Finnair vuokraa lentokoneen Air Italylta Chicagon- ja Miamin-reiteille loppukuuksi

Photographer - Paul Sherwood
Photographer – Paul Sherwood

Finnair vuokraa A330-lentokoneen miehistöineen Air Italylta Chicagon- ja Miamin-reiteille 12. – 31.10.2018. Kuormauslaite vahingoitti yhtä Finnairin kaukolentokoneista Chicagon lentokentällä tiistaina 25.9., ja kone on nyt korjattavana. Vuokraamalla koneen Air Italylta Finnair varmistaa, että liikenne Chicagoon ja Miamiin jatkuu normaalisti koneen korjauksen aikana.

“Lentokoneen vaurioituminen Chicagossa on valitettava vahinko. Vuokraamalla Air Italyn laadukkaan A330-koneen voimme jatkaa liikennettä Chicagoon ja Miamiin normaalisti ja tarjota asiakkaillemme onnistuneen lentomatkan koneen vaihtumisesta huolimatta”, Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt sanoo.

Air Italyn kone ja miehistö operoivat Finnairin lentoja Chicagoon ja Miamiin seuraavasti:

  • Kaikki lennot Helsingin ja Chicagon välillä (AY09/AY10) 12.-29.10. Finnair lentää Chicagoon neljä kertaa viikossa. Lentopäivät ovat maanantai, keskiviikko, perjantai ja lauantai.
  • Viisi edestakaista lentoa Helsingin ja Miamin välillä (AY07/AY08) 14.10., 16.10., 21.10., 23.10. ja 30.10.

Air Italyn A330-koneessa on 24 kokonaan makuuasentoon liukuvaa Business-luokan istuinta ja 232 Economy-luokan istuinta. Kaikilla matkustajilla on lennon aikana käytössään henkilökohtainen viihdejärjestelmä. Miehistö tulee Air Italylta, ja lennoilla on mukana myös kaksi Finnairin matkustamohenkilökunnan jäsentä tukemassa Finnairin palvelukonseptin toteutumista.

Finnair on yhteydessä suoraan niihin asiakkaisiin, joita lentokoneen vaihdos koskee. Asiakkailla on oikeus perua lento tai vaihtaa lennon lähtöpäivää operoivan yhtiön vaihtumisen vuoksi. Muutokset voi tehdä ottamalla yhteyttä Finnairin asiakaspalveluun.

Ryanair aloittaa lennot Lappeenrannasta Thessalonikiin kesäkaudella 2019

ateenan-reitin-avauslento-16.5.2018-kuva-lappeenrannan-lentokentalta-kuvaaja-minna-kivisto.

Ateenan reitin avauslento 16.5.2018, kuva Lappeenrannan lentokentältä, kuvaaja Minna Kivistö.

Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair aloittaa lennot Lappeenrannasta Pohjois-Kreikassa sijaitsevaan Thessalonikiin kesäkaudella 2019. Thessaloniki on uusi kohde Lappeenrannasta Välimerelle, ja lennetään nykyisten Milanon Bergamon ja Ateenan reittien lisäksi.

Lennot kaikkiin kolmeen kohteeseen alkavat huhtikuussa (2019): Milanoon Bergamon kentälle keskiviikkoisin ja lauantaisin, Ateenaan keskiviikkoisin ja Thessalonikiin torstaisin.

Ateenan reitin tämänvuotista aikaisemman aloituksen sekä Thessalonikin uuden reitin ansiosta Ryanairin Lappeenrannasta tarjoama kokonaispaikkamäärä kasvaa 40 prosenttia kesäkauteen 2018 verrattuna. Tänä vuonna Ateenan lennot aloitettiin toukokuussa.

Thessaloniki on Kreikan toiseksi suurin kaupunki ja myös yksi Euroopan vanhimmista kaupungeista. Alueella asuu noin miljoona asukasta. Tästä merenrantakaupungista on hyvät yhteydet edelleen Kreikan saarille sekä Ateenaan. Myös suositut lomakohteet Halkidiki ja Kavala ovat helposti saavutettavissa Thessalonikin kautta.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että kesäkauden 2018 lennot ovat olleet valtava menestys ja useat lennoista ovat olleet loppuunmyytyjä.

− Olemme olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön Ryanairin kanssa. Ryanairin houkuttelevan edulliset hinnat ja yhteiset markkinointikampanjamme Ryanairin kanavissa ovat edesauttaneet lentojen täyttymistä ja nostaneet Järvi-Suomen alueen tunnettuutta. Nyt olemme tilanteessa, jossa meillä on enemmän kysyntää kuin lentotarjontaa. Paikkamäärän lisäys ja uusi lentokohde ovat erittäin tervetulleita, Joro sanoo.

Hän arvioi, että Lappeenrannan lentoasema toimii erittäin hyvin myös Pietarin alueen läntisenä kenttänä. Tarkoituksena on parantaa kulkuyhteyksiä Lappeenrannan lentoasemalta muualle Suomeen ja Pietariin. Myös palveluja lentokentällä kehitetään.

− On ollut ilahduttavaa nähdä, että entistä enemmän italialaisia ja kreikkalaisia matkustajia saapuu Lappeenrantaan, suoraan Suomen hienoimman järviseudun sydämeen, Saimaan rannalle. Matkustajat ovat myös löytäneet Lappeenrannan helppona ja edullisena väylänä Suomeen sekä Pietarin upeaan metropoliin, joka sijaitsee vain kahden tunnin päässä Lappeenrannasta, Eija Joro jatkaa.

Ryanairin Skandinavian ja Baltian myynnin ja markkinoinnin johtaja Chris Lundshøj on tyytyväinen, että Lappeenrannan reittivaihtoehtoja pystytään tulevalla kesäkaudella täydentämään.

− Olemme iloisia voidessamme avata uuden reitin Lappeenrannasta Kreikan Thessalonikiin kahden nykyisen kesäkauden reittimme lisäksi. Lennot Milanoon Bergamon kentälle jatkuvat kahdella viikkovuorolla ja lennot Ateenaan yhdellä viikkovuorolla. Lennot kaikkiin kolmeen kohteeseen alkavat huhtikuussa 2019, ja lennot uusimpaan kohteeseemme Thessalonikiin operoidaan myös kerran viikossa, Lundshøj kertoo.

Finnairin syyskuun 2018 liikennetiedot: Finnairin liikenne jatkoi kasvuaan syyskuussa

airbus-2389715_1280

Finnair kuljetti syyskuussa 1 159 400 matkustajaa eli 7,8 % enemmän kuin vuoden 2017 vastaavalla jaksolla. Matkustajamäärä kasvoi Aasian -liikenteessä 5,5 %, Euroopan -liikenteessä 10,0 % ja kotimaan liikenteessä 3,1%. Pohjois-Amerikan -liikenteessä matkustajien määrä laski -1,0 %.

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi syyskuussa 13,2 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) kasvoi 7,2 %. Nopea kapasiteetin kasvu heijastui matkustajakäyttöasteeseen, joka laski 4,6 prosenttiyksikköä vertailukaudesta ja oli 80,8 %.

Kaukoliikenteessä kapasiteettia kasvattivat vertailujakson jälkeen käyttöön otetut A350-lentokoneet. Aasian-liikenne kasvoi odotettua hitaammin, kun Finnair joutui perumaan useita Osakan ja Hongkongin lentoja Jebi- ja Mangkhut-taifuunien vuoksi. Aasian -liikenteen tarjonta kasvoi lopulta 8,8 % vertailukaudesta, ja lisäkapasiteetti kohdistui pääasiassa uusille vuoroille Tokioon sekä uuteen kohteeseen Nanjingiin. Pohjois-Amerikan -liikenteessä kapasiteetti nousi 8,7 %, kun Chicagon reitille lisättiin vuoroja. Myös Pohjois-Amerikan -liikenne kärsi muutamista peruutuksista.

Euroopan-liikenteen tarjonta kasvoi 20,5 %, ja sitä kasvattivat kapearunkolaivaston koon kasvattaminen vertailujaksosta ja lisäistuimet osassa nykyisistä kapearunkokoneista. Lisäkapasiteetti kohdistui useisiin Pohjois- ja Keski-Euroopan kohteisiin. Euroopan-liikennettä kasvattivat myös viimeisen vuoden aikana avatut uudet reitit Stuttgartiin, Lissaboniin ja Minskiin. Kotimaan liikenteen tarjonta kasvoi 7,9 % vertailujaksosta.

Myydyt henkilökilometrit kasvoivat koko liikenteessä tarjonnan kasvua hitaammin, mikä näkyi myös matkustajakäyttöasteissa. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 5,2 % Aasian-liikenteessä, 12,2 % Euroopan-liikenteessä ja 3,2 % kotimaan liikenteessä. Pohjois-Amerikan -liikenteessä myydyt henkilökilometrit puolestaan laskivat -1,2%. Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 85,9 %, Euroopan-liikenteen 76,6 %, Pohjois-Amerikan -liikenteen 78,7 % ja kotimaan liikenteen 64,7 %.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat syyskuussa 13,7 % vertailujaksosta. Vastaavat myydyt tonnikilometrit kasvoivat 3,7 % erityisesti Japanin hyvän rahtimarkkinakehityksen ansiosta ja huolimatta Jebi-taifuunin aiheuttamasta Osakan rahtiliikenteen häiriöstä. Kotimaan rahtiliikenne ja Yhdysvaltoihin suuntautuva rahtiliikenne kehittyivät suotuisasti. Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyi lisäksi viikoittain kolme DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä. Rahtilentovolyymit laskivat vertailujaksosta, jolloin Finnair vuokrasi rahtitilaa Japan Airlinesilta.

Syyskuussa 85,2 % (87,2%) Finnairin lennoista saapui aikataulussa.

Alustavien tietojen mukaan Finnairin yksikkötuotto eli liikevaihto jaettuna tarjotuilla henkilökilometreillä (RASK) laski heinä – syyskuussa -4,6 % prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,95 eurosenttiä.

”Lentoliikenteen kysyntä jatkoi kasvuaan kolmannella vuosineljänneksellä, ja olemme tyytyväisiä matkustajamäärien kasvuun. Kapasiteettimme jatkoi vahvaa kasvuaan huolimatta kaudelle osuneista useista lentojen peruutuksista. Nopean kasvun myötä yksikkötuotot heikkenivät odotusten mukaisesti”, sanoo Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Lokakuun liikennetiedote julkaistaan keskiviikkona 7.11.2018.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet syyskuu 2018 

syyskuu 2018  muutos %  vuoden 2018 alusta  muutos % 
Koko liikenne yhteensä 
Matkustajat 1000 1 159,4 7,8 10 126,3 13,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. (ASK) 3 682,6 13,2 31 912,4 16,8
Myydyt henkilökilometrit milj. (RPK) 2 974,4 7,2 26 605,0 15,5
Matkustajakäyttöaste % 80,8 -4,6p 83,4 -1,0p
Rahti ja posti tn 14 468,5 -4,8 113 674,4 -2,1
Tarjotut tonnikilometrit 540,4 10,4 4 692,3 15,0
Myydyt tonnikilometrit 357,3 4,1 3 100,6 11,8

Aasian reittiliikenne 
Matkustajat 1000 202,0 5,5 1 846,6 18,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 767,3 8,8 15 895,7 19,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 517,8 5,2 13 932,5 18,5
Matkustajakäyttöaste % 85,9 -3,0p 87,6 -0,7p

Euroopan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 744,7 10,0 6 297,6 12,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 496,8 20,5 12 261,4 13,9
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 146,1 12,2 9 747,4 11,6
Matkustajakäyttöaste % 76,6 -5,6p 79,5 -1,6p

Pohjois-Amerikan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 31,2 -1,0 277,7 15,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 283,3 8,7 2 373,5 15,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 223,0 -1,2 2 027,1 16,4
Matkustajakäyttöaste % 78,7 -7,9p 85,4 0,6p

Kotimaan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 181,5 3,1 1 704,4 10,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 135,2 7,9 1 381,8 17,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 87,5 3,2 898,1 12,7
Matkustajakäyttöaste % 64,7 -2,9p 65,0 -2,6p
Rahtiliikenne 
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 960,7 -20,8 15 022,3 -22,1
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 1 076,9 24,9 7 698,2 9,7
– Asian rahtiliikenne tn 10 463,0 3,7 83 574,2 11,9
– Kotimaan rahtiliikenne tn 47,4 -28,1 408,0 -46,4
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 13 547,9 0,4 106 702,8 4,9
Rahtilento tn** 920,6 -45,9 6 971,5 -51,6
Kokonaisrahti- ja posti tn 14 468,5 -4,8 113 674,4 -2,1
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 144,4 8,0 1 218,6 11,5
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 91,0 -3,8 719,4 0,8
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 142,7 13,7 1 204,1 18,2
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 89,5 3,9 707,9 10,5
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 63,0 -7,8p 59,0 -6,3p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 49,9 1,9p 50,3 0,4p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 71,4 -5,6p 66,2 -4,3p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 62,7 -5,9p 58,8 -4,1p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia 

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

–      Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

–      Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

–      Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Jättivertailu: Suomi pesee Ruotsin lentojen täsmällisyydessä, mutta Baltiassa pysytään aikataulussa vieläkin paremmin

landscape-aircraft-clouds-storm-38574

  • Lentokorvausyhtiö AirHelp on tehnyt maakohtaisen vertailun lentojen myöhästelystä ja peruutuksista EU-maissa, Norjassa ja Sveitsissä.
  • Suomi sijoittuu 28 maan vertailussa hienosti sijalle 8.
  • Tilastoinnin kärjessä ovat Latvia ja Liettua, kun taas Portugali on suhteellisesti pahin myöhästelijä.
  • Lukumäärällisesti eniten häiriintyneitä lentoja tänä vuonna on ollut Saksassa.

Suomi on tänä vuonna ollut Pohjoismaiden toiseksi täsmällisin lentomaa Norjan jälkeen, käy ilmi lentokorvausyhtiö AirHelpin maakohtaisesta vertailusta. Suomesta syyskuun loppuun mennessä lähteneistä noin 82 000 lennosta alle 22 prosenttia peruttiin tai myöhästyi aikataulusta. Parempaan tulokseen ylsivät vain Latvia, Liettua, Luxemburg, Norja, Slovakia, Bulgaria ja Romania (ks. taulukko alla).

Suomen joutuvat myöntämään paremmakseen mm. Ruotsi ja Tanska. Ruotsissa aikatauluongelmia kokee lähes joka neljäs lento, ja Tanskan vastaava luku lähentelee 23:a prosenttia. Myös korvausvelka, joka aiheutuu lentojen myöhästymisistä ja peruuntumisista, on Ruotsissa ja Tanskassa huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Suomessa tämän vuoden korvausvelka on toistaiseksi hieman yli 43,6 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi Tanskassa se on paisunut yli 124 miljoonaan euroon. Norja pitää korvausvelkatilastossa Pohjoismaiden kärkipaikkaa, mutta se johtuu siitä, että Norjasta myös lennetään huomattavasti eniten Pohjoismaissa.

Korvausvelalla tarkoitetaan laskennallista arvoa, joka saadaan, kun lasketaan yhteen kaikki vakiokorvaukset, joita matkustajat ovat EU:n EC 261 -asetuksen nojalla oikeutettuja saamaan lentoyhtiöltä. Korvausvelvoitteen alaiseksi saatetaan luokitella esimerkiksi perutut tai yli kolmella tunnilla myöhästyneet lennot silloin, kun myöhästymisen ei katsota johtuvan huonon sään kaltaisesta poikkeusolosuhteesta, vaan lentoyhtiön toiminnasta.

Baltian maat parhaita täsmällisyydessä

Suhteellisessa vertailussa erottuvat edukseen Latvia ja Liettua. Latviassa vain noin 12,3 prosenttia ja Liettuassa 13,8 prosenttia lennoista on kärsinyt aikatauluongelmista. Analysoiduista maista heikoimmin on suoriutunut Portugali, jossa yli kolmasosa kaikista lennoista on myöhästynyt tai peruttu kokonaan.

Korvausvelka on kasvanut suurimmaksi Saksassa ja Iso-Britanniassa, joista myös lennetään eniten. Vertailu osoittaa, että vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä matkustajat ovat olleet oikeutettuja yhteensä jopa yli 820 miljoonan euron korvauksiin Saksassa. Summa on yli 500 miljoonaa euroa enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna, mikä selittyy peruttujen lentojen lukumäärän räjähdysmäisellä kasvulla. Niitä on ollut tänä vuonna yli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Tänä vuonna saksalaisilla lentokentillä on vallinnut ennennäkemätön kaaos. Ryanair on perunut valtavan määrän lentoja henkilökuntansa lakkoilun takia, minkä lisäksi Air Berlinin konkurssi on vaikuttanut lentomatkailuun Saksassa korostuneena palvelutarpeena. Tämä selittää sen, että nimenomaan Saksa on korvausvelkatilastoinnin kärkipaikalla”, analysoi AirHelpin Suomen-maajohtaja Aleksi Seppo.

Lentomatkustajan oikeudet EC 261 -asetuksen mukaisesti:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (engl. lyhenne EC 261) perusteella lentoyhtiö saattaa olla velvoitettu maksamaan matkustajalle enintään 600 euron vakiokorvauksen. Korvausvelvoite astuu voimaan, jos lento on lentoyhtiön toiminnan takia myöhässä yli kolme tuntia, jos sen peruuntuminen aiheuttaa yli kahden tunnin myöhästymisen kohteeseen tai jos matkustajaa ei ylibuukkauksen takia päästetä lennolle ja saapuminen lopulliseen kohteeseen myöhästyy yli kolme tuntia.

Lentoyhtiön korvausvelvoitteen kuitenkin katsotaan raukeavan, jos häiriön syynä ovat poikkeusolosuhteet. Näihin luetaan esimerkiksi huonot sääolosuhteet tai terveyteen liittyvät hätätilanteet. Jotta EC 261 on sovellettavissa, lähtölentokentän täytyy olla EU-alueella, tai kyseessä olevan lentoyhtiön täytyy olla perustettu EU-alueella. Korvausvelvoite on voimassa kolme vuotta lennon jälkeen.

Maakohtaisen analyysin tulokset:

Maa Lentojen
kokonaismäärä
Myöhästyneiden
lentojen lkm*
Peruttujen
lentojen lkm
Häiriintyneet
lennot** (%)
Korvausvelka
(euroissa)***
Saksa 630.000 167.420 14.040 28,80 823.247.000
Iso-Britannia 692.800 164.690 10.640 25,31 712.498.000
Ranska 429.900 107.120 13.930 28,16 625.809.000
Espanja 592.400 127.190 5.980 22,48 515.963.000
Italia 420.200 96.940 5.100 24,28 286.080.000
Hollanti 180.500 40.020 2.480 23,55 171.187.000
Portugali 143.400 46.810 1.980 34,02 147.894.000
Sveitsi 160.500 40.650 2.940 27,16 133.318.000
Tanska 102.200 22.090 1.230 22,82 124.117.000
Ruotsi 142.100 32.320 2.950 24,82 117.342.000
Norja 174.850 29.660 3.840 19,16 142.600.000
Itävalta 96.600 23.130 1.710 25,71 83.148.000
Puola 112.500 26.810 1.730 25,37 80.477.000
Kreikka 124.400 29.140 660 23,95 57.820.000
Belgia 74.600 20.680 800 28,79 56.351.000
Irlanti 77.400 15.480 1.370 21,77 56.182.000
Suomi 81.700 17.080 690 21,75 43.605.000
Unkari 32.800 8.310 320 26,31 27.106.000
Romania 54.200 11.430 300 21,64 26.568.000
Kroatia 34.300 9.720 360 29,39 14.320.000
Luxemburg 16.900 2.670 320 17,69 8.987.000
Bulgaria 24.100 4.580 170 19,71 7.873.000
Kypros 26.500 5.790 100 22,23 6.982.000
Viro 12.900 2.640 260 22,48 6.571.000
Latvia 22.200 2.620 110 12,30 4.794.000
Malta 14.400 3.460 40 24,31 4.048.000
Liettua 15.300 1.940 170 13,79 3.551.000
Slovenia 7.900 2.560 100 33,67 2.172.000
Slovakia 5.200 960 50 19,42 1.375.000


Taulukko 1: Myöhästyneet ja perutut lennot EU:ssa ja Sveitsissä (01.01.2018-22.09.2018)

*Myöhässä vähintään 15 minuuttia

** Myöhästyneiden ja peruttujen lentojen yhteismäärä

*** Arvioitu korvausvelka, joka perustuu lentojen keskimääräiseen täyttöasteeseen

Tsekin tasavalta jäi pois vertailuista

 

SAS esittelee kesän 2019 ohjelmansa: kuusi uutta kohdetta ja 17 uutta suoraa reittiä Skandinaviasta

C

SAS jatkaa vapaa-ajankohteittensa valikoiman vahvistamista avaamalla Skandinaviasta 17 uutta suoraa reittiä kesällä 2019 ja aloittamalla lennot kuuteen uuteen kohteeseen: Cataniaan, Firenzeen, Marseilleen, Cornwallin Newquayhin, Szczeciniin ja Antalyaan. Myös Oulu–Tukholma-reitin aloituslentomäärä kolminkertaistuu kesällä. Lentoliput tulevat myyntiin lokakuun 9. päivänä.

Kesällä yhä useampi haluaa matkustaa vapaa-ajankohteisiin. Siksi SAS tarjoaa useita uusia suoria lentoja ja kohteita kesällä 2019 sekä lisää lentojen määrää moniin suosittuihin matkailukohteisiin. Tukholman Arlandasta lennettäviä uusia kohteita ovat Sisilian Catania, Marseille, Napoli ja Reykjavik. Göteborgin Landvetteristä aloitetaan suorat lennot Portugalin Faroon.

Marraskuussa käynnistyvän Oulu–Tukholma-reitin aloituslentomäärä kolminkertaistuu kesällä 2019, jolloin viikoittaisia lentoja on 12. Myös Turku–Tukholma-yhteyttä parannetaan. SAS:in suositut suoralennot Malagaan jatkavat myös kesäohjelmassa.

” Ensi kesänä tarjoamme uusia kohteita ja vahvistamme läsnäoloamme pohjoismaalaisten suosimissa kohteissa. Haluamme yhä useamman lentävän kanssamme tutkimaan maailmaa, mutta jättäen pienemmän hiilijalanjäljen. Siksi SAS pyrkii tekemään matkustamisesta kestävämmän kehityksen mukaista esimerkiksi siirtymällä käyttämään biopolttoainetta, uusia vähäpäästöisempiä ja polttoainetta säästäviä lentokoneita sekä vähentämällä elintarvikejätteen määrää ja muovien käyttöä lentokoneissa”, kertoo SASin pääjohtaja Rickard Gustafson.

Ensi kesänä Kööpenhaminasta aloitetaan suorat lennot Cornwallin Newquayhin. Puola kiinnostaa pohjoismaalaisia edelleen. SAS aloittaa suorat lennot Kööpenhaminasta Szczeciniin.

SASin kesäuutuuksia: uusia kohteita ja suoria lentoja:

SAS:in uutuuksia kesällä 2019 Ruotsista
Tukholmasta: Marseille, Catania, Napoli, Reykjavik Göteborgista: Faro

SAS:in uutuuksia kesällä 2019 Norjasta
Oslosta: Faro ja Antalya Bergenistä: Nizza, Alanya Stavangerista: Alanya

SAS:in uutuuksia kesällä 2019 Tanskasta
Kööpenhaminasta: Szczecin, Firenze, Marseille, Catania, Cornwallin Newquay Århusista: Rooma, Faro

Norjasta edelläkävijä ilmailun päästöjen vähentämisessä

8295d20e003a1c6a_800x800ar

Norjan hallitus ilmoitti 4. lokakuuta velvoittavansa ilmailualan käyttämään lentopolttoaineessa 0,5 prosenttia biopolttoainetta. Tämä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun biopolttoaineesta tehdään lentopolttoaineen merkittävä ja olennainen osa.

”Haluan onnitella Norjaa – sen ilmoitus on uraauurtava etappi kestävän ilmailun edistämisessä. Ala tarvitsee edelläkävijöitä ja rohkeita maita, sillä EU:n lainsäädännön tuki ilmailualan kestävälle kasvulle ei vaikuta riittävältä. Norjan lainsäädännön viesti muille maille ja markkinoille on tärkeä, sillä se antaa tarvittavaa ennakoitavuutta Nesteelle ja muille tuottajille uusiutuvan lentopolttoaineen tuotannon lisäämisessä”, sanoo Kaisa Hietala, Nesteen uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja.

Markkinoilla olemassa oleva kapasiteetti riittää siihen, että Norjaan voidaan toimittaa odotettavissa oleva määrä uusiutuvaa lentopolttoainetta. Yksin Neste pystyy toimittamaan Norjan vuonna 2020 tarvitseman määrän, ja tulevina vuosina yhtiön tuotantomäärä kasvaa edelleen.

Ilmailuala aikoo kunnianhimoisesti vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä siten, että vuodesta 2020 alkaen kasvu on hiilineutraalia. Vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen hiilidioksidin nettopäästöjä on määrä vähentää 50 prosenttia. Ilmailualalla tarvitaan useita ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tällä hetkellä ainoa varteenotettava vaihtoehto kaupallisilla lennoilla käytettävälle fossiiliselle lentopolttoaineelle on vastuullisesti tuotettu, uusiutuva lentopolttoaine.

Finnair tarvitsee lisää lentäjiä: alkeiskoulutuksiin haetaan noin sataa oppilasta

IMG_0433

Finnairin kasvustrategia luo paikan noin sadalle uudelle lentäjälle vuodesta 2022 alkaen. Liikennelentäjän urasta kiinnostuneilla on nyt mahdollisuus hakea vuonna 2020 alkavaan alkeiskoulutukseen. Aiempaan tapaan koulutukseen hyväksytyt oppilaat pääsevät opiskelemaan Suomen Ilmailuopistoon (CPL, Commercial Pilot Licence) tai MPL-alkeiskoulutukseen (Multi-Crew Pilot Licence), jonka järjestää Finnair yhteistyössä Patrian kanssa.

”Finnairin kasvu jatkuu, mikä näkyy myös rekrytointitarpeisamme vuodesta 2022 eteenpäin. On hienoa, että voimme tarjota mahdollisuuksia hyvässä tiimissä jopa sadalle lentämisestä motivoituneille. Työ sopii tavallisille ihmisille, joilla on aito kiinnostus lentotyöhön, vahva oppimiskyky ja valmius kantaa vastuuta”, sanoo kapteeni ja lentotoiminnan johtaja Jari Paajanen.

Suomen Ilmailuopiston järjestämä koulutus kestää noin 24 kuukautta ja MPL-koulutus noin 20 – 22 kuukautta. Hakuaika molempiin koulutusohjelmiin on 1.10. – 31.10.2018, ja valintaprosessi soveltuvuustesteineen, haastatteluineen ja tarkastuksineen kestää yhteensä noin 11 kuukautta. Kiinnostuneet voivat tehdä nyt verkkosivuillamme kevyen soveltuvuustestin, jolla saa tuntumaa lentäjän ammatista.

Lisätietoja koulutusohjelmista, hakuprosessista ja valintakriteereistä Finnairin verkkosivuilla. https://company.finnair.com/fi/toihin-finnairille