Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo jättää yhtiön ja siirtyy Metson toimitusjohtajaksi

Pekka Vauramo

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo on jättänyt irtisanomisilmoituksensa yhtiön palveluksesta siirtyäkseen Metson toimitusjohtajaksi. Hän jättää Finnairin viimeistään marraskuussa 2018. Vauramon seuraajan etsintä aloitetaan tänään.

– Finnairin hallitus on luonnollisesti pahoillaan siitä, että Pekka Vauramo jättää yhtiön, mutta myös kunnioitamme hänen henkilökohtaista päätöstään ottaa vastaan uusi haaste. Kiitämme Pekkaa hänen johtajuudestaan viiden viime vuoden aikana ja toivotamme hänelle mitä parhainta menestystä hänen tulevassa tehtävässään, sanoo Jouko Karvinen, Finnairin hallituksen puheenjohtaja. Viime vuosien aikana finnairilaiset ovat aikaansaaneet merkittävän käänteen, ja tehneet Finnairista kasvuyhtiön. Me kaikki Finnairissa, hallitus mukaan lukien, jatkamme tätä suuren muutoksen matkaa.

– Olemme kokeneet yhdessä viimeisen viiden vuoden aikana paljon, sanoo toimitusjohtaja Vauramo. – Strateginen fokuksemme – kasvu, asiakaskokemus, henkilöstökokemus ja uusiutuminen – on ollut oikea ja haluan tästä lausua lämpimät kiitokset koko Finnair-tiimille.

– Nyt minulle on tarjoutunut ainutlaatuinen tilaisuus tehdä urallani vielä yksi uusi työrupeama eikä päätös ole ollut minulle helppo, sanoo toimitusjohtaja Vauramo. – Olen kiitollinen siitä, että olen saanut osallistua Finnairin muutosmatkaan. Finnairin fokuksen pitää jatkossakin olla joka päivä yhtiön tulevassa kehityksessä.

Lääkärihelikopterit 20 vuotta Varsinais-Suomessa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lääkärihelikopteriyksikön nykyinen, moderni tukikohta Turun lentoasemalla on järjestyksessään jo kolmas. Lääkärit voivat enää vain hymyssä suin muistella aikaa, jolloin “tosimiehet ja -naiset” päivystivät Kärsämäen paloaseman pihalla työmaaparakissa.

Tasan 20 vuotta sitten 21.5.1998 Medi-Heli 02 lääkärihelikopteriyksikkö sai ensimmäisen operatiivisen tehtävänsä Marttilaan Valtatielle 10. Lääkäri Arttu Lahdenperä oli tuolloin päivystysvuorossa. Potilas kuljetettiin helikopterilla hoitoon Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (Tyks).

Ennen toiminnan käynnistymistä alueen ensihoidon pioneerit olivat ponnistelleet lääkäriyksikön saamiseksi.  Tuohon ajanjaksoon kuuluvat Turun Lääkäriambulanssiin Tuki ry:n perustaminen, lääkärihelikopterikokeilu ja lääkäriambulanssikokeilut, Johanniittojen ajatus tuoda lääkäriyksikkö Turkuun, keskusteluja ja neuvotteluja siiloin Turun palolaitoksen sekä poliittisten päättäjien kanssa. Etenkin anestesiologian erikoislääkäri Arno Vuori toimi määrätietoisesti lääkäriyksikön saamiseksi alueellemme. Sittemmin Vuori itse kuului myös lääkärihelikopteritoiminnan alkuvuosina “lentävien lääkäreiden” vakiokaartiin.

Vuonna 1995 Turun palolaitoksen ambulanssi siirtyi osa-aikaisesti päivystämään Tyksin ensiapupoliklinikalle.

– Työskentelin tuolloin anestesiologian klinikan lääkärinä. Olin kiinnostunut ensihoidosta ja lähdin ambulanssin mukaan kiireisille ensihoitotehtäville. Varsin pian sairaankuljetutuksesta kiinnostuneet palolaitoksen sairaankuljettajat ja joukko meitä ensihoidosta kiinnostuneita lääkäreitä aloimme toimia yhdessä. Hyvä yhteistyö sairaalan ja ensihoidon välillä on jatkunut siitä asti, päivystyksen ylilääkärinä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa (EPLL) työskentelevä Teemu Elomaa kertoo.

Medi-Heli alkoi kokeiluna

Medi-Heli yhdistys oli aloittanut lääkärihelikopteritoiminnan jo vuonna 1992 Uudellamaalla.  Toimintamallia haluttiin levittää joko Turkuun tai Tampereelle.  Sopimusneuvottelut yhteistyötahojen kanssa etenivät nopeasti. Toukokuun 21. päivänä vuonna 1998 Medi-Heli ry aloitti lääkärihelikopteritoiminnan kokeilujakson raha-automaattiyhdistykseltä ja keräyksistä saatujen rahojen turvin.

Aloitusvaiheessa lääkäritoiminnan järjestämisestä vastasi EMA-group ja lääkärit olivat alkuvuosina osin Medi-Helin 01:ssä päivystäneitä lääkäreitä sekä Tyksin anestesiologian klinikan erikoislääkäreitä. Medi-Heli 01 -lääkäreihin lukeutuivat useat ensihoidon pioneerit kuten lääkärit Ari Kinnunen ja Janne Reitala.  Päivystysvuorot siirtyivät sangen nopeasti Tyksin lääkäreille.

– Alkuvuosina päivystysvuorokausia saattoi yhdelle lääkärille alkuvaiheessa tulla helposti yli kaksi vuorokautta yhtäjaksoisesti, kun hoidettiin sekä anestesiapäivystyksiä että ensihoitoa, Elomaa muistaa.

Lentotoiminnasta ja lentäjistä vastasi Helikopteripalvelu. Lentoavustajat olivat Turun palolaitokselta ja lento-operaattori vastasi heidän kouluttamisestaan lentotoimintaan. Lentoavustajien nimike on muuttunut vuosien varrella HEMS (Helicopter Emergency Medical Services)-pelastajaksi.

– Heidän koulutuksensa vaatimustaso on vuosien saatossa jatkuvasti noussut. Miehistö on silti rakenteeltaan aivan sama kuin toiminnan alkuaikoina ja jokainen miehistön jäsen on aivan yhtä tärkeä ja tehtävät on selkeästi jaoteltu ensihoitotehtävän jokaisessa vaiheessa, Elomaa sanoo.

Lääkärihelikopteriyksikön toiminnan perusteet eivät ole muuttuneet alkuajoista.

Nopea ja laadukas hoito tavoitteena

– Yksikön tarkoitus ei ole lentää, vaan viedä erikoiskoulutettu ensihoitolääkäri sairastuneen luo tai tapaturmapaikalle nopeasti joko helikopterilla tai maayksiköllä ja antaa potilaalle yhdessä muiden ensihoidon toimijoiden kanssa mahdollisimman laadukas alkuvaiheen hoito. Lääkäriyksikkö on yksi tekijä ensihoitoketjussa, jossa jokainen sen lenkki; hätäpuhelun käsittely, ensivasteyksiköt, sairaankuljetus, useat yhteistyöviranomaiset ja lopulta sairaalan tarjoama hoito tukitoimineen ovat yhtä tärkeitä potilaan lopullisen ennusteen kannalta, hän sanoo.

Lääkäriyksikkö on saanut parhaimmillaan yli 3700 hälytystehtävää vuodessa. Ensihoidon ja riskinarvioinnin kehittyessä hälytystehtävät ovat jonkin verran vähentyneet, mutta hälytysten rinnalle ovat tulleet voimakkaasti ensihoidon konsultaatiotoiminta sekä ensihoidon koulutus.

Väri vaihtunut keltavihreään

Lääkärihelikopteriyksikön kutsutunnus on muuttunut Finn-Hems 20:ksi. Kopterin väritys on vaihtunut valkoisesta punaiseen ja edelleen nykyiseen keltavihreään väritykseen. Yksikkö on jo vakiintunut osa paikallista ensihoitoketjua. Sen toiminta on tuttua Varsinais-Suomen viranomaisille, terveydenhuollon toimijoille ja alueemme kansalaisille.

– Ensihoitolääkärin mukana olo ensihoitokentän tehtävissä ja toimintaan liittynyt koulutustoiminta yhdessä ensihoidon toimijoiden koulutustason vaatimusten kasvun, laadukkaasti toimivan kenttäjohtotoiminnan, sairaanhoitopiirin paikallisesti räätälöidyn ensihoidon ohjauksen tarkentumisen ja teknologian kehityksen kanssa on mahdollistanut sen, että ensihoidon taso on noussut tasolle, joka kestää vertailun millä tahansa foorumilla.

Vuosien varrella lento-operaattori on vaihtunut useampia kertoja. Nykyisin lääkärit ovat pääosin sairaanhoitopiirimme lääkäreitä ja päivystäessäänkin työtehtävässä EPLL:ssä. Lentoavustajien työnantajana on palolaitoksen seuraajana Turun pelastuslaitos.

Nykyinen lento-operaattori SHT (Skärgårdshavets Helikoptertjänst AB) ja edelleen sitten koko valtakunnan lääkärihelikopterien lentotoiminnasta yliopistosairaanhoitopiirien kanssa vastaava ja sitä koordinoiva Finn-HEMS on heidän palkanmaksajansa.

– Toiminta siis muuttaa muotoaan ja kehittyy koko ajan niin itse toimijoiden kuin valtakunnantason ohjauksenkin mukana. Perusajatus on kuitenkin se sama kansalaisten avuntarpeeseen vastaaminen ja terveyshyödyn tuottaminen mahdollisimman laadukkaasti, nopeasti ja tasapuolisesti, Elomaa sanoo.

Vastuuttomalla drone-toiminnalla voi olla vakavat seuraukset

drone-3198320_1280

Ilmailun ammattilaiset ilmaisevat vakavan huolensa viime aikoina merkittävästi lisääntyneestä vastuuttomasta drone-toiminnasta. Viimeaikaisten tapahtumien valossa näyttää siltä, että drone-toiminnan voimakkaan kasvun myötä joukkoon on tullut myös vastuuttomia ilmailun turvallisuudesta piittaamattomia lennättäjiä. Tilastojen valossa ”läheltä piti”-tilanteiden lukumäärät erityisesti lentoasemien läheisyydessä ovat kasvussa ja ne ovat olleet luonteeltaan entistä vakavampia. “Tapauksissa on kyse ilmaliikenteen vaarantamisesta ja ilmaliikenteen sujuvuuden häiritsemisestä, jotka molemmat ovat rangaistavia tekoja”, korostaa Trafin johtava asiantuntija Jukka Hannola.

Liikenteen turvallisuusvirastolle raportoiduissa tapauksissa droneja on lennätetty sellaisissa korkeuksissa, että tämänkaltainen toiminta ei olisi luvallista missään Suomen ilmatilassa. Droneja on myös lennätetty lentoasemien välittömässä läheisyydessä alueella, jossa lennättäminen on kielletty. Tällainen säännöistä piittaamaton ja vastuuton toiminta on laitonta.

“Viimeaikaiset Drone-havainnot Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella osoittavat, että osa drone-harrastajista ei ole välittänyt turvallisuusuusmääräyksistä. Turvallisuus on ilmailun kivijalka ja edellytämme turvallisuuskulttuuria myös drone-harrastajilta. Dronejen lennättäminen on mahdollista laajasti, mutta alueilla, joilla se on kiellettyä, määräyksiä tulee kunnioittaa. Näin varmistetaan suomalainen lentoturvallisuus”, sanoo Finnairin lentotoiminnan johtaja, Airbus A350-kapteeni Jari Paajanen.

“Kauko-ohjattavien ilma-alusten määrä kasvaa koko ajan ja tapausten valossa näyttää, että myös laitteiden vastuuton ja vaarallinen lennättäminen lisääntyy, kehitys on huolestuttava. Matkustajalentokoneet on sertifioitu kestämään yksittäiset lintutörmäykset, mutta tutkimusten mukaan dronen osuminen ilma-aluksen rakenteisiin, moottoreihin, tuulilasiin tai roottoriin aiheuttaa huomattavasti samanpainoista lintua vakavamman vahingon. Miehittämättömät ilma-alukset ovat tulleet jäädäkseen, ja niillä on lukuisia erinomaisia käyttökohteita, mutta ne eivät saa häiritä lentoliikennettä, eikä vaarantaa matkustajakoneiden ja pelastushelikoptereiden turvallisuutta”, sanoo Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunnan puheenjohtaja Petri Pitkänen.

“Suomalainen sääntely on joustavaa ja antaa drone-toiminnalle hyvät edellytykset samalla suojaten tehokkaasti perinteisen miehitetyn ilmailun toimintaa. Laadukkainkaan sääntely ei pysty kuitenkaan vastaamaan haasteeseen, jos laitteiden käyttäjät eivät ymmärrä vastuutaan ja rikkovat turvallisuusperusteisesti asetettuja rajoituksia”, toteaa Jukka Hannola Trafista.

Näiden puhtaasti turvallisuusriskien lisäksi välinpitämätön drone-toiminta aiheuttaa myös taloudellisia tappioita, jotka syntyvät turvallisuuden vuoksi tehdyistä liikenteen uudelleenjärjestelyistä. Vastuuttomasta drone-toiminnasta asetettavat vahingonkorvausvaateet saattavat olla mittavat.

Lentoliikenteen ammattilaiset (ANS Finland, Finavia, Finnair, Norra, Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunta ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi) esittävät drone-lennättäjille vakavan huolensa turvallisuustilanteen kehittymisestä.

Turvalliseen lennättämiseen tarvittava tieto on helpossa muodossa saatavilla Trafin Droneinfo-mobiilisovelluksessa (iOS ja Android), sekä www.droneinfo.fi sivustolta. Vastuu sääntelyn asettamien rajoitteiden selvittämisestä on lennättäjällä itsellään kuten myös vastuu toiminnan seurauksista.

Vastuuttomat ja huolimattomat toimijat ovat onneksi vähemmistö, mutta sellaisenakin ovat saaneet aikaan merkittävää haittaa muulle ilmaliikenteelle, matkustajille ja asiansa osaaville vastuullisille drone-lennättäjille.

“Aktiivisin lennätyskausi on vasta alkamassa. Suhtaudutaan kanssaihmisten turvallisuuteen vakavasti”, Hannola muistuttaa.

Katso myös Droneinfo.fi

Ryanairin lennot Lappeenrannasta Atenaan alkavat tänään

krakow-airport-balice-ryanair-boeing-737-0001

Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair ja Lappeenrannan Lentoasema juhlistavat tänään (16 toukokuuta) uuden Ateenan reitin käynnistymistä Lappeenrannasta. Ateenan reittiä lennetään kerran viikossa keskiviikkoisin. Maaliskuussa avattiin Ryanairin ensimmäinen reitti Milanoon Bergamon kentälle, jota lennetään kaksi kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin

Chris Lundshøj, Ryanairin Skandinavian ja Baltian myyntijohtaja kommentoi:

 ”Olemme iloisia voidessamme virallisesti avata uuden reitin Lappeenrannasta Ateenaan. Lennot voi kätevästi varata Ryanairin nettisivuilta www.ryanair.com tai Ryanairin mobiilisovelluksen kautta.”

Eija Joro, Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja kommentoi:

“Toivotamme jo toisen Ryanairin uuden reitin lämpimästi tervetulleeksi Lappeenrannan Lentoasemalle suoraan järvi-Suomen sydämeen Saimaan rannalle.

Uusi reitti tarjoaa mahdollisuuden sekä suomalaisille että venäläisille matkustajille lentää Lappeenrannasta suoraan Kreikan aurinkoiseen pääkaupunkiin, sekä siitä eteenpäin upeaan Kreikan saaristoon edullisin hinnoin.

Reitti tarjoaa myös kätevän yhteyden Ateenasta Suomeen sekä Pietarin kiinnostavaan metropoliin, joka sijaitsee vain kahden tunnin päässä Lappeenrannan Lentoasemalta.

Yhteistyömme Ryanairin kanssa on ollut erinomaista ja jatkamme yhteistyömme laajentamista edelleen. Ilokseni voin kertoa, että Milanon lennot ovat osoittautuneet erittäin suosituiksi. Myös lento Lappeenrannasta kohti Ateenaa lähtee tänään lähes täynnä. Mielenkiinto uusia reittejä kohtaan on ollut valtavaa ja haluan kiittää kaikkia matkustajia valinnasta lentää Lappeenrannan Lentoaseman kautta.”

Suomen Lentäjäliitto FPA:n turvatoimikunta: Dronet Helsinki-Vantaan ilmatilassa

drone-1142182_1280

Viime viikolla Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmatilassa tehtiin viisi havaintoa droneista(1) eli kauko-ohjatta-vista ilma-aluksista/lennokeista lentokoneiden lähestymis- ja lähtölinjojen lähellä (2). Drone-lennättäjät paitsi häiritsivät merkittävästi lentoliikennettä, myös vaaransivat alueella liikkuneiden matkustajakoneiden ja pelastushelikoptereiden turvallisuuden.

Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunta pitää kehitystä huolestuttavana. Kauko-ohjattavien ilma-alusten määrä kasvaa koko ajan. Tapausten valossa näyttää, että myös laitteiden vastuuton ja vaarallinen lennättäminen lisääntyy. Näin on tapahtunut myös muissa maissa. Suomen drone-lainsäädäntö on Euroopan kevyimpiä eikä velvoita drone-lennättäjiä rekisteröitymään tai kouluttautumaan ilmatilan käyttöön ja rajoituksiin. Myös viranomaisten mahdollisuus puuttua ilmailua vaarantavaan lennätykseen on hyvin rajallinen.

Maailmalla on julkaistu tutkimuksia (3, 4)  dronejen törmäyksen vaikutuksesta ilma-aluksiin. Matkustajalentokoneet on sertifioitu kestämään yksittäiset lintutörmäykset, mutta tutkimusten mukaan dronen osuminen ilma-aluksen rakenteisiin, moottoreihin tai tuulilasiin aiheuttaa huomattavasti samanpainoista lintua vakavamman vahingon. Helikopterit ovat jopa lentokoneita haavoittuvampia niiden heikompirakenteisten tuulilasien sekä ulkoisille iskuille hyvin herkän roottorimekanismin vuoksi. Pelastuskopterit lentävät myös matalalla, mikä lisää törmäysriskiä. Lentäjät kokevat dronet erittäin vaikeiksi havaita ilmasta ennen kuin ne ovat liian lähellä.

Loppuvuodesta 2016 Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunta julkaisi kuusi keinoa (5), joilla kauko-ohjattavien ilma-alusten väärinkäytöstä aiheutuvaa vaaraa voisi pienentää. 2021 voimaan tulevat yleiseurooppalaiset drone-määräykset tuonevatkin ehdotetuista keinoista mm. rekisteröinti- ja koulutusvaatimukset Suomeen.

Miehittämättömät ilma-alukset ovat tulleet jäädäkseen, ja niillä on lukuisia erinomaisia käyttökohteita. Tulevaisuuden visioissa ne integroituvat saumattomasti nykyisen miehitetyn ilmailun kanssa samaan ilmatilaan. Tätä me ammattilentäjät emme vastusta.

Haluamme kuitenkin voimakkaasti peräänkuuluttaa drone-lennättäjiltä vastuullisuutta. Lentoturvallisuus ei saa kyseenalaistua. Kaikessa drone-toiminnassa laitteen koosta riippumatta tulisi hyödyntää Trafin erinomaista droneinfo.fi -sivustoa ja mobiilisovellusta, jotka kertovat missä dronen lennättäminen on luvallista ja turvallista. Kannatamme myös lakimuutoksia, joilla viranomaisille taattaisiin nykyistä paremmat valtuudet ja keinot toimittaa väärässä paikassa lentävä ja turvallisuutta vaarantava drone maahan.

1 Drone: kauko-ohjattava kuvauskopteri, miehittämätön ilma-alus (massa 100g – 7000kg), drooni, lennokki

2 http://lentoposti.fi/uutiset/helsinki_vantaan_lentoaseman_ymp_rist_ss_entist_enemm_n_drone_havaintoja_5_raporttia_viikossa

3 https://www.gov.uk/government/publications/drones-and-manned-aircraft-collisions-test-results

4 https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-28/faa-warns-of-drone-collision-risks-with-airplanes-as-use-grows

5 https://fpapilots.fi/system/files/Julkilausuma%20FPA-RPAS%202016.pdf

Finnair kasvattaa reittiverkostoaan Norjassa ja laajentaa yhteistyötä Widerøen kanssa

d8q400_propell

Finnair laajentaa yhteistyötään Widerøen kanssa ja lisää reittiverkostoonsa yhdeksän uutta kohdetta Norjassa. Norjassa operoiva Widerøe (WF) on Pohjois-Euroopan suurin alueellinen lentoyhtiö.

Codeshare-sopimukseen perustuen Finnairin tunnus lisätään useisiin Widerøen operoimiin reitteihin Finnairin nykyisistä kohteista Norjassa – Oslosta, Bergenistä ja Tromssasta. Codeshare-sopimus tarjoaa suomalaisille entistä laajemmat ja sujuvammat yhteydet Norjaan ja tarjoaa uusia yhteyksiä Norjasta matkustaville Finnairin asiakkaille.

Finnairin asiakkaat voivat 25. toukokuuta alkaen lentää Widerøen jatkoyhteyksillä

  • Oslosta Florøon, Ørsta-Voldaan, Svolværiin, Leknesiin ja Stokmarknesiin
  • Bergenistä Tromssaan, Bodøon, Kristiansundiin, Moldeen, Florøon ja Tanskan Billundiin
  • Tromssasta Kirkkoniemeen ja Stokmarknesiin.

Codeshare-sopimus laajentaa Finnairin nykyistä yhteistyötä Widerøen kanssa. Toukokuun 15. päivä alkaen Widerøe operoi Finnairin lentoja Helsingistä Bergeniin ja Tromssaan.

“Olemme iloisia voidessamme laajentaa yhteistyötämme Widerøen kanssa ja yhdistää reittiverkostoomme lisää Norjan kohteita”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen. ”Uudet codeshare-lennot palvelevat sekä Aasiasta että Suomesta Norjaan matkustavia asiakkaitamme, sekä norjalaisia asiakkaitamme, joilla on nyt entistä enemmän sujuvia yhteyksiä 19 kohteeseemme Aasiassa, 7 kohteeseemme Pohjois-Amerikassa ja yli 100 kohteeseemme Euroopassa.”

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS: Kolme turvallisuussuositusta Lievestuoreen 19.7.2017 lento-onnettomuudesta

35650468613_fb30727e20_z

Kuva: OTKES

Laukaan Lievestuoreella tapahtui 19.7.2017 lento-onnettomuus, jossa Piper j3C-65 Cub Mod -tyyppinen lentokone putosi laskeutumisen aikana metsään. Lentokoneessa yksin ollut ohjaaja kuoli välittömästi.

Piperin ohjaaja oli lähdössä yhdessä Kitfox-tyyppisen lentokoneen ohjaajan kanssa matkalle Lappiin Riitakorven lentotoimintaan tarkoitetulta yksityiseltä maa-alueelta. Ohjaajat päättivät lähteä ensin tarkastamaan lentosään ilmasta käsin. Heti nousun jälkeen he kuitenkin huomasivat, että sää oli huono aiotun lentoreittinsä suunnassa, jolloin he päättivät keskeyttää lentonsa ja palata odottamaan sään paranemista. Laskeutumisen aikana Piperin ilmanopeus pieneni ja vajoamisnopeus kasvoi. Lopuksi lentokone osui noin 25 metriä korkeaan puuhun ja lennettyään 110 metriä putosi metsään.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto velvoittaa ilmailun harrastajia ilmoittamaan valvotun ilmatilan läheisyydessä olevien lentotoimintaan käytettävien yksityisten maa-alueiden sijainnista sekä lentotoiminnasta ANS Finland Oy:n lennonneuvontaan.

Suomessa on useita Riitakorven kaltaisia yksityisiä maa-alueita, joilta tilapäistä lentotoimintaa harrastetaan maanomistajan luvalla. Riitakorvelle ei ollut anottu hyväksyntää valvomattomaksi lentopaikaksi Liikenteen turvallisuusvirastolta eikä siitä ollut tehty perustamisilmoitusta ilmailuviranomaiselle kevytlentopaikaksi. Riitakorven sijainti ei ollut yleisesti tiedossa.

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Poliisihallitus ja Liikenteen turvallisuusvirasto täsmentävät yhteistoiminnassa ANS Finlandin kanssa ANS Finland Oy:n Ilmailun etsintä- ja pelastuskäsikirjan ja Poliisihallituksen ”Lento-onnettomuus/kadonneen etsintä ja poliisitutkinta” -ohjeiden sisällön yhteneviksi ja selkeiksi koskien maastoetsinnän johtovastuuta sekä viiveettömän maastoetsinnän aloittamista jo lentoetsintävaiheessa.

ANS Finland Oy:n Ilmailun etsintä- ja pelastuskäsikirjan ja Poliisihallituksen ”Lento-onnettomuus/kadonneen etsintä ja poliisitutkinta” -ohjeiden määritykset johtovastuusta sekä maastoetsinnän oikea-aikaisesta ja tehokkaasta käynnistämisestä olivat epäselvät.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että ANS Finland Oy laatii Lentopelastuskeskuksen käyttöön kysymyssarjat lento-onnettomuusvaara- ja -onnettomuustilanteita varten. Yksityiskohtaisilla kysymyssarjoilla voidaan nopeuttaa lentoetsintävaiheen aikaista kadonneen tai onnettomuuteen joutuneen ilma-aluksen löytymistä ja/tai maastoetsinnän suuntaamista todennäköisimmälle onnettomuusalueelle.

Tutkintaselostus (pdf)

Utin lentotukikohta 100 vuotta – yleisötapahtuma Utin jääkärirykmentissä

UTJRetusivu_tarralla

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentti järjestää avointen ovien tapahtuman torstaina 17. toukokuuta. Tapahtuma on avoinna yleisölle kello 10 – 14. Aiempina vuosina suuren suosion saavuttanut yleisötapahtuma järjestetään nyt teemalla Utin tukikohta 100 vuotta.

Varuskunta-alueen portit, kalustonäyttely sekä ilma-alusten maanäyttely avataan yleisölle kello 10. Maanäyttely on tänä vuonna aiempaa laajempi. Puolustusvoimissa edelleen käytössä olevasta lentokalustosta mukana maanäyttelyssä ovat Utin jääkärirykmentin helikopterikaluston lisäksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä, Hawk-harjoitussuihkukone, CASA C-295M -kuljetuskone ja Pilatus-yhteyskone Ilmavoimista. Kansainvälisyyttä tapahtumaan tuo ruotsalainen UH-60 ”Black Hawk” -kuljetushelikopteri.

Käytöstä jo poistunutta sotilasilmailun kalustoa edustavat muiden muassa DC-yhdistyksen operoima DC-3 -kuljetuslentokone sekä Mi-8-, SM-1- ja Alouette II -helikopterit.

Toiminnalliset näytökset toteutetaan alla olevan mukaisesti ottaen huomioon sen, että matala pilvikorkeus tai kova tuuli saattavat asettaa rajoitteita joidenkin näytösten toteuttamiselle ja vaikuttaa siten myös aikatauluun.

11.00  Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan showband esiintyy
11.20  Hyppääjien kuormaaminen C-295M -kuljetuskoneeseen ja koneen lentoonlähtö
11.30  NH90-helikopteri ja sammutusvesisäiliön tyhjennys
11.35  Laskuvarjojääkärien perinteikäs tukkijumppa
11.45  Laskuvarjohyppy T-11 -joukkojenpudotusvarjoilla C-295M -kuljetuskoneesta
12.00  Helikopterien ja erikoisjääkärien toimintanäytös
12.20  MD500-kevythelikopterin esityslento
12.30  NH90-kuljetushelikopterin esityslento
12.40  Midnight Hawks -taitolentoryhmän esityslento
13.05  F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjän esityslento
13.20  Laskuvarjohyppy Suomen lipun ja Utin jääkärirykmentin lipun kanssa
13.30  Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan showband esiintyy
14.00  Tapahtuma päättyy.

Sotilaskoti myy tapahtumassa kahvilatuotteita ja varuskuntaravintola hernekeittoa lisukkeineen. Varuskuntaravintolan myyntipisteessä käy maksuvälineeksi ainoastaan käteinen.

Ajoittain kovan melutason vuoksi tapahtumassa jaetaan ilmaiseksi korvatulppia. Lemmikkieläimiä ei suositella tuotavaksi mukaan tapahtumaan.

Utin jääkärirykmentin toimintanäytöstapahtumaa voi seurata maavoimien facebook-sivulla osoitteessa bit.ly/utti2018. Facebook-sivulle toivotaan edellisvuosien tapaan runsaasti valokuvia ja videoita myös yleisöltä. Seuraamme tapahtumassa otettuja kuvia ja videoita tunnisteilla: #utjr #utti2018 #utti100 #pv100

Tapahtuma on osa vuoden 2018 aikana järjestettäviä Puolustusvoimat 100 -juhlavuoden yleisötapahtumia. Lisätietoja juhlavuoden tapahtumista: puolustusvoimat.fi/100.

Poikkeukselliset pysäköintijärjestelyt ja nopeusrajoitus Kuutostiellä

Yleisön henkilöautojen pysäköintialueeksi on varattu Utin leirikenttä, jonne kulku tapahtuu Vennantien risteyksestä. Leirikentältä on järjestetty maksuton bussikuljetus tapahtuma-alueelle ja takaisin kello 9.30 – 15 välisenä aikana.

Ryhmiä kuljettavat linja-autot, minibussit, moottoripyörät, mopot, polkupyörät sekä liikuntarajoitteisten henkilöiden ajoneuvot voi pysäköidä tapahtuma-alueen läheisyydessä olevalle Utti-aukiolle (Lentoportintie 11). Molemmille pysäköintialueille on opastus Kuutostiellä.

Turvallisuussyistä Utin jääkärirykmentti pyytää tapahtumaan saapuvia käyttämään ohjeiden mukaisia pysäköintialueita. Vilkkaasti liikennöidyn Kuutostien sekä varuskunta-alueen läheisten pienempien teiden varsille pysäköidyt ajoneuvot haittaavat muuta liikennettä ja saattavat aiheuttaa vaaratilanteita.

Tapahtumaan liittyen nopeusrajoitus Kuutostiellä alennetaan Lepolan hautausmaan liittymän länsipuolen ja Lentoportintien liittymän itäpuolen välisellä tieosuudella 50 kilometriin tunnissa. Alennettu nopeusrajoitus on voimassa torstaina kello 9 – 15.

Utin lentotukikohdan perustamisesta 100 vuotta

Huhtikuussa 1918 silloinen ratsuväenkenraali Mannerheim antoi käskyn perustaa Uttiin lentotukikohta heti, kun se on mahdollista. Lentokentän raivaustöiden aloittamisesta tuli 10.5. kuluneeksi tasan sata vuotta. Kyseinen päivä eli 10. toukokuuta on sittemmin määritetty Utin jääkärirykmentin vuosipäiväksi.

Ensimmäiset lentokoneet siirrettiin tukikohtaan kesäkuussa 1918, mistä alkaen Utissa on ollut sotilasilmailuun liittyvää lentotoimintaa. Tukikohdan nimi muuttui vuosien saatossa lukuisia kertoja. Viimeisin Ilmavoimien yksikkö Utissa oli Kuljetuslentolaivue, joka toimi tukikohdassa vuoden 1996 loppuun asti.

Utin jääkärirykmentti perustettiin 1.1.1997 yhdistämällä 1960-luvulla perustettu Laskuvarjojääkärikoulu, Ilmavoimista siirretty Helikopterilentue sekä Sotilaspoliisikoulu. Vuonna 2001 Helikopterilentue organisoitiin Helikopteripataljoonaksi. Erikoisjääkäripataljoona perustettiin vuonna 2005.

Nykyisin Utin jääkärirykmentin kokoonpanoon kuuluvat esikunnan lisäksi Helikopteripataljoona, Erikoisjääkäripataljoona, Tukikomppania ja Huoltokeskus.

Vilkasta ilmavoimien harjoitustoimintaa viikoilla 20–21

ILMAVE_Hawk-vinoneliö_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Kevään 2018 harjoituskausi on ilmavoimissa vilkkaimmillaan toukokuun puolivälissä, jolloin ilmavoimien joukkoja ja lentokalustoa osallistuu neljään harjoitukseen Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Hämeen alueella.

Vilkkaat harjoitusviikot avaa 14.–18. toukokuuta Pirkkalan tukikohdassa järjestettävä Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:n Pihti 18 -lentotoimintaharjoitus. Harjoitukseen osallistuu yhteensä seitsemän Hawk-suihkuharjoituskonetta.

Harjoituksen lentotoiminta ajoittuu harjoitusviikolla maanantaista perjantaihin aikavälille kello 9–24 ja suuntautuu Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan alueille sekä merialueelle Porin edustalla. Lisäksi harjoitukseen liittyy niin sanottua Step Out -toimintaa, jonka yhteydessä Ilmasotakoulun Hawkeja vierailee tutustumassa operointiin ulkomaisessa lentotukikohdassa Ruotsin Linköpingissä.

Toukokuun lopun harjoituskokonaisuuden laajin tapahtuma on Ilmasotakoulun Ilmasota 18 -harjoitus, joka toimeenpannaan 16.–24. toukokuuta Tikkakoskella. Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa varusmiehiä, reserviläisiä ja puolustusvoimien henkilökuntaa toimimaan poikkeusolojen tehtävissään ilmavoimien sodanajan taistelutukikohdassa. Harjoitukseen osallistuu noin 1450 henkilöä.

Ilmasodan kanssa osittain samanaikaisesti Ilmasotakoulu järjestää myös Hallin tukikohdassa 18.–25. toukokuuta toimeenpantavan Joukkokoulutuskauden päättöharjoitus (JPH) I/18:n. JPH 1/18 on ilmavoimien saapumiserien 2/17 ja 1/18 varusmiehille suunnattu harjoitus, jonka tavoitteena on harjaannuttaa kesällä kotiutuvia joukkoja tehtäviinsä poikkeusolojen lentotukikohtaympäristössä. Harjoitukseen osallistuu yhteensä 850 henkilöä

Ilmasota- ja JPH-harjoituksiin liittyvään lentotoimintaan osallistuu yhteensä kahdeksan Hornet-monitoimihävittäjää sekä kymmenen Hawk-suihkuharjoituskonetta. Harjoitusten lentotoiminta tapahtuu Tikkakosken, Hallin ja Oulunsalon tukikohdista ja suuntautuu Vaasaan, Ouluun, Jyväskylään ja Tampereeseen rajautuvalle alueelle. Lentotoiminta ajoittuu päivittäin aikavälille 7–23. Lentotoiminnassa käytetään ilma-alusten omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, jotka ovat nähtävissä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä. Lentotoimintaan sisältyy myös yliäänilentoja, jotka voivat olla maassa kuultavissa pamauksina.

Harjoituksiin osallistuva lentokalusto tukee myös Lohtajan alueella 15.–24.5. järjestettävän Ilmapuolustusharjoitus 1I18:n osallistuvien ilmatorjuntajoukkojen harjoittelua Keski-Pohjanmaalle suuntautuvin lennoin.

Ilmasota- ja JPH-harjoituksiin liittyen tukikohtien lähiympäristössä toimii jalan ja moottoriajoneuvoilla liikkuvia joukkoja, joiden toimintaan kuuluu taisteluharjoituksia.

Luonnonsuojeluliitto esittää Suomeen lentoveroa – yli puolet suomalaisista kannattaa

flying-plane-14678023588XZ

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että Suomi ottaa käyttöön monien muiden Euroopan maiden tavoin lentoveron, jolla hillittäisiin lentoliikenteen päästöjen erittäin nopeaa nousua. Verotulot tulisi kohdistaa ilmastonmuutosta hillitsevien liikennemuotojen tukemiseen.

Suomen Luonto -lehden tänään julkistaman kyselytutkimuksen mukaan 52 prosenttia suomalaisista kannattaa lentoveron käyttöönottoa, myös Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan 53 prosenttia kannattaa veroa.

“Lentomatkailu on nopeimmin kasvavia ilmasto-ongelmia ja se edellyttää valtioilta uusia toimia. Kahden kyselyn samansuuntaiset tulokset antavat pontta lentoveron säätämiselle Suomeen”, toteaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

“Lentämisen ilmastopäästöt kasvavat tällä hetkellä useilla prosenteilla vuosittain. Esillä olevat tekniset ratkaisut, uudet polttoaineet tai lentoalan päästötavoitteet eivät merkittävästi muuta suuntaa. Päästöt uhkaavat kaksinkertaistua reilussa 15 vuodessa ja kova kasvu uhkaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

“On poikkeuksellista, että kansalaisten enemmistö kannattaa kuluttajalle kohdistettavaa haittaveroa. Se osoittaa, että kansalaiset odottavat päättäjiltä toimia lentomatkailun nopeasti kasvavien päästöjen rajoittamiseksi. Lentäminen ei voi olla enää ilmastopolitiikan vapaamatkustaja”, Bruun sanoo.

Vero on vasta ensimmäinen toimi, jolla hillitään lentomatkailun päästöjen rajua kasvua, liitto muistuttaa. Lentoliikenteen fossiiliset polttoaineet ovat edelleen täysin verovapaita ja ulkomaan lennot arvonlisäverottomia.

Luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että lentoveron käyttöönotto otetaan mukaan jo nykyisen hallituksen ensi vuoden budjettiin syksyn budjettiriihessä. Viimeistään se tulee sisällyttää seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan toteuttamista varten. Lentoverolla kerättävät tulot tulisi kohdistaa vähäpäästöisen liikenteen, kuten raideliikenteen, parantamiseen.

Liiton mielestä sopiva lentoveron taso voisi olla samaa luokkaa kuin muissa Euroopan maissa. Tällöin maksettaisiin vajaan kympin vero kotimaan lennoista kun taas kaukolennoista maksettaisiin useamman kymmenen euron vero (kts. taulukko 1).

Lukuisat Euroopan maat ottaneet lentoveron käyttöön

Lentovero otettiin huhtikuun alussa käyttöön Ruotsissa, jonka lisäksi vastaavaa veroa kerätään ainakin Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Norjassa ja Itävallassa. Kaikissa näissä maissa maksetaan lipun hinnan lisäksi esimerkiksi EU:n sisäisten lentomatkojen osalta maksimissaan muutaman kympin tai Britanniassa enimmillään hieman suurempikin vero. Venäjällä myös ulkomaan lennoista maksetaan arvonlisäveroa, toisin kuin Suomessa ja muissa EU-maissa.

Taulukko: Lentoverojen suurimmat ja pienimmät maksuluokat eri maissa 2017–2018 (summat muunnettu euroihin 4.5.2018 vaihtokurssilla).

Lyhyet lennot

Pitkän matkan lennot

Erityistä

Iso-Britannia

14,80 € (halvin luokka) ja 29,60 € (muut luokat)

88,40 € (halvin luokka) ja 176,80 € (muut luokat)

Itävalta

3,50 €

17,50 €

Ranska

4,52 €

8,84 €

Lisäksi solidaarisuusvero lennon pituudesta riippuen HIV/AIDS-työhön 1,13–4,51 € per lento (economy) tai 11,27-45,07 € (business)

Ruotsi

5,70 €

37,90 €

Saksa

7,47 €

41,99 €

Norja

8,30 €

8,30 €

Lisää aiheesta:

Suomen Luonnon juttu kyselytutkimuksen tuloksista