Finnair ja Alaska Airlines aloittavat kanta-asiakasyhteistyön

Alaska Airlines Finnair partnership

Finnair ja Alaska Airlines aloittavat tänään kanta-asiakasyhteistyön. Finnair Plus -kanta-asiakkaat voivat nyt ansaita ja käyttää pisteitä Alaska Airlinesin lennoilla.

”Olemme iloisia, että voimme avata asiakkaillemme uusia mahdollisuuksia hyödyntää Finnair Plus -kanta-asiakasohjelmaa. Yhteistyö Alaska Airlinesin kanssa antaa Yhdysvaltoihin ja Yhdysvalloissa matkustaville kanta-asiakkaillemme mahdollisuuden kerryttää pisteitä ja hyödyntää molempien yhtiöiden laajaa reittivalikoimaa”, sanoo Juha Järvinen, Finnairin kaupallinen johtaja.

”Olemme innoissamme uudesta partneruudesta Finnairin kanssa”, sanoo Andrew Harrison, Alaska Airlinesin kaupallinen johtaja. ”Kanta-asiakkaamme voivat nyt kerryttää pisteitä lentämällä joko San Franciscosta, New Yorkista tai Chicagosta Finnairin yli 60 kohteeseen Euroopassa.”

Alaska Airlines yhdessä Virgin American kanssa tarjoaa päivittäin 83 lentoa San Franciscosta 35 kohteeseen. Finnair aloittaa lentonsa San Franciscoon 1. kesäkuuta 2017.

Alaska Airlines
Alaska Airlines yhdessä Virgin American ja alueellisten kumppaneidensa kanssa kuljettaa vuodessa 40 miljoonaa asiakasta. Yhtiö lentää keskimäärin 1 200 päivittäistä lentoa 118 kohteeseen Yhdysvalloissa, Meksikossa, Kanadassa, Costa Ricassa ja Kuubassa. Kanta-asiakkaat voivat Alaska Airlinesin ja sen kumppaniyhtiöiden pisteohjelman kautta kanssa kerryttää ja käyttää pisteitä yli 900 kohteeseen maailmassa.

Esitutkinta helikopterin häirinnästä laserosoittimella on valmistunut

18557350_1814437401923642_1056017908751834281_n

Kuva takavarikoidusta laserosoittimesta

Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan tapauksessa, jossa sairaankuljetusyksikön ilmassa ollutta helikopteria häirittiin laserosoittimella kohdistamalla lasersäde lentäjien kasvoihin. Tapaus sattui Rovaniemellä Ounasjoentiellä 1.1.2017 puolenyön jälkeen. Rikosnimikkeinä tapauksessa on tällä hetkellä, kun tapaus siirtyy nyt syyttäjälle, vaaran aiheuttaminen ja kaksi pahoinpitelyä.

Helikopterimiehistö kykeni tuolloin uudenvuodenyönä paikantamaan asunnon, josta laservalolla tapahtunut häirintä tapahtui. Kohteeseen lähetetty poliisipartio tavoitti asunnosta 50-vuotiaan rovaniemeläisen miehen. Poliisi myöhemmin takavarikoi laserosoittimen, jota epäillään tekovälineeksi.

Miehen käyttämäksi epäilty laserosoitin on ulkomailta hankittu vihreä laservalo ja Suomessa laiton. Kyseinen laserosoitin ylittää Suomessa sallitun korkeimman tehon 56-kertaisesti. Laserosoitin voi suoraan silmiin kohdistettuna sekä myös peiliheijastuksena aiheuttaa tilapäisiä häiriöitä näkökykyyn tai vaurioittaa verkkokalvoa ja aiheuttaa pysyvän vaurion.

Lasersäteilyn vaarallisuus johtuu siitä, että laserilla on mahdollista kohdistaa suuria säteilyenergioita ja -tehoja hyvin pieneen pisteeseen. Lasersäteilyn teho vaimenee hyvin hitaasti etäisyyden kasvaessa. On esimerkiksi hyvä muistaa, että terveydelle vaaralliseksi arvioidun laserosoittimen hallussapito yleisellä paikalla on kiellettyä (Järjestyslaki 10 §).

Laserosoittimien vaarallisuudesta ja niiden valvonnasta voi lukea esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen sivuilta:

http://www.stuk.fi/…/…/miksi-laserit-voivat-olla-vaarallisia

JÄLLEEN YKSI LÄHELTÄ PITI-TILANNE: FINNHEMS HUOLISSAAN VAROMATTOMIEN DRONE-LENNÄTTÄJIEN LÄÄKÄRIHELIKOPTEREILLE AIHEUTTAMASTA VAARASTA

4574645645

Kuvituskuva.

Lääkärihelikopterit kohtaavat työssään drone-lennokkeja yhä useammin. Kevyet harrastelennokit aiheuttavat varomattomissa käsissä todellisen vaaran helikoptereille. Viimeksi eilisiltana Pirkkalan Loukonlahdella FinnHEMSin FH30-lääkärihelikopteri joutui uhkaavaan tilanteeseen laittomalla korkeudella lentäneen lennokin vuoksi.

Sunnuntaina 21.5.2017 Pirkkalan Loukonlahden kohdalla FinnHEMSin Pirkkalan FH30-lääkärihelikopteri kohtasi tukikohtaan palatessaan dronen yli 400 metrin korkeudessa.

Trafin määräysten mukaan dronen lennättäminen lentoaseman lähialueella tai lentotiedotusvyöhykkeellä alle viiden kilometrin etäisyydellä kiitotiestä ja/tai yli 50 metrin korkeudella on kielletty, ellei lennättämisestä ole sovittu etukäteen lennonjohdon kanssa. Useimmissa tapauksissa tämä alue ulottuu kiitotien suunnassa noin 20 km ja sivusuunnassa noin 13 km lentoasemaa ympäröivään maastoon. Alue ei siten rajoitu kiitotien välittömään läheisyyteen.

Uhka helikopterin miehistölle ja potilaille

Sunnuntaisessa tapauksessa lääkärihelikopterin miehistö selvisi arviolta 50 metrin päässä sijainneen dronen kohtaamisesta säikähdyksellä, mutta varomattoman drone-lennättämisen aiheuttama vaara lääkäri- ja lääkintähelikoptereille on todellinen.

HEMS-helikopterit laskeutuvat paitsi lentokentillä sijaitseviin tukikohtiinsa, myös potilaiden luo, ja varomaton drone-lennättäjä vaarantaa paitsi HEMS-miehistön turvallisuuden, myös kriittisesti loukkaantuneen tai vammautuneen potilaan avun saamisen.

Kohtaamisten määrä kasvussa

Sunnuntainen tapaus ei ole ainoa laatuaan, vaan vastaavia on raportoitu HEMS-toiminnassa muuallakin Suomessa aivan viime aikoina. Trendi on nouseva Euroopan laajuisesti. Edulliset laitteet ovat lisänneet harrastajien määrää, eikä dronen aiheuttamaa vaaraa aina mielletä. FinnHEMS pitää tällä hetkellä droneja HEMS-lentojen suurimpana uhkana.

Droneja ammattimaisesti käyttävät ovat tavallisesti erittäin vastuullisia lennättäjiä. FinnHEMS kehottaa kaikkia harrastajia tutustumaan Trafin määräyksiin drone-lennokkien lennättämisestä sekä ilmailun yleisiin turvallisuussäädöksiin. Määräyksiä seuraamalla toiminta on kaikille turvallista.

EU-tuomioistuimen uusia tuomioita lentomatkustamisen korvauksista

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

EU-tuomioistuin on linjannut kahdessa tuoreessa tuomiossaan lentomatkustamisen viivästyskorvausten maksamista tapauksessa, jossa lentokone törmää lintuparveen sekä tapauksessa, jossa matkustaja oli saanut tiedon lennon peruuntumisesta alle kaksi viikkoa ennen lähtöhetkeä.

EU-tuomioistuin toteaa 4.5.2017 antamassaan tuomiossa, että lentokoneen ja linnun yhteentörmäys sekä tästä törmäyksestä mahdollisesti aiheutunut vahinko eivät ole erottamattomasti sidoksissa koneen toimintajärjestelmään, joten tällainen yhteentörmäys ei liity luonteensa tai alkuperänsä vuoksi lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen eikä ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa. Tämän vuoksi lentokoneen ja linnun yhteentörmäys on asetuksessa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde, eikä vakiokorvausta viivästyksestä tarvitse maksaa.

EU-tuomioistuin toteaa 11.5.2017 antamassaan tuomiossa, että lentoliikenteen harjoittajan, joka ei voi osoittaa, että matkustajalle on ilmoitettu hänen lentonsa peruuttamisesta yli kaksi viikkoa ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa, on maksettava matkustajalle korvaus. Unionin tuomioistuin täsmentää, että tällainen tulkinta pätee paitsi silloin, kun kuljetussopimus on tehty suoraan matkustajan ja lentoliikenteen harjoittajan välillä, myös silloin, kun tämä sopimus on tehty kolmannen osapuolen kuten verkkomatkatoimiston välityksellä.

Finavian omistajaohjauksessa parannettavaa johdonmukaisuuden ja vastuunjaon selkeyden kannalta

Finavia1

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ja liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksesta vastaavien virkamiesten huomiota johdonmukaisuuteen Finavian omistajaohjauksessa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi kuitenkin, ettei ministerin ja virkamiesten menettely ollut lainvastaista.

Kanteluissa epäiltiin, että ministeri Berner ja liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet olisivat valtio-omistajan ominaisuudessa syksyllä 2015 painostaneet Finavian hallitusta asiassa, joka liittyi Finavian tekemien, tappioita aiheuttaneiden johdannaissopimusten selvittelyyn. Heidän epäiltiin painostaneen Finavian hallitusta luopumaan kanteesta tilintarkastusyhteisöä vastaan ja hyväksymään sovintosopimuksen sen kanssa sekä kieltäneen hallitusta nostamasta kanteita yhtiön entistä johtoa vastaan.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että valtio-omistaja oli puuttunut Finavian operatiiviseen toimintaan, kun se oli Finaviaa informoimatta saattanut alulle Finavian ja tilintarkastusyhteisön välisen riita-asian sovintoneuvottelut. Operatiiviseen toimintaan puuttuminen oli lähtökohtaisesti ristiriidassa valtion omistajaohjausta koskevien periaatteiden kanssa. Valtio-omistajalla olisi ollut toimivalta ns. omistajapäätöksellä päättää, että sovintosopimus tehdään ja että kanteista tilintarkastusyhteisöä vastaan luovutaan, mutta tällaisia omistajapäätöksiä ei tehty.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi lisäksi, että valtio-omistajan olisi ollut perusteltua toimittaa Finavialle nekin asiantuntijalausunnot, joissa ei puollettu sovintosopimuksen hyväksymistä. Valtio-omistajan olisi tullut pyrkiä varmistamaan, että Finavialla oli käytettävissään kaikki tarvittava informaatio, jota kanne- ja sovintosopimusasian huolellinen arvioiminen vaati. Tämä velvollisuus korostui tilanteessa, jossa valtio-omistaja ei ottanut asiaa itse päätettäväkseen.

Kysymys, joka koski kanteiden nostamista yhtiön entistä johtoa vastaan tai korvausvaatimuksista luopumista, olisi ollut apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan johdonmukaista ottaa valtio-omistajan päätettäväksi. Valtio-omistaja oli kieltänyt Finavian hallitusta etenemästä kanneasiassa ja siten tosiasiallisesti kyseenalaistanut hallituksen tekemän päätöksen kanteiden nostamisesta. Koska yhtiöllä ei ollut tämän vuoksi edellytyksiä toimia aiemman päätöksensä mukaisesti ja koska valtio-omistajan luottamus yhtiön hallituksen kykyyn käsitellä asia huolellisesti oli heikentynyt, tehtävien- ja vastuunjaon kannalta olisi ollut selkeää, että valtio-omistaja olisi ottanut asian päätettäväkseen.

Kanteluissa esitetyille epäilyksille, että ministeri Bernerillä olisi ollut esteellisyyttä aiheuttavia yhteyksiä tilintarkastusyhteisöön, ei löytynyt tukea. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei ilmennyt seikkoja, jotka olisivat vaarantaneet luottamuksen ministeri Bernerin puolueettomuuteen sovintosopimusta koskevassa asiassa.

Onnettomuustutkintakeskus: Kaksi turvallisuussuositusta ilmailuturvallisuuden parantamiseksi Oulun 3.10.2016 lento-onnettomuuden johdosta

2017-05-11 14_37_21-Tutkintaselostus_L2016-02.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kuva: Finavia / Oulun Lentokenttä

Reims F406 Caravan II -lentokone (OH-OTL) lensi tavanomaista rahtilentoa Rovaniemen lentoasemalta Ouluun 3.10.2016. Lentokoneessa oli kahden hengen miehistö ja rahtina postia. Lentokone oli lennolle lähdettäessä lentokelpoisuutta koskevien vaatimusten osalta lentokelpoinen. Ohjaajat ja mekaanikot olivat asianmukaisesti koulutettuja ja heidän lupakirjansa ja kelpoisuutensa olivat voimassa. Laskeutumisen aikana koneen oikea päälaskuteline petti. Lentokone vaurioitui, henkilövahingoilta vältyttiin.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa kaksi turvallisuussuositusta vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi ja ilmailuturvallisuuden parantamiseksi.

Ensimmäiseksi OTKES suosittaa, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) velvoittaa lentokoneen tyyppihyväksynnän haltijaa tarkistamaan ja päivittämään Reims F406 -tyypin huolto-ohjeistuksen siten, että päälaskutelineen asennusohjeistuksessa olevat puutteellisuudet korjataan. Laskutelineen asennusohje ei sisällä kaikkia tarvittavia työvaiheita ja osa työvaiheista on epätarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Ohje ei myöskään varoita saranatapin väärän asennuksen mahdollisuudesta.

Lentokoneeseen oli tehty juuri ennen kyseistä lentoa määräaikainen laskutelinehuolto, jossa päälaskutelineet oli irrotettu koneesta. Huollon yhteydessä tehtiin oikeaa laskutelinettä koskeva asennusvirhe. Asennuksen aikana tehdyt tarkastukset olivat puutteelliset, eikä myöhemmin tehty lopputarkastuskaan ulottunut saranatapin oikeaan asennukseen tai sen varmistamiseen. Virheellinen tai puutteellinen ohjeistus ei tue työn suoritusta. Työvirheiden todennäköisyys kasvaa ja samalla lentoturvallisuus vaarantuu.

Toiseksi OTKES suosittaa, että Yhdysvaltain ilmailuviranomainen (FAA) velvoittaa lentokoneen tyyppihyväksynnän haltijaa tarkistamaan ja tarvittaessa päivittämään Cessna 404 -tyypin ja muiden polviniveltyyppistä laskutelinemallia käyttävien konetyyppiensä huolto-ohjeistuksen siten, että päälaskutelineen asennusohjeistuksessa mahdollisesti olevat puutteellisuudet korjataan. On mahdollista, että laskutelineen asennusohje ei sisällä kaikkia tarvittavia työvaiheita ja osa työvaiheista on epätarkoituksenmukaisessa järjestyksessä.

Reims F406 -lentokonetyyppi perustuu Cessna 404 -tyyppiin. Lentokoneissa on sama laskutelinerakenne ja mahdollisesti myös huolto-ohjeistus on osiltaan sama. Samaa laskutelinemallia on myös mahdollisesti muissa Cessnan valmistamissa tyypeissä.

Tutkintaselostus, tiivistelmä ja liitteet www.turvallisuustutkinta.fi –sivuilla

 

Vartiolentolaivue aloittaa operatiivisen lentotoiminnan modernisoidulla Dornier 228 -valvontalentokoneella

ecfafbf07071dc526d3f68114960381c246962bc

Dornier (kuva Katsuhiko Tokunaga)

Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue vastaanotti ensimmäisen kahdesta modernisoitavasta Dornier 228-212 -valvontalentokoneesta huhtikuun alussa Tanskassa. Nyt miehistöjen koulutusvaiheen jälkeen Turun tukikohdasta käsin operoitavalla valvontakoneella aloitetaan normaali operatiivinen lentotoiminta. Toinen modernisoitavista koneista vastaanotetaan ja lennetään Suomeen heinäkuussa.

Rajavartiolaitokselle vuonna 1995 hankituista Dornier-valvontalentokoneista uudistettiin modernisointiprojektin yhteydessä ohjaamo ja osa valvontajärjestelmistä. Ohjaamouudistuksen myötä lentokoneet vastaavat Euroopan laajuisesti uusimpia ja tulevaisuudessa odotettavissa olevia lentotoiminnan viranomaismääräyksiä. Valvontajärjestelmien päivityksellä laitteistojen tehoja lisättiin vastaamaan nykypäivän tarpeita.

Modernisoinnin yhteydessä koneen lennonvalvontajärjestelmät uusittiin käytännössä kokonaan. Päivitetty kommunikaatiovarustus mahdollistaa yhteydenpidon ilmailu-, meri- ja sotilastaajuuksilla, viranomaisradioverkossa sekä satelliittien välityksellä kaikissa tilanteissa. Kokonaisuutena koneiden toimintavarmuus paranee vanhojen vaikeasti huollettavien ja vikaherkkien laitteiden uudistamisen myötä.

Samassa yhteydessä otettiin käyttöön tieokonetabletteihin perustuva EFB-järjestelmä, jonka avulla voidaan luopua paperikarttojen ja -manuaalien käytöstä. Satelliittipohjaisella WiFi-yhteydellä koneen ohjaamosta ja kabiinista voidaan olla myös internetyhteydessä lennon aikana.

Koneiden valvontajärjestelmät uudistettiin perusteellisesti vuosina 2009–2012. Tämän jälkeen järjestelmiin on tehty pienimuotoisempia lisäyksiä ja päivityksiä. Nyt koneiden modernisoinnin yhteydessä kaikki valvontajärjestelmän tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät uusittiin vastaamaan nykypäivän standardeja sekä lisääntynyttä tehontarvetta.

Koneiden modernisointiprojekti toteutettiin Tanskassa ruotsalaisen Bromma Air Maintenance AB:n toimesta. Samaan aikaan tehdyn valvontalaitteiden päivityksen toteutti alkuperäinen laitetoimittaja ruotsalainen ST Airborne Systems AB.

Dornier-valvontalentokoneiden päätehtäviä ovat meri- ja maarajojen valvonta, merialueiden ympäristönvalvonta sekä meripelastus. Päivittäisten valvontalentojen lisäksi koneilla suoritetaan virka-aputehtäviä muille valvonta- ja pelastusviranomaisille. Rajavartiolaitos osallistuu lentokoneilla aktiivisesti myös Euroopan rajaturvallisuusviranomaisen Frontexin yhteisvalvontaoperaatioihin Välimerellä. Yhteensä Dornier-lentokone miehistöineen on osallistunut 16:een eri operaatioon vuodesta 2006 lähtien.

Rajavartiolaitoksen suunnitelmien mukaan Dorniereilla operointia jatketaan vuoteen 2025 asti, jolloin koneet on tarkoitus korvata uudella lentokonetyypillä.

Kansainvälinen lentäjäliitto antoi merkittävän tunnustuksen suomalaiselle lentokapteenille

allonen-1_kuvaaja_petripitkanen

Kapteeni Matti Allonen (vas.)Kuvaaja: Petri Pitkänen

Kapteeni Matti Allonen palkittiin viikonloppuna liikennelentäjien kattojärjestö IFALPA:n vuosikokouksessa Montrealissa merkittävällä Scroll of Merit -tunnustuksella pitkästä kansallisesta ja kansainvälisestä työstään liikenneilmailun turvallisuuden eteen.

Matti Allosen lentäjänura ulottuu viidelle vuosikymmenelle. Hän aloitti ilmavoimissa 1970-luvulla, työskenteli Ilmailulaitoksessa 1980-luvulla ja jäi eläkkeelle Finnairista 2013. Valmistuminen Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta mahdollisti monipuolisen uran lentämisen rinnalla. Hänen merkittävimmät tehtävänsä olivat toiminta 11 vuotta Finnairin teknisenä ohjaajana sekä 5 vuotta kestänyt Suomen Lentäjäliitto FPA:n puheenjohtajuus.

Vuonna 2005 kapteeni Allonen valittiin Finnairin teknisen ohjaajan toimen jälkeen FPA:n puheenjohtajaksi ja hyvin nopeasti hänen laaja suhdeverkostonsa siirsi nuoren kattojärjestön uudelle tasolle. FPA:n turvatoimikunnan toiminta muodostui ilmailun ekosysteemin tunnustetuksi osaksi ilmailuviranomaisen, poliitikkojen ja lentoyhtiöiden johdon rinnalle. Allosen tekninen tietämys ja hyvät henkilöyhteydet yhdistettyinä FPA:n asiantuntijoiden laajaan asiantuntemukseen ovat luoneet vahvan perustan FPA:n arvostukselle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Kapteeni Matti Allonen sai IFALPA:n Scroll of Merit -tunnustuksen työstään JAA-MMEL-työryhmässä vuosina 2001–2003 ja toiminnastaan IFALPA:n edustajana JAA-MMEL-ohjausryhmässä vuonna 2004 sekä Suomen edustajana IFALPA:n Safety-komiteassa vuosina 1986–89, Security-komiteassa 1987–89 ja Aircraft Design and Operations -komiteassa vuosina 2002–09.

Kansainvälinen lentäjäliitto IFALPA edustaa yli 100 00 lentäjää lähes 100 maassa ympäri maailman. IFALPA on perustettu vuonna 1948.

Finnair rekrytoi 350 uutta lentoemäntää ja stuerttia

1008770_540999812604477_1143623349_o

Finnairin jatkaa kasvustrategiansa toteuttamista rekrytoimalla 350 uutta lentoemäntää ja stuerttia seuraavan vuoden kuluessa.

– Finnair on voimakkaassa kasvuvaiheessa ja sen myötä jatkamme Finnairin ja Suomenkin mittakaavassa merkittäviä rekrytointeja. Matkustamohenkilöstön lisäksi tarvitsemme myös lisää lentäjiä, joille järjestetään haku ensi syksynä. Haemme strategiamme tueksi myös digiosaajia sekä muita ammattilaisia vaativiin asiantuntijatehtäviin, sanoo Finnairin henkilöstöjohtaja  Eija Hakakari .

– Yhteensä olemme parin viime vuoden aikana rekrytoineet jo noin 1000 uutta finnairilaista, ja rekrytoinnit jatkuvat tulevina vuosina kasvun myötä, Hakakari jatkaa.

Matkustamopalveluhenkilöstön rekrytointi alkaa 9.5.2017 jatkuvalla, avoimella haulla. Toisin kuin aiemmissa hauissa, kiinnostuneet voivat jättää hakemuksensa matkustamotyön peruskurssille milloin tahansa.

Hyväksytyt hakijat kutsutaan säännöllisin väliajoin järjestettävään kahdeksan viikon matkustamotyön peruskoulutukseen, joista ensimmäinen järjestetään syyskuussa. Finnair Flight Academyssa alkaa kuukausittain kaksi peruskurssia kevääseen 2018 saakka. Henkilöstöä haetaan sekä kokoaikaisiin työsuhteisiin että osa-aikaiseksi.

Matkustamopalveluhenkilöstön haku:

https://company.finnair.com/en/careers

Digiosaajien haku:

https://company.finnair.com/fi/toihin-finnairille/digiosaajat

Muut Finnairin avoimet työpaikat:

https://company.finnair.com/fi/toihin-finnairille

Ota lentomatkustamisen sanasto haltuun!

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Tiedätkö mikä on PIR? Entä oletko kuullut no show -ehdosta tai point-to-point -lipusta? Lentomatkustamiseen liittyy paljon englanninkielisiä termejä, lyhenteitä ja sanastoa, jotka on hyvä tuntea jo ennen kuin varaa lipun. Keräsimme tähän yleisimmät käsitteet ja kerromme, mitä ne tarkoittavat. 

Air Passenger Rights EU complaint form = EU:n valituslomake valituksen tekemiseksi lentoyhtiölle ja/tai kansalliselle valvontaelimelle.

Boarding pass eli tarkastuskortti = Lentokenttäviranomaisten vaatimuksista riippuen sinun tulee esittää matka-asiakirjasi, mobiilitarkastuskortti (boarding pass) tai paperinen tarkastuskortti, jonka olet tulostanut itse tai hakenut lähtöselvitystiskiltä. Internetlähtöselvitys kertoo sinulle, miten toimia lähtöselvityksen jälkeen ja mitä dokumentteja tarvitset mukaasi lentokentälle.

C-402/2007 ja C-432/2007
 = EU-tuomioistuin on luonut kyseisellä ennakkoratkaisullaanmatkustajille oikeuden samanlaiseen vakiokorvaukseen kuin lennon peruuntuessa, jos hän saapuu määräpaikkaansa vähintään 3 tuntia aikataulun mukaista saapumisajankohtaa myöhemmin, paitsi jos viivästys johtuu poikkeuksellisista olosuhteista. Ennakkoratkaisu on pidetty voimassa myös 23.10.2012 annetussa päätöksessä (C-581/10 ja C-629/10)

C 257/14 = Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio, jonka mukaan odottamattomiakaan teknisiä vikoja, jotka johtuvat osien ennenaikaisesta toimimattomuudesta, ei voi pitää poikkeuksellisina. Voidakseen evätä vakiokorvauksen matkustajalta lentoyhtiön täytyisi kyetä osoittamaan, että kyseessä oli lentoturvallisuuteen vaikuttava tekninen vika, joka johtui sabotaasista, terroriteosta tai useampaa samaan kalustoon kuuluvaa lentokonetta koskevasta piilevästä valmistusvirheestä, josta valmistaja tai lentoturvallisuusviranomainen on ilmoittanut.

Codeshare-lento = Lentoyhtiön yhteistyökumppaneiden operoima lento, joille lentoyhtiö tarjoaa paikkoja ja myy ne omalla lentonumerolla.

Charterlento eli tilauslento = Lento, joka lennetään muuna kuin aikataulun mukaisena reittiliikenteenä.

Electronic ticket, E-lippu = Sähköinen lentolippu, jonka lentoyhtiöt vaativat antaakseen matkustajan tulla lennolle. Jos et ole tulostanut lippua tai ladannut puhelimeen lentoyhtiön appsia, kannattaa E-lipun toimivuus varmistaa myös ilman nettiyhteyttä ja huolehtia, että puhelimessa on akkua jäljellä, ettei virta katkea kriittisellä hetkellä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 = Euroopan unionin (EU) lainsäädäntö lentomatkustajien oikeuksista. Asetus on kaikkia jäsenmaita sitova.

Huolenpito = Jos lento viivästyy tai on peruttu, voit vaatia lentoyhtiöltä huolenpitoaodottaessasi uudelleenreititytystä. Huolenpidolla tarkoitetaan aterioita ja virvokkeita kohtuullisessa suhteessa odotusaikaan ja kahta maksutonta puhelua, faksia tai sähköpostiviestiä. Lisäksi se tarkoittaa hotellimajoitusta, jos ylimääräinen yöpyminen on välttämätöntä ja kuljetusta lentoaseman ja hotellin välillä.

Issuing airline = Lentoyhtiö, joka on myynyt lipun.

Kansallinen valvontaelin (NEB, National Enforcement Body) = EU-asetuksen mukaisia lentomatkustajan oikeuksia valvova viranomainen. Useimpien valvontaviranomaisten toimivaltaan sisältyy vain mahdollisuus vaatia lentoyhtiötä muuttamaan korvauskäytäntöään, jos asetuksen säännöksiä ei ole noudatettu ja tarvittaessa määrätä lentoyhtiölle sakkoa rikkomuksista. Osa valvontaviranomaisista ottaa myös kantaa yksittäisen kuluttajan korvausvaatimukseen. Näin on asia paitsi Suomessa myös Latviassa, Espanjassa ja Ruotsissa.

Montrealin sopimus = Yleissopimus, jossa määrätään erilaisista matkustajalle maksettavista korvauksista, kuten esimerkiksi siitä, miten matkatavaroiden katoaminen tulee hyvittää.

Non-refundable = Lentolippua ei voi peruuttaa ja saada lipunhintaa takaisin.

No show -ehto = Yleinen sopimusehto, jonka mukaan lentoyhtiö peruuttaa jatkoyhteyksien ja paluulentojen varaukset, jos et ole menolennolla. Eli lippu on käytettävä siihen merkityssä järjestyksessä.

Operating airline eli operoiva lentoyhtiö = Lentoyhtiö, joka suorittaa kuljetuksen ja on siitä vastuussa. Joissakin tapauksissa lennon operoiva lehtoyhtiö ei ole sama yhtiö, jolta ostit lentolippusi.

PIR-lomake (Property Irregularity Report) = Lomake, joka matkustajan tulee täyttää lentokentän saapumisaulassa, kun ruumaan kirjattua matkatavaraa ei löydy tai se on vahingoittunut.

Poikkeuksellinen olosuhde = Näillä tarkoitetaan esimerkiksi työtaistelua, sopimatonta sääolosuhdetta, turvallisuusriskiä, poliittisesti epävakaita oloja tai ilmaliikenteen hallintaa koskevia päätöksiä.

Point-to-point -lippu = Lentolippu, jossa matkan jokainen osuus myydään erillisenä lippuna. Jos et ehdi jatkolennollesi viivästymisen takia et voit vaatia, että lentoyhtiö reitittää sinut uudelleen määränpäähäsi maksutta. Myös matkatavarat täytyy hakea ja lähtöselvittää jokaiselle osuudelle erikseen.

Reittiliikenne = Reittiliikenteessä matkustaja lentää aikataulun mukaisella lennolla.

Stand-by/SBY-koodi = Lento on täynnä eikä lentoyhtiö pysty antamaan matkustajalle istuinpaikkaa. Paikkanumeron saa yleensä lähtöselvitystiskiltä tai lähtöportilta. Katso myös kohta “ylivaraus”.

Tekninen vika = Hyvin usein lentoyhtiöt kiistävät matkustajan vakiokorvausta koskevan vaatimuksen vetoamalla siihen, että viivästyksen tai peruutuksen on aiheuttanut tekninen vika. Lentoyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että viivästys johtui poikkeuksellisista olosuhteista ja että niitä ei olisi voitu välttää tilanteeseen soveltuvilla toimenpiteillä.

Vakiokorvaus = Lennon viivästyessä vähintään kolme tuntia tai peruuntuessa lentoyhtiöltä voi vaatia vakiokorvausta. Korvaussumma määräytyy lennon pituuden ja uudelleenreitityksestä johtuvan viivästyksen mukaan. Vakiokorvausta ei voi saada, jos lennon viivästys tai peruutus on johtunut poikkeuksellisista olosuhteista.

Ylivaraus
 = Tilanne, jolloin kaikki lipun lennolle varanneet eivät mahdu lennolle. Lentoyhtiön on tuolloin ensisijaisesti etsittävä vapaaehtoisia, jotka voivat luopua lennostaan.

Lue lisää:
Lentomatkustajan oikeudet. Euroopan kuluttajakeskuksen kotisivut.
Kuluttajan maksuton apuri lomamatkalla: ECC-Net Travel –mobiilisovellus. Euroopan kuluttajakeskuksen tiedote 8.6.2015.