kohteet olivat Japanin jälkeen suosituimpia kaukokohteita. Juneyao Air on hieno lisäys Helsinki-Vantaalle ja tarjoaa kattavan reittiverkoston Kiinassa, sanoo Finavian reittikehityksestä ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta vastaava johtaja Joni Sundelin.

Tibet Airlines avaa Jinan-Helsinki reitin 8. huhtikuuta alkaen kerran viikossa ja toukokuusta lähtien kaksi kertaa viikossa. Reitti lennetään Airbus 330 koneella. Tibet Airlinesin päätoimipiste on Tiibetin Lhasassa, lentoyhtiö on perustettu vuonna 2010. Lentoyhtiö aloitti säännölliset lennot heinäkuussa 2011 Airbus A319-koneilla.

Uudet kiinalaiset lentoyhtiöt aloittavat lentoliikenteen Suomeen ensimmäisenä Euroopan kohteena. Uusien yhteyksien myötä ensi kesänä Helsinki-Vantaalta on 51 viikoittaista suoraa lentoa Kiinaan.

Finavialla asiakaskokemus on strategian keskiössä ja olemme panostaneet paljon kiinalaismatkustajien palveluihin Helsinki-Vantaalla, jotta ensihetket Suomessa olisivat mahdollisimman sujuvat. Lue lisää palveluistamme.

:KATSO LISTA: Finnair varautuu torstaille ennustettuun lumipyryyn perumalla useita huomisen lentoja

wind-cone-1467969083ryA

Voimakkaan lumisateen arvioidaan rajoittavan lentoliikennettä ja vaikeuttavan asematason toimintoja Helsinki-Vantaan lentoasemalla huomenna 17.1. Finnair peruu etukäteen useita lentoja taatakseen mahdollisimman sujuvan liikenteen haastavissa olosuhteissa. Peruttujen lentojen asiakkaat uudelleenreititetään muille lentovuoroille. Huomenna lentävien asiakkaiden on hyvä varautua viivästyksiin.

”Seuraamme tilannetta tarkasti ja teemme parhaamme, jotta haastavasta säästä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaillemme. Perumalla joitain lentoja jo nyt pyrimme varmistamaan huomisen liikenteen sujumisen ja saamaan kaikki asiakkaat kohteisiinsa. Olemme pahoillamme perumisten aiheuttamasta vaivasta asiakkaille,” Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt sanoo.

Finnairilla on torstain liikenneohjelmassa yhteensä 346 lentoa, joista tässä vaiheessa perutaan 41.

Lista perutuista lennoista on julkaistu Finnairin nettisivuilla https://www.finnair.com/fi/fi/info .

Perutut lennot ovat:

  • Kajaani-Helsinki 17.1. AY412
  • Kööpenhamina-Helsinki 17.1. AY956
  • Helsinki-Kööpenhamina 17.1. AY955
  • Tukholma-Helsinki 17.1. AY834
  • Helsinki-Tukholma 17.1. AY833
  • Tukholma-Helsinki 17.1. AY810
  • Helsinki-Tukholma 17.1. AY809
  • Tukholma-Helsinki 17.1. AY806
  • Helsinki-Tukholma 17.1. AY805
  • Moskova-Helsinki 17.1. AY712
  • Helsinki-Moskova 17.1. AY711
  • Helsinki-Kittilä 17.1. AY7023
  • Kittilä-Ivalo 17.1. AY7023
  • Ivalo-Helsinki 17.1. AY7023
  • Rovaniemi-Helsinki 17.1. AY544
  • Helsinki-Rovaniemi 17.1. AY543
  • Oulu-Helsinki 17.1. AY434
  • Helsinki-Oulu 17.1. AY433
  • Helsinki-Kajaani 17.1. AY411
  • Kuopio-Helsinki 17.1. AY362
  • Helsinki-Kuopio 17.1. AY361
  • Joensuu-Helsinki 17.1. AY344
  • Helsinki-Joensuu 17.1. AY343
  • Tampere-Helsinki 17.1. AY266
  • Helsinki-Tampere 17.1. AY265
  • Turku-Helsinki 17.1. AY224
  • Helsinki-Turku 17.1. AY223
  • Pariisi-Helsinki 17.1. AY1574
  • Helsinki-Pariisi 17.1. AY1573
  • Bryssel-Helsinki 17.1. AY1544
  • Helsinki-Bryssel 17.1. AY1543
  • Stuttgart-Helsinki 17.1. AY1452
  • Helsinki-Stuttgart 17.1. AY1451
  • Berliini-Helsinki 17.1. AY1438
  • Helsinki-Berliini 17.1. AY1437
  • Lontoo-Helsinki 17.1. AY1342
  • Helsinki-Lontoo 17.1. AY1341
  • Riika-Helsinki 17.1. AY1074
  • Helsinki-Riika 17.1. AY1073
  • Shanghai-Helsinki 18.1. AY088
  • Helsinki-Shanghai 17.1. AY087

Finnair on yhteydessä henkilökohtaisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla niihin asiakkaisiin, joiden matkaan tulee muutoksia. Asiakkaiden kannattaa varmistaa Finnairin nettisivujen Varaukseni-sivulta tai Finnair-mobiilisovelluksen kautta, että siellä on asiakkaan ajantasaiset yhteystiedot.

Asiakkaat, joiden lento on peruttu, reititetään uudelleen määränpäähänsä. Uudelleenreititys voi viedä aikaa. Kun uudelleenreititys on tehty, Finnair on henkilökohtaisesti yhteydessä asiakkaisiin. Päivitetyn matkasuunnitelman voi tarkastaa myös Finnairin nettisivujen Varaukseni-palvelusta. Jos lento on peruttu, asiakas voi myös siirtää matkan ajankohtaa tai perua lennon ja hakea takaisinmaksua käyttämättömästä lentolipusta.

Lentämisen päästöt kasvavat – tekninen kehitys ja kompensaatiot eivät riitä päästöjen vähentämiseen

flying

Lentämisen arvioidaan kaksinkertaistuvan maailmanlaajuisesti nykyisestä seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana, mikä tarkoittaa 8,2 miljardia lentomatkustajaa vuonna 2037. Suomessa etenkin kansainvälinen lentoliikenne on kasvanut voimakkaasti.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvitti Sitran toimeksiannosta lentomatkustamisen päästöjä ja keinoja päästöjen vähentämiseksi. Selvitykseen on koottu yhteen tietoa lentoalan ilmastovaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä.

Selvityksen perusteella lentoalan tekninen kehitys ja nykyiset kompensaatiomekanismit eivät ole riittäviä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Päästöjä on vähennetty kehittämällä moottori- ja alusteknologiaa sekä lennonohjausta. Muutoksia tarvitaan kuitenkin myös kansainväliseen ja kansalliseen tukipolitiikkaan sekä verotukseen. Vähäpäästöisiä vaihtoehtoisia polttoaineita pitäisi saada käyttöön nykyistä ripeämmin, luoda riittävän tiukat kriteerit päästökompensaatioille ja vähentää lentämisen tarvetta kehittämällä työn, vuorovaikutuksen ja vapaa-ajan toimintatapoja.

Paakuva_kartta_lentomatkustajien_maara_maanosittain_suomi

Lentomatkustajien määrä maanosittain vuosina 2017 ja 2037. © SYKE

”Lentomatkustamisesta on tullut länsimaissa halpuutensa takia arkipäiväinen tapa matkustaa. Lisäksi kehittyvien maiden elintason nousu lisää lentojen määrää. Lentoalan verotuskäytännöt ja tuet mahdollistavat alhaisen hintatason – kansainvälisten sopimusten mukaan lentokerosiini on verotonta ja kansainväliset lentomatkat ovat vapaita arvonlisäverosta. Valitettavasti alan tekninen kehitys ei hillitse lentoliikenteen päästöjen kasvua. Myös päästöjen kompensoinnin kriteereitä pitäisi tarkastella nykyistä kriittisemmin”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Niemistö sanoo.

Uusiutuvista raaka-aineista kestävästi tuotetuilla lentopolttoaineilla voidaan vuonna 2025 kattaa arviolta vain kaksi prosenttia alan kokonaispolttoainetarpeesta.

Tuki- ja verotusjärjestelmien uudistaminen ja yhtenäistäminen globaalisti tai vähintään Euroopan laajuisesti mahdollistaisi tasaisemman kilpailuasetelman lentoyhtiöiden välillä. Se loisi mahdollisuudet myös suurempiin päästövähennyksiin kuin mitä erilaiset kansalliset sääntelyjärjestelmät pystyvät tarjoamaan.

Uusi päästöhyvitysjärjestelmä pyrkii lentoalan hiilineutraaliin kasvuun

Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat kuuluneet päästökaupan piiriin vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi maailman valtiot ovat sitoutuneet kansainvälisesti lentoalan hiilineutraaliin kasvuun vuoden 2020 jälkeen. Hiilineutraalius perustuu päästöjen kasvun kompensointiin päästöhyvitysjärjestelmä CORSIAn avulla.

”Lentoalan hiilineutraalius on teoriassa mahdollista toteuttaa erilaisin päästövähennyshankkein ja ostamalla päästöoikeuksia eli kompensaatioita muilta sektoreilta. Kompensaatioiden käytössä hyödynnetään muiden sektoreiden päästövähennyksiä. On kuitenkin epäselvää, kuinka luotettavia ja riittäviä kompensaatiot ovat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Riittävyys liittyy siihen, että jokaisen sektorin pitäisi vähentää omia päästöjään lähelle nollaa, eikä niitä silloin riittäisi muiden sektoreiden päästöjen kompensointiin”, Niemistö sanoo.

Päästöhyvitysjärjestelmä käynnistyy CORSIAn kautta vapaaehtoisten maiden osalta vuonna 2021, mutta tarkempia kriteerejä ei ole vielä julkistettu. Lisäksi yritykset ja kuluttajat voivat kompensoida lentopäästöjä erilaisten palveluntarjoajien kautta.

Niemistö ehdottaa, että organisaatiot voisivat sitoutua maksamaan päästö- tai hyvitysmaksun työntekijöidensä työmatkoista. Esimerkiksi selvityksen tilannut Sitra on kompensoinut työmatkojensa päästöt jo vuodesta 2016 lähtien. Yritykset ja yhteisöt voivat myös arvioida lentomatkustamisen välttämättömyyttä ja käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä, kuten videoneuvotteluja.

Globaali lentoliikenne kasvaa

Lentomatkustajien määrä vuonna 2017 oli yli neljä miljardia. Määrän odotetaan tuplaantuvan 8,2 miljardiin vuonna 2037. Nopeinta kasvu on Intiassa ja Indonesiassa, joissa lentomatkustajien määrä yli kolminkertaistuu.

Suomessa ulkomaan lentoliikenne kasvoi vuosina 1998-2017 vajaasta 13 miljoonasta lähes 23 miljoonaan matkustajaan. Kotimaan lennot ovat puolestaan hieman vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Suomen ulkomaan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuosina 1990-2016 miljoonasta tonnista lähes kahteen miljoonaan tonniin. Päästöjen kasvu on tasaantunut 2000-luvulla, mikä johtuu lentokaluston uusimisesta ja lentoalan muusta tehostamisesta.

Lentoliikenteen osuus on noin 2–3 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä. Yhteisvaikutuksiltaan, kun huomioidaan myös muut tekijät kuin hiilidioksidi, lentoliikenteen päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisessä on noin neljä prosenttia. Lentoliikenteen päästöjen arvioitu kasvu sekä muiden sektoreiden nopeampi päästövähennyskehitys lisäävät tulevaisuudessa lentoliikenteen päästöjen osuutta. Myös yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljessä lentomatkojen rooli voi olla suuri.

”Lentämisen sijaan voi monella reitillä jo nyt valita muita, ekologisempia vaihtoehtoja. Esimerkiksi junalla matkustamista kannattaa suosia. Vinkkejä ekologisempaan matkustamiseen löytyy lisää esimerkiksi Sitran listaamien 100 fiksun teon joukosta”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti.

Lisää aiheesta:

Lennonjohtajat laajentavat työnseisauksia

airport-clipart-airport

Lennonjohtajien työehtosopimusneuvottelut työnantaja ANS Finlandin kanssa eivät ole edenneet. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry on tämän vuoksi päätynyt laajentamaan työnseisauksia.

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry toimeenpanee kaksi uutta viikoittaista työnseisausta: 29.1.2019 alkaen tiistaisin ja lauantaisin klo 02.00-08.00. Myös aiemmin ilmoitetut, torstaisin klo 13.00-15.00 tapahtuvat työnseisaukset jäävät voimaan. Työnseisaukset toistuvat viikoittain, kunnes työehtosopimusneuvottelujen osapuolet saavuttavat neuvottelutuloksen.

Uusista työnseisauksista päätettiin verkkaisesti alkaneen työriidan sovittelun vauhdittamiseksi, sanoo Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen SLJY:n puheenjohtaja Roy Myrberg. SLJY on erittäin pettynyt työnantaja ANS Finlandin kanssa pitkään käytyjen TES-neuvottelujen kulkuun.

– Päästäksemme aidosti neuvottelemaan ja sopimaan työehdoista olemme pakotettuja laajentamaan jo antamaamme työtaisteluilmoitusta. Työnantajamme ANS Finland sekä Palvelualojen Työnantajat Palta eivät edelleenkään ole osoittaneet halua sopia työehdoista, vaikka neuvotteluja on käyty vuoden 2017 syksystä lähtien, viimeisimmäksi valtakunnansovittelijan johdolla, kertoo SLJY:n puheenjohtaja Roy Myrberg.

– SLJY pahoittelee matkustajille aiheuttamaansa huolta ja toivoo tilanteen ratkeavan mahdollisimman pian neuvottelemalla, sanoo Myrberg.

– Näkemyksemme mukaan ANS Finland pystyy hoitamaan esimiesvoimin lentoliikenteen keskeytyksittä myös uusien työnseisausten aikana, kertoo SLJY:n pääluottamusmies Katariina Syväys.

Ennätysten vuosi 2018 – Helsinki-Vantaalla 20 miljoonaa rikki ja lentoasemien matkustajamäärät kohosivat 10 prosenttia

medium_Helsinki_Airport_New_Signs_12

Finavia palveli lentoasemillaan lähes 25 miljoonaa matkustajaa vuonna 2018. Helsinki-Vantaalla rikottiin ensimmäistä kertaa 20 miljoonan matkustajan raja. Lapissa on ollut käynnissä jo kolmas supertalvi putkeen, ja matkustajamäärät kasvoivat lähes 9 prosenttia edellisvuodesta.

Finavian lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat vuoteen 2017 verrattuna kaiken kaikkiaan 10,1 prosenttia. Kasvu heijastelee lentoliikenteen hyvää vuotta, Suomen vetovoimaisuutta ja Helsinki-Vantaan yhä tärkeämpää asemaa lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana Aasian ja Euroopan välissä.

– Olemme rikkoneet jälleen ennätyksiä niin Helsinki-Vantaalla kuin maakunta-asemillakin. Teemme omalta osaltamme parhaamme varmistaaksemme lentoliikenteen vastuullisen ja kestävän kasvun. Helsinki-Vantaan lentoasema on ollut hiilineutraali vuodesta 2017 ja myös Lapin lentoasemat ovat matkalla kohti nollapäästöjä. Tavoitteenamme on tehdä kaikista lentoasemistamme hiilineutraaleja vuoteen 2020 mennessä, sanoo reittikehityksestä ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta vastaava johtaja Joni Sundelin Finavialta.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle matkustajia tilastoitiin vuonna 2018 yhteensä 20 848 838. Suomen suurimman lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 10,4 prosenttia. Isoin lisäys (+10,7 %) tuli kansainvälisestä liikenteestä.

Suosituimmat Euroopan matkakohteet reittiliikenteessä olivat Ruotsi, Saksa, Espanja ja Iso-Britannia. Näistä etenkin Espanja kasvatti suosiotaan matkustajamäärän kasvaessa yli 230 000 matkustajalla (+ 19,2 %). Myös Venäjän liikenne kasvoi lähes 120 000 matkustajalla edellisvuodesta (+ 30,5 %). Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajien määrä nousi 10,8 prosenttia. Kaukolennoilla eniten matkustajia lensi Japaniin, Kiinaan, Thaimaahan ja Yhdysvaltoihin.

Finaviassa tehdään lujasti töitä uusien reittien avaamiseksi ja uusien lentoyhtiöiden saamiseksi Suomeen. Useat lentoyhtiöt tihensivät vuorojen määrää tuntuvasti ja paransivat yhteyksiään. Helsinki-Vantaalla aloitti myös kokonaan uusia kansainvälisiä lentoyhtiöitä, kun FlyDubai aloitti päivittäisen reittiliikenteen Dubaista Helsinkiin ja Pobeda avasi Moskovan-reitin.

Myös maakuntalentoasemien reittitarjonta kasvoi vuonna 2018. SAS avasi suoran yhteyden Tampereelta Malagaan ja Oulusta Tukholmaan. Wizz Air aloitti lennot Turusta Kaunasiin ja EasyJet käynnisti reitin Lontoon Gatwickista Rovaniemelle.

Loppuvuosi oli vilkas pohjoisen kentillä

Helsinki-Vantaan jälkeen merkittävimmät matkustajamäärien kasvut nähtiin jälleen Finavian pohjoisen kentillä. Lapin lentoasemilla palveltiin viime vuonna lähes 1,5 miljoonaa matkustajaa, ja matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna yhteensä 8,6 prosenttia. Joulukuussa Lapin lentoasemien kautta kulki yli 370 000 matkustajaa.

Rovaniemen lentoaseman matkustajamäärä kohosi 11,2 prosenttia ja Oulun 18,8 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Suuria kasvulukuja nähtiin myös Ivalon ja Kuusamon lentoasemilla. Ivalossa matkustajamäärä kasvoi 15,1 prosenttia ja Kuusamossa kasvua oli huimat 29,4 prosenttia.

Lisäksi Oulun lentoasemalla päästiin jo kolmatta kertaa yli miljoonan matkustajan rajan.

Lapin lentoasemien kehittäminen jatkuu edelleen. Finavialla on käynnissä 55 miljoonan euron investointiohjelma Lapin lentoasemilla. Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille tehdään tuntuvat laajennukset ja palveluja lisätään vastaamaan voimakkaasti kasvavia matkustajamääriä.

Pohjoisen suosituissa hiihtolomakohteissa on odotettavissa hyvää kasvua myös alkuvuonna. Edellisvuoteen verrattuna esimerkiksi Kuusamon lentoasemalle odotetaan tammi-maaliskuun tilauslentojen määriin jopa yli 35 prosentin kasvua ja Kittilän lentoasemalle 18 prosentin kasvua.

Kolmasosa Helsinki-Vantaan matkustajista oli vaihtomatkustajia

Vuonna 2018 Helsinki-Vantaan matkustajista 85,8 prosenttia lensi kansainvälisessä lentoliikenteessä ja 14,2 prosenttia kotimaan liikenteessä. Eniten kasvoi kansainvälisten vaihtomatkustajien määrä (+ 22,3 %). Vuonna 2018 vaihtomatkustajien osuus lähtevistä matkustajista Helsinki-Vantaalla oli 35,5 prosenttia. Yli 3,7 miljoonaa Helsinki-Vantaan matkustajaa jatkoi matkaansa lentäen.

– Helsinki-Vantaan lentoasema on erittäin tärkeä lentoliikenteen solmukohta Pohjois-Euroopassa, erityisesti aasialaismatkustajille. Tämä näkyy jälleen kasvaneessa vaihtomatkustajien määrässä. Odotetusti rikoimme Helsinki-Vantaan maagisen 20 miljoonan matkustajan rajan ja pääsimme erittäin lähelle 21 miljoonaa, Sundelin sanoo.

Finavian lentoasemat kasvavat ja kehittyvät

Finavia investoi lentoasemiensa kehittämiseen useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Parhaillaan käynnissä ovat laajennukset Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemilla. Tampere-Pirkkalan laajennus valmistui elokuussa 2018.

Helsinki-Vantaalla on tällä hetkellä käynnissä Finavian historian suurin kehitysohjelma, jonka avulla valmistaudutaan palvelemaan 30 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Paikkatutkinta valmis Savonlinnan lentoasemalla 7.1. tapahtuneesta liikennelentokoneen ulosajautumisesta kiitotieltä

DwZRkiwXQAENsLt

Kuva: OTKES

Onnettomuustutkintakeskus on saanut paikkatutkintansa valmiiksi Savonlinnan lentoasemalla aamulla 7.1.2019 tapahtuneesta liikennelentokoneen ulosajautumisesta kiitotieltä. Paikkatutkinnassa muun muassa mitattiin onnettomuuspaikan jälkiä, kuvattiin ja dokumentoitiin onnettomuuspaikka, kerättiin tallenteita ja tietoa sekä tehtiin teknistä tutkintaa koneelle. Lisäksi onnettomuuden osallisille tehtiin kuulemisia.

Säätila tapahtuman aikana ei ollut poikkeuksellisen huono. Alustavan tutkinnan perusteella kiitotie oli kunnostettu riittävästi liikennelentokoneen laskeutumista varten. Jälkien perusteella liikennelentokone on laskeutunut kiitotien vasempaan reunaan, jonka jälkeen se on ajautunut  kiitotien ulkopuolelle ja pysähtynyt noin 20 metrin päähän kiitotien reunasta. Onnettomuushetkellä koneessa oli kapteeni, perämies ja mekaanikko. Matkustajia ei koneessa ollut. Henkilövahingoilta vältyttiin.

Lentokoneessa on useita vaurioita muun muassa molemmissa potkureissa sekä siiven tyvessä olevissa laskuvalonheittimissä. Myös lentokoneen renkaisiin tuli vaurioita.

Onnettomuustutkinta jatkuu muun muassa koneen niin sanottujen mustien laatikoiden eli ohjaamon ääni- ja lentoarvotallenteiden tiedonpurulla- ja analysoinnilla. Varsinainen tutkintaryhmä nimitetään lähipäivien aikana. Onnettomuustutkinta tehdään vastaavien tapahtumien estämiseksi, onnettomuudesta oppimiseksi sekä ilmailun turvallisuuden parantamiseksi.

Norwegian lanseeraa ilmaisen WiFin kaukoreiteillä

Dreamliner G CKNY 2

Kuvaaja: Klaus Olsen (Norwegian)

Norwegian asentaa WiFin kaukolentokoneisiinsa ja yhtiöstä tulee siten maailman ensimmäinen halpalentoyhtiö, joka tarjoaa ilmaisen WiFin mannertenvälisillä lennoilla.

Norwegianin matkustajat saavat nyt lisää ilonaihetta: yhtiö tulee asentamaan lennonaikaisen WiFi-yhteyden yli puoleen kaikista Dreamliner-koneistaan. Myös Norwegianin Boeing 737 MAX -koneisiin asennetaan WiFi.

Norwegianin Euroopan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan samoin kuin Euroopan ja Aasian välillä matkustavat matkustajat saavat asennusten myötä mahdollisuuden käyttää WiFi-yhteyttä netissä surffailuun, sähköpostien lukemiseen ja sosiaalisen median päivityksiin.

– Sen jälkeen, kun laseerasimme WiFin Euroopan lennoillamme vuonna 2011, on useat miljoonat asiakkaat surffanneet netissä lennon aikana. Teemme jatkuvasti töitä parantaaksemme asiakaskokemusta ja olemme ylpeitä, että voimme ensimmäisenä halpalentoyhtiönä tarjota ilmaisen WiFin kaukolennoilla, sanoo Norwegianin liiketoiminnan kehityspäällikkö Boris Bubresko.

Norwegianin aivan ensimmäinen Boeing 787-9 Dreamliner, johon WiFi asennetaan, on rekisterinumeroltaan G-CKWP ja sen pyrstöä koristaa amerikkalainen kirjailija Mark Twain.

Kaksi WiFi-vaihtoehtoa
Norwegianin kaukolentomatkustajilla tulee olemaan mahdollisuus valita kahdesta WiFi-vaihtoehdosta: «Basic Option» ja «Premium Option». «Basic Option» on ilmainen ja sillä on mahdollista surffata netissä samoin kuin lähettää viestejä ja sähköposteja. «Premium Option» on nopea WiFi-yhteys, jolla on mahdollisuus musiikin, elokuvien ja tv-sarjojen suoratoistoon. «Premium Option» maksaa 12,95 EUR / 14,95 USD / kolme tuntia.

Tietoa Norwegianin WiFistä
Norwegian oli vuonna 2011 ensimmäinen lentoyhtiö maailmassa, joka laseerasi ilmaisen lennonaikaisen WiFin Euroopan reiteillä. Muutama vuosi myöhemmin Norwegian laseerasi myös Video On Demand -palvelun. Sen myötä Norwegianin Euroopan reiteillä matkustavilla matkustajilla on ollut mahdollisuus käyttää lennon aikana Norwegianin viihdeportaalia omilla mobiililaitteillaan. Marraskuussa 2015 Norwegianista tuli ensimmäinen lentoyhtiö, joka tarjoaa suoria tv-lähetyksiä lennoillaan Euroopassa.

Uusi kaukoreittiyhteys avautumassa Aasiaan: Tibet Airlines aloittaa keväällä 2019 lennot Kiinan Jinanista Helsinki-Vantaalle

1280px-B-1047@PEK_(20180319133008)

Kuva: N509FZ

Suomen ja Kiinan väliset suorat lentoyhteydet lisääntyvät entisestään, kun ensimmäinen kiinalainen lentoyhtiö Tibet Airlines aloittaa lennot Kiinan Jinanista Suomeen 8. huhtikuuta. Helsinki-Vantaan lentoaseman erinomainen maantieteellinen sijainti Pohjois-Euroopan ja Aasian välillä on houkutteleva kiinalaisille matkailijoille.

Tibet Airlinesin uusi reitti tuo jälleen uuden kiinalaiskaupungin, Jinanin, suomalaisten ulottuville ja vastaavasti mahdollistaa uusien kiinalaismatkustajien yhteyden Suomeen ja edelleen muuhun Eurooppaan. Lentoyhteyksien määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa on ylivoimaisesti Pohjois-Euroopan paras lentoasema. Helsinki-Vantaalta lennetään ensi kesänä 44 lentoa pelkästään Kiinaan viikoittain. Vuonna 2018 Kiinan lentoreiteillä matkusti 835000 matkustajaa, joten uuden reitin merkitys on Suomelle ja Finavialle tärkeä.

– Tibet Airlinesin ja Jinanin uusi reitti Suomeen vahvistaa Helsinki-Vantaan lentoaseman asemaa Aasian-liikenteen merkittävänä solmukohtana. Se yhdistää Shandongin alueen Kiinasta suoraan Suomeen ja toivotammekin Tibet Airlinesin erittäin lämpimästi tervetulleeksi Helsinki-Vantaalle, sanoo Finavian reittikehityksestä ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta vastaava johtaja Joni Sundelin.

Lentoreitin on suunniteltu alkavan huhtikuun alkupuolella ja sitä lennetään Airbusin A330-laajarunkokoneilla kahdesti viikossa maanantaisin ja torstaisin. Jinaniin voi lentää sekä business että economy luokissa. Jinan on noin 7 miljoonan asukkaan ja Shandongin maakunnan pääkaupunki Keltaisenjoen varrella Kiinassa. Tibet Airlines on ensimmäinen kiinalainen lentoyhtiö, jonka lentojen suunnitellaan alkavan Suomeen.

Kiinan reittivalikoima laajenee, vaihtomatkustuksen kasvu jatkuu

Finavia teki Jinanin reitin avaamiseksi yhteistyötä Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden ja Visit Finlandin kanssa.

– Uusi yhteys on tulos menestyksellisestä yhteistyöstä Jinanin ja Vantaan kaupunkien välillä. Suomalaisille yrityksille avautuu uusia businessmahdollisuuksia niin Jinanissa kuin 100 miljoonan asukkaan Shandongin maakunnassa. Samalla Aviapoliksen asema maamme nopeimmin kasvavana yritysalueena vahvistuu, iloitsee Vantaan kaupungin elinkeinojohtaja José Valanta.

– Tibet Airlinesin suoran reittiliikenteen aloittaminen Jinanista Helsinkiin on Visit Finlandin kannalta merkittävä lisäys Kiinasta Suomeen suuntautuvalle matkailulle. Jinanista – eikä myöskään Shandongin maakunnasta ylipäätään – ei ole ennen päässyt suoraan meille. Uusi reitti avaa myös suomalaisille matkailijoille uusia ulottuvuuksia Shandongissa, toteaa Paavo Virkkunen Visit Finlandista.

Helsinki-Vantaalta on kesäkaudella 2019 loistavat lentoyhteydet Kiinaan: Jinan, Peking, Shanghai, Xi’an, Chongqing, Guangzhou, Nanjing, Hongkong.

Finavian Helsinki-Vantaan lentoasema teki jo joulukuussa 2018 kaikkien aikojen matkustajaennätyksen: 20 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan matkustajamäärien kasvu on ollut huimaa, vielä 2017 ennakoitiin 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan menevän rikki vuonna 2020. Vuonna 2018 päästiin jo lähemmäs 21 miljoonaa.

Kasvun siivittämänä Helsinki-Vantaalla on meneillään mittava lähes miljardin euron kehitysohjelma, jolla Finavia ja Helsinki-Vantaa valmistautuu palvelemaan jopa 30 miljoonaa vuosittaista matkustajaa.

– Kasvun taustalla on kansainvälisen vaihtoliikenteen lisääntyminen. Vuonna 2018 vaihtomatkustus kasvoi 21 prosenttia. Samaan aikaan Suomi kiehtoo koko ajan enemmän ja enemmän matkakohteena. Lapissa on parhaillaan meneillään kaikkien aikojen vilkkain talvisesonki. Kiinalaismatkustajat ovat meille erittäin tärkeitä ja olemme panostaneet paljon kiinalaismatkustajien palveluihin ja asiakaskokemukseen Helsinki-Vantaalla, jotta ensihetket Suomessa olisivat mahdollisimman sujuvat, Joni Sundelin jatkaa.