Finnair varautuu muutoksiin kotimaan ja lähialueiden lennoissa Norran lentäjien työtaistelutoimen vuoksi

11236857_526399070848157_5319209725772577391_n

Norran lentäjäyhdistys FAPA ry. on tiedottanut lentäjiään koskevasta päivystystyöhön liittyvästä työtaistelutoimesta, joka alkaa 1.12. Norra operoi Finnairin kotimaan ja lähialueiden lentoja.

Työtaistelutoimen vuoksi Finnair varautuu muutoksiin kotimaan ja lähialueiden lennoissa joulukuun aikana. Joitakin lentoja jouduttaneen mahdollisesti perumaan.

Finnair vuokraa ATR-lentokoneen ja miehistön tanskalaiselta DAT:lta joulukuuksi minimoidakseen asiakkaille aiheutuvan haitan. Vuokrakoneella voidaan tarvittaessa lentää sellaisia lentoja, jotka saattaisivat muuten peruuntua.

”Olemme pahoillamme huolesta ja vaivasta, jota tämä tilanne mahdollisesti aiheuttaa asiakkaillemme. Teemme parhaamme, että asiakkaamme pääsevät määränpäähänsä mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti,” Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt sanoo. 

Finnair kertoo peruutuksista ja mahdollisista operoivan lentoyhtiön muutoksista tekstiviestillä ja/tai sähköpostilla suoraan niille asiakkaille, joita muutokset koskevat. Jos lento on peruttu, Finnair reitittää asiakkaat uudelleen määränpäähän. Asiakkaalla on myös mahdollisuus siirtää matkan ajankohtaa +/- 2 päivää tai hakea täyttä hyvitystä käyttämättä jääneestä lipusta.

Hallitus ehdottaa muutoksia lentoliikenteen päästökauppalakiin

aircraft-landing-reach-injection-47044

Hallitus esittää muutoksia lentoliikenteen päästökauppalakiin. Muutoksilla yhdenmukaistettaisiin lainsäädäntöä EU:n kanssa ja vahvistettaisiin lentoliikenteen EU:n päästökaupan säännöt käynnissä olevalle päästökauppakaudelle. EU:n jäsenmaat ovat sopineet päästökaupan sääntöjen kiristämisestä vuodesta 2021 alkaen.

EU hyväksyi joulukuussa 2017 asetuksen päästökauppadirektiivin muuttamisesta. Vuoden 2020 loppuun saakka päästökauppaa jatketaan pääosin samoilla säännöillä kuin vuosina 2013-2016. Sen jälkeen päästökauppaa kiristetään ja maksuttomia päästöoikeuksia vähennetään.

Kansalliseen päästökauppalakiin lisättäisiin maksutta jaettavien päästöoikeuksien vähennyskerroin, joka tulisi voimaan 2021. Se vähentäisi lentoyhtiöille maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää vuosittain 2,2 prosenttia vuoden 2020 tasosta.

Voimaan tulisi brexit-sääntö, joka suojaisi EU:n päästökauppajärjestelmää jäsenvaltion erotessa unionista.  Lisäksi kansainvälisten hankeyksiköiden käyttökielto tulisi voimaan vuonna 2021 eli EU:n vuoden 2030 päästötavoitteiden saavuttamisessa ei saa enää käyttää hankkeita, joissa vähennetään päästöjä ETA-alueen ulkopuolella. Päästökauppa rajattaisiin nykyiseen tapaan ETA-maiden sisäisiin lentoihin vuoden 2023 loppuun saakka.

Kansainvälinen lentoliikenteen CORSIA-hyvitysjärjestelmä voimaan 2021

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n jäsenmaat ovat sopineet lentoliikenteen päästöjen vähentämisestä ja lentoliikenteen päästökauppaan on tulossa lisää muutoksia. Vuonna 2021 otetaan käyttöön lentoliikenteen päästöjen globaali CORSIA-hyvitysjärjestelmä (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation).

Suomi ja kaikki Euroopan siviili-ilmailukonferenssin 44 jäsenmaata ovat sitoutuneet CORSIA:an. Tavoitteena on pysäyttää kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt vuoden 2020 tasolle. Lentoyhtiöt hyvittävät mahdollisen kasvun hankkimalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta. ICAO:ssa on tarkoitus myös käynnistää työ, jossa päätetään pitkän aikavälin päästövähennystavoitteista, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.

Lentoliikenne on ollut EU:n päästökaupassa vuodesta 2012 lähtien. Viimeisen vuoden aikana tapahtunut päästöoikeuksien huomattava hinnan nousu on lisännyt merkittävästi päästökaupan tehoa ja ohjannut käyttämään uutta ympäristöystävällistä teknologiaa. EU:n päästökaupan mahdollisesta kehittämisestä ja sopeuttamisesta CORSIA:an päätetään sen jälkeen, kun globaalin järjestelmän lopullinen sisältö on selvillä ja Euroopan komissio on arvioinut järjestelmän vaikuttavuutta.

Suomi on sitoutunut EU:n päästökauppaan ja kansainväliseen päästöjen hyvitysjärjestelmään CORSIA:an. Näiden markkinamekanismien rinnalle ei ole suunnitteilla kansallista lentoliikenteen verotusta, sillä se vääristäisi kansainvälistä lentoyhtiöiden ja lentoasemien kilpailua. Lentoliikenteen osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on noin kaksi prosenttia. Lentoliikenteen päästöosuus on kasvussa, sillä lentoliikenteen määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa. Laki tulisi voimaan vuoden 2019 aikana.

Finnair lisää lentoja Moskovaan ja Pietariin maaliskuusta lähtien

finnair-2786442_1280

Finnair lisää lentoja Moskovaan ja Pietariin maaliskuun lopusta 2019 lähtien. Molempiin kohteisiin lisätään yksi päivittäinen lento, joka lennetään Embraer 190 -koneella. Lisäyksien myötä Finnair lentää Pietariin 27 viikkovuoroa ja Moskovaan 28 viikkovuoroa.

”Haluamme tarjota entistä paremmat yhteydet Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Olen iloinen, että voimme vastata kysyntään ja lisätä kapasiteettia näille reiteille. Juhlimme ensi vuonna myös Pietarin reitin 55-vuotisjuhlaa”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen.

Uudet lennot palvelevat paitsi suomalaisia, myös Finnairin kansainvälisiä asiakkaita. Uusien vuorojen myötä yhteydet Moskovasta ja Pietarista esimerkiksi Finnairin Pohjois-Amerikan reiteille ovat entistä paremmat. Lisäksi lennot tarjoavat hyvät yhteydet Finnairin kohteisiin Aasiassa sekä Euroopassa.

Onnettomuustutkinta matkustajalentokoneen evakuoimisesta matkustamoon ilmestyneen savun takia Turun lentoasemalla 3.12.2017

2018-11-28 11_13_27-Tutkintaselostus_L2017-06.pdf

Kuva: OTKES

Lentomatkustajien evakuointikuljetuksissa vakavia puutteita – evakuointikäskyjä noudatettava ja matkatavarat jätettävä sikseen

Onnettomuustutkinta matkustajalentokoneen evakuoimisesta matkustamoon ilmestyneen savun takia Turun lentoasemalla 3.12.2017 on valmis. Nordic Regional Airlines -yhtiön lentämä Finnair Oyj:n reittilento Helsinki-Vantaalta Göteborgiin 3.12.2017 laskeutui Turun lentoasemalle matkustamoon ilmestyneen savun takia. Laskeutumisen jälkeen lentokoneen päällikkö päätti evakuoida lentokoneen, jossa oli 100 matkustajaa ja neljä miehistön jäsentä. Lennon aikana havaittu savu ja haju johtuivat lentokoneen ilmastointiyksikön jäähdytyskoneiston rikkoutumisesta. Tulipalo tai sen epäily on erittäin vakava ja vaarallinen tilanne lentokoneessa. Tilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Onnettomuustutkinta paljasti puutteita muun muassa suurten henkilömäärien evakuointiin liittyviä kuljetuksia koskien.

Onnettomuustutkintakeskus antaa neljä turvallisuussuositusta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi ja korostaa, että matkustajien kuljetussuunnitelmien puutteiden korjaamisessa ei voi piiloutua pykälien taakse

Turun lentoaseman pelastussuunnittelussa ei oltu huomioitu suurten henkilömäärien kuljettamiseen tarvittavan kaluston ennakkosuunnittelua, kuten ei suurimmalla osalla Finavian hallinnoimia lentoasemia ja kenttiä ympäri Suomen. Turussa matkustajien kuljettamiseen kiitotieltä evakuointipaikan lämpöön ja turvaan käytettiin pelastuslain nojalla kaupunkiliikenteen busseja. Niiden käyttämisestä ei oltu ennalta sovittu liikennöitsijän kanssa.

– Suurten ihmismäärien evakuointi kiitotiealueelta häiriö-, onnettomuus- ja vaaratilanteissa lämpöön ja turvaan on suunniteltava, harjoiteltava ja resursoitava hyvin ennakkoon, eikä vasta kriisitilanteessa. Tutkintaryhmämme selvitti matkustajien evakuointikuljetusten tilaa 21 eri lentoasemalla Suomessa. Tulokset, perusteluista puhumattakaan, eivät olleet rohkaisevia. Viidellätoista lentoasemalla ei ollut omaa linja-autokalustoa eikä etukäteissuunnittelua kaluston käytöstä liikennöitsijöiden kanssa poikkeustilanteisiin. Vain neljällä asemalla oli omia linja-autoja, jonka lisäksi kahdella lentoasemalla oli muuten käytettävissään matkustajien siirtämiseen soveltuvaa kalustoa, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi

Onnettomuustutkintakeskus suosittaakin, että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi varmistaa pikimmiten, että lentoasemaoperaattoreiden pelastussuunnitelmissa huomioidaan mahdollinen matkustajien siirtäminen lentoasema-alueella häiriötilanteissa. Matkustajien viipeetön evakuointi onnettomuuspaikalta on tärkeää, ja se on suunniteltava sekä harjoiteltava hyvin.

– Yksiä perusteita vallitsevalle asiaintilalle evakuointikuljetusten osalta olivat ”Koska EU ei vaadi…” ja ”Regulaatio ei edellytä…”. Korostan, että nämä selitysmallit perusteluineen eivät ole millään tavoin riittäviä. Turvallisuutta pitää ja voi kehittää ilman direktiivejä tai regulaatiota. Vain pelastuslaitoksen resursseihin ja pelastuslakiin nojaaminen evakuointikuljetuksissa ja niiden suunnittelemisessa ei riitä, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Yhdysvaltain ilmailuviranomainen (FAA) tekee lentokelpoisuusmääräyksen liittyen B/E Aerospace Inc. -yhtiön valmistamien suojapussien avaamisen helpottamiseksi tehtävään muutostyöhön. Yksi matkustamohenkilökunnan jäsen ei pystynyt avaamaan savuhupun suojapussia evakuointitilanteessa, koska pussin avaaminen vaati liian suurta voimaa (25 kg). Myös muissa vaaratilanteissa suojapussin avaaminen on aiheuttanut ongelmia. Suojapussi ei aina lähde avatessa repeämään oikein. Suojapussin repäisykohdan muokkaus vähentää ongelmaa. Vaikeudet suojapussin avaamisen kanssa voivat vaarantaa miehistön jäsenen hengen ja terveyden sekä vaikeuttaa evakuoinnin toteuttamista.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että sisäministeriö varmistaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Air Navigation Services Finland Oy:n ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa organisaatioiden ohjeiden yhtenäisyyden ilmaliikenneonnettomuus- ja ilmaliikenneonnettomuusvaaratilanteisiin. Samalla tulee arvioida ohjeiden mahdolliset muutostarpeet liittyen erityisesti hälytyksen sisältöön, hälytysvasteeseen ja organisaatioiden keskinäiseen tiedonvälitykseen. Lennonjohtopalvelun hälytysohjeen ja hätäkeskuksen käyttämien ohjeistusten eroavaisuudet ja tulkinnat aiheuttavat epäselvyyttä pelastustoimintaan osallistuvien yhteistoiminnassa.

Matkustajien noudatettava evakuointikäskyjä ja jätettävä matkatavarat paikoilleen – onnettomuustilanteessa matkatavaroiden itsekäs noukkiminen voi johtaa kuolemiin ja loukkaantumisiin

– Turvallisuussuosituksemme toimivat kaikkien matkustajien ja koko ilmailualan parhaaksi. Ne kannattaa ottaa tosissaan. Vaikka tässä tapauksessa ei sattunut pahemmin, kannattaa asioita kehittää ja parantaa ennen kuin räsähtää. Vetoamme samalla kaikkiin matkustajiin. Kuunnelkaa ja totelkaa henkilökunnan ohjeita ja määräyksiä evakuointitilanteissa. Ne eivät ole neuvottelutilanteita vaan tehokkaan, mutta rauhallisen toiminnan hetkiä, jolloin käsimatkatavarat jätetään paikoilleen, toteaa tutkinnanjohtaja Ismo Aaltonen

 Lentokoneiden henkilökunta tietää yleensä, mitä se tekee. Evakuointitilanne on aina vakava. Tuolloin käsimatkatavaroiden kerääminen tai henkilökunnan ohjeiden kuuntelemattomuus voi johtaa pahimmillaan lisäkuolonuhreihin ja loukkaantumisiin.

– Tutkintamme perusteella selvisi valitettavasti jälleen, että osa matkustajista ryhtyy keräilemään käsimatkatavaroitaan evakuointikäskyistä huolimatta. Vastaavia kokemuksia on maailmalta, kertoo tutkinnanjohtaja Ismo Aaltonen

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Air Navigation Services Finland Oy täsmentää lennonjohtopalvelun hälytysohjeita lento-onnettomuusvaaran sekä lento-onnettomuuden määritysten osalta siten, että hätätilannekoodilla ja radiolla julistetulla hätätilanteella on sama luokitus. Tässä tapauksessa radiolla julistettu hätätilanne ei aiheuttanut samaa luokitusta vaan tilanne määriteltiin lento-onnettomuusvaaraksi. Tämän seurauksena hätäkeskukselle ilmoitettiin lievempi hälytysaste.

Tutkintaselostus: https://bit.ly/2E2anzR

Finavian entinen toimitusjohtaja Kari Savolainen Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallitukseen

ryanair-lpr-lentokentalla_minna-kivisto

Ryanair Lpr lentokentällä_Minna Kivistö

Saimaan lentoasema säätiö sr on tänään (27.11.2018) nimennyt Finavian entisen toimitusjohtajan Kari Savolaisen Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen uudeksi jäseneksi. Savolainen siirtyi eläkkeelle Finavian palveluksesta lokakuussa 2018.

Eelis Eskelinen jatkaa hallituksen puheenjohtajana ja Tom Christides hallituksen toisena jäsenenä.

Eelis Eskelinen pitää tärkeänä, että hallituksen jäsenet ovat lentoliikenteen asiantuntijoita.

− Kun Lentoasema Oy:lle nimettiin ensimmäistä hallitusta vuonna 2016, lähtökohtana oli, että hallituksen jäsenet ovat lentoliikenteen huippuosaajia ja ammattilaisia. Tuolloin nimetty hallitus onkin tehnyt todella ansiokasta työtä Lappeenrannan lentoliikenteen kehittämiseksi. Tällä linjalla haluamme jatkaa.  Kari Savolaisen asiantuntemus ja näkemykset ovat erittäin tarpeellisia ja tervetulleita, kun kehitämme lentoliikennettä edelleen käynnistysvaiheen jälkeen, Eskelinen sanoo.

Hallituksen jäsenenä jatkava Tom Christides on aiemmin työskennellyt muun muassa Blue1:lla ja Finnairilla. Lappeenrannassa asuva Eelis Eskelinen tuo hallitukseen vankkaa paikallistuntemusta. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä ja monipuolista osaamista muun muassa yritysten hallitustyöskentelystä.

Uudessa hallituksessa eivät jatka vuonna 2016 hallituksen jäseniksi nimetyt Riitta AaltonenJaana Kaartinen ja Mikko Rautio.

Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankisen mukaan nyt eroamassa olevat hallituksen jäsenet ovat vahvasti vaikuttaneet Lappeenranta Lentoasema Oy:n käynnistysvaiheen johtamiseen.

− He ovat olleet merkittävästi mukana yhtiön kansainvälisten verkostojen rakentamisessa sekä markkinoinnissa ja myynnissä. Tästä olemme erittäin kiitollisia, Lankinen sanoo.

Aiemmin Finavialle kuulunut ja vuonna 2016 maakunnalliseen omistukseen siirtynyt lentokenttä on nykyisin Lappeenrannan kaupungin omistama. Kenttää hallinnoi kaupungin perustama Saimaan lentoasema säätiö sr ja liiketoimintaa hoitaa Lappeenrannan Lentoasema Oy.

Yhtiön hallituksen kokouksiin osallistuvat puhe- ja läsnäolo-oikeudella Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen sekä toimitusjohtaja Eija Joro ja kaupungin rahoitusjohtaja, hallituksen sihteeri Jari Iskanius.

Helikopteripataljoonalla pimeälentoja myös ensi viikolla

nh90

NH90-kuljetushelikopteri (NH) Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona järjestää pimeälentoharjoituksia ensi viikolla maanantaista keskiviikkoon. Lisäksi pimeälentokoulutusta järjestetään suunnitelman mukaisesti viikolla 50.

Lentomiehistöjen pimeälentokoulutus toteutetaan NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla. Koulutuslennoissa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta ja niiden aikana tehdään maastolaskuja. Lentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä, joiden valokeilat voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas.

Lennot keskittyvät noin 100 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Osa niistä suuntautuu eteläiselle merialueelle. Koulutusviikkoina lentotoiminta alkaa pääsääntöisesti maanantai-iltaisin ja päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Lennot aloitetaan pimeän tultua ja ne päättyvät, kun suunnitellut lentokierrokset on saatu tehtyä, yleensä viimeistään kello 02 mennessä.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toimintaa harvaan asutuille alueille. Lentokenttien lähialueilla noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Pimeälentoharjoitukset liittyvät helikopterimiehistöjen koulutukseen sekä virka-apuvalmiuteen kuuluvan pelastuspäivystyksen harjoitteluun.

Lisäksi helikopterit osallistuvat loppuvuoden aikana puolustusvoimien sotaharjoituksiin, joihin liittyvä lentotoiminta voi olla ympärivuorokautista ja poiketa pimeälentokoulutuksen toiminta-alueesta.

Norwegian aloittaa suorat lennot Brasiliaan

Dreamliner Imgae for RIO

Norwegian lanseeraa suorat lennot Lontoon Gatwickin ja Rio de Janeiron välillä. Rio de Janeirosta tulee Norwegianin ensimmäinen kohde Brasiliassa. Etelä-Amerikan parempi saavutettavuus houkuttelee myös suomalaisia matkustajia, sillä Norwegianilla on useita päivittäisiä lentoja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Lontoon Gatwickiin hyvillä vaihtoyhteyksillä sekä Buenos Airesiin että Rioon.

Norwegianin ensimmäinen lento Lontoon Gatwickin ja Rio de Janeiron välillä lennetään 31. maaliskuuta 2019. Uusi reitti liikennöidään neljä kerta viikossa ja sille on hyvät yhteydet Norwegianin Helsingistä lähtevillä lennoilla.

– Rio de Janeiron reitille on ollut kysyntää ja uskomme siihen vahvasti. Siitä syystä onkin suuri ilo lanseerata ensimmäinen reittimme Brasiliaan. Odotamme innolla sitä, että Etelä-Amerikasta tulee aiempaakin paremmin saavutettava matkustajille Euroopassa ja erityisesti sitä, että voimme tarjota brasilialaisille edullisia lentolippuja Eurooppaan, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Bjørn Kjos.

Norwegian on saanut hyvän vastaanoton Brasiliassa
– Norwegianin lennoilla Brasiliaan tulee olemaan suuri merkitys maan matkailulle. Edullisten lentolippujen suurempi tarjonta on ratkaisevaa vierailijoiden määrän kasvattamisessa, uusien työpaikkojen luomisessa ja Brasilian talouden vahvistamisessa, sanoo Brasilian turistiministeri Vinicius Lummertz.

Norwegian lentää jo tällä hetkellä suorilla lennoilla Lontoon Gatwickin ja Argentiinan pääkaupungin Buenos Airesin välillä. Suuren kysynnän ansiosta Norwegian lisää lähtöjä ja alkaa lentää Buenos Airesiin päivittäin 3. joulukuuta alkaen. Lokakuussa Norwegian aloitti Argentiinan sisäiset lennot ja vuoden loppuun mennessä Norwegian tulee liikennöimään kuutta kotimaan lentoa Buenos Airesista: Córdoba, Mendoza, Iguazú, Neuquén, Bariloche ja Salta.

Norwegian lanseerasi ensimmäiset kaukoreittinsä vuonna 2013 Tukholman ja New Yorkin sekä Oslon ja New Yorkin välillä. Sitä mukaa kun yhtiölle on toimitettu lisää uusia Boeing 787 Dreamliner -koneita, on mannertenvälisten reittien määrä noussut yli 60 reittiin. Norwegian on tällä hetkellä maailman viidenneksi suurin halpalentoyhtiö ja yhtiö kuljettaa enemmän matkustajia Euroopan ja New Yorkin välillä kuin mikään muu ei-amerikkalainen lentoyhtiö.

Uusi reitti
Norwegian tulee liikennöimään Lontoon Gatwickin ja Buenos Airesin välistä yhteyttä neljä kertaa viikossa (maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin) 31. maaliskuuta 2019 alkaen. Reitti operoidaan yhtiön 787 Dreamliner -koneilla. Liput tulevat myyntiin tänään osoitteessa: www.norwegian.com

Aikataulu
Lähdöt Lontoon Gatwickistä klo 12.00 paikallista aikaa ja saapuminen Rio de Janeiroon klo 19.25 paikallista aika.
Lähdöt Rio de Janeirosta klo 22.25 paikallista aika ja saapuminen Lontoon Gatwickin klo 13.35 (+1 päivä paikallista aikaa).

Kittilän lentoaseman laajennus tuo joustavuutta joulusesonkiin – A-Insinöörit suunnitteli uuden asematason

cfinavia-kittilan-lentoaseman-laajennus-web

Kuva: Finavia oyj

Kittilän lentoaseman tänään avattu terminaalilaajennus, uusi asemataso ja rullaustie tuovat lisää joustoa Lapin matkailun ruuhkapiikkeihin. Laajennus on osa Finavian 55 miljoonan euron investointiohjelmaa Lapin lentoasemilla.

Nyt valmistunut Kittilän lentoasemalaajennuksen ensimmäinen vaihe lisää Lapin lentomatkailun tehokuutta ja sujuvuutta. 22. marraskuuta avautuneen uuden terminaaliosan lisäksi lentokentän asematasoa on laajennettu kahteen suuntaan ja seisontapaikkoja koneille on lisätty.

A-Insinöörit on vastannut Kittilän lentoaseman lentoliikennealueiden suunnittelusta Finavian kumppanina. Asematasolla voi nyt pysäköidä yhtä aikaa 12 lentokonetta, mikä edesauttaa sujuvaa koneiden lastausta ja purkua ja nopeuttaa koneiden kääntöaikoja.

”Asematasolta on aiemmin kulkenut yksi rullaustie kiitotielle. Nyt Kittilään toteutettiin toinen, lyhyt rullaustie, joka tehostaa kiitotien ja asematason käyttöä,” pääsuunnittelija Sami Ruski A-Insinööreiltä kertoo.

Kolmas rullaustie Kittilään ensi vuoden jouluksi

Vuoden kuluttua joulusesongin 2019 alla lentoasemalle valmistuu uusi, noin kilometrin mittainen rullaustie T, joka lisää kiitotien käyttöastetta edelleen.

”Laskeutuva kone pääsee siirtymään rullaustielle nopeammin riippumatta siitä, mistä suunnasta se laskeutuu, ja kiitotie vapautuu seuraavalle laskeutuvalle koneelle,” Ruski selventää.

Lentoliikennealueiden rakentamiseen liittyy erityisvaatimuksia, joiden vuoksi suunnittelussa tarvitaan tehokkuutta ja tarkkuutta.

”Lentoliikenteen ja matkustamisen kannalta on kriittistä, että liikenne jatkuu sujuvana muutostöidenkin aikana. Rakentamisen työvaiheet ja aikaikkunat on suunniteltava tarkasti yksityiskohtia myöten”, Sami Ruski toteaa.

Finavian kaksivuotinen investointiohjelma Lapin lentoasemilla on suuruudeltaan 55 miljoonaa euroa. Rakennustyöt käynnistyivät Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemilla keväällä 2018 ja ne saadaan päätökseen vuoden 2019 loppuun mennessä.

A-Insinöörit on toiminut Finavian suunnittelukumppanina Kittilän lisäksi myös mm. Ivalon ja Tampere-Pirkkalan lentoasemien asematasojen laajennuksissa sekä Helsinki-Vantaa lentoaseman nonSchengen –alueen suunnittelussa.

Kansainvälisen ilmailun avaruussääkeskuksen päämaja Helsinkiin

pexels-photo-314726

Ilmatieteen laitoksen johtama eurooppalainen PECASUS-konsortio on valittu globaaliksi ilmailun avaruussääkeskukseksi. Keskuksen päämaja sijoitetaan Ilmatieteen laitokselle Helsinkiin. Tiedot avaruussäästä parantavat ilmailun turvallisuutta.

ICAO (International Civil Aviation Organization) on valinnut eurooppalaisen yhdeksän maan PECASUS-konsortion toimittamaan koko maapallon kattavia avaruussäätiedotteita siviili-ilmailun toimijoille yhdessä kahden muun toimittajan kanssa. Konsortion avaruussääkeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle Helsingin Kumpulaan. Avaruussäätiedotteiden jakaminen ICAOn ilmailuviestiverkon kautta aloitetaan myöhemmin sovittavana aikana.

Avaruussääpalveluita tarvitaan, koska lentokoneiden toiminnot ovat yhä riippuvaisempia satelliittipohjaisista navigointi- ja viestintämenetelmistä. Keskus välittää ilmailualan toimijoille tietoa avaruussään aiheuttamista häiriöistä satelliittipaikannuksessa ja viestiyhteyksissä sekä säteilytason muutoksista matkalentokorkeuksilla. Avaruussäätiedotteiden loppukäyttäjiä ovat matkustajalentokoneiden lentäjät ja lennonjohto.

”Ennakkotiedot avaruussäähäiriöistä parantavat ilmailun turvallisuutta. Lentojen määrä on lisääntynyt napa-alueilla, missä avaruussääilmiöt vaikuttavat niihin voimakkaimmin”, kertoo PECASUS-konsortion koordinaattori Ari-Matti Harri.

Helsinki-Vantaan asema solmukohtana vahvistuu

Avaruussääkeskus tukee Helsinki-Vantaan lentoasemaa pohjoisen napakalotin kautta kulkevan kansainvälisen lentoliikenteen solmukohtana. Napa-alueita ylittävät lentoreitit tuottavat merkittäviä säästöjä polttoainekustannuksissa, joten niiden käyttö kiinnostaa lentoyhtiöitä.

Avaruussääkeskuksen operointi ja siihen liittyvä kehitystyö hyödyntää pohjoisilla leveyspiireillä, revontulivyöhykkeen alla toimivia tutkimusinfrastruktuureita ja niihin liittyvää yritystoimintaa. Viimeaikaiset investoinnit mm. Sodankylän satelliittidatan prosessointikeskukseen saavat näin lisää potentiaalisia käyttäjiä.

”Päätös avaruussääkeskuksen perustamisesta Suomeen on osoitus erinomaisista tieteellisistä ja operatiivisista valmiuksistamme. Tämän edellytyksenä on pitkäjänteinen kansainvälinen yhteistyö, joka voimistuu nyt entisestään”, Ari-Matti Harri iloitsee.

Avaruuteen liittyvä toiminta on todennäköinen tulevaisuuden kasvuala. Avaruussääkeskus toimii astinlautana suomalaisten keskeiselle asemalle eurooppalaisessa operationaalisessa avaruussäätoiminnassa.

Ilmailun avaruussää tulee Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän uudeksi osa-alueeksi. Ilmailun sääpalveluja ohjaava laatujärjestelmä ulotetaan kattamaan myös avaruussääpalvelut.

PECASUS tuottaa avaruussäätä yhdeksän maan yhteistyönä

Ilmatieteen laitos johtaa PECASUS-konsortiota, huolehtii yhteydenpidosta ICAOon ja vastaa tiedotteiden laadusta. Belgian avaruussääkeskus (STCE) koostaa tiedotteiden sisällön muiden konsortion jäsenten tuottamien havaintojen ja mallitulosten perusteella. Britannian ilmatieteen laitoksella on valmius korvata muita konsortion jäseniä häiriötilanteissa siviili-ilmailun vaatiman korkean luotettavuuden takaamiseksi. Alankomaiden ilmatieteen laitos tarkkailee palvelun luotettavuutta ja kerää palautetta asiakkailta. Muut konsortioon kuuluvat maat ovat Saksa, Puola, Itävalta, Italia ja Kypros.

PECASUS-konsortion verkkosivusto (englanniksi): http://www.pecasus.eu

Suomen lennonvalvonta-alueen virallinen lentosääpalvelu: http://www.ilmailusaa.fi

Kittilän lentoaseman laajennus avataan: Turisteille sujuvuutta ja elämyksiä

medium__DSF1592

Kuva: Eventphoto.fi / Petri Teppo

Finavian 55 miljoonan euron investointiohjelma Lapin lentoasemilla saavuttaa merkittävän virstanpylvään ensi viikolla, kun Kittilän lentoaseman palvelutaso nousee juuri sopivasti ennätysvilkkaan joulusesongin kynnyksellä.

– Finavialle on tärkeää, että voimme lentoasemillamme tarjota sekä kansainvälisille että suomalaisille matkustajille poikkeuksellisen laadukkaan asiakaskokemuksen. Haluamme palvella asiakkaitamme ilolla ja tunteella sekä tarjota heille viihtyisät ja toimivat tilat, jotta matkustaminen sujuisi mukavasti ja mutkattomasti, sanoo Finavian liiketoimintajohtaja Jani Jolkkonen.

Ensimmäisenä Finavian investointiohjelmasta valmistuvat Kittilän lentoaseman laajennukset. Uutta, avaraa matkustajatilaa avataan 22. marraskuuta, jolloin 1 500 neliön suuruinen laajennusosa otetaan lähtevien matkustajien käyttöön.

Alueella avaa ovensa Lapland Hotelsin operoima kahvila-ravintola, joka tarjoaa niin lappilaisia herkkuja kuin kansainvälisiä makujakin. Monipuoliselta listalta löytyy esimerkiksi poroa, suomalaisia marjoja, salaattia, hampurilaisia ja lasten annoksia. Kahvila-ravintolasta saa mukaansa myös pohjoisen tuliaisia ja matkamuistoja.

Finavia on panostanut myös terminaalin odotustilojen sisustukseen. Matkustajien ihasteltavaksi tulevat muun muassa viherseinä ja Lapin kaunista luontoa jättimaisematapettina. Lapsiperheiden keidas on nykyaikainen leikkipaikka, jossa voi odotella lentoa kaikessa rauhassa interaktiivisia pelejä pelaten.

Jolkkonen kertoo, että viihtyisien terminaalitilojen lisäksi marraskuussa ovat valmistuneet lentokoneiden seisontapaikat ja lyhyt rullaustie. Ne nopeuttavat koneiden kääntöaikoja ja tuovat tehokkuutta ja sujuvuutta lentoyhtiöille.

– Kittilässä voi nyt pysäköidä yhtä aikaa 12 lentokonetta, mikä edesauttaa nopeaa ja sujuvaa koneiden lastausta ja purkua. Lyhyt rullaustie G tehostaa muun muassa kiitotien käyttöä.

Kittilän terminaalilaajennuksen toinen osa avataan sekin piakkoin. Parin kuukauden kuluttua otetaan käyttöön lisää tilaa 500 neliömetrin verran. Alueelle avataan reilunkokoinen passintarkastus saapuville matkustajille.

Laajennustyöt jatkuvat vielä Kittilässä. Lentoasemalle rakennetaan uusi noin kilometrin pituinen rullaustie. Se nostaa kiitotien käyttöasetta merkittävästi. Rullaustie T valmistuu vuoden 2019 joulusesonkiin.

Jani Jolkkonen on tyytyväinen, että Kittilän lentoaseman rakennusurakka on pysynyt aikataulussaan huolimatta siitä, että se oli poikkeuksellisen tiukka.

Kittilän lentoaseman terminaalilaajennuksen ovat suunnitelleet oululaiset Arkkitehtitoimisto Karsikas ja Alt Arkkitehdit. Urakoitsijana toimii Rakennus-Bergman Pellosta. Asematasolaajennuksen on suunnitellut A-insinöörit ja rakennusurakasta vastaavat YIT ja Destia.

Finavian kaksivuotinen investointiohjelma Lapin lentoasemilla on suuruudeltaan 55 miljoonaa euroa. Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille tehdään tuntuvat laajennukset ja palveluja lisätään vastaamaan voimakkaasti kasvavia matkustajamääriä. Rakennustyöt käynnistyivät kaikilla lentoasemilla keväällä 2018 ja saadaan päätökseen vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kittilän lentoaseman laajennus lyhyesti

  •  Investointi            20 miljoonaa euroa
  •  Matkustajatilat     + 2 000 m2 (+ 20 %)
  •  Seisontapaikat    + 6 kpl (yhteensä 12 kpl)
  •  Rullaustiet           + 2 kpl (lyhyt G ja pitkä T, yhteispituus 1400 m)
  •  Palvelut               kahvila-ravintola, lasten leikkipaikka, passintarkastus