Pohjanmaalle esitetään lääkärihelikopteriyksikköä

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä) esittävät, että Pohjanmaalle perustetaan uusi FinnHEMS-lääkärihelikopteriyksikkö. Sen sijaintipaikaksi esitetään Seinäjokea. Taysin erityisvastuualue on tehnyt asiasta esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle ja FinnHEMSille.

Seinäjoelle perustettava yksikkö turvaisi ensihoitolääkäripalveluiden saatavuuden Pohjanmaalla alueilla, joita nykyinen lääkärihelikopteriverkosto ei kata. Lääkärihelikopterin kustannuksia esitetään valtion rahoittamiksi muiden kuin ensihoitolääkärien palkkakustannusten osalta, kuten muidenkin FinnHEMS-lääkärihelikopterien yksiköiden kohdalla.

Tällä hetkellä Taysin erityisvastuualueella on yksi lääkärihelikopteriyksikkö, jonka asemapaikka on Pirkkala.

Esityksen taustalla on eduskunnan oikeusasiamiehelle Petri Jääskeläiselle tehty kantelu, jonka perusteella oikeusasiamies arvioi viime kesänä lääkärihelikopterin saatavuuden yhdenvertaisuutta Suomessa. Oikeusasiamies pitää tärkeänä, että ensihoitopalveluja järjestettäessä huolehditaan lääkärihelikopterien tasavertaisesta saatavuudesta eri puolilla maata.

Tehtyjen selvitysten mukaan nykyisellä viiden lääkärihelikopterin verkostolla ei kyetä tarjoamaan tasa-arvoista ensihoitolääkärin saatavuutta hätätilapotilaille kaikissa osissa Suomea. Tällaisia alueita on ainakin Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Taysin erityisvastuualueen esityksessä todetaan myös, että lääkärihelikopteritarve tulee entisestään lisääntymään, mikäli sote-uudistus karsii päivystyspisteitä terveydenhuollossa ja lisää matkaa lähimpään lääkäripäivystykseen.

Germania aloittaa suorat lennot Zürichistä Rovaniemelle

germania_bildmaterial_rgb_1

Saksalainen lentoyhtiö Germania aloittaa reittilennot Sveitsistä Lappiin talvikaudella 2016–17.

Lennot operoidaan kahdesti viikossa joulukuusta maaliskuuhun.

Aiemmin keväällä uutisoitiin Germanian kahdesta muusta reittiavauksesta. Sveitsin lisäksi lentoyhtiö operoi ensi talvena reiteillä Berliini–Rovaniemi ja Düsseldorf–Kittilä.

Finavia toivottaa Germanian lämpimästi tervetulleeksi Lapin lentoasemille. Reittiavausten eteen on tehty tiivistä yhteistyötä Finavian, Visit Finlandin sekä alueen matkailutoimijoiden kesken.

Lapin matkailussa on nyt vetovoimaa. Reittiavauksista ovat kertoneet myös Lufthansa sekä Monarch.

Finavia on panostanut Lapin matkailuun voimakkaasti viime vuosina. Yhtiö on tehnyt Lapin lentoasemiin yhteensä 35 miljoonan euron investoinnit vuosina 2014–2016. Lisäksi Finavia on lisännyt merkittävästi panostuksia Lapin markkinointiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Ministeriö ei ole puuttunut Finavian operatiivisiin asioihin epäsopivalla tavalla

Berner, Anne kesk

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.)

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) laillisuustarkastuskertomuksessa on esitetty eri näkökohtia, joiden perusteella Finavian omistajaohjausta syksyllä 2015 pidetään ongelmallisena. Kertomuksessa ei väitetä toimintaa lainvastaiseksi, vaan käsitellään kysymystä, onko omistaja toiminut hyvän hallintotavan kannalta tarkasteltuna epäsuotavalla tavalla.

Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa, ettei Finavian omistajaohjaus ole puuttunut valtion kokonaan omistaman yhtiön operatiivisiin asioihin epäsopivalla tavalla. Ministeriö ei ole edellyttänyt Finavialta kanteiden nostamista tai nostamatta jättämistä taikka mistään kanteesta luopumista. Omistajalla on ollut perusteltu syy ja oikeus antaa yhtiölle ohjeita asioiden huolellisen käsittelyn varmistamiseksi poikkeuksellisessa asiassa.

– Asiantuntijoilla ja ministeriöllä näyttää olevan erilainen käsitys kuin VTV:llä siitä, mitä valtio-omistajalta yhtiöiden hallinnointiohjeissa edellytetty aktiivisuus voi tarkoittaa. Siksi on syytä arvioida ohjeiden selkeyttämistarvetta. Aktiivisuuden merkitys korostuu, kun yhtiö on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Ratkaisut johdannaiskanneasioissa ovat olleet oikeudellisesti monitahoisia ja vaikeita. Sitä osoittavat muun muassa yhtiön hallituksen eri aikoina tekemät osittain ristiriitaiset päätökset ja äänestykset. Myös asiantuntijoiden lausunnot ovat poikenneet toisistaan. VTV ei ole huomioinut muun muassa sen seikan merkitystä, että yhtiön hallitus oli maaliskuussa 2015 yksimielisesti päättänyt olla nostamatta tiettyä kannetta.

– Johdannaisasiaa on käsitelty VTV:n kanssa yhteistyössä myös syksyllä 2015. VTV arvioi vielä silloin, että kanteista tehtävillä päätöksillä on liikkumavaraa. Luotimme tähän asiantuntija-arvioon, sanoo Berner.

Omistaja on antanut poikkeuksellisessa johdannaisasiassa ohjeita kokonaan omistamansa yhtiön hallitukselle vain sitä koskien, että asiat on valmisteltava huolellisesti. Ministeriö katsoo, että siihen omistajalla on lain ja hallinnointiohjeiden mukaan täysi oikeus.

Ministeriö viittaa osakeyhtiölainsäädäntöön ja omistajaohjaukseen perehtyneen asiantuntijan, laamanni Pekka Merilammen asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan tällaisten ohjeiden antaminen ei ole epäsopivaa puuttumista yhtiön operatiivisiin asioihin.

VTV:n kertomuksessa pidetään kyseenalaisena, onko omistajaohjaus mahdollistanut parhaan lopputuloksen yhtiön ja tilintarkastusyhteisön riita-asiassa. Kyseenalaistamisen perustetta ei ole selvitetty, vaan on päinvastoin todettu, ettei VTV ota kantaa siihen, olisiko korvausvaatimusten esittäminen ollut perusteltua. Kertomuksessa ei ole lainkaan arvioitu esimerkiksi sitä, että pelkästään oikeudenkäyntikulut useita vuosia kestävässä riidassa nousevat erittäin suuriksi. Myös vastapuolen kulut voisivat tulla yhtiön maksettaviksi sen hävitessä riita-asian.

– Kaiken kaikkiaan on liian varhaista arvioida, mikä on ollut johdannaisasiassa yhtiön ja valtion kannalta tarkoituksenmukaista toimintaa, koska prosessi on vielä kesken. Hiljattain valmistuneet syyttäjän, poliisin ja Finanssivalvonnan ratkaisut antavat yhtiön hallitukselle riittävät tiedot arvioida mahdollisten siviilikanteiden nostamista yhtiön entistä johtoa ja hallitusta vastaan. Aikaa tähän harkintaan on vuoden loppuun asti, toteaa Berner.

 

Finavian johto on toiminut asianmukaisesti johdannaisvastuiden selvittämiseksi

2016-06-21 09_29_00-13_2016_Vastuukysymykset_Finavian_johdannaisvastuiden_selvittamisessa.pdf - Nitr

Finavia ja yhtiön hallitus ovat toimineet johdonmukaisesti yhtiön johdannaistappioiden selvittämisessä. Sen sijaan omistajaohjauksesta vastannut liikenne- ja viestintäministeriö on puuttunut yhtiön hallituksen toimintaan epäasianmukaisella tavalla.

Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta ei kaikilta osin vastaa valtionyhtiöiden hyvää hallintotapaa. Ministeriö on puuttunut Finavian operatiiviseen toimintaan tilintarkastusyhteisön ja Finavian kanssa solmitun sovintosopimuksen valmistelussa sekä aikaisempaan johtoon kohdistuvan vahingonkorvausvaatimuksista luopumisen osalta.

Finavian hallitus päätti alkuvuonna 2015 nostaa vahingonkorvauskanteen yhtiön aiempaa tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisöä vastaan. Syksyllä 2015 yhtiön hallitus päätti lisäksi nostaa vahingonkorvauskanteen yhtiön aiempaa hallitusta ja toimitusjohtajaa vastaan. Valtiontalouden tarkastusviraston näkemyksen mukaan Finavian hallitus on tehnyt nämä päätökset asianmukaisesti ja tarkoituksenmukaisen harkinnan perusteella.

Kieltäessään Finavian hallitusta nostamasta kanteita syksyllä 2015 ministeriö aiheutti kysymysten ratkaisemisessa kiiretilanteen, mikä heikensi yhtiön johdon tosiasiallista harkintavaltaa. Ministeriö ei ole myöskään toimittanut yhtiön hallitukselle niitä asiantuntijalausuntoja, joissa ei puollettu riita-asian sopimista.

Valtio-omistajalla on omistajaohjauksen osalta tulkinnanvaraisissa asioissa laaja harkintavalta. Liikenne- ja viestintäministeriön menettelytapa on kuitenkin johtanut yhtiön ja valtio-omistajan vastuusuhteiden hämärtymiseen. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden turvaamiseksi omistaja olisi voinut ratkaista kanneasian yhtiökokouspäätöksellä. Vaihtoehtoisesti yksimieliset osakkeenomistajat olisivat voineet tehdä yhtiötä sitovan päätöksen yhtiökokousta pitämättä, jolloin korvausvaatimuksista luopumisesta olisi tehty osakeyhtiölaissa tarkoitettu päätös. Näin ei kuitenkaan toimittu.

Valtio-omisteisten yksiköiden päätöksenteon itsenäisyyden aste on yksi niistä kriteereistä, joiden perusteella arvioidaan, sisällytetäänkö yhteisöt finanssipolitiikan sääntöjä arvioitaessa osaksi julkista taloutta vai sääntelyn ulkopuolella olevaa yrityssektoria. Tästä syystä päätöksenteon itsenäisyyden todentaminen on tärkeää myös yksittäistapausta laajemman valtiontaloudellisen merkityksen takia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto suosittaa valtioneuvostoa ottamaan yleisemminkin huomioon tässä tarkastuksessa tehdyt havainnot ja johtopäätökset. Valtion omistajapolitiikkaa kehitettäessä tulisi ottaa kantaa sallitun ja epäasianmukaisen omistajaohjauksen väliseen rajanvetoon.

Mistä laillisuustarkastuksessa on kyse?

Laillisuustarkastuksessa selvitettiin, millaisiin korjaaviin toimenpiteisiin Finavia ja liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyivät, kun johdannaisten käyttö todettiin vuoden 2013 tuloksellisuustarkastuksessa ohjeiden vastaiseksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, ovatko toimet valtion vahingon rajoittamiseksi olleet riittävän huolellisesti harkittuja ja onko toimittu säännösten ja hyvän hallintotavan mukaisesti.

Finavian sisäisten ohjeistusten mukaan johdannaisten käyttäminen oli sallittua ainoastaan luottojen suojaamiseksi. Finavialle on aiheutunut sen tekemistä kielletyistä johdannaissopimuksista noin 34 miljoonan euron tappio.

Linkit

Laillisuustarkastuskertomus 13/2016: Vastuukysymykset Finavian johdannaisvastuiden selvittämisessä

Finnairin toukokuun 2016 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 6,6 prosenttia vertailukaudesta

A350-900_Finnair_Dec2014

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi toukokuussa 12,5 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 9,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste laski 2,1 prosenttiyksikköä ja oli 72,9 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi toukokuussa 12,1 prosenttia erityisesti Fukuokan ja Guanzhoun reittiavausten myötä ja liikenne kasvoi 6,2 prosenttia. Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi toukokuussa liikennöityjen Miamin ja Chicagon reittien myötä peräti 116,7 prosenttia ja myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenne kasvoi 83,7 prosenttia. Kaukoliikenteen käyttöasteet laskivat uusien reittien tuoman voimakkaan kapasiteetin kasvun myötä. Uusien reittien käyttöasteet ovat liikennekauden alkuvaiheessa tavallisesti alhaisia.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 3,2 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 4,4 prosenttia. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 3,8 prosenttia ja liikenne 6,0 prosenttia.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi toukokuussa 13,8 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 21,3 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyy viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä osuus IAG:n kanssa jaetusta rahtilennosta Helsingin ja Lontoon välillä.

Toukokuussa Finnairin lennoista 91,9 prosenttia (91,0) saapui aikataulussa.

Kesäkuun 2016 liikennetilasto julkaistaan perjantaina 8.7.2016.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet toukokuu 2016

toukokuu 2016 muutos % vuoden 2016 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 923,1 6,6 4 271,4 7,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 976,2 12,5 13 677,6 6,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 169,3 9,4 10 507,1 5,7
Matkustajakäyttöaste % 72,9 -2,1 p 76,8 -0,5 p
Rahti ja posti tn 12 441,6 20,8 58 143,4 14,1
Tarjotut tonnikilometrit 442,5 15,1 2 012,3 6,8
Myydyt tonnikilometrit 267,8 12,2 1 289,2 8,1
Kokonaiskäyttöaste % 60,5 -1,6 p 64,1 0,7 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 593,9 5,7 2 505,9 5,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 180,8 3,2 5 215,3 3,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 896,8 4,4 3 914,1 2,9
Matkustajakäyttöaste % 75,9 0,9 p 75,0 -0,3 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 26,0 71,2 111,6 21,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 251,9 116,7 1 047,6 28,9
Myydyt henkilökilometrit milj. 184,8 83,7 814,9 25,0
Matkustajakäyttöaste % 73,4 -13,2 p 77,8 -2,4 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 134,4 5,5 698,2 3,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 421,2 12,1 6 690,4 4,7
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 010,7 6,2 5 277,5 4,2
Matkustajakäyttöaste % 71,1 -4,0 p 78,9 -0,4 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 168,9 4,7 955,8 17,7
Tarjotut henkilökilometrit milj. 122,3 3,8 724,3 17,7
Myydyt henkilökilometrit milj. 77,1 6,0 500,7 17,1
Matkustajakäyttöaste % 63,0 1,3 p 69,1 -0,3 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 11 036,5 21,7 50 651,6 13,9
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 379,0 33,3 10 083,8 17,5
– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn 836,9 67,4 3 555,8 12,5
– Asian rahtiliikenne tn 7 672,4 15,5 36 251,2 13,3
– Kotimaan rahtiliikenne tn 148,2 9,3 760,7 8,4
Rahtilento tn** 1 405,1 13,7 7 491,8 15,0
Kokonaisrahti- ja posti tn 12 441,6 20,8 58 143,4 14,1
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 130,0 13,5 597,6 6,6
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 73,8 20,4 349,4 15,3
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 121,8 13,8 557,8 6,8
Myydyt   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 67,4 21,3 311,4 14,4
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 56,8 3,2 p 58,5 4,4 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 40,0 -4,1 p 42,0 -0,5 p
– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* % 59,8 4,9 p 60,0 4,9 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 55,3 3,5 p 55,8 3,7 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

 

EU:n komissiolle valtuudet neuvotella lentoliikenteestä Kaakkois-Aasiaan

EU:n liikenneministerit ovat päättäneet antaa komissiolle valtuudet neljäksi vuodeksi Kaakkois-Aasian valtioiden liiton (ASEAN) ja Turkin kanssa käytäviä lentoliikennesopimusneuvotteluja varten, sekä valtuudet kolmeksi vuodeksi Qatarin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa käytäviä neuvotteluja varten.

Suomea Luxemburgissa 7. kesäkuuta pidetyssä kokouksessa edusti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Lopulliset komission solmimat lentoliikennesopimukset korvaavat jäsenvaltioiden ja kyseessä olevien maiden kahdenväliset sopimukset. Komission tekemillä sopimuksilla ei kuitenkaan rajoiteta kahdenvälisesti jo sovittuja oikeuksia.

Suomen huolenaiheena on ollut, että liian pitkäksi ajaksi annettu neuvottelumandaatti saattaisi hidastaa lentoliikenteen kehittymistä erityisesti Kaakkois-Aasian suuntaan, koska EU:n neuvottelujen aikana jäsenvaltiot eivät voisi sopia kahdenvälisesti liikenneoikeuksien lisäämisestä.

Suomi pitää kokouksessa päätettyä määräaikaan sidottua ratkaisua sopivana, ottaen erityisesti huomioon komission antaman lausuman siitä, että jäsenvaltioille vahvistetaan jousto myös kahdenvälisten neuvottelujen käymiseen.

– Suomi on jo pitkään kannattanut EU-politiikkaa, joka mahdollistaa lentoliikennesektorin kasvun ja kilpailukyvyn. Pidän saavuttamaamme neuvotteluratkaisua tätä politiikkaa tukevana, toteaa ministeri Berner.

Komission nyt saamien mandaattien kattamista maista Suomella ei vielä ole sopimusta Laosin, Brunein ja Kambodzan kanssa.

Kansainvälinen asiantuntijaryhmä pitää Malmia Euroopan parhaiten säilyneenä varhaisena lentoasemana

Europa_Nostran_Asiantuntijat_

Rienko Wilton, Sara van Rompaey ja Erik Schultz vierailivat Malmin lentoasemalla 2.–3. kesäkuuta 2016. Kuva: Anna-Maija Halme.

“Sekä toiminnot että kiitotiet tulisi säilyttää”

Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin asettama kansainvälinen asiantuntijaryhmä vieraili Malmin lentokentällä 2.–3. kesäkuuta tutustumassa kentän tilanteeseen ja tapaamassa suomalaisia asiantuntijoita. Lentokenttä valittiin maaliskuussa Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.

Asiantuntijatyöryhmässä ovat jäseninä belgialainen arkkitehti Sara van Rompaey, norjalainen talousasiantuntija Erik Schultz ja hollantilainen diplomaatti, valtiotieteen tohtori Rienko Wilton. Wilton oli mukana komiteassa, joka valitsi kentän uhanalaisimpien listalle.

“Malmin lentoaseman modernistiset rakennukset ovat kansainvälisesti arvokkaita. Ne ovat sekä erinomaisia otoksia säilyneestä modernistisesta lentokenttäarkkitehtuurista että todistavat maailmansotien välisen ajan hämmästyttävästä kehityksestä. Suomi tunnetaan maailmalla juuri modernistisesta arkkitehtuuristaan, jota suomalaisten itsensä ei tulisi aliarvioida”, Sara van Rompaey totesi perjantaina tutustuttuaan lentokenttään ja tavattuaan eri alojen asiantuntijoita.

“On harvinaista, että arvokas teollisuusperintökohde on edelleen toiminnassa. Rakennukset tulisi suojella, kuten monen muun Euroopan maan lainsäädäntö edellyttäisi, sekä kontekstiltaan että maisemaltaan, joka tässä tapauksessa tarkoittaa kiitoteitä ja lentokentän toimintoja”, van Rompaey jatkaa.

“Euroopan kolmesta jäljellä olevasta ennen toista maailmansotaa rakennetusta varhaisesta lentoasemasta – Lido Italiassa, Shoreham Iso-Britanniassa ja Malmin lentoasema – Malmi on säilynyt parhaiten”, Wilton huomautti.

Vierailuohjelmaan kuului lennätys pienkoneella Helsingin yllä. Ryhmä kummasteli lennon jälkeen tarvetta rakentaa juuri kentälle, vaikka ilmiselvästi rakentamiselle on paljon mahdollisia paikkoja.

“Helsingin yleiskaavaluonnoksen rakentamismäärät perustuvat oletukseen erittäin suuresta väestönkasvusta, joka ei saa tukea aiempien vuosikymmenten toteutuneesta kehityksestä”, Erik Schultz totesi.

“Kun ottaa lisäksi huomioon lentokentän säilyttämisen vahvan kannatuksen, kaupungin pitäisi pyrkiä suunnittelemaan alueen rakentamista siten, että lentokenttäalue säilyisi”, Rienko Wilton totesi.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on tarjota teknisiä neuvoja, selvittää mahdollisia rahoituslähteitä ja mobilisoida tukea kohteille. Ryhmän tulokset ja suositukset julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tarvittaessa ryhmä vierailee Suomessa ensi syksynä toisen kerran.

Asiantuntijatyöryhmän jäsenet

Arkkitehti Sara van Rompaey on EU-rahoitteisten projektien asiantuntija. Van Rompaey toimii mm. kulttuuriperintöasiantuntijana Erasmus+ -projektissa, jossa selvitetään arkkitehtuurikoulutuksen mukauttamista Euroopan uuteen tilanteeseen. Van Rompaey toimii asiantuntijana ICOMOS:n kansainvälisessä tieteellisessä komiteassa. Hän on toiminut Euroopan arkkitehtien neuvoston (ACE) johtoryhmän jäsenenä, Belgian arkkitehtiliiton kansainvälisten suhteiden komission johtajana ja ulkoisten asioiden osaston puheenjohtajana, edustajana Euroopan arkkitehtien neuvostossa, Euroopan kansainvälisessä arkkitehtuuripoliittisessa verkostossa (EFAP) ja arkkitehtien maailmanjärjestössä (UIA) sekä jäsenenä useiden arvokkaiden arkkitehtuuripalkintojen palkintolautakunnissa. Hän toimii lisäksi EU:n kulttuuriperintöä ja globaalia muutosta koskevan yhteisen ohjelmasuunnittelualoitteen vertaisarvioijana.

Europa Nostra Norwayn puheenjohtaja Erik Schultz on mm. osakemarkkinoihin erikoistunut talousasiantuntija, joka on tehnyt pitkän työuran sekä Kanadassa että Norjassa. Hän on toiminut vuosituhannen alusta lähtien kulttuuriperintöalan eri tehtävissä vapaaehtoisena. Hän on Europa Nostran valtuuston jäsen sekä Europa Nostran pohjoismaisen yhteistyöverkoston Nordic Nostran jäsenenä Europa Nostra Finlandin pitkäaikainen yhteistyökumppani.

Valtiotieteiden tohtori Rienko Wilton on Europa Nostran teollisen ja teknillisen alan kulttuuriperintökomitean (IEHC) sihteeri. Hän on toiminut Tukholmassa ja Vallettassa Alankomaiden suurlähettiläänä, Haagissa, Canberrassa ja Bonnissa kulttuuriasiamiehenä sekä Keski-idän kirjeenvaihtajana. Wilton kasvoi isoisänsä telakalla Rotterdamissa, ja lapsena hänestä odotettiin laivanrakentajaa ja merenkulkuarkkitehtia kolmen edellisen sukupolven tapaan.

Ural Airlines aloittaa reittilennot Helsinki-Vantaalle – Lisää kiinalaismatkustajia Suomeen

medium__N5A0992_Photo_PasiSalminen_Com

Kuva: Pasi Salminen

Venäläinen lentoyhtiö Ural Airlines aloittaa uudet reittilennot Jekaterinburgista Helsinki-Vantaan lentoasemalle 1. kesäkuuta keskiviikkona.

Ural Airlines toimii tiiviissä yhteistyössä matkanjärjestäjä Utourin kanssa, joka tuo Kiinasta matkustajia Suomeen Jekaterinburgin kautta. Lentoyhtiö operoi Helsinki-Vantaalle kahdesti viikossa kesäkuusta lokakuuhun. Reitillä käytettävä konetyyppi on A320.

– Finavian puolesta toivotamme Ural Airlinesin sekä Utourin matkustajat lämpimästi tervetulleeksi lentoasemallemme ja Suomeen. Kiinalaismatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla on noussut viime aikoina runsaasti ja sama suuntaus jatkuu. Panostamme tänä vuonna yhä enemmän kiinalaismatkustajien palveluihin ja ostosmahdollisuuksiin, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Helsinki-Vantaalla aloittavat kesällä palveluoppaat, jotka osaavat kertoa kiinaksi erityisesti lentoaseman ostosmahdollisuuksista. Jo aiemmin Finavian asiakaspalveluun on palkattu kiinankielentaitoisia työntekijöitä helpottamaan kiinalaisten matkantekoa.

– Aasiasta on nyt Helsinki-Vantaalle loistavat yhteydet. Nyt avattavan Ural Airlinesin lentoyhteyden lisäksi Helsinki-Vantaalle on 17 suoraa lentoreittiä Aasian eri kohteista. Kiinassa uusin kohde on Guangzhou, jonka reittiavajaisia vietettiin lentoasemalla toukokuun alussa, Sundelin kertoo.