Tampereella juhlistettiin airBalticin uuden Tampere–Riika-reitin avausta

bt_plane_debesis_1024x768px_0309

Tampereen Särkänniemessä järjestettiin torstaina 23.3.2017 #TMPRIX2017 Route Launch Party, jossa juhlittiin airBalticin uuden Tampere–Riika-reitin avausta lähes 120 kutsuvieraan kesken. Uusi reitti avautuu 26.3., jonka jälkeen Tampere-Pirkkalan lentokentältä pääsee suoraan Riikaan ja takaisin kuusi kertaa viikossa maanantaista lauantaihin.

Juhlalennoksi teemoitetussa tapahtumassa uuden lentoyhteyden merkityksestä ja sen tuomista mahdollisuuksista kertoivat Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä, Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Latvian suurlähettiläs Uģis Bambe, Finavian lentoasemaverkosto-, markkinointi- ja myyntijohtaja Joni Sundelin sekä airBalticin Senior Vice President E-Commerce, Sales & Marketing Jouni Juhani Oksanen ja Senior Vice President Network Management Wolfgang Reuss.

– On tärkeää, että Tampere näkyy jatkossa kohteena maailmankartalla ja meillä on pysyvät yhteydet eri puolille maailmaa. Riika-yhteys on tärkeä niin elinkeinoelämän, matkailun kuin tapahtumienkin kannalta, toteaa Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Tampereelta Riikaan kuusi kertaa viikossa – kymmeniä jatkoyhteyksiä ympäri maailman

AirBaltic tarjoaa kuusi kertaa viikossa maanantaista lauantaihin varhaisaamun lennon Tampereelta Riikaan ja illalla takaisin. Lennot lähtevät Tampereelta klo 5.15 ja ja paluulento on perillä puolen yön jälkeen. Uuden yhteyden kautta matkustajille avautuu myös kymmeniä jatkoyhteyksiä maailmalle.

– Alueella tehty pitkäjänteinen työ on nyt palkittu, kun airBaltic teki toivotun paluun Tampere-Pirkkalan lentoaseman käyttäjäksi. Uusi yhteys Riikaan on erittäin merkittävä. Sen myötä Tampere-Pirkkala saa Helsingin ja Tukholman lisäksi kolmannen hub-lentoaseman eli vaihdollisten lentojensa solmukohdan. Aamulento Riikaan avaa matkustajille 50–60 jatkoyhteyttä Eurooppaan. Kaikkinensa liityntäkenttien kautta Tampereelta pääsee avatun reitin myötä yhdellä välilaskulla yli 300 kohteeseen ympäri maailman, sanoo Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean lentoliikenteen kehitysjohtaja Marja Aalto.

#TMPRIX2017-reittilanseerauksen järjestelyistä vastasi Tampereen Messujen tapahtumatoimisto Finland Events yhteistyössä airBalticin, Tredean, Latvian suurlähetystön ja Finavian kanssa.

Näin Suomen lentoyhteydet paranevat – Katso Finavian jättilista!

ba7f3138afb9adac_800x800ar

Kokosimme vuoden 2017 lentoreittiavaukset yhteen nippuun. Uusien lentoyhteyksien avulla satavuotias Suomi on entistä tiukemmin kiinni maailman sykkeessä.

Finavian lentoasemilta uutuuskohteita on luvassa muun muassa Yhdysvaltoihin, Intiaan ja ympäri Eurooppaa. Eniten reittejä avaavat Finnair ja Norwegian, mutta mukana on myös kokonaan uusia lentoyhtiöitä.

– Ensimmäiset kesäkauden reitit avataan jo maaliskuussa ja avajaisia vietetään tiheästi kesäkuulle saakka. Aktiivinen ja pitkäjänteinen työ Suomen lentoliikenteen eteen tuottaa tulosta ja nyt laitetaan lisää pökköä pesään, sanoo reittikehityksestä Finaviassa vastaava johtaja Petri Vuori .

Uusien lentoyhtiöasiakkuuksien löytämiseksi ja reittivalikoiman kasvattamiseksi Finavia on jo pidemmän aikaa panostanut myyntityöhön ja markkinointiin. Tämä on tarkoittanut paitsi Finavian lentoasemien, myös koko Suomen tunnettuuden kohenemista.

– Teemme kovasti töitä saavutettavuuden parantamiseksi ja Suomen matkailun edistämiseksi. Markkinointityötä tehdään myös yhä tiiviimmin yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Visit Finlandin ja alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa. Tuloksia on nähtävissä esimerkiksi Lapissa, jonne saimme talvella kahdeksan suoraa kansainvälistä lentoyhteyttä, sanoo Finavian myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin.

Suomen kiinnostavuus turvallisena ja eksoottisena matkakohteena sekä Helsinki-Vantaan rooli tärkeänä vaihtolentoasemana tarkoittavat, että Suomen lentoliikenne voi kasvaa tulevina vuosina jopa hieman nopeammin kuin Euroopassa yleisesti.

Finavian lentoasemilla riittää hyvin kapasiteettia lentoliikenteen kasvulle ja ne ovat kansainvälisen vertailun mukaan huippuluokkaa. Lisäksi Helsinki-Vantaalla parhaillaan käynnissä olevilla laajennuksilla valmistaudutaan uusiin matkustajaennätyksiin.

8f0d3fb884886d00_800x800ar

”Helsinki-Vantaa yksi edullisimmista”

Toimivat lentoyhteydet pohjautuvat riittävään kysyntään, joka syntyy usein matkailun tai elinkeinoelämän tarpeista. Lentoyhtiöt seuraavat ja analysoivat tarkkaan, millainen kysyntä ja kilpailutilanne eri kohteissa on.

– Finavia helpottaa omalta osaltaan uusien lentoreittien syntymistä muun muassa kilpailukykyisellä hinnoittelulla. Esimerkiksi Helsinki-Vantaa on lentoyhtiöille yksi Euroopan edullisimmista ja täsmällisimmistä lentoasemista, Petri Vuori kertoo.

Reittikehitystyössä viimeisimmät onnistumiset saatiin Balkanilla, josta avataan tänä vuonna kokonaiset neljä uutta lentoyhteyttä Helsinkiin: Zagreb, Pristina, Bukarest ja Varna. Finavia käy tälläkin hetkellä neuvotteluita useiden lentoyhtiöiden kanssa liikenteen aloittamisesta Suomen-reiteillä.

– Kiikaroimme koko ajan uusia reittejä ja lentoyhtiöitä niin idästä kuin lännestä, Vuori sanoo.

Finnairin uudet reitit Helsinki-Vantaalta

Espanja, Alicante alkaen 26. maaliskuuta. Lennot neljästi viikossa kesäkaudella.

Islanti, Reykjavik alkaen 11. huhtikuuta. Lennot neljästi viikossa ympäri vuoden.

Espanja, Ibiza alkaen 7. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Espanja, Menorca alkaen 8. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Kreikka, Korfu alkaen 9. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Kazakstan, Astana alkaen 18. kesäkuuta. Lennot kahdesti viikossa kesäkaudella.

Dominikaaninen tasavalta, Puerto Plata alkaen 23. marraskuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Intia, Goa alkaen 29. marraskuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Kuuba, Havanna alkaen 1. joulukuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnair myös kasvattaa operointia Helsinki-Vantaalta Tokioon neljällä lisävuorolla viikossa ja Hongkongiin kolmella lisävuorolla viikossa.

Norwegianin uudet reitit Helsinki-Vantaalta

Hollanti, Amsterdam alkaen 20. huhtikuuta. Lennot kahdesti viikossa ympäri vuoden.

Kosovo, Pristina alkaen 22. kesäkuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Bulgaria, Varna alkaen 1. heinäkuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Helsingin ja Oslon sekä Helsingin ja Kööpenhaminan väliset lennot lisääntyvät 13 viikoittaiseen lähtöön.

Uudet lentoyhtiöt Helsinki-Vantaalla

Transavia aloittaa lennot Amsterdamiin 20.huhtikuuta alkaen. Lennot neljästi viikossa ympäri vuoden.

Croatia Airlines aloittaa lennot Kroatian Zagrebiin 23. toukokuuta. Lennot kolmesti viikossa kesäkaudella.

Blue Air aloittaa lennot Romanian Bukarestiin 16. kesäkuuta. Lennot kolmesti viikossa ympäri vuoden.

Royal Wings aloitti lennot Jordanian Akabaan helmikuussa.

Uudet reitit verkostolentoasemilta tänä vuonna

Air Balticin Tampere–Riika alkaen 26. maaliskuuta. Lennot kuudesti viikossa ympäri vuoden.

Finnairin Kittilä–Frankfurt alkaen 12. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Kittilä–Pariisi alkaen 12. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Ivalo–Lontoo alkaen 14. joulukuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnairin Kittilä–Zürich alkaen 16. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Germanian Rovaniemi–Berliini alkoi 29. tammikuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnairin Tampere–Kittilä alkoi 4. helmikuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Turku–Kittilä alkoi 4. helmikuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Lisäksi SAS lisää lentoja Vaasan ja Tukholman välille maaliskuun lopussa.

Lentoliikenne Porin ja Helsingin välillä on alkamassa uudelleen huhtikuussa.

Hollantilainen Voigt Travel aloittaa kesäkuussa matkat Amsterdamista Rovaniemelle.

Vuoden 2016 reittiavaukset

Germania: Kittilä–Düsseldorf, Saksa

Lufthansa: Ivalo–Frankfurt, Saksa

Germania: Rovaniemi–Zürich, Sveitsi

Norwegian: Rovaniemi–Lontoo, Britannia

Monarch: Kittilä–Lontoo, Britannia

Monarch: Kittilä–Manchester, Britannia

Qatar Airways: Helsinki–Doha, Qatar

Norwegian: Helsinki–Palma de Mallorca, Espanja

Norwegian: Helsinki–Nizza, Ranska

Norwegian: Helsinki–Dublin, Irlanti

NextJet: Helsinki–Västerås, Ruotsi

Finnair: Helsinki–Uumaja, Ruotsi

Finnair: Oulu–Hania, Kreeta

Finnair: Oulu–Gazipasa, Turkki

Finnair: Helsinki–Pula, Kroatia

Finnair: Helsinki–Fukuoka, Japani

Finnair: Helsinki–Guangzhou, Kiina

Finnair: Helsinki–Edinburgh, Skotlanti

Finnair: Helsinki–Billund, Tanska

Czech Airlines: Helsinki–Praha, Tshekki

Finavian lennonvarmistusliiketoiminta siirtyy Air Navigation Services Finland Oy:lle

medium_Plane1

Kuva: FINAVIA

Finavian lennonvarmistusliiketoiminta eriytetään omaan yhtiöönsä. Uuden yhtiön nimi on Air Navigation Services Finland Oy (ANS Finland) ja se käynnistää toimintansa 1.4.2017.

Lähtökohtina valmistelussa ovat lennonvarmistuksen toimintaympäristön murros ja pyrkimys nykyistä tehokkaampaan lentoliikenteen palveluiden tuotantoon. Tavoitteena on varmistaa, että Suomen lentoliikenteen kustannusrakenne säilyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.

Finavian lennonvarmistusliiketoimintaan liittyvä henkilöstö, noin 400 henkilöä, siirtyy ANS Finlandin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Finavian yhtiökokous on hyväksynyt järjestelyn 17.3.2017.

“Eurooppalainen lennonvarmistus on voimakkaassa murroksessa, mihin myös Suomessa on vastattava. Lentoasemayhtiön ja lennonvarmistusyhtiön eriyttäminen toisistaan selkiyttää lentoliikenteen palveluiden tuottamisen rakenteita ja on linjassa eurooppalaisen kehityksen kanssa. Tavoitteena on parantaa suomalaisen lentoliikenteen kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta kehittämällä lennonvarmistuksesta omassa yhtiössään kannattavaa liiketoimintaa”, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

ANS Finland tuottaa 1.4.2017 alkaen Suomessa lentoreittipalvelun sekä lähi- ja lähestymislennonjohtopalvelut lentoasemille. Lisäksi uusi yhtiö vastaa lennonvarmistustekniikan palveluiden tuottamisesta. Lentoreittipalvelut sisältävät Suomen aluelennonjohdon, ilmatilan hallinnan, lentopelastuksen sekä lentoliikennevirtojen säätelyn.

Lennonvarmistuspalveluiden yhtiöittäminen toteutetaan niin, että lentoliikenteen palvelut jatkuvat muutostilanteessa häiriöttömästi lentoyhtiöiden, matkustajien, valtionilmailun ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.

Oppilaitos Avia Collegen lennonvarmistuskoulutuksen osat siirtyvät järjestelyssä ANS Finlandille.

”Lennonvarmistuspalveluiden yhtiöittäminen mahdollistaa tulevaisuudessa lentoasemille sen, että ne voisivat kilpailuttaa lähi- ja lähestymislennonjohtopalveluiden tuottajan. Näin on tehty tai ollaan tekemässä muun muassa Norjassa ja Ruotsissa. Lisäksi EU edistää lennonvarmistuspalveluiden avaamista kilpailulle ja eri maiden palveluntuottajien yhteistyön lisäämistä. Järjestely antaa entistä paremmat mahdollisuudet vahvistaa Suomen vahvaa asemaa lentoliikenteen kansainvälisessä kehityksessä”, Savolainen toteaa.

Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan siirtyminen ANS Finlandille toteutetaan liiketoimintakaupassa, jonka arvo on n. 15,5 miljoonaa euroa, josta 8,3 miljoonaa euroa perustuu Finavian osinkona valtiolle jakamiin lennonvarmistusyhtiön osakkeisiin.

ANS Finlandin toimitusjohtajana 1.4.2017 alkaen toimii Finavian nykyinen lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus.

”ANS Finlandille siirtyvillä lentoreittipalvelumaksuilla (En Route Charges) rahoitetaan tuotekokonaisuuteen kuuluvat järjestelmät ja palvelut. Tavoitteena on, että yhtiöittämisen jälkeen Suomeen syntyisi lennonvarmistuksen palvelumarkkina, jolloin myös palvelujen hinnat määräytyisivät markkinaehtoisesti. Olemme viimeisiä Euroopan maita joissa lennonvarmistus on vielä toiminut yhdessä lentoasematoiminnan kanssa,” kertoo Raine Luojus .

ANS Finland toimii itsenäisenä ja Finaviasta täysin erillisenä valtionyhtiönä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa. Finavian omistajaohjaus siirtyy valtioneuvoston linjauksen mukaisesti 1.4. alkaen valtioneuvoston kansliaan.

Reserviläisliitto: Kansa haluaa Gripenin

Gripen+C

Copyright Saab AB

Suomen Hornet-hävittäjät tulevat tiensä päähän vuosina 2025–2030. Kantar TNS Oy selvitti (n=1002) Reserviläisliiton toimeksiannosta, mikä on suomalaisten suosikki Ilmavoimien uudeksi monitoimihävittäjäksi. Tarjolla on viisi erilaista monitoimihävittäjää Ruotsista, USA:sta ja Ranskasta sekä yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon -hävittäjä.

Suosituimmaksi hävittäjätyypiksi osoittautui ruotsalainen JAS Gripen, jonka valitsisi seuraavaksi monitoimihävittäjäksemme 21 prosenttia suomalaisista. Kakkossijalle ylsi yhdysvaltainen Super Hornet, jonka hankinnan kannalle kallistui 15 prosenttia vastanneista. Hännille jäi ranskalainen Dassault Rafale, jonka hankintaa kannatti vain kaksi prosenttia vastanneista.

Reserviläisliiton jäsenten näkemykset ovat samansuuntaisia. Liiton jäsenkyselyssä selvisi, että neljännes reserviläisistä hankkisi seuraavat hävittäjät länsinaapurista. Kakkossuosikiksi reserviläisten keskuudessa nousi kisan ennakkosuosikki, yhdysvaltainen F-35 -häivehävittäjä 16 prosentin kannatuksellaan. Ranskalainen vaihtoehto on myös reserviläisten keskuudessa epäsuosituin, sillä jäsenkyselyyn osallistuneista vain yksi prosenttia kallistuisi valinnassa Dassault Rafale -monitoimihävittäjään.

Molemmissa tutkimuksissa epävarmojen osuus nousi huomattavan suureksi. TNS Kantarin Gallupissa lähes 40 prosenttia (39%) ei osannut ottaa hankintaan kantaa ja reserviläistenkin keskuudessa 30 prosenttia kyselyyn osallistuneista ei osannut valita suosikkiaan. Molemmissa ryhmissä kolme prosenttia vastaajista ei hankkisi mitään nyt tarjolla olevista vaihtoehdoista nykyisten 62 Hornet-hävittäjän seuraajaksi.

Puolustusministeriöllä on parhaillaan on käynnissä Hornet-hävittäjien seuraajaehdokkaiden läpikäynti. Tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen käytöstä poistuvan Hornet -kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. HX-hävittäjähanke on noin 15 vuoden projekti, jossa varsinainen hankintapäätös on tehtävä 2020-luvun alussa.

Tutkimuksesta

Kantar TNS Oy:n tutkimusaineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin. Haastattelujen kokonaismäärä on 1.002. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla ja aineisto kerättiin 23.1 – 3.2.2017 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 – 79 -vuotiaat) pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kantar TNS Oy on toteuttanut tutkimuksen Reserviläisliitto ry:n toimeksiannosta.

Reserviläisliiton jäsenkysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen antaneille jäsenille. Vastauksia saatiin 3267. Vastaukset kerättiin 13.-19.2.2017 aikavälillä.

IAU:n lakkotoimenpiteillä huomattavat vaikutukset Finnairin lentoihin perjantaina 10.3. – asiakkaat voivat siirtää lentojaan

7de5f9099257ff95705d3095b02d4730_400x400

Ilmailualan unionin (IAU) ja Palvelutyönantajat Paltan väliseen Airpro Oy:tä koskevaan työehtokiistaan liittyvät perjantaille 10.3. kello 15:00 – 19:00 ilmoitetut lakko- ja tukilakkotoimenpiteet tulevat vaikuttamaan merkittävästi Finnairin lentoihin. Finnair ei millään tavalla ole osapuolena kiistassa.

Toteutuessaan lakkotoimet ajoittuisivat Finnairin päivittäisen liikenteen kannalta kriittisimpään ajankohtaan, jolloin Finnairilla on yli 90 lentoa. Lakon aikana kriittisiä maapalveluita ei ole saatavilla tai niitä on saatavilla vain hyvin rajallisesti.

”Jos lakko toteutuu, joudumme valitettavasti perumaan kymmeniä lentoja perjantailta. Suunnitelmaa työstetään parhaillaan, ja kerromme peruttavista lennoista keskiviikkoillan ja torstain aikana, kun suunnitelmat valmistuvat”, kertoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt. ”Viestimme perutuista lennoista myös suoraan asiakkaille tekstiviestein, ja pyrimme löytämään heille sopivan uuden reitityksen.”

Asiakkaat, joilla on varaus perjantaille 10.3. tai jollekin muista ilmoitetuista lakkopäivistä (14.3. ja 17.3.), voivat halutessaan siirtää matkaansa 2.4. asti välttyäkseen matkustamasta päivinä, jolloin lakko vaikeuttaa Finnairin liikennettä.

”On todella surullista, että lakkotoimet vaikeuttavat tuhansien asiakkaidemme matkustamista keskellä kiireisintä talvimatkustussesonkia. Finnair ei ole millään tavalla osapuolena tässä kiistassa, mutta lakon vaikutukset aiheuttavat asiakkaillemme suurta huolta ja vaivaa, ja meille miljoonamenetykset. Toivomme myös, ettei lakko vaikuta Suomen maineeseen kiinnostavana matkailukohteena”, Schildt sanoo.

Lakko vaikuttaa myös tarjoiluun ja matkatavaroiden käsittelyyn

Joidenkin lentojen tarjoiluun tulee myös muutoksia lakkotoimien vuoksi: kotimaan lennoilla on vain vesitarjoilu ja Euroopan lennoilla tarjoilussa on vettä ja sämpylöitä. Ennalta tilattujen aterioiden ja tuotteiden toimituksissa on suuria vaikeuksia.

Koska myös matkatavaran käsittelyssä tulee olemaan häiriöitä, suosittelemme, että asiakkaat matkustavat käsimatkatavaroin, mikäli mahdollista, ja huomioivat käsimatkatavaran painoon ja kokoon liittyvät rajoitukset.

Asiakaspalvelu todennäköisesti ruuhkautuu, ja toivomme asiakkailtamme kärsivällisyyttä. Asiakkaat voivat olla yhteydessä nettisivujemme chatin kautta, puhelimitse 09 818 0800 (ppm) sekä sosiaalisessa mediassa lähettämällä viestiä Twitterissä @FinnairHelps ’ille ja Facebookissa yksityisviestien kautta.

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry: IAU:n lakkoilu aiheuttaa merkittävää vahinkoa Suomen matkailualalle

pexels-photo

Suomi on saanut merkittävää kansainvälistä huomiota upeana matkakohteena. Lapissa on juuri nyt talvisesonki parhaimmillaan. Matkailuyritykset tekevät merkittävän osan tuloksestaan maaliskuun alun ja pääsiäisen välisenä aikana. IAU:n ilmoittama lakko ja sitä tukevat laajat tukilakot perjantaina 10.3. klo 15.00 – 19.00 aiheuttavat merkittävää vahinkoa erityisesti Lapin matkailulle Aasiasta saapuvien koneiden vaihdon ollessa kiivaimmillaan. IAU:n toiminta osoittaa vastuuttomuutta samanaikaisesti kun käytännössä kaikki muut toimialat ovat tehneet kilpailukykysopimuksen mukaiset työehtosopimusratkaisut.

Matkailualan yritykset ovat panostaneet voimakkaasti siihen, että aasialaiset matkailijat jäisivät Suomeen ennen kuin jatkavat muualle Eurooppaan. Työ on alkanut tuottaa tulosta. Aasialaisten yöpymiset kasvoivat viime vuonna 17 prosenttia. Ripeälle kasvulle on hyvät edellytykset myös jatkossa. Kasvun jatkuminen edellyttää muun muassa sujuvia ja häiriöttömiä lentoyhteyksiä Aasiasta Helsinkiin ja sieltä edelleen muualle Suomeen.

”Matkailuala seuraa erittäin huolestuneena IAU:n lakkoilua. Liitto toimii täysin vastuuttomasti kohdistaessaan lakot ja tukilakot ajankohtiin, jolloin ne aiheuttavat suurinta mahdollista vahinkoa ulkopuolisille, kuten suomalaisille matkailuyrittäjille. Lakkoilulla voi olla myös kauaskantoisia seurauksia, jos ulkomaalaiset matkanjärjestäjät ja matkailijat alkavat pitää suomalaista matkailualaa epäluotettavana kumppanina”, toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Kaikki maat haluavat aasialaisten matkailijoiden määrän kasvua. Suomella ei ole varaa menettää kasvun mahdollisuuksia siihen, että lakkoilu pilaa Suomen maineen matkakohteena. Matkailun sesonki Lapissa on lyhyt. Matkailuyritysten on tehtävä tuloksensa muutaman kuukauden aikana. Saavutettavuus on Lapin matkailun kasvun välttämätön edellytys, sillä valtaenemmistö ulkomaalaisista matkailijoista saapuu lentäen.

”Lakoilla ja tukilakoilla IAU heikentää luottamusta työmarkkinajärjestelmään. Ei voi olla niin, että kerta toisensa jälkeen pienen avaintoimialan liitto aiheuttaa ulkopuolisille merkittävää vahinkoa omien järjestöpoliittisten asioidensa ajamiseksi. Suomen matkailuala ei kestä lakkoilua talvisesongin ollessa kuumimmillaan. Ratkaisu on saatava aikaan nopeasti”, Lappi jatkaa.

Finnairin helmikuun 2017 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 2,4 prosenttia vertailukaudesta kalenterivaikutuksista huolimatta

aircraft-1421918_960_720

Finnairin helmikuun liikennetilastojen vertailukelpoisuuteen vaikutti viime vuoden karkauspäivä, jonka vaikutus kapasiteetin muutokseen oli noin 3,8 prosenttia negatiivinen. Tästä syystä Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna supistui vuoden 2017 helmikuussa 2,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta, ja ilman karkauspäivää laskettuna se kasvoi 1,6 prosenttia. Matkustajamäärä kasvoi 2,4 % ja oli 834 400 (2016: 814 800) eli keskimäärin 29 800 päivässä (2016: 28 100). Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 2,5 prosenttia, sillä matkustajakäyttöaste nousi 3,8 prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta ja oli 82,9 prosenttia.

Finnairin suurimman liikennealueen Aasian kapasiteetti supistui helmikuussa 0,6 prosenttia (karkauspäivällä oikaistuna +3,2 %), mutta liikenne kasvoi 4,8 prosenttia matkustajakäyttöasteen nousun myötä. Kapasiteetin supistuminen johtuu myös siitä, että Chongqingin lentoja ei lennetä 11.1.–2.5.2017 lentäjien A350-koulutusten takia.

Amerikan-liikenteen kapasiteetti supistui vuodentakaisesta 8,5 prosenttia (karkauspäivällä oikaistuna -4,4 %) ja myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenne supistui 8,9 prosenttia. Reittikohdevalikoima oli sama kuin vertailukaudella. Osa Amerikan liikenteestä operoitiin kuukauden ajan tilapäisellä vuokrakalustolla ja -miehistöllä.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti supistui 4,5 prosenttia (karkauspäivällä oikaistuna -0,8 %), mutta liikenne kasvoi 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 7,5 prosenttia (karkauspäivällä oikaistuna 11,6 %), ja liikenne kasvoi 5,2 prosenttia, kun lentäminen Pohjois-Suomeen lisääntyi.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna supistui helmikuussa 8,9 prosenttia karkauspäivän ja Aasian lentojen supistumisen myötä. Reittiliikenteen myydyt rahtitonnikilometrit supistuivat vähemmän eli 6,2 prosenttia rahtikäyttöasteen paranemisen ansiosta. Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyi myös viikoittain kolme DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä.

Helmikuussa Finnairin lennoista 83,5 prosenttia (81,6) saapui aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet helmikuu 2017

  helmikuu 2017 muutos % vuoden 2017 alusta muutos %
         
Koko liikenne yhteensä        
Matkustajat 1000 834,4 2,4 1 669,6 4,7
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 543,8 -2,2 5 277,6 -1,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 108,9 2,5 4 309,4 3,0
Matkustajakäyttöaste % 82,9 3,8 p 81,7 3,2 p
Rahti ja posti tn 9 736,4 -7,7 19 472,5 -8,5
Tarjotut tonnikilometrit 380,0 0,0 788,1 1,0
Myydyt tonnikilometrit 247,8 0,2 502,8 0,1
Kokonaiskäyttöaste % 65,2 0,1 p 63,8 -0,6 p
         
Euroopan reittiliikenne        
Matkustajat 1000 451,1 2,1 909,9 3,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 919,6 -4,5 1 925,3 -1,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 708,1 1,2 1 431,0 2,0
Matkustajakäyttöaste % 77,0 4,3 p 74,3 2,3 p
         
Pohjois-Amerikan reittiliikenne        
Matkustajat 1000 19,2 -9,2 41,5 -5,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 187,5 -8,5 401,5 -2,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 144,8 -8,9 311,9 -4,7
Matkustajakäyttöaste % 77,3 -0,3 p 77,7 -1,6 p
         
  Aasian reittiliikenne        
Matkustajat 1000 149,9 5,0 309,2 4,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 267,2 -0,6 2 620,4 -2,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 135,0 4,8 2 337,0 4,0
Matkustajakäyttöaste % 89,6 4,6 p 89,2 5,3 p
         
Kotimaan reittiliikenne        
Matkustajat 1000 214,2 2,4 409,0 8,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 169,5 7,4 330,4 13,7
Myydyt henkilökilometrit milj. 121,0 5,2 229,4 11,2
Matkustajakäyttöaste % 71,3 -1,5 p 69,4 -1,6 p
         
Rahtiliikenne        
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 8 391,9 -7,1 16 811,5 -8,8
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 587,5 -10,8 3 299,8 -6,9
– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn 648,7 6,2 1 251,6 -6,3
– Asian rahtiliikenne tn 6 022,1 -7,2 11 986,3 -9,5
– Kotimaan rahtiliikenne tn 133,6 -15,7 273,8 -12,0
Rahtilento tn** 1 344,6 -11,1 2 661,0 -6,8
Kokonaisrahti- ja posti tn 9 736,4 -7,7 19 472,5 -8,5
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 104,1 -8,1 220,3 -5,8
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 59,1 -6,4 117,3 -8,4
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 96,4 -8,9 204,2 -6,5
Myydyt reittiliikenteen   rahtitonnikilometrit milj. 52,1 -6,2 103,7 -8,6
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 56,8 1,0 p 53,3 -1,5 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 46,3 5,9 p 41,5 0,8 p
– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* % 58,0 1,8 p 54,4 -1,1 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* %  54,1 1,6 p 50,8 -1,1 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Lakko ja -tukilakkotoimet vaikuttavat merkittävästi Finnairin lentoihin sunnuntaina 5.3. ja maanantaina 6.3.

aircraft-1421918_960_720

Ilmailualan unionin (IAU) ja Palvelutyönantajat Paltan väliseen työehtokiistaan liittyvät lakko- ja tukilakkotoimenpiteet maanantaina 6.3. kello 3.00–9.00 vaikuttavat merkittävästi Finnairin liikenteeseen, vaikka Finnair ei ole kiistassa osapuolena. Finnairin alihankkijoiden toiminta joko pysähtyy tai hidastuu tukilakkojen takia, koska lentoliikenteen tarvitsemia kriittisiä maapalveluita ei ole saatavilla tai niitä on saatavilla vain hyvin rajallisesti.

Finnair joutuu valitettavasti perumaan ainakin seuraavat lennot sunnuntaina 5.3. ja maanantaina 6.3. Lisäksi on odotettavissa viivytyksiä maanantain liikenteeseen.

Perutut lennot ovat:

Sunnuntaina

AY327 Helsinki – Vaasa

AY229 Helsinki – Turku

AY269 Helsinki – Tampere

AY575 Helsinki – Jyväskylä

AY517 Helsinki – Kuopio

Maanantaina

AY320 Vaasa-Helsinki

AY230 Turku-Helsinki

AY270 Tampere-Helsinki

AY574 Jyväskylä-Helsinki

AY522 Kuopio – Helsinki

AY671 ja AY672 Helsinki – Göteborg – Helsinki

AY211 Helsinki – Kokkola – Tampere – Helsinki

AY503 ja AY504 Helsinki – Kuopio – Helsinki

AY215 Helsinki – Maarianhamina – Turku – Helsinki

AY363 ja AY364 Helsinki – Oulu – Helsinki

Finnair viestii näiden lentojen asiakkaille suoraan teksti- ja sähköpostiviestein, ja lisätietoa lennoista on osoitteessa finnair.fi/info.

Asiakkaat, joiden lento jää lentämättä lakon ja tukilakon vuoksi, voivat joko perua matkansa ja saada rahansa takaisin tai siirtää varausta maksutta 20.3. asti.

”Olemme erittäin pahoillamme, että asiakkaamme joutuvat kärsimään lakosta ja sen tukilakoista, etenkin kun emme ole tässä kiistassa osapuolena. On todella ikävää, että heidän matkansa nyt viivästyvät tai peruuntuvat. Toivomme luonnollisesti, että kiistan osapuolet saavuttavat pian ratkaisun ja tilanne selviäisi nopeasti,” sanoo Jaakko Schildt, Finnairin operatiivinen johtaja.

Maanantaina 6.3. Finnairin matkustajien kannattaa varautua liikenteen viivästyksiin koko päivän ajan.

Joidenkin lentojen tarjoiluun tulee myös muutoksia lakkotoimien vuoksi: kotimaan lennoilla on vain vesitarjoilu ja Euroopan lennoilla tarjoilussa on vettä ja sämpylöitä. Preorder-aterioiden ja -tuotteiden toimituksissa on suuria vaikeuksia.

Koska myös matkatavaran käsittelyssä tulee olemaan häiriöitä, suosittelemme, että asiakkaat matkustavat käsimatkatavaroin, mikäli mahdollista, ja huomioivat käsimatkatavaran painoon ja kokoon liittyvät rajoitukset.

Asiakaspalvelussamme tullee olemaan ruuhkaa, ja toivomme asiakkailtamme kärsivällisyyttä. Asiakkaat voivat olla yhteydessä nettisivujemme chatin kautta, puhelimitse 09 818 0800 (ppm) sekä sosiaalisessa mediassa lähettämällä viestiä Twitterissä @FinnairHelps ’ille ja Facebookissa yksityisviestien kautta.

Lisätietoa lakosta ja tukitoimista löytyy Finavian sivulta: https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2017/mahdollisia-lakkoja-lentoliikenteessa-192-ja-222/