FREJA Transport & Logistics Oy aloittaa syyskuussa lentorahtikuljetukset

FREJA Suomi antaa kuljetuksille siivet syyskuusta lähtien, kun palvelupaletti laajenee lentorahtiin. Lentokuljetuksia järjestetään sekä viennin, tuonnin että Cross Traden tarpeisiin. Asiakkaille tämä merkitsee monipuolisempaa ja entistä kattavampaa palvelua.

– Me FREJAlla haluamme panostaa kokonaisvaltaiseen palveluun. Asiakkaan ei tarvitse hankkia lentorahtia muualta, vaan hän saa sen meiltä maantie-, meri- ja expresskuljetusten ohella. Lentorahti tukee myös palveluketjua projektikuljetuksissa, kertoo lentorahtipäällikkö Jarkko Lamminpää.

Lentorahdilla pystyy kuljettamaan lähetyksiä aina pienemmistä 100 g lähetyksistä jopa yli 10 000 kg lähetyksiin. Lentorahdin kohdemaita ovat tyypillisesti Aasia, USA ja Etelä-Amerikka.

FREJAn vankka kuljetusosaaminen sekä hyvät suhteet lentoyhtiöihin ja kansainvälisiin partnereihin varmistavat palvelun laadun. Operatiivinen toiminta tapahtuu Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä.

:VÄITÖS: Tiedonlouhinnasta apua lentoturvallisuuden parantamiseen

sjoblom olli

KTM Olli Sjöblom on syntynyt vuonna 1956 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1975 Turun normaalikoulussa. Korkeakoulututkintonsa (KTM) Sjöblom suoritti 1985 Turun kauppakorkeakoulussa. Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede.

Tiedonlouhinnasta voidaan saada apua lentoturvallisuutta koskevan päätöksenteon tueksi. Kauppatieteiden maisteri Olli Sjöblom testasi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa vähän tunnettuja ja käytettyjä analyysimenetelmiä ja -työkaluja arvioidessaan 1 200 lentoturvallisuusraportin selostusosioita. Kolmea eri tiedonlouhintatyökalua käyttäen hänen onnistui löytää selkeitä kehityskulkuja.

Lentoliikenteen poikkeamatietojen järjestelmällisen keräämisen ja tutkimuksen tarpeeseen havahduttiin jo 1950-luvulla lentoliikenteen kasvettua pääasiassa suihkumatkustajakoneiden myötä.

– Määrämuotoinen tieto voidaan helposti analysoida esimerkiksi tietokantakyselyillä havainnollistaen tulokset graafisten työkalujen avulla. Vapaamuotoisen tekstin analysoimiseen, jonka avulla tapauksista saadaan usein tarkempia tietoja, tarvitaan louhintatyökaluja. Tekstimuotoisen tiedon automaattinen analysointi ei ole ollut mahdollista ennen louhintatyökalujen kehittämistä. Silti niiden käyttö, ainakin ilmailun piirissä, on edelleen vähäistä, Sjöblom kertoo.

Sjöblom pyrki tutkimuksessaan havaitsemaan vaarallisia kehityskulkuja lentoturvallisuusraporteissa. Hän käsitteli 1 200 lentoturvallisuusraportin selostusosiot kolmella tekstinlouhintatyökalulla.

– Kaikilla louhintajärjestelmillä saatiin rohkaisevia ja yhteneviä tuloksia. Menetelmän havaittiin pystyvän löytämään kehityskulkuja, joskaan vaarallisia kehityskulkuja ei käytetyssä testiaineistossa pystytty havaitsemaan, Sjöblom sanoo.

Sjöblomin mukaan lentäminen on erittäin turvallinen tapa liikkua, joskin lento-onnettomuuksia kuitenkin edelleen tapahtuu.

– Lentoturvallisuutta voidaan vielä parantaa käyttämällä yhtenä monista menetelmistä tässä esille tuotuja analyysimenetelmiä ja -työkaluja kuten tiedonlouhintaa ja soveltamalla näin saatuja tuloksia johdon päätöksenteon tukena, Sjöblom sanoo.

Lento-onnettomuuksien määrä liikenteeseen nähden on vakiintumassa maailmanlaajuisesti katsottuna ja turvallisuustaso voidaan katsoa tyydyttäväksi.

– Kuitenkin liikenteen kasvaessa myös onnettomuuksien määrä lisääntyy vuosittain, mikäli lentoturvallisuutta ei kyetä parantamaan. Turvallisuustiedon analysoinnin parantaminen on avain lentoturvallisuuden parantamiseen edelleen.

Lentoliikenteen on ennustettu kasvavan 5–6 prosenttia vuodessa seuraavien kahden vuosikymmenen ajan. Samana aikana lentoliikenne saattaa jopa kaksinkertaistua vaatimattomimpienkin talouskasvuennusteiden mukaan.

– Tällainen kehitys asettaa lentoliikenteen päättäjille yhä kasvavia paineita kiristyvän kilpailun, polttoaineiden hinnannousun ja liikenteen kasvun aiheuttaman onnettomuuksien määrän vähentämiseksi. Tämä korostaa uusien menetelmien ja työkalujen kiireellistä tarvetta, Sjöblom sanoo.

**

KTM Olli Sjöblom esittää väitöskirjansa Data Mining in Promoting Flight Safety (Tiedonlouhinta lentoturvallisuuden edistämisessä) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 29.8.2016 klo 12.15 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Rehtorinpellonkatu 3, Turku)

Vastaväittäjänä toimii professori Ari Visa (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Reima Suomi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/124762

Finnairin uudet kohteet kesälle 2017: Reykjavik, Korfu, Menorca ja Ibiza, lisäkapasiteettia Irlantiin ja Isoon-Britanniaan

plane_tail

Kasvustrategiansa mukaisesti Finnair avaa uusia reittejä kesällä 2017. Uudet reitit ovat Reykjavik, Korfu, Menorca ja Ibiza. Lisäksi kapasiteettia lisätään Lontoon, Edinburghin ja Dublinin reiteille.

“Uudet kohteet ja kapasiteetin kasvattaminen tukevat kasvustrategiaamme ja tuovat uusia suoria yhteyksiä kiinnostaviin kohteisiin suomalaisille”, sanoo Juha Järvinen, Finnairin kaupallinen johtaja. “Erityisesti Reykjavik kiinnostaa varmasti myös aasialaisia asiakkaitamme.”

Finnair lentää Reykjavikiin neljästi viikossa 11.4‒28.10.2017. Tämä uusi reitti tarjoaa yhden nopeimmista yhteyksistä Aasian ja Islannin välillä.

Islannin vilkas ja moderni pääkaupunki Reykjavik ja maan karu, omaleimainen luonto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää luonto- ja kaupunkimatkailu. Reykjavikista on helppo tehdä lyhyitä päivämatkoja Islannin tunnetuimpiin kohteisiin, kuten Kultainen kierros -luontonähtävyyskierrokselle, joka sisältää Gullfossin vesiputouksen, geotermisesti aktiivisen Haukadalurin laakson ja maailmankuulun Geysirin.

Kesällä 2017 Finnair lentää kerran viikossa Korfulle ja Menorcalle sunnuntaisin ja keskikesän aikana myös Ibizalle lauantaisin.

Lisäksi Finnair tarjoaa kesällä 2017 suoria lentoja myös Pohjois-Suomesta etelän kohteisiin. Kemistä lennetään Palma de Mallorcalle ja Kreetan Haniaan 20.6.‒9.8.2017. Lennot lennetään Kemistä Oulun lentoaseman kiitotiekorjauksen vuoksi.

Finnair lisää kesällä 2017 kapasiteettia Lontoon, Dublinin ja Edinburghin reiteille. Maaliskuun 27. päivästä alkaen Helsingin ja Dublinin välillä on yhdeksän viikkovuoroa, joita lennetään A319- ja Embraer 190 -koneilla. Edinburgh jatkaa Finnairin kohdevalikoimassa myös kesällä 2017, jolloin Skotlantiin pääsee jopa viidellä viikkovuorolla. Lisäksi Finnairin aamulento Lontooseen operoidaan kesäkaudella A350-koneilla.

Norwegian avaa uuden lentoreitin Rovaniemen ja Lontoon välillä

Boeing 737-800. Foto David Charles Peacock (2)

Norwegian jatkaa Euroopan reittiverkostonsa kehittämistä uusilla reiteillä. Tänään Norwegian lanseeraa uudet suorat lennot Rovaniemen ja Lontoon Gatwickin lentoaseman välillä.

Joulukuun 19. päivästä alkaen Rovaniemeltä lähtevät matkustajat voivat ensimmäistä kertaa lentää säännöllisellä reittilennolla suoraan Lontoon Gatwickiin. Norwegianilla on ennestään suorat lennot Helsingin ja Lontoon välillä. Pian myös Rovaniemeltä lähtevillä matkustajilla on mahdollisuus lentää suoraan tähän suosittuun suurkaupunkiin.

– Olemme iloisia, että voimme nyt tarjota Rovaniemen seudulla asuville mahdollisuuden lentää suoraan Lontooseen nykyaikaisilla ja mukavilla lentokoneilla, joissa on lennonaikainen ilmainen Wi-Fi ja lennonaikaiset suorat TV-lähetykset. Lontoosta matkustaville tulee nyt huomattavasti helpommaksi vierailla Joulupukin kotikaupungissa Rovaniemellä, joka on eksoottinen matkakohde briteille. Hyvällä onnella matkalla voi kokea myös revontulet, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Pohjoisessa Suomessa asuville Norwegianin laaja reittiverkosto Lontoon Gatwickistä avaa monia mahdollisuuksia matkustaa edelleen myös muualle maailmalle.

Uusi Rovaniemi-Helsinki-reitti liikennöidään talvikaudella kahdesti viikossa maanantaisin ja perjantaisin.

Finnair-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2016: Toisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liiketulos parani seitsemättä perättäistä neljännestä ja oli 3,2 miljoonaa euroa positiivinen

A350-900_Finnair_Dec2014

Huhti–kesäkuu 2016 

  • Liikevaihto kasvoi 4,7 prosenttia vertailukaudesta 569,6 miljoonaan euroon (543,9)*.
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli 3,2 miljoonaa euroa (-12,9).
  • Liiketulos oli 0,2 miljoonaa euroa (-5,7).
  • Vertailukelpoinen EBITDAR oli 56,3 miljoonaa euroa (37,4).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 119,6 miljoonaa euroa (88,4) ja investointien nettorahavirta -149,0 miljoonaa euroa (-53,7).
  • Yksikkötuotto (RASK) laski 3,8 prosenttia vertailukaudesta.
  • Yksikkökustannus (CASK) laski 6,5 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK ex fuel at constant currency) kasvoi 0,1 prosenttia vertailukaudesta.
  • Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 17,3 prosenttia vertailukaudesta 10,89 euroon per matkustaja.
  • Osakekohtainen tulos oli -0,04 euroa (-0,06).

Tammi–kesäkuu 2016 

  • Liikevaihto kasvoi 3,8 prosenttia vertailukaudesta 1 106,0 miljoonaan euroon (1 065,2).
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli -12,2 miljoonaa euroa (-41,3).
  • Liiketulos oli -17,4 miljoonaa euroa (-13,9).
  • Vertailukelpoinen EBITDAR oli 92,7 miljoonaa euroa (56,6).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 130,0 miljoonaa euroa (101,4) ja investointien nettorahavirta -396,3 miljoonaa euroa (89,2).
  • Yksikkötuotto (RASK) laski 3,0 prosenttia vertailukaudesta.
  • Yksikkökustannus (CASK) laski 5,6 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK ex fuel at constant currency) kasvoi 1,0 prosenttia vertailukaudesta.
  • Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 17,3 prosenttia vertailukaudesta 11,35 euroon per matkustaja.
  • Osakekohtainen tulos oli -0,19 euroa (-0,16).

* Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. 

Tulevaisuuden näkymät  

12.5.2016 julkaistut näkymät

Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin liittyy Finnairin päämarkkina-alueilla edelleen epävarmuutta. Finnair arvioi, että sen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvaa vuonna 2016 noin 8 prosenttia ja liikevaihto kasvaa hieman kapasiteetin kasvua vähemmän. Lentopetrolin alentunut hinta tukee Finnairin taloudellista kehitystä vuonna 2016. Finnair antaa koko vuoden toiminnallisen tuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen tammi–kesäkuulta annettavan osavuosikatsauksen yhteydessä.

Näkymät 17.8.2016

Finnairin uusi arvio kapasiteetin kasvusta on noin 7 prosenttia, kun se aikaisemmin arvioi kapasiteetin kasvavan noin 8 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Muutos johtuu A350-koneiden toimitusten viivästymisestä. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan kapasiteetin kasvua hitaammin. Epävarmuus lentoliikenteen kysyntä- ja tuottonäkymistä on kasvanut viime kuukausien aikana. Finnair arvioi, että sen vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2016 kasvaa edellisvuotisesta (2015: 23,7 milj. euroa).

Toimitusjohtaja Pekka Vauramo: 

Saavutimme vuoden toisella neljänneksellä reilun kolmen miljoonan euron positiivisen vertailukelpoisen tuloksen, joka on noin 16 miljoonaa euroa parempi kuin vuotta aiemmin – tulos siis kasvoi suunnilleen yhtä paljon kuin ensimmäiselläkin neljänneksellä. Mennyt neljännes oli jo seitsemäs perättäinen vertailujaksoa parempi neljännes.

Muun muassa polttoainekustannusten laskun sekä kapasiteetin ja lisäpalvelumyynnin kasvun myötä arvioimme päivitetyissä näkymissämme saavuttavamme viimevuotista paremman vertailukelpoisen tuloksen koko vuodelta 2016. On kuitenkin syytä muistaa, että viime vuoden kolmannella neljänneksellä monet seikat edesauttoivat hyvää tulosta ja ylsimme kaikkien aikojen ennätykseen, joten vertailujakso asettaa riman korkealle. Siksi odotamme, että loppuvuonna tuloskasvumme hidastuu alkuvuodesta, mikäli markkinatilanne säilyy nykyisellään.

Menneellä neljänneksellä organisaation valmistautuminen strategiamme mukaiseen pidemmän aikavälin kiihdytettyyn kasvuun jatkui. Lentävän henkilöstömme koulutukset ja täydennysrekrytoinnit etenivät suunnitelman mukaisesti. Otimme neljänneksen aikana vastaan kaksi uutta A350-konetta, joita meillä on nyt yhteensä kuusi. Koneemme kuitenkin saapuivat hieman suunniteltua myöhemmin, mistä syystä sopeutimme lento-ohjelmaamme ja kapasiteetin kasvu jäi hieman aikaisemmin arvioimaamme pienemmäksi.

Tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kapasiteettimme kasvoi neljänneksen aikana noin 9 prosenttia vuodentakaisesta ja myydyillä henkilökilometreillä mitattuna liikenne kasvoi vajaat 7 prosenttia. Kasvoimme erityisesti kaukoliikenteessä, jossa avasimme kesäksi kaksi uutta reittiä – Fukuoka ja Guangzhou, sekä lisäsimme lentojamme Miamiin ja Chicagoon. Uusien reittien ja vuorojen täyttyminen vaatii tyypillisesti sisäänajovaiheen, ja myös näillä reiteillä jakso sujui odotusten mukaisesti. Vuoden toisella neljänneksellä kaukoliikenteen osuus tarjonnastamme oli noin 56 prosenttia – kun se viime vuoden vertailujaksolla oli noin 53 prosenttia. Koska kaukoliikenteessä yksikkötuotto on tyypillisesti matalampi kuin lähiliikenteessä, liikenteemme rakenteen muutos heijastuu myös yksikkötuotossamme.

Alkuvuonna yksikkökustannuksemme ilman polttoainetta kasvoivat jonkin verran, mihin emme voi olla tyytyväisiä. Toisaalta on muistettava, että valmistaudumme kiihdytettyyn kasvuun, mikä vaikuttaa kustannuspohjaamme etupainotteisesti. Uusia rekrytointeja oli alkuvuonna yli 500. Uusien finnairilaisten koulutus, uusien lentokoneiden käyttöönotto, uusien reittien avaukset ja muu kasvuun valmistautuminen rasittivat tulosta noin 6–8 miljoonaa euroa kummallakin vuosineljänneksellä. Meidän on pidettävä kustannukset tiukasti hallinnassa myös kasvuvalmistelujen aikana. Lisäksi pyrimme löytämään uusia keinoja parantaa tehokkuutta muun muassa digitalisaation avulla.

Finnair H1 2016 osavuosikatsaus

Finnair aloittaa 20 miljoonan euron tehostamisohjelman suunnittelun

tail_400x400

Finnairin kehitys on ollut nousu-uralla lähes kahden vuoden ajan. Pohja tälle luotiin vuosina 2011–2014 toteutetuilla säästöohjelmilla, joiden jälkeen tulosta on tukenut pääosin polttoainekustannusten lasku ja parantunut lisämyynti.

Kannattavuuden pysyvä paraneminen on edellytys Finnairin keväällä 2016 julkaistulle kiihdytetyn kasvun strategialle.

Finnair haluaa varmistaa kannattavan kasvun myös lisääntyneen markkinaepävarmuuden ympäristössä ja siksi kartoittaa mahdollisuuksia toimintansa tehostamiseksi. Tavoitteena on saavuttaa erilaisilla tehostamistoimenpiteillä 20 miljoonan euron kustannussäästöt vuositasolla kesäkuun 2017 loppuun mennessä.

”Jotta voimme investoida kasvuun ja jatkaa suunnittelemallamme tiellä, meidän on kyettävä pitämään yksikkökustannuksemme laskussa. Siksi lähdemme nyt hyvissä ajoin miettimään yhdessä henkilöstömme kanssa, millaisilla keinoilla voisimme parantaa tulostamme ja ylläpitää edellytyksemme kasvustrategian toteuttamiselle”, toteaa toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

Finnair odottaa saavansa suunnitelmat tehostamisohjelman pääkohdista valmiiksi lähikuukausien aikana.

Mikkelin lentoasemalle myönnetään valtionavustus

LentokoneensiipiKuvaLVM_uvisab25a010l8vbqvba16n9ro

(Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt myöntää Mikkelin lentoasemalle valtionavustuksen lentoaseman ei-taloudelliseen toimintaan. Avustuksen määrä on 315 795 euroa. Mikkelin kaupunki haki valtionavustusta keväällä 2016.

Ei-taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka tavallisesti kuuluu julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa lennonjohto, poliisi, palontorjunta sekä näiden toiminnassa tarvittaviin laitteisiin ja infrastruktuuriin tehtävät investoinnit.

Avustusta voidaan käyttää vuosina 2016 ja 2017. Ministeriö valvoo määrärahan käyttöä.

Japani hyväksyi Iberian liittymisen JAL:in, British Airwaysin ja Finnairin Japanin lentojen yhteishankkeeseen

Japanese flag

Japanin maa-, infrastruktuuri-, kuljetus- ja matkailuministeriö (MLIT) on myöntänyt Iberialle tarvittavat hyväksynnät, jotta Iberia voi liittyä Japan Airlinesin (JAL), British Airwaysin ja Finnairin yhteishankkeeseen Euroopan ja Japanin välisillä lennoilla.

Iberian odotetaan liittyvän yhteistyöhankkeeseen lokakuun 18. päivä, jolloin se aloittaa lennot Madridin ja Tokion välillä. Yhteishanke tuo Euroopan ja Japanin välillä matkustaville asiakkaille laajemman lentoverkoston, enemmän lentoja sekä parempia yhteyksiä ja kanta-asiakasetuja.

Yhteistyöhankkeeseen kuuluva liikevoiton jakamissopimus vahvistaa oneworld®-allianssia ja parantaa sen kilpailuasemaa maailmanlaajuisessa lentoliikenteen allianssikilpailussa.

“Haluamme kiittää viranomaisia antitrust immunity -statuksen hyväksymisestä, niin että Iberia voi liittyä Japan Airlinesin, British Airwaysin ja Finnairin yhteistyöhankkeeseen Euroopan ja Japanin välisessä lentoliikenteessä”, sanoo Japan Airlinesin johtaja Yoshiharu Ueki. “Tämä vahvistaa edelleen yhteistyötä oneworld-kumppaniemme kesken ja antaa parempia etuisuuksia Japanin ja Euroopan välillä matkustaville asiakkaillemme.”

British Airwaysin pääjohtaja Alex Cruz toteaa: ”On hienoa saada sisaryhtiömme Iberia mukaan tähän oneworld-kumppanien yhteishankkeeseen. Euroopan ja Japanin välisten lentojen lisääntyminen, koordinoidut aikataulut ja parantuneet kanta-asiakasedut ovat loistavia uutisia asiakkaillemme. Iberian suorat lennot Madridista Naritaan saavuttavat varmasti suuren suosion.”

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo sanoo: ”oneworld-kumppanimme Iberian mukaantulo yhteistyöhankkeeseen tuo meille lisää voimavaroja, ja odotamme innolla tiiviin yhteistyön aloittamista. Olen erityisen tyytyväinen asiakkaidemme puolesta, jotka matkustavat kahden mantereen väliä. Heille yhteistyö merkitsee uusia etuja ja enemmän vaihtoehtoja. ”

Iberian pääjohtaja Luis Gallego toteaa: “Iloitsemme uusista välilaskuttomista yhteyksistä Japaniin osana tätä yhteistyötä. Haluamme tarjota asiakkaillemme enemmän ja parempia lentoyhteyksiä. On hienoa, että voimme vahvistaa yhteistyöhanketta ja oneworld-allianssia. Välilaskuttomien lentojen ja yhteishankkeen ansiosta matkustajilla on entistä enemmän vaihtoehtoja Japanin ja Euroopan välisessä lentoliikenteessä.”

  • Iberia aloittaa suorat lennot Madridista Tokioon (Narita) 18.10.2016.
  • Finnair lentää Helsingistä Tokion Naritaan, Osakaan, Nagoyaan sekä Fukuokaan.
  • British Airways liikennöi kahdesti päivässä Lontoon Heathrowlta Tokion Naritan ja Hanedan lentokentille.
  • Japan Airlines liikennöi päivittäin Tokion Naritan ja Hanedan lentokentiltä Pariisiin, Hanedan lentokentältä Lontooseen sekä Naritan lentokentältä Frankfurtiin ja Helsinkiin.

Uusiutuva polttoaine on ilmailun tulevaisuus

107413

Prince Ea

Jos saisit valita lomalennollesi ekologisella polttoaineella kulkevan lentokoneen, käyttäisitkö tilaisuuden hyväksesi? Oslon lentoasemasta tuli tänä vuonna maailman ensimmäinen lentoasema, jossa voi tankata uusiutuvaa polttoainetta. Tämän lentoliikenteen ilmastopäästöjä vähentävän polttoaineen toimittaja Oslon kansainväliselle lentoasemalle on suomalaisyhtiö Neste.

“Uusiutuva lentopolttoaine on ilmailuteollisuudelle nopea keino vähentää päästöjään. Ja juuri siihen meidän on pyrittävä”, sanoo Norjan lentokenttäoperaattori Avinorin yritysstrategian ja kehityksen vanhempi neuvonantaja Olav Mosvold Larsen.          

Neste ja amerikkalainen spoken word -artisti Prince Ea ovat julkaisseet osana edistyksellistä Pre-order the Future -yhteistyöhanketta videosarjan, joka osoittaa vihreän lentomatkailun olevan jo nyt kiinteä osa monien lentoyhtiöiden toimintaa: uusiutuva polttoaine ei ole enää ainoastaan ilmailuteollisuuden visio vihreämmästä tulevaisuudesta. Oslon lentoasemalla vieraillut Prince Ea haastoi lentoyhtiöiden vastuuhenkilöitä ja ilmailuasiantuntijoita kysymyksillä – ja sai vastaukseksi yllättävän rohkaisevia visioita ilmailun tulevaisuudesta.

Riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee ja edessämme on kestävämpi tulevaisuus. Pre-order the Future -hankkeen tavoitteena on löytää uusia tapoja käyttää uusiutuvia raaka-aineita osana kulutustavaroiden ja palveluiden kehittämistä. Yksi hankkeen teemoista keskittyy kestävämmän matkailun kehittämiseen. Lue lisää hankkeesta ja katso Prince Ea:n viimeisimmät videot kampanjasivustolta.

 

Finnairin heinäkuun 2016 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 5,5 prosenttia vertailukaudesta

Finnair airbus tail 01

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi heinäkuussa 9,2 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 8,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Voimakkaasta kasvusta huolimatta matkustajakäyttöaste pysyi lähes edellisvuoden tasolla ja oli 88,7 prosenttia (89,1 prosenttia).

Finnairin suurimman liikennealueen Aasian kapasiteetti kasvoi heinäkuussa 13,0 prosenttia erityisesti Fukuokan ja Guangzhoun reittiavausten myötä, ja liikenne kasvoi 10,7 prosenttia. Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi heinäkuussa pääasiassa Chicagon vuorolisäysten myötä 24,8 prosenttia, ja myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenne kasvoi 19,4 prosenttia.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 4,0 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 5,5 prosenttia. Kotimaan liikenteen kapasiteetti supistui 16,4 prosenttia erityisesti kiitotieremontin vuoksi peruttujen Rovaniemen lentojen ja muiden kotimaan kohteiden lentovuorojen sopeutusten myötä, ja liikenne väheni 12,5 prosenttia.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi heinäkuussa 7,2 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 13,8 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus IAG:n kanssa jaetusta rahtilennosta Helsingin ja Lontoon välillä.

Heinäkuussa Finnairin lennoista 85,6 prosenttia (89,3) saapui aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet heinäkuu 2016

heinäkuu 2016 muutos % vuoden 2016 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 1 033,7 5,5 6 387,1 8,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 3 099,4 9,2 19 732,6 7,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 748,1 8,6 15 739,9 6,8
Matkustajakäyttöaste % 88,7 -0,4 p 79,8 -0,5 p
Rahti ja posti tn 12 925,6 15,9 83 925,3 14,9
Tarjotut tonnikilometrit 455,7 10,9 2 906,7 8,5
Myydyt tonnikilometrit 324,1 9,6 1 913,1 8,8
Kokonaiskäyttöaste % 71,1 -0,9 p 65,8 0,2 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 720,1 6,2 3 892,9 5,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 296,6 4,0 7 708,8 3,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 160,1 5,5 6 102,5 3,8
Matkustajakäyttöaste % 89,5 1,3 p 79,2 0,3 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 33,5 13,1 176,5 21,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 273,2 24,8 1 577,6 30,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 238,0 19,4 1 276,9 25,9
Matkustajakäyttöaste % 87,1 -4,0 p 80,9 -2,9 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 172,7 10,4 1 025,4 5,4
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 464,9 13,0 9 556,5 7,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 300,2 10,7 7 738,2 6,2
Matkustajakäyttöaste % 88,8 -1,8 p 81,0 -0,8 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 107,5 -7,1 1 218,9 12,7
Tarjotut henkilökilometrit milj. 64,7 -16,4 889,7 11,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 49,9 -12,5 622,3 11,8
Matkustajakäyttöaste % 77,1 3,4 p 69,9 0,2 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 11 439,4 16,3 73 484,8 15,1
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 330,2 37,1 14 746,6 22,8
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 848,9 18,6 5 270,9 17,1
– Asian rahtiliikenne tn 8 148,4 11,6 52 450,4 13,0
– Kotimaan rahtiliikenne tn 111,9 -8,9 1 016,9 6,9
Rahtilento tn** 1 486,3 13,3 10 417,9 13,4
Kokonaisrahti- ja posti tn 12 925,6 15,9 83 925,3 14,9
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 132,3 7,5 857,7 7,3
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 78,1 12,7 505,1 15,0
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 124,0 7,2 801,7 7,5
Myydyt   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 70,7 13,8 452,3 14,7
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 59,0 2,7 p 58,9 3,9 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 33,8 -1,9 p 40,2 -0,3 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 64,0 4,7 p 61,2 4,6 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 57,0 3,3 p 56,4 3,5 p

 

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä