Rajavartiolaitoksen lentotoiminta jatkuu Turussa ensi kesästä lähtien ilman öistä lennonjohtopalvelua

8be19c88c259bda

Super Puma -helikopteri Kuva: Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen lentotoiminta Turun tukikohdassa jatkuu ilman öistä lennonjohtopalvelua ensi kesästä alkaen.  Tämän ratkaisun taustalla on säästövelvoitteiden lisäksi parantunut kalusto.

Vuonna 2016 Rajavartiolaitoksen Helsingin tukikohdassa otettiin käyttöön kaksi uutta jokasään keskiraskasta Super Puma -meripelastushelikopteria, minkä johdosta meripelastuskyky Etelä-Suomessa myös vaikeissa olosuhteissa kehittyi merkittävästi. Lisäksi Turun tukikohdan kolmen vanhemman Super Puma -helikopterin modernisointihanke on parhaillaan käynnissä.

Rajavartiolaitoksen helikopterikaluston suorituskyvyn olennainen parantuminen on johtanut siihen, että helikopteri voi pääsääntöisesti nousta ilmaan ja lähteä tehtävään riippumatta siitä, onko tukikohdassa lennonjohtoa vai ei. Vaikeimmissa sääolosuhteissa voidaan tehtävästä palatessa joutua tukeutumaan varakenttiin Tukholmassa, Tallinnassa, Tampereella tai Helsingissä. Erittäin huonoissa näkyvyysolosuhteissa lentotoiminta voi joka tapauksessa estyä kokonaan.

Meripelastustoiminta on kokonaisuus, missä lentotoiminta on yksi osa. Monet tehtävät on järkevää hoitaa alus- tai venekalustolla. Turun lentoaseman lennonjohdon öinen aukiolo ei ole kriittinen tekijä meripelastuksen tai sairaankuljetusten kannalta. Vaikka öisestä lennonjohdosta luovutaan, helikopteri lähtee tehtävään lähes kuten ennenkin.

Rajavartiolaitoksen vuosille 2013 – 2017 ajoittuvan ja 28 miljoonan euron suuruisen sopeuttamisohjelman toimeenpano on lähes päätöksessä. Sen lisäksi parhaillaan suunnitellaan uutta noin 15 miljoonan euron sopeuttamisohjelmaa vuoteen 2020 saakka. Turun tukikohdan lennonjohtopalveluista luopuminen on osa näitä välttämättömiä säästötoimenpiteitä.

Sisäministeri Paula Risikon aloitteesta käydään alueellisten toimijoiden kesken keskustelua Turun lentoaseman ja sen palvelujen varmistamiseksi.

Lääkärihelikopterilla tavoitetaan kriittisimmät potilaat yhä paremmin

5_Kopteri_lennossa

FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla oli vuoden 2016 aikana 14 690 hälytystä. Määrä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Samalla kaikista kiireellisimmin apua tarvitsevat potilaat tavoitettiin paremmin kuin koskaan aiemmin.

Hälytysten määrä nousi suhteellisesti eniten Vantaan tukikohdassa. Lääkärihelikopterin käyttöä on tehostettu etenkin toiminta-alueen reuna-alueilla eteläisessä Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä.

– Myös yhteistyö Keravan hätäkeskuksen kanssa on entisestään parantunut, selvittää Vantaan tukikohdan vastuulääkäri, HYKS Akuutin ensihoitolääkäri Susanne Ångerman-Haasmaa .

FinnHEMSin tehtävätietokanta osoittaa, että lääkärihelikopteritoiminta kohdistuu yhä paremmin palvelua kiireellisimmin tarvitseviin potilaisiin. Kriittisimpien potilaiden osuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes yhdeksäntoista prosenttia.

Viime vuonna kriittisen avun sai 1 548 potilasta. 205 potilasta olisi todennäköisesti menehtynyt ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua. Vuonna 2012 tällaisia potilaita oli 103 eli viidessä vuodessa määrä on kaksinkertaistunut.

– Teemme jatkuvasti yhteistyötä yliopistollisten sairaanhoitopiirien ja hätäkeskusten kanssa hälytysohjeiden täsmentämiseksi. Tavoitteenamme on kohdistaa apu potilaille, jotka sitä kriittisimmin tarvitsevat. Tilastot osoittavat, että tässä työssä on onnistuttu, arvioi FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri .

Potilaskuljetusten määrä jatkaa kasvuaan

Potilaskuljetukset lisääntyivät valtakunnallisesti noin kymmenen prosenttia. Merkittävintä kasvu oli eteläisellä toiminta-alueella – esimeriksi Vantaan tukikohdassa lisäystä oli peräti 427 prosenttia.

– Helikopterikuljetuksesta saatava aikasäästö ja potilaan hoitomahdollisuudet lennon aikana ovat prosessien ja teknologian kehityksen myötä parantuneet. Turvallinen helikopterikuljetus sairaalaan vapauttaa myös tapahtumapaikalla olleen ensihoitoyksikön seuraavalle tehtävälle. Nopea kuljetus sairaalaan voi tulevaisuudessa olla kriittinen tekijä yhä useammalle potilaalle, esimerkiksi aivoinfarktien uusien hoitomuotojen myötä, Örri kertoo.

Airbus saavutti tavoitteensa vuonna 2016

csm_a320neo_pw_airbus_neo_livery_v14_f3de2bd9db

Airbus toimitti ennätykselliset 688 liikennelentokonetta ja sai 731 nettotilausta. Tilauskanta sisältää 6 874 lentokonetta.

Vuonna 2016 Airbus toimitti 82 asiakkaalle 688 liikennelentokonetta, joka on yhtiön toimitusennätys. Airbusin toimitukset ovat kasvaneet jo 14 vuotta peräkkäin. Edellinen ennätys on vuodelta 2015, jolloin Airbus toimitti 635 konetta. Kasvua edellisvuodesta oli 8 prosenttia.

Vuonna 2016 Airbus toimitti 545 A320-lentokoneperheen kapearunkokonetta, joista 68 A320neo-koneita. Laajarunkokoneita toimitettiin 66 A330-, 49 A350 XWB- ja 28 A380-tyyppiä. Yli 40 prosenttia toimitetuista kapearunkokoneista oli suuria A321-malleja.

Airbus sai vuoden aikana 731 nettotilausta 51 asiakkaalta, joista kahdeksan on uusia asiakkaita. Tilaukset sisältävät 607 kapearunkokonetta ja 124 laajarunkokonetta. Vuoden 2016 lopussa Airbusin tilauskanta oli 6 874 lentokonetta, joiden arvo listahinnoin on 1 018 miljardia dollaria.

2017-01-11-16_34_18-275f0a25-b656-4f94-97d3-e0d1a41bfb8b-pdf-nitro-reader-3

”Pystyimme toimittamaan koneita haastavassa tilanteessa tavoitteidemme mukaisesti, mikä osoittaa kykyämme pystyä kasvattamaan toimituksia tulevaisuudessakin”, sanoo Airbusin liikennelento­koneet-yksikön pääjohtaja ja toimitusjohtaja Fabrice Brégier.

”Suorituskykymme on hyvä, ja markkina on valmis kaikenkokoisten lentokoneiden tilaamiseen ja käyttöön ottamiseen. Tästä tilanteesta on hyvä edetä: lisätä toimituksia, hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ja laajentaa palveluvalikoimaamme globaalisti.”

Vuoden 2016 tärkeisiin merkkipaaluihin kuuluivat 10 000. Airbus-lentokoneen toimittaminen – joka oli A350 XWB – sekä A350-konemallin suurimman version A350-1000:n onnistunut ensilento. Airbus sai toimituksiin myös kapearunkokoneista parhaimmin myyvät A320neo-koneet, joissa on joko CFM:n tai Pratt & Whitneyn moottorit. Pratt & Whitneyn moottoreita käyttävä A321neo-malli sai tyyppihyväksynnän, ja Airbusin ensimmäinen Yhdysvalloissa kokoonpantu lentokone, A321, toimitettiin Airbusin Mobilen-tehtailta Alabamasta.

Merkkipaaluja olivat myös ensimmäisen A330 Regional -koneen liikennöinnin aloittaminen ja A330-koneiden viimeistely- ja toimituskeskuksen avaaminen Kiinassa. A330neo eteni kokoonpanovaiheeseen.

Airbus esitteli uuden Airspace by Airbus -matkustamokonseptin A330neo- ja A350 XWB -koneiden matkustuskokemuksen viemiseksi uudelle tasolle. Lisäksi avattiin uusi Ifly A380 -verkkosivu, jonka avulla matkustajat voivat varata lentoja haluamilleen A380-lennoille.

Helsinki ja Lappi vetivät Finavian lentoasemaverkoston uuteen matkustajaennätykseen

finavia-750x498

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kohosivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2016. Nousua nähtiin matkailun kasvun imussa niin kotimaan liikenteessä kuin kansainvälisessä lentomatkustuksessa. Yhä useampi kiinalaismatkustaja valitsee Suomen matkakohteekseen.

Finavian lentoasemilla oli vuonna 2016 yhteensä 20 786 846 matkustajaa (20 083 297 vuonna 2015), mikä oli 3,5 % viimevuotista enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista. Uuteen matkustajaennätykseen ylsivät Helsinki-Vantaa (17,2 miljoonaa) ja Rovaniemi (490 000 tuhatta).

Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kaikilla lentoasemalla matkustajia oli yhteensä 5 256 244 (5 057 573 matkustajaa 10–12/2015). Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 3,9 %.

Suosituimmat Euroopan matkakohteet Suomesta olivat Tukholma, Lontoo, Kööpenhamina, Amsterdam, Frankfurt, Munich, Paris, Berlin, Oslo ja Riika. Top 10 kaukokohdetta olivat Tokyo, Bangkok, Hong Kong, Seoul, New York, Shanghai, Osaka, Beijing, Singapore ja Nagoya.

Matkustus Yhdysvaltoihin lisääntyi huikeat 23,4 %. Helsinki-Miami reitillä matkusti viime vuonna yhteensä 71 117 matkustajaa (28 639 vuonna 2015), kasvua edellisvuoteen oli 148,3 %. Matkustajamäärä kasvoi myös Chicagoon 86,8 % (50 107 matkustajaa).

Kansainvälinen lentomatkustus kasvoi vahvasti loppuvuotta kohti

Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2016 aikana 3,6 % ja oli 15,4 miljoonaa (14,9).

Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 4,6 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 17,2 (16,4) miljoonaa. Helsinki-Vantaalla oli siis uusia matkustajia saman verran kuin Helsingissä ja Jyväskylässä on yhteensä asukkaita. Lentoaseman matkustajamäärä kasvoi vahvasti erityisesti joulukuussa, jolloin kasvua oli peräti 8,5 %.

Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 4,2 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 5,7 %.

Helsinki-Vantaan kansainvälisten matkustajien määrä vuonna 2016 nousi 4,9 % ja kotimaan matkustuksessa nähtiin nousua 3,4 %. Kotimaan kasvusta suurin osa tulee kansainvälisiltä lennoilta Lapin reiteille vaihtavista matkustajista.

Vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla kasvoi ollen 2,7 miljoonaa (2,6). Eniten kasvoi kiinalaisten matkustajien määrä, 7,5 %. Kokonaisuudessaan Aasiasta Suomeen suuntautuva matkustus kasvoi 4,7 %.

– Lentoliikenteen kysyntä on edelleen hyvässä nosteessa ja me olemme vahvasti kasvussa mukana, mistä kertoo ennätyksellinen matkustajamäärä. Meille merkittävä askel asemamme vahvistamisessa oli muun muassa Qatar Airwaysin tulo Suomeen syksyllä. Myös Lapin taika näkyy lentoliikenteen luvuissa, ja erityisesti kiinalaiset valitsevat yhä useammin Suomen matkakohteekseen, toteaa johtaja Joni Sundelin .

Kotimaan matkustajamäärät lähteneet nousuun kansainvälisen vaihtoliikenteen ansiosta

Vuonna 2016 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,3 % ja matkustajia oli 5,4 miljoonaa (5,2). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 1,2 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Lapin tenho vahvistui edelleen ja isoilla matkailulentoasemilla (Ivalo, Kuusamo, Rovaniemi ja Kittilä) liikenne kasvoi hyvin jo toista vuotta yltäen ennätykseen 1 085 464 (1 006 958). Kansainvälisten matkustajien määrä nousi Lapissa yli 22,7 % (276 165).

– Kotimaan lentoliikenteen vahvin kasvu tulee kansainvälisiltä reiteiltä Lapin liikenteeseen vaihtavista matkustajista. Myös suorat yhteydet Euroopasta Lappiin nostivat alueen saavutettavuuden ja matkustajamäärät uudelle tasolle. Samaan aikaan kasvukeskuksissa sijaitsevat vilkasliikenteiset lentoasemat saivat lisää matkustajia. Hyvää kasvua nähtiin tänä vuonna Oulun ja Vaasan kotimaan matkailussa. Lentoliikenteelle on kysyntää erityisesti pidemmillä matkoilla, kun taas lyhyemmillä etäisyyksillä muiden liikennemuotojen kilpailukyvyn parantuminen näkyy useiden lentoasemien matkustajamäärissä, Sundelin toteaa.

Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen viime vuonna 110 952 operaatioon, mikä oli 2,1 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät eivät ole vähentyneet suhteutettuna laskeutuneiden koneiden määrään, mikä tarkoittaa että lentoliikenne tehostuu jatkuvasti lentokoneiden korkeiden täyttöasteiden sekä koneiden kasvaneen koon vuoksi.