Malmin kentän väliaikaiskäytöstä päätöksiä loppuvuonna

malmiairport-iso-5-muok__web

Kuvaaja: Janne Ojanperä

Helsingin kaupunki on hakenut yhteistyökumppaneita ja vuokralaisia, jotka ovat kiinnostuneita Malmin lentokentän käytöstä vuodenvaihteen 2016–2017 jälkeen. Syyskuussa järjestetyssä haussa saatiin kymmenkunta yhteydenottoa.

Kaupungin saamat ehdotukset liittyivät sekä ilmailuun että muuhun toimintaan. Ilmailuun liittyvän ehdotuksen esitti muun muassa Malmin lentokenttäyhdistys ry, joka tähtää lentotoiminnan jatkumiseen ja Malmin kentän käyttämiseen ns. korpikenttänä.

Hakemukset arvioidaan ja hakijoiden kanssa käydään tarvittaessa tarkentavia neuvotteluja lokakuun aikana. Tavoitteena on, että päätökset saadaan tehtyä marraskuussa ja väliaikaiskäytön vuokrasopimukset joulukuussa.

Kaupungin tavoitteena on, että Malmin kenttä säilyy monipuolisessa käytössä, ja että erilaiset vuokralaiset voivat toimia kentällä jatkossakin rinnakkain. Hakemusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, onko ehdotettu toiminta Malmin lentokentän alueelle soveltuvaa, ja onko hakijalla taloudelliset ja muut edellytykset sen järjestämiseen.

Malmin kentän pinta-ala on yhteensä noin 130 hehtaaria. Alue voidaan vuokrata joko kokonaisuutena tai osissa, ja myös hyvin lyhytaikainen käyttö eri tarkoituksiin on mahdollista. Myös nykyisiä maan- ja huoneenvuokrasopimuksia voidaan jatkaa. Malmin lentokentän nykyisistä toimijoista suurin osa on ilmoittanut haluavansa jatkaa toimintaansa alueella vuodenvaihteen jälkeen Helsingin kaupungin vuokralaisina.

Lentokentän alue kaupungin hallintaan vuodenvaihteessa

Malmin lentokenttä siirtyy Helsingin kaupungin hallintaan 1.1.2017, jonka jälkeen Finavia lopettaa toimintansa alueella.

Koska lentokenttäalueen esirakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2019, kenttää on sitä ennen mahdollista vuokrata esimerkiksi ilmailu-, tapahtuma- ja muuhun väliaikaiskäyttöön.

Kaupungin suunnitelmana on, että Malmin kentän alueelle kaavoitetaan ja rakennetaan vuosina 2020–2040 noin 13 500 asuntoa 25 000 asukkaalle. Mikäli kaavoituksen valmistuminen viivästyy tavoiteaikataulusta, esirakentaminen Malmin lentokentän alueella alkaa arviolta 2020-luvun alussa, ja talonrakennus jonkin verran myöhemmin.

Lex Malmi -kansalaisaloite, joka tähtää Helsinki-Malmin ja sen rakennusten säilyttämiseen pysyvästi ilmailukäytössä, ei vaikuta alueen väliaikaiskäyttöön. Alue rakennuksineen säilyy lähivuosina käytännössä ennallaan rakentamispäätökseen asti.

Pori aikaistaa tukeaan lentoliikenteelle

airest_kone_netti

Porin kaupunki aikaistaa tukeaan Pori-Helsinki-väliä liikennöivälle Airest AS:lle joulukuulta lokakuulle. Se tukee lokakuussa kaikkiaan seitsemää viikoittaista edestakaista lentoa suunnitellun viiden sijaan.

Asiasta päätti 4. lokakuuta kokoontunut Porin kaupunginhallitus. Hallitus sinetöi ostosopimuksen muuttamisen yksimielisesti.

Tehdyllä päätöksellä ei ole vaikutusta Porin kaupungin antaman kokonaistuen määrään. Se maksaa alkuvuodesta sovitun ostoliikennesopimuksen mukaisesti 1770 euroa per lennetty vuoro.

– Lisärahaa ei anneta, apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus painottaa.

Pori-Helsinki-väliset lennot aloitettiin helmikuussa. Niitä jatkettiin syyskuussa kesätauon jälkeen.

Pori on tehnyt aiemmin tänä vuonna päätöksen ostaa Airest AS:ltä Pori-Helsinki yhteysvälin lentoliikenne reitille asetetun julkisen palveluvelvoitteen mukaisesti.

Lentoyhtiö Air Baltic tulee Tampereelle – uusi reitti suoraan Riikaan

14192632_10154924039070016_5607146094435914160_n

Finavian hyvät uutiset lentomatkustajille jatkuvat, kun AirBaltic aloittaa suorat lennot Tampereelta Riikaan. Latvian upeaan pääkaupunkiin lennetään maaliskuusta alkaen kuutena päivänä viikossa.

– Toivotamme AirBalticin lämpimästi tervetulleeksi Tampereelle. Olemme erittäin tyytyväisiä, että saamme uuden reittiyhteyden palvelemaan Pirkanmaan alueen matkustajia. Nyt Tampereelta on alueen väestön kokoon verraten poikkeuksellisen hyvät yhteydet, sillä alue yhdistyy eri puolille maailmaa peräti kolmen eri vaihtolentoaseman kautta, iloitsee aluejohtaja, Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen Finaviasta.

– Suora yhteys kiinnostavaan kaupunkikohteeseen ja Keski-Eurooppaan on tärkeä maakunnan saavutettavuudelle ja uskon, että tämä lisää kiinnostusta myös uusille avauksille. Uusi reittiyhteys on hyvän yhteistyön tulosta maakunnan muiden matkailutoimijoiden kanssa, hän jatkaa.

Uusi lentoreitti tuo Tampereen seudun yritys- ja lomamatkailijoiden ulottuville vahvan lentoyhteyksien verkoston, kun matkustajat voivat hyödyntää vaihtoyhteyksiä Riiasta. Tampereelta on tähän saakka päässyt Helsingin ja Tukholman kautta lukuisiin matkakohteisiin. AirBalticin kautta yhteyksien valikoima kasvaa, kun saatavilla on Euroopan suosituimmat kaupunkikohteet sekä monia Välimeren alueen lomakohteita.

AirBaltic aloittaa lennot Tampereelta Riikaan 26. maaliskuuta 2017. Reittiä lennetään kuutena päivänä viikossa 76 paikkaisella Q400-koneella.

Lentolippuja voi ostaa lentoyhtiön verkkosivuilta www.airbaltic.com 4. lokakuuta alkaen.

Tutkinta lentokoneen OH-BEX nokkatelineen toimintahäiriöstä johtuneesta onnettomuudesta Helsinki-Vantaan lentoasemalla 26.8.2015 on valmistunut

2016-10-03-14_29_00-l2015-02_tutkintaselostus-pdf-nitro-reader-3

Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta 26.8.2015 Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtuneen Beechcraft King Air C90 –tyyppisen lentokoneen onnettomuudesta on valmistunut. Onnettomuus johtui koneen laskutelinejärjestelmän nokkatelineen käyttölaitteen liikeruuvin vaurioitumisesta. Onnettomuuden syntyyn vaikutti myös varamenetelmän puuttuminen laskutelineen liikeruuvin vaurioitumisen varalle. Lentokone vaurioitui huomattavasti onnettomuudessa, henkilövahingoilta vältyttiin.

Lentokone lähti rahtilennolle Helsinki-Vantaan lentoasemalta Ruotsin Örebrohon 26.8.2015. Koneessa oli kahden hengen miehistö ja rahtina lääkeaineita. Muita henkilöitä ei ollut koneessa. Lentokone oli lennolle lähdettäessä lentokelpoisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti lentokelpoinen, ohjaajat asianmukaisesti koulutettuja, ja heidän lupakirjansa ja kelpoisuutensa olivat voimassa.

Kun ohjaajat valitsivat laskutelineen lentoonlähdön jälkeen ylös, kuului nokkatelineestä normaalista poikkeava rusahdus. Merkkivalo osoitti, että laskuteline ei ollut tullut normaalisti ylös. Ohjaajat tekivät hätätoimenpideohjeistuksen mukaiset toimenpiteet, mutta nokkatelineen alaslukittumista osoittava merkkivalo ei syttynyt.

Ohjaajat päättivät palata takaisin lähtökentälle. Laskeutumisen yhteydessä lentokoneen nokka liukui maassa noin 500 metriä. Nokka, laskutelineluukut ja potkurit vaurioituivat. Lentoaseman pelastustoimi oli valmiudessa kiitotien läheisyydessä.

Lentokoneen nokkatelineen käyttölaite vaurioitui toimintakelvottomaksi, kun liikeruuvin mutterikierteet leikkautuivat irti telineitä sisään otettaessa. Leikkautuminen johtui pitkälle edenneestä pronssikierteiden kuluneisuudesta, jolloin ne eivät lopulta enää kestäneet välitettyä voimaa. Huoltovaatimusten mukaisesti välystarkastus ja voitelu suoritetaan 1000 laskeutumisen tai 30 kuukauden välein. Vaurioituessaan käyttölaitteelle oli kirjattu noin 900 laskeutumista.

Teknisessä tutkinnassa havaittiin, että nokkalaskutelineen käyttölaitteen liikeruuvin kierteet olivat huomattavasti kuluneet, jopa alle kolmasosaan alkuperäisestä vahvuudestaan. Liikeruuville ominaista kulumista nopeutti se, että voitelutapa ei takaa tasaista voitelua kierteiden pinnoilla ajan kuluessa.

Telineen toimintaperiaatteesta johtuen liikeruuvi muodostaa kriittisen heikon lenkin telineiden toiminnan kannalta. Nokkalaskutelineen varamenetelmä on suunniteltu vain sähköjen menettämisen tai sähkömoottorin rikkoutumisen varalle. Näin ollen varamenetelmän käsikahvalla ei ole mahdollista lukita telineitä alas laskeutumisasentoon, jos liikeruuvin kierteen pettävät irtileikkautumalla.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA – Federal Aviation Administration – velvoittaa lentokoneen valmistajaa tarkistamaan huoltovaatimusta siten, että välystarkastusjaksoa lyhennetään merkittävästi ja että kierteiden kulumisnopeus otetaan huomioon.

Turvallisuussuositus annetaan turvallisuuden parantamiseksi, vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi.

Lex Malmi etenee eduskuntaan – 50 000 kannattajan joukossa monia julkisuuden henkilöitä

13179119_1126858977366015_3732570109254424976_n

Malmin lentoaseman ilmailukäytössä säilyttämistä puoltava kansalaisaloite on ylittänyt eduskuntakäsittelyyn vaadittavan 50 000 kannattajan määrän. Ehdotetun lain tarkoituksena on säilyttää Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, kehittää lentopaikan oheistoimintaa ja säilyttää lentopaikan kulttuuriympäristöarvot.

Malmin lentokenttä on kevyen kaluston liikelentojen ja muun yleisilmailun käyttöön parhaiten soveltuva kenttä pääkaupunkiseudulla. Kentän käytöstä vain 10-20% on ollut harrastekäyttöä, ja Malmin lentokenttä on koko maan tasolla olennaisen tärkeä ilmailuun liittyville elinkeinoille.

Malmin lentokenttäkokonaisuus on historiallisesti poikkeuksellisen arvokas ja se on saanut rakennettuna kulttuuriympäristönä huomattavaa kansainvälistä tunnustusta. Helsingin kaupungin suunnitelmat tuhota kenttä asuntorakentamiseen vedoten on kohdannut laajapohjaista vastustusta. Lex Malmi pyrkii turvaamaan alueen kehityksen tavalla, joka yhdistää asuntotuotannon, lentotoiminnan ja muun liike-elämän tarpeet. Monet julkisuuden henkilöt ovat ilmoittautuneet hankkeen kummeiksi.

Kannatus ylitti odotukset

Lex Malmi keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavan 50 000 allekirjoittajan kannatuksen toiseksi lyhyimmässä ajassa kaikista tähänastisista kansalaisaloitteista. “Tarvittava määrä saatiin kokoon alle kahdessa kuukaudessa. Se on vahva viesti kansan tahdosta”, tiivistää Kim Korkkula, hankkeen vetäjä ja yksi aloitteen vireillepanijoista.

Aloitteen vireillepanijat eivät aio jatkaa kannatusilmoitusten keräämistä täyttä kuuden kuukauden aikaa, vaan painottavat asian viivytyksettömän käsittelyn olevan kaikkien asianosaisten edun mukaista. Aloite toimitetaankin eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. “Katsomme, että aloitteen nopea käsittelyyn saaminen on yleisen edun nimissä tärkeämpää kuin sen kannattajamäärän kasvattaminen mahdollisimman suureksi. 50 000 kannatuksen poikkeuksellisen nopea saavuttaminen puhukoon omaa kieltään kentän säilyttämisellä kansan parissa olevasta vahvasta kannatuksesta.”, toteaa vireillepanija Juha Krapinoja.Mikko Saarisalo, yksi aloitteen vireillepanijoista ja päävastuuhenkilöstä, on iloinen aloitteen menestyksestä: ”Malmi on koko Suomen asia, yli 50 000 kannattajaa todentaa sen kiistattomasti. Kannatusilmoituksia saapuu joka puolelta Suomea.” Saarisalo muistuttaa myös siitä, miksi asia on tärkeä: ”Malmi on Suomen ilmailuelinkeinojen kulmakivi – sekä nyt tunnettujen että tulevaisuuden innovaatioiden kasvualusta.”

Aloitteeseen kerättiin kannatusilmoituksia sekä sähköisesti kansalaisaloite.fi-palvelussa että paperilomakkeille vapaaehtoisten kerääjien toimesta. Aloitteen kannatuksesta noin 40% on kertynyt paperisille lomakkeille. Monet allekirjoittajat kaihtoivat sähköistä allekirjoitusta ja olivat iloisia mahdollisuudesta allekirjoittaa kannatusilmoituksensa käsin.

Katukeräyksen suosio löi kerääjät ällikällä. “Usein allekirjoittajista syntyi jono”, toteaa katukeräyksen vastuuhenkilö Maria Holmberg. Hän toteaa ilahtuneena: “Olimme varmoja että tarvittava kannatus tultaisiin kyllä saamaan, mutta se, että se saatiin näin nopeasti, yllätti meidät itsemmekin”.

Eduskunnan tämänhetkisilä voimasuhteilla ja kansalaisaloitteen saaman kannatuksen perusteella on aloitteen läpi meneminen eduskunnassa hyvin mahdollista. Juha Krapinoja toteaakin: “Helsingin kaupungin päättäjien tulisi vihdoinkin hyväksyä se tosiasia, että kaupungin alueella on kansan haluama, koko Suomelle arvokas lentokenttä. Kaupungin tulisi yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa pyrkiä kehittämään ratkaisu, jolla saavutetaan paras ratkaisu asuntorakentamisen, työpaikkojen ja ilmailun tulevaisuuden kannalta.”

Merkitys maakuntien elinkeinoelämälle ja yhteyksille
Malmi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun elinkeinoelämälle, mutta hyvin toimivilla Suomen sisäisillä liikenneyhteyksillä on suuri merkitys ennen kaikkea pääkaupungin saavutettavuudelle maakunnista ilmateitse. “Tulevaisuudessa ketterillä ja toimivilla lentoyhteyksillä on yhä korostuneempi merkitys myös maakuntayrityksille” valottaa “Malmin lentävä tulevaisuus” -reportaasin tehnyt Mika Horelli. Hän myös jatkaa: “Eräskin suomalainen konepajayritys on kertonut, että Malmin olemassaolo vaikuttaa siihen, tehdäänkö seuraavat investoinnit Suomeen vai muualle Eurooppaan. Liiketoimintaa ei voida harjoittaa jos asiakkaat eivät pääse luoksemme”, kertaa Horelli vientiyritysten vetäjien kanssa käymäänsä keskustelua. Toimivat liikenneyhteydet ovatkin globaali kilpailuetu.

Sähköilmailu tekee tuloaan
Ilmailu on uuden merkittävän murroksen kynnyksellä. Akku- ja sähkömoottoriteknologioiden kehitys on mahdollistanut aivan uudenlaisia innovaatioita ilmailun puolella. Kehityksen ripeys on verrattavissa siihen kehitykseen, joka tieliikenteessä on jo tapahtunut sähköautojen yleistyessä. Malmin lentokenttä ja sinne kehittynyt ilmailualan osaamiskeskittymä tarjoavat ihanteelliset olosuhteet sähkölentokoneiden ympärille rakentuvien palvelujen ja liiketoimintamallien kehittymiselle. Lex Malmi pyrkii turvaamaan tämän alan kehitysmahdollisuudet Suomessa.

“On täysin selvää, että mikäli Malmin kenttä suljettaisiin, Suomi menettäisi ratkaisevassa määrin mahdollisuuksia olla mukana sähköisen ilmailun globaalissa kehityksessä”, toteaa Mikko Saarisalo.

Lex Malmi vaikuttaa myös nyt vireillä olevaan kaavoitukseen
Lex Malmissa määritellään alueen sallittu käyttötarkoitus, joten sillä on vaikutusta kaavoitukseen. “Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei Helsingin kaupungilla pitäisi enää olla valtuuksia jatkaa alueen kaavoitusprosessia ennen kuin Lex Malmi on käsitelty eduskunnassa”, katsoo aloitteen lainsäädäntöpuolesta vastannut Kim Korkkula.

Lakiehdotuksen teksti itsessään on laadittu asiantuntevasti, ja ehdotus perusteltu kattavasti. “Taustalla on myös paljon juridista osaamista”, valottaa Korkkula valmistelutyön taustoja.

Lex Malmi ei ole este asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle
Lex Malmi ei rajoita Malmin lentokenttäalueen ja sitä ympäröivien alueiden käyttöä enempää kuin se on tarpeen lentotoiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Hiljattain päivitetyn lentokentän äänitasomallinnuksen perusteella lentokentän melualue on pienentynyt merkittävästi Helsingin kaupungin suunnittelutyössään käyttämän vuonna 2003 tehdyn melumallinnuksen jälkeen. Uuden äänitasomallinnuksen mukaisen pienentyneen melualueen myötä kentän laita-alueilta vapautuu merkittävä määrä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita.

Niiden asukkaiden osuus, joiden asunnot tulisi sijoittaa muualle lentotoiminnan jatkuessa, on vain alle 1,5 % kaupungin suunnitellusta asukasmäärästä vuonna 2050. Mikäli Helsingin kaupungin esittämät kasvuennusteet eivät toteudu täysimääräisinä, ei Malmin lentotoiminnan jatkumisella ole lainkaan merkitystä Helsingin asuntotuotannon kannalta.

Helsinki suosii matalaa rakentamista. “Jos viisikerroksiseen taloon rakennetaan kerros enemmän, kasvaa asuntotuotanto 20 %”, muotoilee aloitteen vireillepanija Kim Korkkula, joka jatkaa: “Kovinkaan kummoinen matemaatikko ei tarvitse olla ymmärtääkseen, ettei tässä ole kysymys asuntotuotannosta.” “Samassa suhteessa säästyy myös esimerkiksi viheralueita”, hän myös muistuttaa.

Poikkeuksellisen arvokas historiallinen kohde
Juha Krapinoja Lex Malmi -ryhmästä muistuttaa Suomelle ja suomalaisille tärkeästä kulttuurihistoriasta: ”Malmi kuuluu maailman kulttuuriperinnön arvokohteisiin. Malmin kaltaisen, laajaa kansainvälistä tunnustusta saaneen kokonaisuuden tuhoaminen Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä olisi kansallinen häpeä eikä se todellakaan olisi omiaan kasvattamaan Suomen kansainvälistä mainetta kulttuuria ja perinteitään arvostavana maana.”

Europa Nostra nimesi Malmin lentokenttäkokonaisuuden yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta, ja valintaa olivat tekemässä samat henkilöt, jotka vastaavat myös kohteiden valinnasta UNESCO:n maailmanperintökohteiden listalle. Heidän mielestään Malmilla olisi, osana Helsingin olympiakisoihin rakennettua kokonaisuutta, hyvät mahdollisuudet tulla huomioiduksi valittaessa UNESCO-kohteita.

“On täysin mahdollista, että tulevaisuudessa Helsingissä voisi olla kaksi maailmanperintökohdetta”, toteaa Juha Krapinoja.

Lex Malmilla tukenaan laajapohjainen joukko poliitikkoja ja tunnettuja suomalaisia vaikuttajia
Lex Malmin kannattajiksi on ilmoittautunut jo lukuisia nimekkäitä kummeja kulttuurin, teollisuuden, ilmailun ja politiikan piireistä. Ensimmäisten joukossa mukaan tullut Peter Vesterbacka on vakavana: ”Malmin lopettaminen on Helsingin kaupungilta ja valtiolta erittäin lyhytnäköistä: tulevaisuuden ilmailuratkaisut aina droneista lentäviin ‘autoihin’ hyötyisivät Malmista, mikäli aluetta kehitetään kaikenlaisen ilmailun keskukseksi ja olemassa olevaa ilmailuosaamista ei tuhota. Maailmalla edetään ilmailussa täysin vastakkaiseen suuntaan kuin mitä Suomessa nyt tapahtuu; ei ole järkevää luopua strategisesti arvokkaasta voimavarasta juuri, kun sen arvo alkaa nousta.”.

Kaikki kummit ja kommentit löytyvät sivulta https://lexmalmi.fi/kummit/

Lex Malmia voi edelleen kannattaa oikeusministeriön kansalaialoite.fi-palvelussa.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2106