Kiire ja myöhässä aloitettu jarrutus johtivat Norwegianin lentokoneen ulosajautumiseen Helsinki-Vantaalla viime kesänä

Dg14e-tWkAAIpJD

Kuva: OTKES

Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtui 11.7.2017 vaaratilanne, jossa kentälle laskeutunut Norwegian Air Shuttle -yhtiön Boeing 737-800 -tyyppinen matkustajalentokone ajautui ulos kiitotien päästä. Koneessa oli kuuden hengen miehistö ja 168 matkustajaa. Vaaratilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Lentokoneeseen ja kiitotien päätyvalaisimiin tuli vaurioita.

Onnettomuustutkintakeskus antaa kaksi turvallisuussuositusta tutkintansa perusteella Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:lle ilmailun turvallisuuden parantamiseksi ja vastaavien vaaratilanteiden estämiseksi. Pahimmillaan ulosajautumiset kiitotieltä voivat johtaa erittäin vakaviin seurauksiin.

Dg14e_MXkAEScm8

Kuva: OTKES

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA selvittää, miten ohjaamoyhteistyön koulutusta voidaan parantaa maassa operoinnin osalta. Tutkinnassa ilmeni kommunikaation puutteita ohjaamoyhteistyössä laskukiidon aikana. Tämä heikensi lentäjien valppautta ja tilannetietoisuutta.

Toimiva ohjaamoyhteistyö on oleellinen osa lentoturvallisuuden varmistamista. Lentäjien peruskoulutuksessa sekä säännöllisessä ohjaamoyhteistyön koulutuksessa korostetaan muun muassa määrämuotoisen viestinnän tärkeyttä sekä valmiutta puuttua tilanteisiin, joissa kokee turvallisuuden mahdollisesti vaarantuvan. Vaaratilanteista suuri osuus tapahtuu kiito- ja rullausteillä.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA selvittää, ovatko nykyiset lentoliikenteen aikataulut realistisia ja vaikuttavatko ne lentoliikenteen käytäntöihin turvallisuutta heikentävästi. Lentoyhtiöillä on tiukat aikataulutavoitteet keskinäisen kilpailun ja taloudellisten tekijöiden vuoksi. Tasapainoilu aikataulutavoitteiden ja turvallisuustavoitteiden välimaastossa voi johtaa toimintatapoihin, jotka heikentävät turvallisuutta.

Matkustajakoneen jarrutus aloitettiin liian myöhään, jonka lisäksi märän kiitotien ja ilmajarrujen (spoilerit) puuttumisen vaikutusta jarrutusmatkaan ei ennakoitu. Vaaratilanteen taustalla vaikutti pyrkimys saada aikataulua kiinni sekä jouduttaa kiitotien vapauttamista. Lento lähti Tukholmasta 53 minuuttia myöhässä aikataulustaan. Se oli ollut myöhässä jo edellisessä lähdössä Helsingistä Tukholmaan, ja myöhästymisaika oli edelleen kasvanut. Koneiden kääntöajat lentokentillä ovat lyhyitä. Lyhyessä ajassa matkustajat vaihtuvat ja lentokone muun muassa tankataan, lastataan ja siivotaan. Yhdenkin asian viivästyminen johtaa helposti myöhästymiseen.

Lentäjien kannalta on ongelmallista, mikäli lennot myöhästyvät usein heistä riippumattomista syistä. Heillä on paine pyrkiä vähentämään myöhästymistä niin paljon kuin mahdollista. Tiukka pyrkiminen aikataulussa pysymiseen tai myöhästymisen vähentämiseen, voi olla turvallisuuden kannalta ristiriitaista.

Tutkintaselostus

Metsäpalojen tähystyslentoihin siirretään lisärahaa

forest-fire-14934363511Qi

Alkukesän pitkään jatkunut kuiva ja lämmin sää nosti metsäpaloriskin poikkeuksellisen suureksi lähes koko maassa. Metsäpalojen tähystyslennoista aiheutuneet kustannukset ovat olleet sen vuoksi tänä kesänä jo nyt merkittävästi ennakoitua suuremmat. Hallituksen raha-asiainvaliokunta myönsi 27.6. sisäministeriölle luvan siirtää Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle lisärahaa tähystyslentojen kustannusten kattamiseen, jotta koko kesäkauden lennot voidaan turvata.

Tähystyslennon lentoonlähtökynnyksen ratkaisee Ilmatieteenlaitoksen määrittämä reittikohtainen indeksiluku. Indeksiluvun perusteella reitillä lennetään tarvittaessa yksi tai kaksi lentoa vuorokaudessa. Suurimmalla osalla 25 reitistä on jouduttu alkukesällä lentämään kaksi tähystyslentoa päivittäin. Lisäksi pelastusviranomaisen pyynnöstä tehdään operatiivisia tähystys- ja tiedustelulentoja sekä opastus- ja johtolentoja.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa metsäpalojen tähystyslentojen järjestämisestä ja niistä aiheutuvien kustannusten maksamisesta koko maassa sisäministeriön osoittamien määrärahojen puitteissa.

Tähystyslentojen kustannukset ovat alkukesänä olleet yli miljoona euroa, kun viitenä edellisenä vuonna koko vuoden kustannukset ovat olleet keskimäärin 260 000 euroa. Suurimmillaan metsäpalojen tähystystoiminnasta aiheutuvien kustannusten arvioidaan nousevan 4,1 miljoonaan euroon vuoden 2018 aikana, jos säätila jatkuisi yhtä kuivana koko kesän. Tällöin määrärahan käyttö olisi 3,5 miljoonaa euroa vuoden 2018 talousarviossa arvioitua suurempi.

Norwegian lanseeraa kaksi uutta suoraa reittiä Helsinki-Vantaalta: Tel Aviv ja Gdansk

Norwegian Boeing 737-800

Norwegian jatkaa reittiverkostonsa kehittämistä Suomessa ja lanseeraa uudet suorat reittilennot Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tel Aviviin ja Gdanskiin.

Norwegian aloittaa tulevana syksynä suorat lennot Helsinki-Vantaan lentoasemalta Gdanskiin ja Tel Aviviin. Gdansk on yksi Puolan vanhimmista kaupungeista, joka tarjoaa rikkaan kulttuurielämän, kauniita rantoja ja mielenkiintoisen historian. Tel Aviv on Israelin toiseksi suurin kaupunki, joka houkuttelee matkailijoita kauniilla hiekkarannoilla, vilkkaalla huvi- ja kulttuuritarjonnalla sekä hyvillä ostosmahdollisuuksilla.

Norwegian on aiemmin tänä vuonna kertonut kahdesta uudesta suorasta Helsinki-Vantaalta lennettävästä reitistä, uusista reiteistä Krakovaan ja Agadiriin. Lisäksi yhtiö on ilmoittanut lisäävänsä lähtöjä talvikaudella useisiin suosittuihin kohteisiin.

– Suomen markkinat ovat meille tärkeät ja olemme iloisia, että voimme jälleen lanseerata kaksi uutta reittiä Helsingistä ja tarjota näin suomalaisille matkustajille aiempaakin enemmän valinnanmahdollisuuksia. Suomessa on suuri kiinnostus joustavia ja edullisia lentolippujamme kohtaan. Toivotamme matkustajat tervetulleiksi lennoillemme uusilla ja polttoainetehokkailla lentokoneillamme, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Uudet reitit Gdanskiin ja Tel Aviviin
Helsinki-Vantaa (HEL) – Gdansk (GDN) liikennöidään kaksi kertaa viikossa maanantaisin ja perjantaisin 29. lokakuuta 2018 alkaen.

Helsinki-Vantaa (HEL) – Tel Aviv (TLV) liikennöidään kerran viikossa lauantaisin 3. marraskuuta 2018 alkaen.

LÄÄKÄRIHELIKOPTEREILLA USEITA SYNNYTYSHÄLYTYKSIÄ JUHANNUKSENA

5_Kopteri_lennossa

Juhannus oli lääkärihelikoptereille tavanomaisen vilkas. Hälytyksiä oli 20 prosenttia enemmän kuin kesäkuun muina viikonloppuina. Kiireisin päivä oli sunnuntai, jolloin hälytyksiä tuli yli puolet enemmän normaaliin kesäkuun sunnuntaihin verrattuna. Tänä vuonna FinnHEMS hälytettiin poikkeuksellisesti useille synnytystehtäville.

Vilkkainta juhannuksena oli Tampereen tukikohdassa, missä FinnHEMSin lääkärihelikopteri hälytettiin tehtävälle 41 kertaa. Määrä on 50 prosenttia enemmän kuin tavallisesti kesäkuun viikonloppuna ja 32 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Vastaavasti muualla Suomessa hälytyksiä oli hieman viime vuotta vähemmän.

Kaikissa FinnHEMSin kuudessa tukikohdassa vastaanotettiin juhannusviikonlopun aikana yhteensä 159 hälytystä. Määrä on lähes sama kuin viime vuonna, jolloin hälytyksiä kirjattiin 163 kappaletta.

Tajuttomia ja elottomia potilaita eniten

Suurin osa hälytyksistä koski tajuttomia ja elottomia potilaita, tieliikenneonnettomuuksien uhreja sekä myrkytystapauksia.

Yllättävästi FinnHEMS hälytettiin juhannuksena kaikkiaan seitsemään sairaalan ulkopuoliseen synnytykseen, kun vuosi takaperin niitä ei ollut ainuttakaan. Hälytyksistä kolme tuli Vantaan tukikohtaan, kaksi Rovaniemelle sekä Tampereelle ja Kuopioon molempiin yksi.

– Yleisimmin ensihoitolääkäriä tarvitaan synnytyksiin, joissa vastasyntynyt tarvitsee elvytystä tai äidillä on vakava verenvuoto. Useimmiten kenttäsynnytykset kuitenkin sujuvat hyvin, jolloin lääkäriä ei tarvita, kertoo ensihoitolääkäri Jouni Nurmi Vantaan tukikohdasta.

Synnytystehtävien määrä vaihtelee päivästä toiseen. Vuositasolla hälytykset ovat kuitenkin selvästi lisääntyneet. Viime vuosina määrä on vakiintunut noin 240 hälytykseen, mikä on 60 prosenttia enemmän kuin FinnHEMSin ensimmäisenä toimintavuonna 2012. Trendin syitä ei vielä tiedetä.

– Mahdollisia syitä voivat olla esimerkiksi sairaaloiden muuttuneet ohjeistukset synnyttäville äideille, pidentyneet synnytysmatkat tai kasvaneen maahanmuuton myötä korostuneet kulttuurierot. Asiaa selvitellään parhaillaan, jotta taustalla vaikuttavat syyt tulisivat todistettavasti ilmi, sanoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen.

Juhannuksen (22.–24.6.) hälytysmäärät tukikohdittain:

FH10 Vantaa: 25 hälytystä

FH20 Turku: 27 hälytystä

FH30 Pirkkala: 41 hälytystä

FH50 Oulu: 17 hälytystä

FH51 Rovaniemi: 14 hälytystä

FH60 Kuopio: 35 hälytystä

 

LEKA 2018 -lentotoimintaharjoitus lennetään Rovaniemen tukikohdasta

ILMASK_Hawk_taivaalla

Kuva: Ilmavoimat

lmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää LEKA 2018 -lentoharjoituksen Rovaniemen tukikohdassa 2.- 6.7.2018 (vko 27).

Harjoituksessa lennetään kuudella Hawk-suihkuharjoituskoneella kello 7.30 -23 välisenä aikana maanantaista torstaihin. Harjoitusosasto palaa perjantaina Tikkakoskelle kello 15.00 mennessä.

Lentotoiminta suuntautuu pääsääntöisesti Rovaniemen harjoitusalueille. Lisäksi lennetään suunnistuslentoja Lapin ja Pohjanmaan alueella 150 metrin korkeudella.

Malmin lentoasemaa ei voi suojella rakennusperintölailla

199253 . D171

Kuva: SKY-FOTO Möller/ Helsingin Kaupunginmuseo

Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu on mahdollista, mutta tämän tulee tapahtua asemakaavoituksen avulla.

Malmin lentoaseman ystävät ry pitää lentoasematoiminnan jatkumista tärkeänä suojeltavana arvona ja on esittänyt ELY-keskukselle lentoasemakokonaisuuden suojelua rakennusperintölain perusteella. Rakennusperintölaki ei kuitenkaan mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista ja lakia sovelletaan vain silloin, jos suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla.

Malmin lentoasema on kiistatta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kulttuuriperintökohde sekä maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus. ELY-keskuksen mukaan lentoaseman suojeluarvot voidaan tutkia ja turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännöksin ja asemakaavoituksella.

Kaavoituksen lähtökohtana on, että valtakunnalliset rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja tiiviskin kaupunkirakenne pystytään sovittamaan yhteen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tämä yhteensovittaminen on Malmin lentoaseman kohdalla mahdollista. Maakuntakaavan suunnittelumääräys edellyttää, että alueen käyttötarkoitus taajamana sovitetaan yhteen maisema- ja kulttuuriarvojen kanssa ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaalitaan alueen ominaispiirteitä.

Uudessa yleiskaavassa alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi ja asemakaavoitus on käynnistynyt. Asemakaavan muutoksella lentoterminaali, lentokonehalli ja autotalli osoitetaan toimistokäyttöön ja suojellaan.

Fortum aktiivisesti mukana kehittämässä sähköistä ilmailua Suomessa

85a70fd633449ea6_800x800ar

Fortum osallistuu Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen hankkeeseen, jossa testataan sähkön käyttöä lentokoneen käyttövoimana. Ensimmäinen Suomeen hankittu sarjavalmisteinen sähkölentokone, Pipistrel Alpha Electro, lentää suunnitelmien mukaan ensilentonsa Suomessa heinäkuun 31. päivä kello 10 Helsingissä Malmin lentokentällä.

“Liikenteen sähköistyminen on mielestämme yksi tehokkaimmista keinoista pienentää hiilidioksidipäästöjä. Olemme olleet edelläkävijä sähköautoliikenteen latausinfran kehittämisessä ja laajentamisessa Pohjoismaissa. Nyt haluamme soveltaa sähköautojen latausinfrasta saamaamme kokemusta nopeasti kehittyvän sähköisen lentoliikenteen kehittämisessä”, teknologiajohtaja Heli Antila Fortumista kertoo.

Sähkön käyttö lentoliikenteessä pienentää päästöjä ilmakehään ja vähentää lentämisen aiheuttamaa melua lentokenttien läheisyydessä. Ratkaisuna käytetään täyssähkömoottoreita pienkoneissa ja hybriditeknologiaa suuremmissa matkustajaliikenteen koneissa.

“Osallistumalla tähän Suomen ensimmäiseen sähkölentokonehankkeeseen saamme arvokasta tietoa sähkölentokoneiden akkujen lataamisesta, akkujen kestosta ja virrankulutuksesta lennon eri vaiheiden aikana. Tätä tietoa voimme hyödyntää ilmailun infrastruktuurin kehittämisessä ja rakentamisessa”, projektipäällikkö Tapio Poutiainen Fortumista toteaa.

Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokonetta käytetään tutkimustiedon keräämisen lisäksi monipuolisesti lentäjäkoulutuksessa.

“Käyttökustannuksiltaan perinteistä lentokonetta edullisempi sähkölentokone mahdollistaa lentokoulutuksen aiempaa useammalle lentoharrastuksesta tai lentäjän urasta haaveilevalle. Eräiden arvioiden mukaan sähkölentokoneen käyttö lentokoulutuksessa voisi alentaa koulutuksen hintaa jopa yhdellä kolmasosalla”,   Janne Vasama, Helsingin sähkölentokoneyhdistyksestä kertoo.

Neste ja Dallas-Fort Worthin kansainvälinen lentoasema (DFW) yhteistyöhön ilmailun vastuullisuuden edistämiseksi

be09da963766eef8_800x800ar

Uusiutuvien tuotteiden johtava tuottaja Neste ja lentoasemien edelläkävijä vastuullisuudessa, Dallas-Fort Worthin kansainvälinen lentoasema (DFW) ovat aloittaneet yhteistyön DFW:ltä lähtevien lentokoneiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Osapuolia yhdistää näkemys siitä, että ympäristötietoisuus lisääntyy kaikkialla ja ilmailualalla tarvitaan toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sillä lentoliikenne on nopeimmin kasvava liikennemuoto.

”Olemme erittäin tyytyväisiä kumppanuuteen DFW:n kaltaisen edelläkävijän kanssa. Selvitämme yhdessä ratkaisuja, joilla voidaan vähentää DFW:llä toimivien lentoyhtiöiden päästöjä ja pienentää niiden hiilijalanjälkeä. Sen lisäksi, että edistämme Neste MY uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä DFW:llä, pyrimme tarjoamaan muita uusiutuvia ratkaisuja esimerkiksi jäänpoistossa, maaleissa ja muoveissa ilmailun kestävyyden parantamiseksi”, kertoo Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala. ”Tarjoamme kaiken osaamisemme vastuullisissa uusiutuvissa tuotteissa DFW:n avuksi, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa.”

”Toivomme, että tämän kumppanuuden avulla löydämme uusia tapoja pienentää lentoaseman hiilijalanjälkeä ja pystymme myös auttamaan kumppaneitamme pienentämään omaansa”, sanoo DFW:n lentoaseman ympäristöjohtaja Robert Horton. ”DFW:n tavoitteena on toteuttaa ohjelmia, jotka myötävaikuttavat  asemaamme sertifioituna hiilineutraalina lentoasemana ja pienentävät DFW:n ympäristöjalanjälkeä mahdollisimman paljon. Meille kumppanuus Nesteen kanssa on askel eteenpäin DFW:n toimien vastuullisuuden lisäämisessä ja päästöjen vähentämistavoitteidemme saavuttamisessa.”

Ilmailualan kunnianhimoinen tavoite on vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä siten, että vuodesta 2020 alkaen kasvu on hiilineutraalia. Vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen hiilidioksidin nettopäästöjä on määrä vähentää 50 prosenttia. Tällä hetkellä kestävä uusiutuva lentopolttoaine on ainoa vaihtoehto fossiilisille polttoaineille lentoliikenteessä.

Nesteen uusiutuvaa lentopolttoainetta koskeva teknologia on osoitettu toimivaksi. Sen laatuvaatimukset, lentokonemoottorien suorituskyky ja varastoinnin vakaus ja luotettavuus on testattu, ja niitä on seurattu tuhansilla kaupallisilla lennoilla. Neste MY uusiutuva lentopolttoaine (TM) pienentää käyttäjiensä ympäristöjalanjälkeä ja tuo siten asiakkaille huomattavaa etua. Se on valmistettu uusiutuvista ja kestävistä raaka-aineista, ja se vähentää huomattavasti tuotteen koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä.

Uusi lentosäähavaintojärjestelmä otettiin käyttöön Pohjois-Suomessa

IMG_0433

Ilmatieteen laitoksen kehittämä ILMARI-lentosäähavaintojärjestelmä otettiin käyttöön Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemilla touko-kesäkuun vaihteessa. Lähes kaikkien Suomen virallisten lentoasemien sääjärjestelmät päivitetään vuosina 2018—2020.

Järjestelmä tarjoaa entistä monipuolisemmat paikalliset säätiedot ilmailun käyttöön. Lisäksi se tuottaa runsaasti laadukasta yleiskäyttöistä säähavaintotietoa osana Suomen kansallista säähavaintoverkostoa.

”ILMARI-järjestelmä laajentaa merkittävästi lentoasemien havaintolaitevalikoimaa. Lämpötila-, kosteus-, ilmanpaine-, tuuli-, näkyvyys- ja pilvitiedot saadaan nyt vähintään kahdelta havaintolaitteelta. Kahdennetut havaintoanturit vähentävät palvelukatkoksia, parantavat merkittävästi järjestelmän toimintavarmuutta ja edelleen palvelun saatavuutta”, Havaintopalvelut-yksikön päällikkö Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Uutena lentosääsuureena järjestelmä tuottaa RVR-tietoja (Runway Visual Range eli kiitotienäkyvyys), joita lentokentällä tarvitaan turvalliseen toimintaan erityisesti silloin, kun näkyvyys laskee riittävän huonoksi esimerkiksi sumu- tai lumisadetilanteessa. Järjestelmässä hyödynnetään myös Ilmatieteen laitoksella kehitettyä säätutkapohjaista ukkospilvien tunnistamismenetelmää ja laitoksen salamanpaikanninjärjestelmän tietoja. Niistä saadaan kohdennettua tietoa ukkospilvien sijainnista ja mahdollisesta salamoinnista lentoasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

”Vallitsevasta säätilanteesta saatavaa tietoa parantavat entisestään jäätämisanturi sekä sääkamerat, joista tuotetaan panoraamakuvia Ilmatieteen laitoksen meteorologien käyttöön”, Hyrkkänen sanoo.

Havaintodataa myös yleiseen käyttöön

Ilmailulle toimitettavien havaintotietojen lisäksi ILMARI-järjestelmä tuottaa runsaasti yleiskäyttöistä säähavaintodataa tutkijoiden, Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen, avoimen datan käyttäjien ja muiden laitoksen asiakkaiden tarpeisiin.

”Havaintodataa kertyy tietokantaan jopa minuutin välein, ja havainnot ovat ilmastollisesti edustavia sekä vertailukelpoisia Ilmatieteen laitoksen muiden vajaan 200 sääaseman kanssa”, Hyrkkänen korostaa.

Uuden lentosäähavaintojärjestelmän käyttöönottoon tähtäävä hanke käynnistyi vuonna 2013. Hankkeessa hyödynnettiin laajasti Ilmatieteen laitoksen luonnontieteellistä ja teknistä osaamista, minkä lisäksi mukana on ollut useita yhteistyökumppaneita. Ensimmäinen ILMARIn tuottama lentosäähavaintosanoma METAR lähti Ivalosta ilmailun viestiverkkoon 29.5.2018 klo 13.20 Suomen aikaa. Kittilässä järjestelmä otettiin käyttöön 4.6.2018 ja Kuusamossa 6.6.2018.

Ilmatieteen laitos tulee päivittämään lentosäähavaintojärjestelmät lähes kaikilla virallisilla lentoasemilla vuosina 2018–2020.

”Tavoitteena on palvella ilmailun asiakkaita paitsi laadukkaasti myös kustannustehokkaasti automaatiota hyödyntäen. Järjestelmää tullaan kehittämään asiakkaiden ja ilmailuyhteisön tarpeiden mukaan”, Hyrkkänen sanoo.

Lähivuosina keskitytään ilmailulle merkittävien sääilmiöiden parempaan havainnointiin ja havaintojen tehokkaaseen jakeluun. Tähän sisältyvät muun muassa jäätävien ilmiöiden, ukkospilvien ”esiasteen” ja rakeiden havainnoinnin kehittäminen.

Norwegian ja Pilot Union Finland ovat solmineet uuden kolmevuotisen sopimuksen

ehyqu7vy7gajw9jqj5ux

Norwegian ja Norwegianin lentäjien yhdistys (Pilot Union Finland, NPU FI) ovat allekirjoittaneet sopimuksen kattavasta työehtosopimuksesta (TES). Sopimus on voimassa kolme vuotta ja se on tärkeä askel Norwegianin kotimarkkinoiden vahvistamiseksi Pohjoismaissa.

– Tämä sopimus on erittäin tärkeä Norwegianille, sillä se luo pohjan henkilöstömme ja johtomme välisen hedelmällisen yhteistyön jatkumiselle. Se on ratkaisevan tärkeää Norwegianin tulevalle kasvulle ja kilpailukyvylle, sanoo Norwegian-konsernin HR-johtaja Helga Bollmann Leknes.

– Haluamme kiittää NPU Finlandin hallituksen jäseniä heidän rakentavasta ja myönteisestä panoksesta neuvotteluprosessin aikana. Sopimus mahdollistaa Norwegianille ennustettavuuden ja vakauden. Se myös vahvistaa Suomen tukikohdan lentäjien työolosuhteiden kehittämistä sekä tarjoaa heille jatkossakin selkeitä urapolkuja Norwegianissa. Odotamme innolla pitkää ja rakentavaa suhdetta NPU Finlandin kanssa, Leknes jatkaa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä yhtiön kanssa käytyihin rakentaviin neuvotteluihin ja uuteen sopimukseen. Se osoittaa, että lentäjien työolosuhteet ovat Suomessa erittäin kilpailukykyiset. Olemme tyytyväisiä tuloksellisiin neuvotteluihin ja luottavaisia tulevaisuuteemme Norwegianissa, sanoo NPU FI:n puheenjohtaja Petri Puro.

Sopimus on voimassa 1. huhtikuuta alkaen ja se on solmittu kolmeksi vuodeksi. NPU Finlandin jäsenet äänestävät nyt sopimuksesta ennen kuin sitä aletaan virallisesti soveltaa. Norwegianilla on Suomessa, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, yksi lyhyiden matkojen tukikohta, joka työllistää noin 150 lentäjää.

Useita sopimuksia vuonna 2018
Aiemmin tänä vuonna Norwegian solmi sopimuksen Spanish Pilot unionin (SEPLA) kanssa sekä Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa olevia lentäjiä koskevan sopimuksen Scandinavian Pilot unionsin kanssa. Yhtiö ja Norwegian UNITEn edustajat ovat päässeet myös sopimukseen, joka koskee Lontoon Gatwickin UNITE-kaukolentojäsenyyttä. Tämä sopimus varmistaa sekä miehistölle että yhtiölle tulevan jatkuvan kasvun Gatwickin tukikohdassa. Norwegian on niin ikään allekirjoittanut aiemmin tänä vuonna Edinburghin tukikohtaa koskevan tunnustamissopimuksen (Recognition Agreement). Tällä hetkellä voimassa olevaa matkustamomiehistön sopimusta Norjassa ja Tanskassa jatkettu, ja PARAT ja NHO Luftfart ovat allekirjoittaneet sen.